Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Saankohan koskaan tietää miksi välit ystäväperheen kanssa katkesivat käytännössä kokonaan. Tuleeko teille mitään ajatuksia, mistä tässä voisi olla kyse?
12.07.2018 |
Asia vaivaa, surettaa ja painaa valtavasti. Tilanne siis tämä; muutimme uudelle paikkakunnalle. Miehen tutun tuttu asui siellä, ketään muita emme tunteneet. Mies tapasi tuon tuttavansa tutun harrastuksen kautta ja he tutustuivat. Ko. miehellä on perhe; vaimo ja kolme lasta.
Tapasimme silloin tällöin perheiden kera puistossa, ym. Perheen äiti oli todella innostunut tutustumaan ja minä tietysti myös, koska en tuntenut ketään. Tulimme mainiosti juttuun, kaikki! Myös lapset. He kutsuivat meitä mökkeilemään ja me illallisille ym. Tapasimme lasten kera ja myös aikuisten kesken. Nainen kutsui minua myös omien ystäviensä pitämiin illanviettoihin. Olin todella onnellinen, koska tuntui, että kotiuduin hyvin uuteen paikkaan.
Sitten tapahtui jotain. Mietimme edelleen mieheni kanssa mitä se mahtoi olla ja olemme hämillämme. Emme ole tänä päivänä keksineet mitään järkevää selitystä. Kaikki oli hyvin, tapasimme perhettä säännöllisesti, kunnes aloin odottaa toista lastamme. Ajallisesti ystävyyden ja tapaamisten katkeaminen osuus siihen, kun ystäväperheen äiti sai tietää raskaudestani. Tieto tuli hänelle tilanteessa, jossa hän oli juuri kutsumassa meitä heille kylään. (Kerroin, ettemme voi tuona päivänä tulla, kun samaan aikaan on rakenneultra.) Jälkeenpäin ajatellen hän meni jotenkin erikoisesti hämilleen tiedosta, mutta en antanut asialle sen enempää painoarvoa. Eihän tämä nyt VOI johtua meidän toisesta lapsesta, heillähän lapsia oli jo kolme. Vai voiko?
Mitään muuta ei ole tapahtunut. Miehet ovat edelleen silloin tällöin tekemissä harrastuksen kautta, mutta minun osaltani oikeastaan kaikki lopahti tuon raskaustiedon kerrottuani. Nainen ei koskaan edes onnitellut meidän perhettä vauvan synnyttyä. (Mies onnitteli.)
Syy miksi ajattelen, että lapsiasia voisi tässä olla vaikuttamassa on se, että sain jälkeenpäin tietää naisen toteutumatta jääneestä toiveesta vielä yhdestä lapsesta. Silti se asia syyksi tuntuu absurdilta.
Tuleeko teille mitään ajatuksia tästä kaikesta? Mistä voisi johtua välien totaalinen viileneminen? Olen tosi surullinen, koska meillä on hyvin vähän kontakteja tässä kaupungissa ja he olivat aivan ihastuttavaa seuraa. Ikävä heidän perhettä :(
Kommentit (203)
Minulle on käynyt niin, että kaveri on pistänyt suhteen poikki kerrottuani hänelle raskaudestani ensimmäisen ultran (vko 12) jälkeen. Hän kävi samaan aikaan lapsettomuushoitoja läpi ja oli tullut raskaaksi samoihin aikoihin kuin minä. Hän oli kertonut minulle hoidoista ja tilittänyt tunteitaan joka vaiheessa, itse en ollut kertonut raskaudestani perhettä lukuun ottamatta kenellekään ennen ultraa.
Aiemmin tähän lapsettomuusasiaan viitaten hän oli pyytänyt, että kohtelen häntä samoin kuin muitakin kavereita, eli kerron mahdolliset raskausuutiset (tiesi että yritimme) samaan aikaan kuin muillekin. Toimin hänen oman pyyntönsä mukaan, mutta hänpä loukkaantui verisesti tästä, sillä koki etten ollut hänelle rehellinen. Haukkui minut aivan lyttyyn, teki minusta valehtelijan, narsistin ja ties mitä. Itse olin kuvitellut olevani hyvä ystävä, kun kuuntelin ja yritin tukea häntä vaikeassa elämänvaiheessa. En kokenut olevani hänelle "velkaa" mitään, vaan saimme tietysti itse päättää koska kerromme vauvauutiset eteenpäin.
Muistan vieläkin, kuinka ihana se ensimmäinen ultra oli, laitoin viestejä ystävilleni ja iloitsin konkretisoituneesta raskaudesta. Kunnes tämä entinen ystäväni päätti haukkua minut ja lopettaa ystävyyden siihen paikkaan. Tunsin oloni niin petetyksi ja hyväksikäytetyksi, kun ystäväni ei voinut edes kerran olla iloinen puolestani, vaan tässäkin oli kyse hänen kärsimyksestään ja draamastaan. Myöhemmin kuulin, että vastaavanlaisia katkottuja suhteita oli hänellä takana vaikka kuinka. Silti muistan surun, jota tunsin pitkään tapahtuneen jälkeen.
