Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pojan rippijuhlat ei kiinnosta ketään :(
13.07.2018 |
Pojalla elokuussa rippijuhlat, ja isovanhemmat (miehen vanhemmat siis, omani ovat kuolleet), miehen sisko perheineen ja pojan aikuinen isosisko kaikki ovat jo ilmoittaneet, etteivät aio tulla, koska haluavat olla mökillä. Kummeista yksi ei pääse, koska hänellä on oman lapsensa juhlat samaan aikaan. Toinen kummi onneksi pääsee.
Ymmärrän toki, että rippijuhlat eivät kaikille ole mikään jeejee, etenkin kun emme ole kuin tapauskovaisia, mutta luulisi silti, että edes isovanhemmat ja sisko voisivat asettaa pojalle tärkeät juhlat jonkun mökkireissun edelle. Kuitenkin ihan läheisiä ollaan ja tapana on toisten juhlissa käydä... eikä sieltä mökiltä aja kuin tunnin, että ei luulisi päiväseltään olevan niin hankalaa käydä.
En tiedä, on kyllä kurja olo pojan puolesta.
Kommentit (282)
Olen itse sitä mieltä, että aikuisten juhlista voi kieltäytyä vähän huonommallakin syyllä, jos ei oikeasti yhtään huvita. Mutta rippijuhlat, ensimmäiset valmistujaiset jne nuoren merkkipaalut ovat kyllä sellaisia, että lähisuvulla oikeasti olisi velvollisuus niihin mennä, jos terveys vaan sallii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaikki viestit ei tule perille?
yleensä siellä juhlissa on myös toisen vanhemman/puolison sukua... ja kyllä olen jokaikisessä juhlassa kuullut kun käydään läpi avoimesti kuka ei tullut mistäkin syystä. Kaukomaan matkailijoiltahan kukaan ei enää edes odota mitään: on vaan positiivinen yllätys, jos joskus saapuvat paikalle. Kiitellään ja ihastellaan. Jos k.i.l.t.t.iperhe, joka on vuodesta toiseen ravannut kaikki läpi, päättää jättäytyä pois, kun eivät enää yksinkertaisesti JAKSA, niin on se niin v$&@n kummallista, et saadaan päivän puheenaihe ja välit poikki. Jotain suhteellisuudentajua toivois ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "rippijuhlat eivät ole tärkeitä" ja "inhoan juhlia" jne huutelijat voisivat edes hetkeksi asettua sen teinin asemaan. Tämä hakee aikuisuuden kynnyksellä omaa paikkaansa maailmassa ja suvun yhteisössä, ja mitä tekevät aikuiset? Inhoavat toisen tärkeää päivää, haukkuvat rahan kärkkyjäksi jne. Taitavat itse olla niitä, jotka pitävät juhlia vain saadakseen lahjoja.
Teini-iässä muodostuu oikeastaan koko maailmankuva melko pitkälle sellaiseksi, millaisena se pysyy läpi elämän. Onko se tosiaan niin kamalaa suoda teinille niitä hyviä kokemuksia, jos nyt jossain määrin tärkeänä häntä pitää?
Bulllllshit. Lapsesta saakka en ole pitänyt juhlista, ja näin ollen jätin ne väliin (synttärit, riparit, omat yo etc). Ainoa jossain määrin siedettävä oli RUK-kurssijuhla mutta se onkin ainoa oikeasti työllä ja vaivalla ansaittu juhla, edes valmistumiset teku/dippainssiksi eivät ole olleet juhlimisen arvoisia (ja nekin ns hammasta purren pakotettuna läpi...on se kumma kun aikuisen miehen tahtoa ei kuunnella kun sanoo "en halua mitään juhlia" ja silti tupa täynnä sukulaisia etenkin ekoista inssipapereista)
Nyt vaan pitää pakkojuhlia kun tuo saman katon alla asuva nainen tykkää kaikenlaisista kissanristiäisistä. Onneksi tytär ilmoitti ettei mene riparille tms joten ne jää välistä vaikka tuo yrittääkin painostaan tyttöä käymään riparin. Ymmärrän erittäin hyvin tytön fiiliksiä ja sanoinkin että olen hänen puolellaan asiassa jos äiskä alkaa rähjäämään.
Joillakin siis voi olla lapsuudesta asti inho turhia kokoontumisia kohtaan, mutta on se kumma ettei tällaisen ihmisen tahtoa kunnioiteta...
