Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten saada mies osallistumaan perhe-elämään?
14.07.2018 |
Meillä on pieni tyttö, vähän yli kaksi kuukautta vanha. Lapsi oli molempien halusta alulle saatettu, jouduimme käymään jonkin aikaa lapsettomuushoidoissakin, jotta raskaus onnistui. Koko raskausajan mieheni oli hyvin osallistuva ja innostunut tulevasta vauvasta ja raskaudesta, mutta pian synnytyksen jälkeen hän lopetti osallistumasta perhe-elämäämme. Synnytys oli vaikea, ja sain repeämiä, jotka eivät vielä ole täysin parantuneet, tai siis jonkun verran kipuja on vielä, ja tarvitsisin todella miehen tukea ihan arjessamme.
Imetän, joten herään yksin öisin imettämään vauvaa muutaman tunnin välein, mies ei ole kertaakaan herännyt yöllä, hän on kyllä ehdottanut että voisi nukkua työhuoneessamme yöt, jotta ei "häiritsisi" heräämisiäni. Minä taas olen pyytänyt häneltä, että hän voisi edes viikonloppuisin joskus herätä vauvan syötölle, voisin pumpata maitoa pulloon, jotta saisin nukkua edes joskus. Olen todella väsynyt kun joudun heräämään melkein tunnin välein öisin (vauva herää niin usein). Mies ei sano tähän mitään, joten häntä ei kai kiinnosta suostua heräämiseen. Hän ei edes pyynnöstäni vaihda vaippaa, nukuta tyttöä tai leiki hänen kanssaan, kaikki jää minulle. Mies viettää paljon aikaa harrastuksensa parissa poissa kotoa, siis saman verran kuin ennen lasta. En koskaan tiedä mihin aikaan hän sieltä palaa, se oli ok ennen lasta mutta ei enää. Kun mies on kotona niin hän viettää aikaa autotallissa nikkaroiden jotain. Jos menen sinne vauvan kanssa hän ärsyyntyy. Jos taas menen yksin niin hän ilahtuu, ja toivoo että autan jossain nikkaroinnissa. En tosin pysty, koska missä tyttö olisi sillä aikaa?
Miten saada mies osallistumaan perhe-elämään? Nyt tuntuu, että hän ei edes ole osa meidän perhettä.
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Tätä hyväksyntää haetaan sitten ajallaan hyväksikäyttöä harrastavista poika"ystävistä"
Väärä tulkinta. Ne nuoret naiset hakevat rakkautta ja hyväksyntää pojalta. Se, että poika käyttää suojatonta tyttöä hyväkseen, on sen pojan päätös.
Kertoo siis enemmän sen pojan ajatusmaailmasta: "ahaa, tässä on mimmi, joka kaipaa rakkautta ja huomiota, eikä hänellä ole suojelevaa isäpappaa, niinpä minä voin helposti käyttää häntä hyväkseen, kohdella häntä kuin esinettä vaikka näen että hän on haavoittuva lintunen. Teen näin koska voin ja koska minullakaan ei ole ollut isää, joka olisi kasvattanut minut paremmaksi mieheksi".
Ja sitten tästä perhosesta tulee miehiä vihaava femakkonatsi: "kaikki miehet on paskoja"
Tarkoitatko että feminismi on syntynyt miesten huonosta käytöksestä naisia kohtaan parisuhteissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Tätä hyväksyntää haetaan sitten ajallaan hyväksikäyttöä harrastavista poika"ystävistä"
Väärä tulkinta. Ne nuoret naiset hakevat rakkautta ja hyväksyntää pojalta. Se, että poika käyttää suojatonta tyttöä hyväkseen, on sen pojan päätös.
Kertoo siis enemmän sen pojan ajatusmaailmasta: "ahaa, tässä on mimmi, joka kaipaa rakkautta ja huomiota, eikä hänellä ole suojelevaa isäpappaa, niinpä minä voin helposti käyttää häntä hyväkseen, kohdella häntä kuin esinettä vaikka näen että hän on haavoittuva lintunen. Teen näin koska voin ja koska minullakaan ei ole ollut isää, joka olisi kasvattanut minut paremmaksi mieheksi".