Tarinan opetus: kaikki meistä eivät ole niin tasapainoisia kuin päälle päin näyttää, ehkä ystävälläsi oli suurempi elämänkriisi päällä sekundäärisestä lapsettomuudesta kuin näytti ulospäin? Todella väärin ja kurjaa sinua kohtaan tuommoinen, kuulostaa siltä että ei ole aivan kaikki kohdallaan hänen elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisella ja miehelläsi on ollut suhde. Hän on loukkaantunut miehellesi eikä sinulle.
Tai sitten nainen ehkä luulee että hänen miehensä on kuopuksesi isä. Ex-ystäväsi puoliso saattaa olla vaikka joku hullu narsisti, joka yrittää tehdä vaimonsa hulluksi valehtelemalla pettämisjuttuja, perimmäisenä tarkoituksena eristää vaimo ystävistä.
...olenkohan katsonut liikaa saippuasarjoja? Mutta kyllä tällaista tapahtuu!
Kuules Ap. Ei tuohon teidän tapaukseen tarvitse sen ns. entisen ystäväperheen taholta liittyä mitään draamaa.Me ihmiset vaan ollaan erilaisia- aika aikaa kutakin tyyliin esim.
Olen minäkin sellainen tyyppi ,että voisin mainitsemassasi tapauksessa alkaa etääntyä.Ei jaksa sitä samaa lopun ikää.Haluaa muita erilisia ystäviä jne.
Niin harrastuksissa ja kaikissa muissakin jutuissa haluan vaihtelua (paitsi avioliitossa olemme olleet kauan).
Ystäväsi voi olla myös vaihtelunhaluinen.Ja vaikeahan se on tulla sinulle sanomaan ,että sorry vaan ,olen kyllästynyt hengaamaan teidän perheen kanssa.
Ehkä ap. ei ollutkaan ystävyyssuhde, ainakin aloitus viittaisi siihen, vaan lähinnä tapaamiset oli kaveripohjalta. En pidä työkavereita, naapureita yms. ystävinä, vaikka vapaa-ajalla viettäisimme yhteistä aikaa.
Jos perheessä on kolme lasta, niin perhe elää kiireistä aikaa, eikä kaverisuhteille jää enää aikaa, vaan vapaa-aikaa vietetään entisten ystävien tai sukulaisten kanssa.
Minusta kateus-kortin nostaminen kuulostaa huvittavalta, joka tuntuu olevan monen kommentoijan mielessä. Itse en usko siihen lainkaan.
Meillä oli entisessä kodissamme paritalon puolikkaassa perhe, jonka kanssa vietimme paljon aikaa. Tuntuivat läheisiltä, koska asuivat seinän takana. Juttelimme usein iltaisin ulkona ja söimme yhdessä. Kun muutimme pois, kumpikaan osapuoli ei ole kertaakaan ottanut yhteyttä toiseen. Ja se on ihan ok. Oli ihan kiva yhdessä, mutta se ei riittänyt sen kummempaan ystävyyteen. Uskon, että tämä ei vaivaa kumpaakaan perhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän noita ystävyys-ja kaveruussuhteita loppuu kuten parisuhteitakin. Itse lopetin erään ystävyyden, kun en jaksanut enää jatkuvaa v*ttuilua,negatiivisuutta,alistamista ja suuttumista aivan typeristä asioista. Muualta kuulin että tämä "kaveri" kertoi minun sairastuneen psyykkisesti ja siksi katkaisseen välit.. Ihan terve olin kyllä silloin ja olen edelleen vuosia myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt niin, että kaveri on pistänyt suhteen poikki kerrottuani hänelle raskaudestani ensimmäisen ultran (vko 12) jälkeen. Hän kävi samaan aikaan lapsettomuushoitoja läpi ja oli tullut raskaaksi samoihin aikoihin kuin minä. Hän oli kertonut minulle hoidoista ja tilittänyt tunteitaan joka vaiheessa, itse en ollut kertonut raskaudestani perhettä lukuun ottamatta kenellekään ennen ultraa.
Aiemmin tähän lapsettomuusasiaan viitaten hän oli pyytänyt, että kohtelen häntä samoin kuin muitakin kavereita, eli kerron mahdolliset raskausuutiset (tiesi että yritimme) samaan aikaan kuin muillekin. Toimin hänen oman pyyntönsä mukaan, mutta hänpä loukkaantui verisesti tästä, sillä koki etten ollut hänelle rehellinen. Haukkui minut aivan lyttyyn, teki minusta valehtelijan, narsistin ja ties mitä. Itse olin kuvitellut olevani hyvä ystävä, kun kuuntelin ja yritin tukea häntä vaikeassa elämänvaiheessa. En kokenut olevani hänelle "velkaa" mitään, vaan saimme tietysti itse päättää koska kerromme vauvauutiset eteenpäin.
Muistan vieläkin, kuinka ihana se ensimmäinen ultra oli, laitoin viestejä ystävilleni ja iloitsin konkretisoituneesta raskaudesta. Kunnes tämä entinen ystäväni päätti haukkua minut ja lopettaa ystävyyden siihen paikkaan. Tunsin oloni niin petetyksi ja hyväksikäytetyksi, kun ystäväni ei voinut edes kerran olla iloinen puolestani, vaan tässäkin oli kyse hänen kärsimyksestään ja draamastaan. Myöhemmin kuulin, että vastaavanlaisia katkottuja suhteita oli hänellä takana vaikka kuinka. Silti muistan surun, jota tunsin pitkään tapahtuneen jälkeen.