Ja jos ripari juhlineen olisi tytölle tärkeää, olisit varmaan ihan hyvillä mielin siitä, että suurin osa suvusta päättää olla tulematta? Koska onhan kyseessä vain turha kokoontuminen.
Ne jos jotka ovatkin täysin turhat kekkerit, joten olen vain tyytyväinen jos pitää sanansa.
Miksi ylipäätään juhlia jotain täysin turhaa muinaisjäännettä, jossa pyritään vaikuttamaan satuolennon varjolla muutenkin herkässä iässä olevien teinien ajatusmaailmaan - jossain muualla tuota voisi kutsua aivopesuksi.
Vierailija kirjoitti:
yleensä siellä juhlissa on myös toisen vanhemman/puolison sukua... ja kyllä olen jokaikisessä juhlassa kuullut kun käydään läpi avoimesti kuka ei tullut mistäkin syystä. Kaukomaan matkailijoiltahan kukaan ei enää edes odota mitään: on vaan positiivinen yllätys, jos joskus saapuvat paikalle. Kiitellään ja ihastellaan. Jos k.i.l.t.t.iperhe, joka on vuodesta toiseen ravannut kaikki läpi, päättää jättäytyä pois, kun eivät enää yksinkertaisesti JAKSA, niin on se niin v$&@n kummallista, et saadaan päivän puheenaihe ja välit poikki. Jotain suhteellisuudentajua toivois ihmisiltä.
Voihan se mennä sitten niinkin että on juuri sinun lapsesi vuoro juhlia, kun kukaan ei vaan JAKSA. Miltä tuntuisi? Entä lapsestasi?
Miten ihmeen isoja sukuja ihmisillä muuten on? Kun näännyksiin asti pitää kyläillä kakkua syömässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kutsu juhliin oli kunnia-asia ja ihmiset näkivät vaivaa päästäkseen. Nykyään juhlien pitäjiä haukutaan rahan perässä olijoiksi ja puolen päivän uhraaminen lähisukulaisen juhlien eteen on aivan liikaa. Ja sitten mietitään miksi yksinäisyys lisääntyy ja maailma on ihan viturallaan. Miksiköhän?
No tämä. Itse haluaisin pitää nelikymppiset ensi kesänä (en ole koko aikuisiällä pitänyt yksiäkään synttäreitä), mutta pelottaa että ihmiset kokevat homman vastenmielisenä velvollisuutena. Joten antaa olla.
Menee vähän offtopicin puolelle, mutta itse lopetin myös juhlien järjestämisen tasan siihen, kun muutama vuosi sitten täytin 30, ja yksi vieras olisi ollut tulossa! En montaa kutsunutkaan, mutta esim. läheisin ystävä ja veli eivät tulleet, koska "katotaan". Eli jos ei ole parempaakaan tekemistä. Hyvä ystävä mulla, tiedän. Muuten on kuitenkin ihana ihminen ollut, tuo ihmetytti. Sitten juhlapäivänä toki "hei, en pääse tänään tulemaan, nähdään joku muu kerta" tms.
Ei tunnu ihmisiä kiinnostavan. Toki jollet itse menisi heidän juhliin niin kyllä ihmeteltäisiin. En ole mennyt enkä mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yleensä siellä juhlissa on myös toisen vanhemman/puolison sukua... ja kyllä olen jokaikisessä juhlassa kuullut kun käydään läpi avoimesti kuka ei tullut mistäkin syystä. Kaukomaan matkailijoiltahan kukaan ei enää edes odota mitään: on vaan positiivinen yllätys, jos joskus saapuvat paikalle. Kiitellään ja ihastellaan. Jos k.i.l.t.t.iperhe, joka on vuodesta toiseen ravannut kaikki läpi, päättää jättäytyä pois, kun eivät enää yksinkertaisesti JAKSA, niin on se niin v$&@n kummallista, et saadaan päivän puheenaihe ja välit poikki. Jotain suhteellisuudentajua toivois ihmisiltä.
Voihan se mennä sitten niinkin että on juuri sinun lapsesi vuoro juhlia, kun kukaan ei vaan JAKSA. Miltä tuntuisi? Entä lapsestasi?
Miten ihmeen isoja sukuja ihmisillä muuten on? Kun näännyksiin asti pitää kyläillä kakkua syömässä?