Ja sitten tästä perhosesta tulee miehiä vihaava femakkonatsi: "kaikki miehet on paskoja"
Tarkoitatko että feminismi on syntynyt miesten huonosta käytöksestä naisia kohtaan parisuhteissa?
Tietty kausaliteetti on asioissa ja niiden kehässä, kun mietitään miesten ja naisten välisiä suhteita.
Fiksuna ihmisenä näät tämän totuuden kyllä ja tiedät mitä tarkoitan.
Asiat johtavat toiseen. Lopputuloksena on vihaa kostoa ja pettymyksiä, vaikka alkuun haluttiin vaan rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Tätä hyväksyntää haetaan sitten ajallaan hyväksikäyttöä harrastavista poika"ystävistä"
Väärä tulkinta. Ne nuoret naiset hakevat rakkautta ja hyväksyntää pojalta. Se, että poika käyttää suojatonta tyttöä hyväkseen, on sen pojan päätös.
Kertoo siis enemmän sen pojan ajatusmaailmasta: "ahaa, tässä on mimmi, joka kaipaa rakkautta ja huomiota, eikä hänellä ole suojelevaa isäpappaa, niinpä minä voin helposti käyttää häntä hyväkseen, kohdella häntä kuin esinettä vaikka näen että hän on haavoittuva lintunen. Teen näin koska voin ja koska minullakaan ei ole ollut isää, joka olisi kasvattanut minut paremmaksi mieheksi".
Ja sitten tästä perhosesta tulee miehiä vihaava femakkonatsi: "kaikki miehet on paskoja"
Tarkoitatko että feminismi on syntynyt miesten huonosta käytöksestä naisia kohtaan parisuhteissa?
Tietty kausaliteetti on asioissa ja niiden kehässä, kun mietitään miesten ja naisten välisiä suhteita.
Fiksuna ihmisenä näät tämän totuuden kyllä ja tiedät mitä tarkoitan.
Asiat johtavat toiseen. Lopputuloksena on vihaa kostoa ja pettymyksiä, vaikka alkuun haluttiin vaan rakkautta.
Ööööh. Miten se tyttöä hyväksikäyttävä poika ym. esimerkissä "halusi vain rakkautta"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lapsen hankintaa luvataan ja vannotaan että hommat menee puoliksi. Kun lapsi on syntynyt, ovat iskän yöunet pyhät, työ älyttömän raskasta, ei taaskaan ole siivottu ja ruoka on paskaa. Mikä virus näihin isukkeihin iskee?
Minä lähden tästä hakemaan smetanaa, tilliä ja savukalaa. Pyykit pyörii koneessa ja kämppä ( kolmio saunalla, kattohuoneisto) on siivottu.
Ennen futifinaaleja pitää käydä pelaamassa biljardia. Olutta pitää tietenkin ostaa koska loma.
En ole kenenkään isukki. Roskat taidan viedä samalla, kun lähden kauppaan.
Iloista ja aurinkoista päivää vaan kaikille. :D
Taasko savukalaa ja silliä? Etkö raportoinut tänne samaa eilenkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti herää vauvan itkuun, isä ei.
Vierailin sisareni perheessä, yöllä esikoinen itki ja kaikki vierailulla olleet naiset heräsivät. Myös lapsettomat. Miehet nukkuivat eikä heillä ollut aavistustakaan yöitkuista.
Voisiko tuo olla osa perimää eli aiemmin miehet tekivät enemmän töitä ulkona ja naiset hoitivat kodin ja lapset? Osa miehistä ei ole vielä havahtunut siihen, ettei enää eletä, kuten historiassa.
Sinulla on oikeus lepoon eli laita äidinmaitoa pulloon ja mene vaikka vanhempiesi luo tms. nukkumaan. Mies hoitaa yhteisen vauvan.
Mies, joka nyt ei edes vaihda vaippaa eikä koskaan leiki tai vietä aikaa tytön kanssa? Ap.