Tarinan opetus: kaikki meistä eivät ole niin tasapainoisia kuin päälle päin näyttää, ehkä ystävälläsi oli suurempi elämänkriisi päällä sekundäärisestä lapsettomuudesta kuin näytti ulospäin? Todella väärin ja kurjaa sinua kohtaan tuommoinen, kuulostaa siltä että ei ole aivan kaikki kohdallaan hänen elämässään.
Mun oli kaikkein vaikein kertoa raskaudestani sisarelleni, joka oli käynyt hedelmöityshoidoissa pitkään. Mulla tärppäsi heti ilman hoitoja, joihin ei meillä olisi ollut edes varaa. Viimeisenä kerroin ja vähän anteeksipyydellen. Hän raskautui 3 kk sisällä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot
Sisko kertoi yleisellä fb päivityksellä ultrasta ja kehui kaiken olevan kunnossa.
Loukkaannuin. Olin kuvitellut meidät läheisimmiksi.Me kerromme vasta hieman ennen raskauden puolta väliä, sitten kun vatsaa ei enää pystynyt peittelemään. Kaikille yhteisesti. Eikä kukaan loukkaantunut.
En ymmärrä tätä mielensäpahoittamisen kulttuuria. Ei siinä raskaushuuruissa välttämättä tule ajatelleeksi, kenelle, miten, missä vaiheessa olisi pitänyt kertoa. Onko niin vaikeaa olla onnellinen toisen puolesta?Ap:n mukaan kaikille oli jo kerrottu, paitsi tälle ystävälle. Ap oletti naisen miehen, joka myös oli jo kuullut asiasta aiemmin, kertovan tiedon eteenpäin puolisolleen.
Nainen sai tietää asiasta ap:n kieltäytyessä naisen tapaamiskutsusta. Tuolloin ap siis oletti naisen olevan tietoinen ja puhui naiselle yllättäen raskaudestaan kuin kaikki sen tietäisivät.
Kyllähän tuo voi pistää mietityttämään ystävyyssuhteen laatua.Nainen on voinut pohtia raskausuutisen pimittämissyytä samoin kuin ap nyt tätä asiaa. Käynyt läpi asioita, mistä se voi johtua, ja millainen heidän suhteensa on ollut.
Ap:n mukaan miehet tunsivat aluksi toisensa, josta syystä naisetkin tutustuivat eli ulkopuolelle jätetylle on hyvin voinut tulla tulkinta, että ap on vain kohteliaisuuttaan viettänyt aikaa hänen kanssaan, eikä pitänyt naista samanlaisena ystävänä kuin tämä oli luullut heidän olevan. Mitäpä sitä kenenkään seuraan väkisin tuppautumaan, jos tulkitsee, ettei oma seura aidosti kiinnosta.
" Raskausuutisen pimittämissyitä". Herramunjee.
Onneksi omilla ystävilläni palaa lamppu päässä, ilmeisesti aika kirkkaastikin.
Mikäli olet tuo, joka kommentoi, miten itse kertoi raskaudestaan kaikile yhteisesti, niin tässä ei ole kyse siitä, miten sinä tai kukaan muukaan kertoisi raskaudestaan muille, vaan siitä, että "kaikille yhteisesti" on kerrottu, mutta yhdelle tietoa ei ole vaivauduttu antamaan.
Asiaa ei katsota raskaana olevan, vaan hänet aiemmin läheiseksi kokeneen ystävän näkökulmasta. Miten itse kokisit asian, jos joku "lamppu päässä" olevista ystävistäsi kertoisi kaikille muille, mutta ei sinulle?
Kysehän voi olla vaikka siitä että muistaa väärin eli kertoneensa jo kaikille. En todellakaan tuosta osaisi loukkaantua niin että katkaisisin välit.
Ellei sitten saman tyyppistä käytöstä olisi ollut jo pitkään, toki se alkaisi vähitellen ihmetyttää.
Raskaita ystävyyssuhteita tuollaiset missä täytyy pitää tarkkaa kirjanpitoa milloin on mikäkin asia kerrottu ettei tule kertaluontoisesta " virheestä" lempatuksi.
Ei se noin verisesti loukkaantuva kovin empaattinen ihminen ole.
Hänhän laittaa omat mielensä pahoittamisen niin jalustalle ettei kykene miettimään mikä täysin hyvä syy voi olla taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ap. ei ollutkaan ystävyyssuhde, ainakin aloitus viittaisi siihen, vaan lähinnä tapaamiset oli kaveripohjalta. En pidä työkavereita, naapureita yms. ystävinä, vaikka vapaa-ajalla viettäisimme yhteistä aikaa.
Jos perheessä on kolme lasta, niin perhe elää kiireistä aikaa, eikä kaverisuhteille jää enää aikaa, vaan vapaa-aikaa vietetään entisten ystävien tai sukulaisten kanssa.
Minusta kateus-kortin nostaminen kuulostaa huvittavalta, joka tuntuu olevan monen kommentoijan mielessä. Itse en usko siihen lainkaan.