No olen kasvattanut lapset siten, että ei voi aina tietää toisten tilanteesta ja että toisen asemaan pitää voida asettua. Olisihan se ikävä tilanne ja todella onneton sattuma. Varmaan yrittäisin kysyä vielä siitä näkökulmasta kun kukaan ei ole tulissa, että voisiko jonkun mieli muuttua tai ehdottaisin teinille juhlien siirtämistä tai jotain muuta. En kylläkään katkaisisi mitään välejä tai alkaisi kostotoimenpiteisiin, toivon ettei lapsikaan katkeroituisi.
Meillä on suvussa näitä maailmanmatkaajia, jotka ovat samalla rahalla maailmalla kun muut juhlivat. Mikä sinun kantasi on tällaiseen? Onko hyväksyttävä syy? Miksi on hyväksyttävämpää lähteä ulkomaille kun mökille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä "rippijuhlat eivät ole tärkeitä" ja "inhoan juhlia" jne huutelijat voisivat edes hetkeksi asettua sen teinin asemaan. Tämä hakee aikuisuuden kynnyksellä omaa paikkaansa maailmassa ja suvun yhteisössä, ja mitä tekevät aikuiset? Inhoavat toisen tärkeää päivää, haukkuvat rahan kärkkyjäksi jne. Taitavat itse olla niitä, jotka pitävät juhlia vain saadakseen lahjoja.
Teini-iässä muodostuu oikeastaan koko maailmankuva melko pitkälle sellaiseksi, millaisena se pysyy läpi elämän. Onko se tosiaan niin kamalaa suoda teinille niitä hyviä kokemuksia, jos nyt jossain määrin tärkeänä häntä pitää?
Lisäisin tähän kommenttiin vielä, että jos suvussa on tapana juhlia, hyvin suurella todennäköisyydellä tuo lapsi on vanhempiensa mukana yhdet jos toisetkin "turhat sukujuhlat". Ja kun tulee hänen juhlansa, isoa osaa ei kiinnosta. Todella hienoa käytöstä aikuisilta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yleensä siellä juhlissa on myös toisen vanhemman/puolison sukua... ja kyllä olen jokaikisessä juhlassa kuullut kun käydään läpi avoimesti kuka ei tullut mistäkin syystä. Kaukomaan matkailijoiltahan kukaan ei enää edes odota mitään: on vaan positiivinen yllätys, jos joskus saapuvat paikalle. Kiitellään ja ihastellaan. Jos k.i.l.t.t.iperhe, joka on vuodesta toiseen ravannut kaikki läpi, päättää jättäytyä pois, kun eivät enää yksinkertaisesti JAKSA, niin on se niin v$&@n kummallista, et saadaan päivän puheenaihe ja välit poikki. Jotain suhteellisuudentajua toivois ihmisiltä.
Voihan se mennä sitten niinkin että on juuri sinun lapsesi vuoro juhlia, kun kukaan ei vaan JAKSA. Miltä tuntuisi? Entä lapsestasi?
Miten ihmeen isoja sukuja ihmisillä muuten on? Kun näännyksiin asti pitää kyläillä kakkua syömässä?
No olen kasvattanut lapset siten, että ei voi aina tietää toisten tilanteesta ja että toisen asemaan pitää voida asettua. Olisihan se ikävä tilanne ja todella onneton sattuma. Varmaan yrittäisin kysyä vielä siitä näkökulmasta kun kukaan ei ole tulissa, että voisiko jonkun mieli muuttua tai ehdottaisin teinille juhlien siirtämistä tai jotain muuta. En kylläkään katkaisisi mitään välejä tai alkaisi kostotoimenpiteisiin, toivon ettei lapsikaan katkeroituisi.
Meillä on suvussa näitä maailmanmatkaajia, jotka ovat samalla rahalla maailmalla kun muut juhlivat. Mikä sinun kantasi on tällaiseen? Onko hyväksyttävä syy? Miksi on hyväksyttävämpää lähteä ulkomaille kun mökille?