Jätät kaksin niin jo alkaa vaihtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Eiköhän se lapsi hankita aina halusta saada se lapsi. Ei sen lapsen hoito ole raskasta,jos mies hoitaa oman osuutensa. Valitettavasti vain on ihan liikaa mieslapsia,eikä se kakaruus ja vastuuttomuus katso miehen fyysistä ikää.
Hei kulta, MULLA on nyt vauvakuume, mä haluun lapsen. MINUN haluni saada lapsi, NYT HETI.
Ja mies on töissä 9 - 10 tuntia poissa kotoa vaimo odottaen kiukkuisena kotona vaatien, että siinä hoida oma osasi!
Oma osa naisella: tissiä, vastiketta, kuivattamista , pilttiä, nukkumista, pesukoneen täyttöä, astiainpesukoneen tyhjentämistä. Huoh, on niin raskasta!
Älkää hommatko niitä sinappikoneita, jos on niin raskasta! Ruskeat naiset kyllä hoitavat sen lisääntymisen pienemmällä elämöinnillä ja monta kertaa. Mutta he ovatkin riuskaa väkeä.
Minkälaista miestä pitää vaatia olemaan oman lapsensa kanssa? Kuinka tyhmä miehen pitää olla, että menee hankkimaan lapsen vaikka tietää, ettei kiinnosta. Minkälainen lapamato huomatessaan lapsen synnyttyä että perhe-elämä onkin erilaista kuin kuvitelmista, kippaa kaiken vastuun naiselle "koska työ" eikä yritä millään lailla työstää omaa asennettaan? Jos ei halua lapsia, se pitää suoraan ja rehellisesti kertoa kumppanille. Ja sitten huolehtia ehkäisystä, ihan itse. Ei niitä sinappikoneita tosiaan pidä hommata, jos on niin raskasta. Mutta jos on mennyt niin tekemään, niin sitten kantaa vastuunsa.
Hienoa, kun vaimo vaatii pää punaisena osallistumista, kun mies saapuu puoli kuuden jälkeen töistä (ip.)
Mikset anna sen miehen jäädä hoitamaan lasta, jos noin paljon lapsen kaitseminen rassaa?
Ukko voi vuorostaan sitten vaatia niitä hoidon tasinkoja sinulta. Kumma kun ei anneta miehen jäädä kotiin lastaan hoitamaan. Vai onko se kuitenkin mukavampaa huilata kotona kolmekin vuotta ja kirjoitella palstalle raskaasta lapsenhoitotyöstä?
Minun lähiåpiirissä ei ole sattunut yhtään noin laiskaa mammaa. Johtuuko sitten normaaliudesta vai mistä?
Hmm, mun mies on hoitanut jokaista meidän kolmesta lapsesta vuoden kotona, alkaen siitä kun lapset oli 12-18kk. Ja nää on olleet 3 eri vuotta koska meillä on isot ikäerot. Minä olen myös ollut kotona reilun vuoden jokaisen kanssa. Aina on ollut molemmille itsestään selvää, että illalla ja viikonloppuna lasta hoitaa enemmän (ei 100%, mutta enemmän) se työssäkäyvä, koska a) työssäkäyvä on halunnut olla silloin lapsensa kanssa, kun ei arkipäivisin voi ja b) kummallekin on selvää, että kotona olija tarvitsee vaihtelua kotiympyröistä, koska pienen kanssa on aika sidottu, kotonaolijan menot on olleet etusijalla (+ c) tokan ja kolmannen kohdalla toki vielä se, että se kotonaolija halusi olla myös niiden vanhempien lasten kanssa rauhassa välillä).
Yövalvomisia on myös molemmat hoitaneet riippumatta siitä kumpi käy töissä (esikoinen ei nukkunut 3 vuoteen kokonaista yötä joten olisi ollut täysin mahdotonta yhden ihmisen hoitaa kaikki heräilyt ja selvitä hengissä ja terveenä), minä olen kyllä vauvojen kanssa herännyt kun imetin.