Minä en myöskään pysty uskomaan että joku tuollainen yksittäinen seikka olisi katkaissut välit jos muuten on hyvin viihdytty yhdessä
Aplla oli luonnollisesti suurempi tarve löytää uudelta paikkakunnalta ystäviä kuin tuolla toisella jolla niitä oli siellä jo ennestään.
Ehkä siinä on vaan käynyt niin että ajatukset ystävyyden laadusta eivät olleet samat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yhtään ihmettele, jos naisella ja ap:n miehellä on ollut suhde. Nainen järkyttynyt sitten raskaudesta. Tiedän pariskunnan, jolle kävi näin. Tosin he erosivat ja mies alkoi sitten seurustella sen toisen perheen naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt niin, että kaveri on pistänyt suhteen poikki kerrottuani hänelle raskaudestani ensimmäisen ultran (vko 12) jälkeen. Hän kävi samaan aikaan lapsettomuushoitoja läpi ja oli tullut raskaaksi samoihin aikoihin kuin minä. Hän oli kertonut minulle hoidoista ja tilittänyt tunteitaan joka vaiheessa, itse en ollut kertonut raskaudestani perhettä lukuun ottamatta kenellekään ennen ultraa.
Aiemmin tähän lapsettomuusasiaan viitaten hän oli pyytänyt, että kohtelen häntä samoin kuin muitakin kavereita, eli kerron mahdolliset raskausuutiset (tiesi että yritimme) samaan aikaan kuin muillekin. Toimin hänen oman pyyntönsä mukaan, mutta hänpä loukkaantui verisesti tästä, sillä koki etten ollut hänelle rehellinen. Haukkui minut aivan lyttyyn, teki minusta valehtelijan, narsistin ja ties mitä. Itse olin kuvitellut olevani hyvä ystävä, kun kuuntelin ja yritin tukea häntä vaikeassa elämänvaiheessa. En kokenut olevani hänelle "velkaa" mitään, vaan saimme tietysti itse päättää koska kerromme vauvauutiset eteenpäin.
Muistan vieläkin, kuinka ihana se ensimmäinen ultra oli, laitoin viestejä ystävilleni ja iloitsin konkretisoituneesta raskaudesta. Kunnes tämä entinen ystäväni päätti haukkua minut ja lopettaa ystävyyden siihen paikkaan. Tunsin oloni niin petetyksi ja hyväksikäytetyksi, kun ystäväni ei voinut edes kerran olla iloinen puolestani, vaan tässäkin oli kyse hänen kärsimyksestään ja draamastaan. Myöhemmin kuulin, että vastaavanlaisia katkottuja suhteita oli hänellä takana vaikka kuinka. Silti muistan surun, jota tunsin pitkään tapahtuneen jälkeen.
Tarinan opetus: kaikki meistä eivät ole niin tasapainoisia kuin päälle päin näyttää, ehkä ystävälläsi oli suurempi elämänkriisi päällä sekundäärisestä lapsettomuudesta kuin näytti ulospäin? Todella väärin ja kurjaa sinua kohtaan tuommoinen, kuulostaa siltä että ei ole aivan kaikki kohdallaan hänen elämässään.
ihan oikein että ystäväsi lopetti ystävyyden, niin olisin minäkin. Se kommentti että "kerro vauva uutinen samaan aikaan kuin muillekin" tarkoitti selvästikin ettet ala pimittämään häneltä asiaa sillä perusteella että pelkäät hänen tulevan surulliseksi omasta lapsettomuudestaan. Mutta, kännä nyt vaan asia omassa mielessäsi juuri päinvastaiseksi niin saat rauhan. Olet ihan juuri mitä hän sanoi. huijari, valehtelja, ja en itsekäään haluaisi olla tekemisissä. inise vaan täällä ja hauku takana päin häntä, mutta onneksi hän pääsi sinusta eroon ja todellinen luonteesi tuli ilmi kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot
Sisko kertoi yleisellä fb päivityksellä ultrasta ja kehui kaiken olevan kunnossa.
Loukkaannuin. Olin kuvitellut meidät läheisimmiksi.Me kerromme vasta hieman ennen raskauden puolta väliä, sitten kun vatsaa ei enää pystynyt peittelemään. Kaikille yhteisesti. Eikä kukaan loukkaantunut.
En ymmärrä tätä mielensäpahoittamisen kulttuuria. Ei siinä raskaushuuruissa välttämättä tule ajatelleeksi, kenelle, miten, missä vaiheessa olisi pitänyt kertoa. Onko niin vaikeaa olla onnellinen toisen puolesta?Ap:n mukaan kaikille oli jo kerrottu, paitsi tälle ystävälle. Ap oletti naisen miehen, joka myös oli jo kuullut asiasta aiemmin, kertovan tiedon eteenpäin puolisolleen.
Nainen sai tietää asiasta ap:n kieltäytyessä naisen tapaamiskutsusta. Tuolloin ap siis oletti naisen olevan tietoinen ja puhui naiselle yllättäen raskaudestaan kuin kaikki sen tietäisivät.
Kyllähän tuo voi pistää mietityttämään ystävyyssuhteen laatua.Nainen on voinut pohtia raskausuutisen pimittämissyytä samoin kuin ap nyt tätä asiaa. Käynyt läpi asioita, mistä se voi johtua, ja millainen heidän suhteensa on ollut.