Ja lisään vielä, et on jännä miten tuo hyväksyttävää syy jättäytyä juhlista pois näyttää linkittyvän muiden poisjääjien syihin ja tilanteisiin, joihin ihmisillä ei ole mitään vaikutusmahdollisuutta. Jos juhliin tulee useita kymmeniä juhlijoita, ketään ei kiinnosta jääkö yksi perhe pois. Mut sit kun on vähän porukkaa, niin poisjäännin syitä aletaan peilaamaan toisiinsa ja sillä perusteella katsotaan kuka on mitäkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pojalla elokuussa rippijuhlat, ja isovanhemmat (miehen vanhemmat siis, omani ovat kuolleet), miehen sisko perheineen ja pojan aikuinen isosisko kaikki ovat jo ilmoittaneet, etteivät aio tulla, koska haluavat olla mökillä. Kummeista yksi ei pääse, koska hänellä on oman lapsensa juhlat samaan aikaan. Toinen kummi onneksi pääsee.
Ymmärrän toki, että rippijuhlat eivät kaikille ole mikään jeejee, etenkin kun emme ole kuin tapauskovaisia, mutta luulisi silti, että edes isovanhemmat ja sisko voisivat asettaa pojalle tärkeät juhlat jonkun mökkireissun edelle. Kuitenkin ihan läheisiä ollaan ja tapana on toisten juhlissa käydä... eikä sieltä mökiltä aja kuin tunnin, että ei luulisi päiväseltään olevan niin hankalaa käydä.
En tiedä, on kyllä kurja olo pojan puolesta.
Oletteko muutoin tekemisissä?
Veljelläni on 5 lasta. Veli ei soita eikä muutenkaan pidä yhteyttä ja asuvat naapuri kaupungissa noin 50km päässä. Yhteydenpito on yksipuolista eli minä perheineni käyn/soitan. Nykyään harvakseltaan koska veljeä ei näy kiinnostavaan. Mitä sitä tuppaamaan, itse olen itseni kylään tähänkin asti kutsunut.
Lähinnä pyydetään synttäreille ja joulun aikaan. Tunnen itseni lahja-automaatiksi viiden lapsen synttärit ja joulut ja nyt ymmärsin että rippikoulutkin tulossa. Itsellä yksi lapsi.
Joten toisaalta ymmärrän näitä mökkiläisiä mikäli yhteyttä ei ole pidetty muutoin kuin noi pakolliset. Lapsihan siinä kärsii kaikista eniten kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yleensä siellä juhlissa on myös toisen vanhemman/puolison sukua... ja kyllä olen jokaikisessä juhlassa kuullut kun käydään läpi avoimesti kuka ei tullut mistäkin syystä. Kaukomaan matkailijoiltahan kukaan ei enää edes odota mitään: on vaan positiivinen yllätys, jos joskus saapuvat paikalle. Kiitellään ja ihastellaan. Jos k.i.l.t.t.iperhe, joka on vuodesta toiseen ravannut kaikki läpi, päättää jättäytyä pois, kun eivät enää yksinkertaisesti JAKSA, niin on se niin v$&@n kummallista, et saadaan päivän puheenaihe ja välit poikki. Jotain suhteellisuudentajua toivois ihmisiltä.
Voihan se mennä sitten niinkin että on juuri sinun lapsesi vuoro juhlia, kun kukaan ei vaan JAKSA. Miltä tuntuisi? Entä lapsestasi?
Miten ihmeen isoja sukuja ihmisillä muuten on? Kun näännyksiin asti pitää kyläillä kakkua syömässä?
No olen kasvattanut lapset siten, että ei voi aina tietää toisten tilanteesta ja että toisen asemaan pitää voida asettua. Olisihan se ikävä tilanne ja todella onneton sattuma. Varmaan yrittäisin kysyä vielä siitä näkökulmasta kun kukaan ei ole tulissa, että voisiko jonkun mieli muuttua tai ehdottaisin teinille juhlien siirtämistä tai jotain muuta. En kylläkään katkaisisi mitään välejä tai alkaisi kostotoimenpiteisiin, toivon ettei lapsikaan katkeroituisi.
Meillä on suvussa näitä maailmanmatkaajia, jotka ovat samalla rahalla maailmalla kun muut juhlivat. Mikä sinun kantasi on tällaiseen? Onko hyväksyttävä syy? Miksi on hyväksyttävämpää lähteä ulkomaille kun mökille?