En tiedä muista pariskunnista mutta näillä eväillä ollaan oltu onnellisia yhdessä 20v ja miehen aloitteesta, tosin toki molempien halusta tehtiin tuo kolmas vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Tätä hyväksyntää haetaan sitten ajallaan hyväksikäyttöä harrastavista poika"ystävistä"
Väärä tulkinta. Ne nuoret naiset hakevat rakkautta ja hyväksyntää pojalta. Se, että poika käyttää suojatonta tyttöä hyväkseen, on sen pojan päätös.
Kertoo siis enemmän sen pojan ajatusmaailmasta: "ahaa, tässä on mimmi, joka kaipaa rakkautta ja huomiota, eikä hänellä ole suojelevaa isäpappaa, niinpä minä voin helposti käyttää häntä hyväkseen, kohdella häntä kuin esinettä vaikka näen että hän on haavoittuva lintunen. Teen näin koska voin ja koska minullakaan ei ole ollut isää, joka olisi kasvattanut minut paremmaksi mieheksi".
Ja sitten tästä perhosesta tulee miehiä vihaava femakkonatsi: "kaikki miehet on paskoja"
Tarkoitatko että feminismi on syntynyt miesten huonosta käytöksestä naisia kohtaan parisuhteissa?
Tietty kausaliteetti on asioissa ja niiden kehässä, kun mietitään miesten ja naisten välisiä suhteita.
Fiksuna ihmisenä näät tämän totuuden kyllä ja tiedät mitä tarkoitan.
Asiat johtavat toiseen. Lopputuloksena on vihaa kostoa ja pettymyksiä, vaikka alkuun haluttiin vaan rakkautta.
Ööööh. Miten se tyttöä hyväksikäyttävä poika ym. esimerkissä "halusi vain rakkautta"?
Ei mitenkään, pinppiä vaan halusi. Siten kun nainen on tarpeeksi näiden "pelimiesten" kanssa tekemisissä, niin menettää luottamuksen kaikkiin miehiin ja jäljellä on pelkkä ihmisraakile. Jotkut vat#ipäät sitten kostavat esim. pettämisen seuraavalle "kumppanille" jne..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lapsen hankintaa luvataan ja vannotaan että hommat menee puoliksi. Kun lapsi on syntynyt, ovat iskän yöunet pyhät, työ älyttömän raskasta, ei taaskaan ole siivottu ja ruoka on paskaa. Mikä virus näihin isukkeihin iskee?
Minä lähden tästä hakemaan smetanaa, tilliä ja savukalaa. Pyykit pyörii koneessa ja kämppä ( kolmio saunalla, kattohuoneisto) on siivottu.
Ennen futifinaaleja pitää käydä pelaamassa biljardia. Olutta pitää tietenkin ostaa koska loma.
En ole kenenkään isukki. Roskat taidan viedä samalla, kun lähden kauppaan.
Iloista ja aurinkoista päivää vaan kaikille. :D
Taasko savukalaa ja silliä? Etkö raportoinut tänne samaa eilenkin?
Muikkuja. En ole nyt jaksanut kuhia kalastaa.
"Molempien halusta alulle saatettu"
No eipä tainnut ollakkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Kenestä mahdat nyt puhua? Mistä ihmeestä vedät kehiin laiskuuden, kun minä kommentissani ihmettelin niitä miehiä, joita ei vapaaehtoisesti kiinnosta VIETTÄÄ AIKAA OMAN LAPSENSA KANSSA. Pienen vauvan kanssa joku vaipanvaihto on parhaimmillaan kiva bondaushetki, paitsi jos sen tahtoo välttämättä ottaa ikävänä paskahommana, johon vaimo pakotti vaikka minähän jo olin töissä.
Minä olin lasten kanssa kotona viisi vuotta ja kyllä, se oli todella mukavaa aikaa. Töihin palatessa nieleskelin pitkään kyyneliä aamuisin, kun piti jättää lapset päiväkotiin. Oli niin helvetillinen ikävä. Työpäivän jälkeen yritin ja yritän edelleen viettää mahdollisimman paljon aikaa perheen kanssa vaikka monesti väsyttääkin ja on niitä pakollisia koti- ja pihatöitä.