Ap:n mukaan miehet tunsivat aluksi toisensa, josta syystä naisetkin tutustuivat eli ulkopuolelle jätetylle on hyvin voinut tulla tulkinta, että ap on vain kohteliaisuuttaan viettänyt aikaa hänen kanssaan, eikä pitänyt naista samanlaisena ystävänä kuin tämä oli luullut heidän olevan. Mitäpä sitä kenenkään seuraan väkisin tuppautumaan, jos tulkitsee, ettei oma seura aidosti kiinnosta.
" Raskausuutisen pimittämissyitä". Herramunjee.
Onneksi omilla ystävilläni palaa lamppu päässä, ilmeisesti aika kirkkaastikin.Mikäli olet tuo, joka kommentoi, miten itse kertoi raskaudestaan kaikile yhteisesti, niin tässä ei ole kyse siitä, miten sinä tai kukaan muukaan kertoisi raskaudestaan muille, vaan siitä, että "kaikille yhteisesti" on kerrottu, mutta yhdelle tietoa ei ole vaivauduttu antamaan.
Asiaa ei katsota raskaana olevan, vaan hänet aiemmin läheiseksi kokeneen ystävän näkökulmasta. Miten itse kokisit asian, jos joku "lamppu päässä" olevista ystävistäsi kertoisi kaikille muille, mutta ei sinulle?
Kysehän voi olla vaikka siitä että muistaa väärin eli kertoneensa jo kaikille. En todellakaan tuosta osaisi loukkaantua niin että katkaisisin välit.
Ellei sitten saman tyyppistä käytöstä olisi ollut jo pitkään, toki se alkaisi vähitellen ihmetyttää.
Raskaita ystävyyssuhteita tuollaiset missä täytyy pitää tarkkaa kirjanpitoa milloin on mikäkin asia kerrottu ettei tule kertaluontoisesta " virheestä" lempatuksi.
Ei se noin verisesti loukkaantuva kovin empaattinen ihminen ole.
Hänhän laittaa omat mielensä pahoittamisen niin jalustalle ettei kykene miettimään mikä täysin hyvä syy voi olla taustalla.
Ap itse jo vastasikin, ettei hän kertonut raskaudesta, koska naisen miehelle raskaudesta oli jo kerrottu, ja ap oletti, että mies kertoo puolisolleen. Unohduksesta ei siis ollut kysymys.
Palstan perusteella moni jää pohtimaan ystäviensä todellisia tarkoitusperiä käyttäytymiselleen eri tilanteissa.
Tämäkin ketju on osoitus, että ap on jäänyt pohtimaan välirikkoa ja sekä hän, että keskustelijat keksivät asialle nyt lukuisia syitä.
Vastaavasti ap:n ystävän aloitus palstalla olisi voinut olla esim.
"Mitä ajattelette siitä, että läheinen ystäväni, jonka kanssa olemme viettäneet paljon aikaa kertoi yli puolivälin yltäneestä raskaudestaan kaikille muille, muttei minulle? Itselleni asia tuli ilmi tavallaan vahingossa, kun ystäväni kieltäytyi ehdottamastani tapaamisesta, koska hänellä oli rakenneultra samalle päivälle. Erityisesti ihmetyttää, että miehenikin oli jo saanut tietää asiasta. Alunperin tutustuimme, koska miehemme olivat jo ystäviä. Jäin pohtimaan, olenko sittenkin vain kuvitellut, että meistäkin on tullut läheiset?
Ap taisi myös mainita, ettei tämä nainen ollut hänelle läheiseksi koettu ystävä, vaan perhetuttu.
se mik tässä jutussa ei mätsää on että miksi miehesi ei kysy asiaa siltä mieheltä suoraan. Onhan he siis edelleen ystäviä, ja tapaavat. Miksi miehesi ei joskus pydä mieskaveriaan teille kotiin ja sitten kysy suoraan tätä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot
Sisko kertoi yleisellä fb päivityksellä ultrasta ja kehui kaiken olevan kunnossa.
Loukkaannuin. Olin kuvitellut meidät läheisimmiksi.Me kerromme vasta hieman ennen raskauden puolta väliä, sitten kun vatsaa ei enää pystynyt peittelemään. Kaikille yhteisesti. Eikä kukaan loukkaantunut.
En ymmärrä tätä mielensäpahoittamisen kulttuuria. Ei siinä raskaushuuruissa välttämättä tule ajatelleeksi, kenelle, miten, missä vaiheessa olisi pitänyt kertoa. Onko niin vaikeaa olla onnellinen toisen puolesta?Ap:n mukaan kaikille oli jo kerrottu, paitsi tälle ystävälle. Ap oletti naisen miehen, joka myös oli jo kuullut asiasta aiemmin, kertovan tiedon eteenpäin puolisolleen.
Nainen sai tietää asiasta ap:n kieltäytyessä naisen tapaamiskutsusta. Tuolloin ap siis oletti naisen olevan tietoinen ja puhui naiselle yllättäen raskaudestaan kuin kaikki sen tietäisivät.
Kyllähän tuo voi pistää mietityttämään ystävyyssuhteen laatua.Nainen on voinut pohtia raskausuutisen pimittämissyytä samoin kuin ap nyt tätä asiaa. Käynyt läpi asioita, mistä se voi johtua, ja millainen heidän suhteensa on ollut.