Ei rippijuhlia voi siirtää! Tai siis voi kotona pidettävät osuudet, mutta ihan oleellinen osuus tästä juhlasta on siellä kirkossa... Hyvä että sä et katkeroidu mutta vaikka kuinka olin empaattinen lapsi, kyllä mua silti rippijuhlieni muistaminen vieläkin vihlaisee. (Oli siis vain 2 vierasta, vaikka serkuilla edellisinä kesinä koko suvut.) Toki perheiden lepo ja matkat yms on tärkeämpiä kuin yhden teinin juhlat, mutta vaikka tämän tajusin jo silloin ja tajuan nytkin, jostain syystä silti se minua sattuu ettei minulle vieraita tullutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yleensä siellä juhlissa on myös toisen vanhemman/puolison sukua... ja kyllä olen jokaikisessä juhlassa kuullut kun käydään läpi avoimesti kuka ei tullut mistäkin syystä. Kaukomaan matkailijoiltahan kukaan ei enää edes odota mitään: on vaan positiivinen yllätys, jos joskus saapuvat paikalle. Kiitellään ja ihastellaan. Jos k.i.l.t.t.iperhe, joka on vuodesta toiseen ravannut kaikki läpi, päättää jättäytyä pois, kun eivät enää yksinkertaisesti JAKSA, niin on se niin v$&@n kummallista, et saadaan päivän puheenaihe ja välit poikki. Jotain suhteellisuudentajua toivois ihmisiltä.
Voihan se mennä sitten niinkin että on juuri sinun lapsesi vuoro juhlia, kun kukaan ei vaan JAKSA. Miltä tuntuisi? Entä lapsestasi?
Miten ihmeen isoja sukuja ihmisillä muuten on? Kun näännyksiin asti pitää kyläillä kakkua syömässä?
No olen kasvattanut lapset siten, että ei voi aina tietää toisten tilanteesta ja että toisen asemaan pitää voida asettua. Olisihan se ikävä tilanne ja todella onneton sattuma. Varmaan yrittäisin kysyä vielä siitä näkökulmasta kun kukaan ei ole tulissa, että voisiko jonkun mieli muuttua tai ehdottaisin teinille juhlien siirtämistä tai jotain muuta. En kylläkään katkaisisi mitään välejä tai alkaisi kostotoimenpiteisiin, toivon ettei lapsikaan katkeroituisi.
Meillä on suvussa näitä maailmanmatkaajia, jotka ovat samalla rahalla maailmalla kun muut juhlivat. Mikä sinun kantasi on tällaiseen? Onko hyväksyttävä syy? Miksi on hyväksyttävämpää lähteä ulkomaille kun mökille?
Ulkomaille meno on hyväksyttävä syy, jos matka on ollut varattu jo ennen kutsuja. Peruminen/vaihtaminen harvoin onnistuu ilman kustannuksia ja voi olla työvuorojen tms kannalta myös mahdotonta. Lähellä oleva mökki, jonne pääsee ns koska vaan on hieman eri asia. Pääsääntöisesti ihmiset käyvät rakkaidensa juhlissa aika paljon kauempaakin.
on typerää pitää rippijuhlia jos koko porukka on tapauskovaisia ja ateisteja, menköön möille ryyppäämään ja mitä tekään rippijuhlilla teette kun kaikki olette ei-uskovia ja poikanne samoin kai?
sama on nämä kastejuhlat, ei-uskovat kastattavat lapsensa kirkossa mutta eivät usko Jumalaan, mitä järkee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kutsu juhliin oli kunnia-asia ja ihmiset näkivät vaivaa päästäkseen. Nykyään juhlien pitäjiä haukutaan rahan perässä olijoiksi ja puolen päivän uhraaminen lähisukulaisen juhlien eteen on aivan liikaa. Ja sitten mietitään miksi yksinäisyys lisääntyy ja maailma on ihan viturallaan. Miksiköhän?
No tämä. Itse haluaisin pitää nelikymppiset ensi kesänä (en ole koko aikuisiällä pitänyt yksiäkään synttäreitä), mutta pelottaa että ihmiset kokevat homman vastenmielisenä velvollisuutena. Joten antaa olla.
Menee vähän offtopicin puolelle, mutta itse lopetin myös juhlien järjestämisen tasan siihen, kun muutama vuosi sitten täytin 30, ja yksi vieras olisi ollut tulossa! En montaa kutsunutkaan, mutta esim. läheisin ystävä ja veli eivät tulleet, koska "katotaan". Eli jos ei ole parempaakaan tekemistä. Hyvä ystävä mulla, tiedän. Muuten on kuitenkin ihana ihminen ollut, tuo ihmetytti. Sitten juhlapäivänä toki "hei, en pääse tänään tulemaan, nähdään joku muu kerta" tms.
Ei tunnu ihmisiä kiinnostavan. Toki jollet itse menisi heidän juhliin niin kyllä ihmeteltäisiin. En ole mennyt enkä mene.
I feel you!!
Oli kanssa synttärit taannoin ja broidin kanssa sovittiin tapaaminen. Ei voinut sitten edes ilmoittaa esteestä eikä vastannut puheluun. Oli kyllä niin petetty olo. Tai on edelleenkin.
Soitto vielä kaikille "ei tulla" ihmisille. Kerrot ketkä muutkaan ei tuu., ja kerrot että välit menee poikki niihin jotka ei tuu. Poikanne pahoittaa mielensä ja tuntee olevansa arvoton.
Poikamme kummit eivät tulleet hänen yo- juhliin( matkan pituus ei totodellakaan ollut este).
Poikamme menehtyi, suuren surun keskellä ei heiltä tullut edes tekstaria.
Soitosta tai vierailusta puhumattakaan.
Muualta kuulimme että hautajaisiin olisivat halukkaita tulemaan. (Arvatkaa loppu.)
Pitkäkää lapsianne ja kummilapsianne ja tietenkin kaikkia lapsia arvossa, osoittakaa että olette läsnä tunnetasolla.Älkää hylätkö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yleensä siellä juhlissa on myös toisen vanhemman/puolison sukua... ja kyllä olen jokaikisessä juhlassa kuullut kun käydään läpi avoimesti kuka ei tullut mistäkin syystä. Kaukomaan matkailijoiltahan kukaan ei enää edes odota mitään: on vaan positiivinen yllätys, jos joskus saapuvat paikalle. Kiitellään ja ihastellaan. Jos k.i.l.t.t.iperhe, joka on vuodesta toiseen ravannut kaikki läpi, päättää jättäytyä pois, kun eivät enää yksinkertaisesti JAKSA, niin on se niin v$&@n kummallista, et saadaan päivän puheenaihe ja välit poikki. Jotain suhteellisuudentajua toivois ihmisiltä.
Voihan se mennä sitten niinkin että on juuri sinun lapsesi vuoro juhlia, kun kukaan ei vaan JAKSA. Miltä tuntuisi? Entä lapsestasi?
Miten ihmeen isoja sukuja ihmisillä muuten on? Kun näännyksiin asti pitää kyläillä kakkua syömässä?
No olen kasvattanut lapset siten, että ei voi aina tietää toisten tilanteesta ja että toisen asemaan pitää voida asettua. Olisihan se ikävä tilanne ja todella onneton sattuma. Varmaan yrittäisin kysyä vielä siitä näkökulmasta kun kukaan ei ole tulissa, että voisiko jonkun mieli muuttua tai ehdottaisin teinille juhlien siirtämistä tai jotain muuta. En kylläkään katkaisisi mitään välejä tai alkaisi kostotoimenpiteisiin, toivon ettei lapsikaan katkeroituisi.
Meillä on suvussa näitä maailmanmatkaajia, jotka ovat samalla rahalla maailmalla kun muut juhlivat. Mikä sinun kantasi on tällaiseen? Onko hyväksyttävä syy? Miksi on hyväksyttävämpää lähteä ulkomaille kun mökille?
Ei rippijuhlia voi siirtää! Tai siis voi kotona pidettävät osuudet, mutta ihan oleellinen osuus tästä juhlasta on siellä kirkossa... Hyvä että sä et katkeroidu mutta vaikka kuinka olin empaattinen lapsi, kyllä mua silti rippijuhlieni muistaminen vieläkin vihlaisee. (Oli siis vain 2 vierasta, vaikka serkuilla edellisinä kesinä koko suvut.) Toki perheiden lepo ja matkat yms on tärkeämpiä kuin yhden teinin juhlat, mutta vaikka tämän tajusin jo silloin ja tajuan nytkin, jostain syystä silti se minua sattuu ettei minulle vieraita tullutkaan.
Minä minä minää...... Olen huomannut, että mitä enemmän itsestään antaa, sitä enemmän ihmiset odottavat sulta. Kyllä tässä pitää ajatella myös sitä toista osapuolta ja sen lähtökohtia.