Ap:n mukaan miehet tunsivat aluksi toisensa, josta syystä naisetkin tutustuivat eli ulkopuolelle jätetylle on hyvin voinut tulla tulkinta, että ap on vain kohteliaisuuttaan viettänyt aikaa hänen kanssaan, eikä pitänyt naista samanlaisena ystävänä kuin tämä oli luullut heidän olevan. Mitäpä sitä kenenkään seuraan väkisin tuppautumaan, jos tulkitsee, ettei oma seura aidosti kiinnosta.
" Raskausuutisen pimittämissyitä". Herramunjee.
Onneksi omilla ystävilläni palaa lamppu päässä, ilmeisesti aika kirkkaastikin.Mikäli olet tuo, joka kommentoi, miten itse kertoi raskaudestaan kaikile yhteisesti, niin tässä ei ole kyse siitä, miten sinä tai kukaan muukaan kertoisi raskaudestaan muille, vaan siitä, että "kaikille yhteisesti" on kerrottu, mutta yhdelle tietoa ei ole vaivauduttu antamaan.
Asiaa ei katsota raskaana olevan, vaan hänet aiemmin läheiseksi kokeneen ystävän näkökulmasta. Miten itse kokisit asian, jos joku "lamppu päässä" olevista ystävistäsi kertoisi kaikille muille, mutta ei sinulle?
Kysehän voi olla vaikka siitä että muistaa väärin eli kertoneensa jo kaikille. En todellakaan tuosta osaisi loukkaantua niin että katkaisisin välit.
Ellei sitten saman tyyppistä käytöstä olisi ollut jo pitkään, toki se alkaisi vähitellen ihmetyttää.Raskaita ystävyyssuhteita tuollaiset missä täytyy pitää tarkkaa kirjanpitoa milloin on mikäkin asia kerrottu ettei tule kertaluontoisesta " virheestä" lempatuksi.
Ei se noin verisesti loukkaantuva kovin empaattinen ihminen ole.
Hänhän laittaa omat mielensä pahoittamisen niin jalustalle ettei kykene miettimään mikä täysin hyvä syy voi olla taustalla.
Ap itse jo vastasikin, ettei hän kertonut raskaudesta, koska naisen miehelle raskaudesta oli jo kerrottu, ja ap oletti, että mies kertoo puolisolleen. Unohduksesta ei siis ollut kysymys.
Palstan perusteella moni jää pohtimaan ystäviensä todellisia tarkoitusperiä käyttäytymiselleen eri tilanteissa.
Tämäkin ketju on osoitus, että ap on jäänyt pohtimaan välirikkoa ja sekä hän, että keskustelijat keksivät asialle nyt lukuisia syitä.
Vastaavasti ap:n ystävän aloitus palstalla olisi voinut olla esim.
"Mitä ajattelette siitä, että läheinen ystäväni, jonka kanssa olemme viettäneet paljon aikaa kertoi yli puolivälin yltäneestä raskaudestaan kaikille muille, muttei minulle? Itselleni asia tuli ilmi tavallaan vahingossa, kun ystäväni kieltäytyi ehdottamastani tapaamisesta, koska hänellä oli rakenneultra samalle päivälle. Erityisesti ihmetyttää, että miehenikin oli jo saanut tietää asiasta. Alunperin tutustuimme, koska miehemme olivat jo ystäviä. Jäin pohtimaan, olenko sittenkin vain kuvitellut, että meistäkin on tullut läheiset?
Ap taisi myös mainita, ettei tämä nainen ollut hänelle läheiseksi koettu ystävä, vaan perhetuttu.
Ihan oikeastiko te katkaisette välejä sen takia ettei ystävä ole kertonut raskaudestaan teidän mielestänne oikeaan aikaan?
Että pistätte välit POIKKI?
Apn mies kertoi toisen pariskunnan miehelle ( hehän ystävystyivät ensiksi) ja AP oletti että mies on kertonut vaimolleen. AP sanoi ihan luontevasti ettei pääse jonnekin kun on se rakenneultra olettaen että ystävä tietää kun miehelle on kerta kerrottu.
Ap ei siis yrittänyt mitenkään" pimittää" ( aika hassua, mitä se kenelläkään kuuluu milloin kertoo, ei kai se mitään pimittämistä ole) vaan oletti että ystävä tietää.
Ja tämä olisi syy välirikolle.
Jos näin oikeasti on, täytyy sanoa uudestaan että omat ystäväni ( niitä nimittäin on) eivät ole noin äärimmäisen herkkähipiäisiä enkä todellakaan ole itsekään.
Täällä aina jankutetaan noissa pettämisketjuissa ettei toista voi omistaa.
Nyt sanon minä ettei ystävää voi omistaa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot
Sisko kertoi yleisellä fb päivityksellä ultrasta ja kehui kaiken olevan kunnossa.
Loukkaannuin. Olin kuvitellut meidät läheisimmiksi.Me kerromme vasta hieman ennen raskauden puolta väliä, sitten kun vatsaa ei enää pystynyt peittelemään. Kaikille yhteisesti. Eikä kukaan loukkaantunut.