Nimenomaan sitä kotona olevaa osuutta voi aivan hyvin siirtää! Ja ei kai koko suku sinne kirkkoon tunge? Kaikki rippijuhlat, joissa olen ollut, on paikalla vain kummit ja vanhemmat kirkossa. Luovuutta voi käyttää, jos haluaa oikeasti lapselle kivat juhlat
Joku ihmteteli, että miten ulkomailla olo parempi syy kuin mökki. No, sinänsä tylyä sekin, mutta on siinä nyt se, että jos olet kauan sitten varannut. Tai ylipäänsä ennen juhlakutsua. Ja sitten siinä on se ennen kaikkea, että ethän sä pääse lontoosta rippijuhliin, mutta tunnin päästä mökiltä pääset.
Ei minustakaan kaikkien rippijuhliin tartte menmä, mutta löhisuvun lapsille tärkeää.
Ei ihmiset viitsi surkeiden kahvikekkereiden takia vääntäytyä paikalle. Pitäkää kunnon ruokajuhlat, niin vieraatkin saavat vähän vastinetta lahjarahoilleen. Jos siis ovat tosiaan sellaisia typeryksiä, että luulevat juhlien tarkoitukseksi rahankeruun. Meidän rippilapsi kahden vuoden takaa muistelee vieläkin , miten ihanat juhlat hänellä oli, kun kaikki kutsutut vieraat saapuivat paikalle juhlavermeissä, ja tunnelma oli aivan mahtava, kun vieraat viihtyivät tuntikausia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yleensä siellä juhlissa on myös toisen vanhemman/puolison sukua... ja kyllä olen jokaikisessä juhlassa kuullut kun käydään läpi avoimesti kuka ei tullut mistäkin syystä. Kaukomaan matkailijoiltahan kukaan ei enää edes odota mitään: on vaan positiivinen yllätys, jos joskus saapuvat paikalle. Kiitellään ja ihastellaan. Jos k.i.l.t.t.iperhe, joka on vuodesta toiseen ravannut kaikki läpi, päättää jättäytyä pois, kun eivät enää yksinkertaisesti JAKSA, niin on se niin v$&@n kummallista, et saadaan päivän puheenaihe ja välit poikki. Jotain suhteellisuudentajua toivois ihmisiltä.
Voihan se mennä sitten niinkin että on juuri sinun lapsesi vuoro juhlia, kun kukaan ei vaan JAKSA. Miltä tuntuisi? Entä lapsestasi?
Miten ihmeen isoja sukuja ihmisillä muuten on? Kun näännyksiin asti pitää kyläillä kakkua syömässä?
No olen kasvattanut lapset siten, että ei voi aina tietää toisten tilanteesta ja että toisen asemaan pitää voida asettua. Olisihan se ikävä tilanne ja todella onneton sattuma. Varmaan yrittäisin kysyä vielä siitä näkökulmasta kun kukaan ei ole tulissa, että voisiko jonkun mieli muuttua tai ehdottaisin teinille juhlien siirtämistä tai jotain muuta. En kylläkään katkaisisi mitään välejä tai alkaisi kostotoimenpiteisiin, toivon ettei lapsikaan katkeroituisi.
Meillä on suvussa näitä maailmanmatkaajia, jotka ovat samalla rahalla maailmalla kun muut juhlivat. Mikä sinun kantasi on tällaiseen? Onko hyväksyttävä syy? Miksi on hyväksyttävämpää lähteä ulkomaille kun mökille?
Ulkomaille meno on hyväksyttävä syy, jos matka on ollut varattu jo ennen kutsuja. Peruminen/vaihtaminen harvoin onnistuu ilman kustannuksia ja voi olla työvuorojen tms kannalta myös mahdotonta. Lähellä oleva mökki, jonne pääsee ns koska vaan on hieman eri asia. Pääsääntöisesti ihmiset käyvät rakkaidensa juhlissa aika paljon kauempaakin.
Niinpä niin. Eli nyt kannattaa joka kesälle alkaa varaamaan niitä kaukomatkoja. Saa lomailla lomansa täysin rauhassa ja rentoutua ilman tilivelvollisuutta. Sit kun joskus jää Suomeen ja tuleekin juhliin, niin saa oikein kuninkaallisen kohtelun. (Röyhkeämpien kannattaa esittää vaan menevänsä kauas ja painella sinne mökille.)
Alue: Aihe vapaa
Ja jos ripari juhlineen olisi tytölle tärkeää, olisit varmaan ihan hyvillä mielin siitä, että suurin osa suvusta päättää olla tulematta? Koska onhan kyseessä vain turha kokoontuminen.