En ymmärrä tätä mielensäpahoittamisen kulttuuria. Ei siinä raskaushuuruissa välttämättä tule ajatelleeksi, kenelle, miten, missä vaiheessa olisi pitänyt kertoa. Onko niin vaikeaa olla onnellinen toisen puolesta?Ap:n mukaan kaikille oli jo kerrottu, paitsi tälle ystävälle. Ap oletti naisen miehen, joka myös oli jo kuullut asiasta aiemmin, kertovan tiedon eteenpäin puolisolleen.
Nainen sai tietää asiasta ap:n kieltäytyessä naisen tapaamiskutsusta. Tuolloin ap siis oletti naisen olevan tietoinen ja puhui naiselle yllättäen raskaudestaan kuin kaikki sen tietäisivät.
Kyllähän tuo voi pistää mietityttämään ystävyyssuhteen laatua.Nainen on voinut pohtia raskausuutisen pimittämissyytä samoin kuin ap nyt tätä asiaa. Käynyt läpi asioita, mistä se voi johtua, ja millainen heidän suhteensa on ollut.
Ap:n mukaan miehet tunsivat aluksi toisensa, josta syystä naisetkin tutustuivat eli ulkopuolelle jätetylle on hyvin voinut tulla tulkinta, että ap on vain kohteliaisuuttaan viettänyt aikaa hänen kanssaan, eikä pitänyt naista samanlaisena ystävänä kuin tämä oli luullut heidän olevan. Mitäpä sitä kenenkään seuraan väkisin tuppautumaan, jos tulkitsee, ettei oma seura aidosti kiinnosta.
" Raskausuutisen pimittämissyitä". Herramunjee.
Onneksi omilla ystävilläni palaa lamppu päässä, ilmeisesti aika kirkkaastikin.Mikäli olet tuo, joka kommentoi, miten itse kertoi raskaudestaan kaikile yhteisesti, niin tässä ei ole kyse siitä, miten sinä tai kukaan muukaan kertoisi raskaudestaan muille, vaan siitä, että "kaikille yhteisesti" on kerrottu, mutta yhdelle tietoa ei ole vaivauduttu antamaan.
Asiaa ei katsota raskaana olevan, vaan hänet aiemmin läheiseksi kokeneen ystävän näkökulmasta. Miten itse kokisit asian, jos joku "lamppu päässä" olevista ystävistäsi kertoisi kaikille muille, mutta ei sinulle?
Kysehän voi olla vaikka siitä että muistaa väärin eli kertoneensa jo kaikille. En todellakaan tuosta osaisi loukkaantua niin että katkaisisin välit.
Ellei sitten saman tyyppistä käytöstä olisi ollut jo pitkään, toki se alkaisi vähitellen ihmetyttää.Raskaita ystävyyssuhteita tuollaiset missä täytyy pitää tarkkaa kirjanpitoa milloin on mikäkin asia kerrottu ettei tule kertaluontoisesta " virheestä" lempatuksi.
Ei se noin verisesti loukkaantuva kovin empaattinen ihminen ole.
Hänhän laittaa omat mielensä pahoittamisen niin jalustalle ettei kykene miettimään mikä täysin hyvä syy voi olla taustalla.
Ap itse jo vastasikin, ettei hän kertonut raskaudesta, koska naisen miehelle raskaudesta oli jo kerrottu, ja ap oletti, että mies kertoo puolisolleen. Unohduksesta ei siis ollut kysymys.
Palstan perusteella moni jää pohtimaan ystäviensä todellisia tarkoitusperiä käyttäytymiselleen eri tilanteissa.
Tämäkin ketju on osoitus, että ap on jäänyt pohtimaan välirikkoa ja sekä hän, että keskustelijat keksivät asialle nyt lukuisia syitä.
Vastaavasti ap:n ystävän aloitus palstalla olisi voinut olla esim.
"Mitä ajattelette siitä, että läheinen ystäväni, jonka kanssa olemme viettäneet paljon aikaa kertoi yli puolivälin yltäneestä raskaudestaan kaikille muille, muttei minulle? Itselleni asia tuli ilmi tavallaan vahingossa, kun ystäväni kieltäytyi ehdottamastani tapaamisesta, koska hänellä oli rakenneultra samalle päivälle. Erityisesti ihmetyttää, että miehenikin oli jo saanut tietää asiasta. Alunperin tutustuimme, koska miehemme olivat jo ystäviä. Jäin pohtimaan, olenko sittenkin vain kuvitellut, että meistäkin on tullut läheiset?
Ap taisi myös mainita, ettei tämä nainen ollut hänelle läheiseksi koettu ystävä, vaan perhetuttu.
Apn tapauksessa ei ollut kyse unohduksesta , mutta minulta kysyttiin tässä ketjussa että mitä ajattelisin jos muille olisi kerrottu mutta ei minulle.
Vastasin että olettaisin esim että raskaana oleva ystävä olisi ehkä unohtanut ettei ole kertonut minulle kun usein sitä kertoo samoja asioita yhdelle kahteen kertaan ja toiselle ei muista ollenkaan kertoa ja luulee kertoneensa.
Tai jotain muuta vastaavaa. En kuitenkaan alkaisi heti kuvitella jotain negatiivisia ajatuskulkuja siitä että minua tahallaan syrjitään tms.
Tietenkin jos tämä johdonmukaisesti toistuisi ja lisäksi olisi jotain muuta outoa käytöstä minua kohtaan, niin tietenkin sitten joku yksittäinen kerta herättäisi.
Ehkä tämä on sitten persoonakysymyskin. Itse en jaksa sellaisia ihmisiä jotka laskee kaiken tarkkaan ja loukkaantuvat mitä pienemmistä jutuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnut itsekin tietävän syyn. Hänelle raskautesi seuraaminen vain olisi ollut liian tuskallista.
Niin, ehkä asia on näin. En vain voi jotenkaan uskoa, että hän kolmen lapsen äitinä, ei olisi sitten sen verran voinut purra hammasta ja "kestää" raskausaikani jos siitä oli kyse. Tässä meni kuitenkin niin monen ihmisen ystävyys katkolle. Siksi on vaikea uskoa syyn olleen tuollainen. (Ymmärtäisin jos hänellä ei olisi lapsia ollenkaan taikka lapsiluku jäänyt yhteen..) Meillä kuitenkin oli vain yksi lapsi ennestään ja eikö kaksi lasta nyt yleensä ole aika normi suomalaisissa perheissä? Että voiko se oikeasti olla niin kauhea järkytys ja juuri se minun raskauteni?
Tuo vaan oli ainoa asia, josta koko historiamme aikana tuli outo olo. Siksi sen tuossa mainitsin.
Mitä ihmettä, ystävän pitäisi "purra hammasta ja kestää"? Et sinä voi vaatia ketään "puremaan hammasta ja kestämään" seurassasi, oli syy mikä hyvänsä. Ei ole tervettä tuollainen vaade. Kuka haluaa ystäviä, joita siedetään hammasta purren, kun voi valita seuransa paremminkin? Koita itse kestää se, että sinut on torjuttu.
Heille, joiden mielestä ap:n ystävä on epäempaattinen, mitä tuo yllä käyty keskustelu kertoo ap:sta itsestään?
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeastiko te katkaisette välejä sen takia ettei ystävä ole kertonut raskaudestaan teidän mielestänne oikeaan aikaan?
Että pistätte välit POIKKI?Apn mies kertoi toisen pariskunnan miehelle ( hehän ystävystyivät ensiksi) ja AP oletti että mies on kertonut vaimolleen. AP sanoi ihan luontevasti ettei pääse jonnekin kun on se rakenneultra olettaen että ystävä tietää kun miehelle on kerta kerrottu.
Ap ei siis yrittänyt mitenkään" pimittää" ( aika hassua, mitä se kenelläkään kuuluu milloin kertoo, ei kai se mitään pimittämistä ole) vaan oletti että ystävä tietää.
Ja tämä olisi syy välirikolle.
Jos näin oikeasti on, täytyy sanoa uudestaan että omat ystäväni ( niitä nimittäin on) eivät ole noin äärimmäisen herkkähipiäisiä enkä todellakaan ole itsekään.Täällä aina jankutetaan noissa pettämisketjuissa ettei toista voi omistaa.
Nyt sanon minä ettei ystävää voi omistaa .
Ihanko oikeasti te ajattelette, että miehille ystävän puolison raskausuutinen olisi niin tärkeä tieto, että he välittömästi kertovat uutiset eteenpäin jos ei muille, niin puolisolleen?
Mikäli näin ajattelette, eikö se tieto olisi ollut tärkeämpi ystävällenne suoraan teiltä itseltänne kuultuna?
Mies ei varmasti voinut kuvitellakaan, etteivätkö naiset olisi jo keskenään puhuneet asiasta.
Veikkaan että tuo perhe on kerännyt ärtymystä pitemmän aikaa. Omalle käytökselle on sokea joten avoin keskustelu hiertävistä asioista kannattaa aina kun on kyse tärkeätä ihmisestä. Se että täällä kysyt miksi menetit ystäväsi kertoo riittävästi. Teillä puuttuu näkyy vuorovaikutus. Jos oikeasti haluat selvittää asian nin kysyt ystävältä etkä randomeilta tyypeiltä täällä jotka ei voi tietää mitä kaikkea teidän välillä on sattunut muutakin kuin kertomasi. Ja se mitä et välttämättä huomaa itsessäsi. Melkoista ystävyyden hoitoa kysellä syytä täällä sen sijaan että puhuisi selviksi ystäväperheen kanssa kuten kuuluisi. Itse heivaan sellaiset tyypit jotka ei osaa avata suuta ja jotka olettaa kysymättä.
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset jotenkin kummasti luulevat, että heille ollaan kateellisia tms.
Yhden ystäväni kanssa lopetin ystävyyden, koska en jaksanut kuunnella hänen jatkuvaa valitusta lapsestaan ja miehestä ja työstä ja kaikesta mahdollisesti. Lisäksi hän ikävästi aina kommentoi minun elämääni.
Olen muualta tullut, että kuulemma lopetin ystävyyden siksi, kun olen kateellinen siitä, että hänellä on vain yksi lapsi ja hänen elämänsä on helppoa ja meillä on monta lasta ja siksi rahat tiukilla.
Saa minun puolesta luulla. Parempihan se näin on, että tällaista luulee. Ei tarvitse ainakaan kuunnella sitä jatkuvaa marinaa ja valitusta. Tosi raskas ihminen.