Saankohan koskaan tietää miksi välit ystäväperheen kanssa katkesivat käytännössä kokonaan. Tuleeko teille mitään ajatuksia, mistä tässä voisi olla kyse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quot

Sisko kertoi yleisellä fb päivityksellä ultrasta ja kehui kaiken olevan kunnossa.

Loukkaannuin. Olin kuvitellut meidät läheisimmiksi.

Me kerromme vasta hieman ennen raskauden puolta väliä, sitten kun vatsaa ei enää pystynyt peittelemään. Kaikille yhteisesti. Eikä kukaan loukkaantunut.

En ymmärrä tätä mielensäpahoittamisen kulttuuria. Ei siinä raskaushuuruissa välttämättä tule ajatelleeksi, kenelle, miten, missä vaiheessa olisi pitänyt kertoa. Onko niin vaikeaa olla onnellinen toisen puolesta?

Ap:n mukaan kaikille oli jo kerrottu, paitsi tälle ystävälle. Ap oletti naisen miehen, joka myös oli jo kuullut asiasta aiemmin, kertovan tiedon eteenpäin puolisolleen.

Nainen sai tietää asiasta ap:n kieltäytyessä naisen tapaamiskutsusta. Tuolloin ap siis oletti naisen olevan tietoinen ja puhui naiselle yllättäen raskaudestaan kuin kaikki sen tietäisivät.

Kyllähän tuo voi pistää mietityttämään ystävyyssuhteen laatua.

Nainen on voinut pohtia raskausuutisen pimittämissyytä samoin kuin ap nyt tätä asiaa. Käynyt läpi asioita, mistä se voi johtua, ja millainen heidän suhteensa on ollut.

Ap:n mukaan miehet tunsivat aluksi toisensa, josta syystä naisetkin tutustuivat eli ulkopuolelle jätetylle on hyvin voinut tulla tulkinta, että ap on vain kohteliaisuuttaan viettänyt aikaa hänen kanssaan, eikä pitänyt naista samanlaisena ystävänä kuin tämä oli luullut heidän olevan. Mitäpä sitä kenenkään seuraan väkisin tuppautumaan, jos tulkitsee, ettei oma seura aidosti kiinnosta.

" Raskausuutisen pimittämissyitä". Herramunjee.

Onneksi omilla ystävilläni palaa lamppu päässä, ilmeisesti aika kirkkaastikin.

Mikäli olet tuo, joka kommentoi, miten itse kertoi raskaudestaan kaikile yhteisesti, niin tässä ei ole kyse siitä, miten sinä tai kukaan muukaan kertoisi raskaudestaan muille, vaan siitä, että "kaikille yhteisesti" on kerrottu, mutta yhdelle tietoa ei ole vaivauduttu antamaan.

Asiaa ei katsota raskaana olevan, vaan hänet aiemmin läheiseksi kokeneen ystävän näkökulmasta. Miten itse kokisit asian, jos joku "lamppu päässä" olevista ystävistäsi kertoisi kaikille muille, mutta ei sinulle?

Kysehän voi olla vaikka siitä että muistaa väärin eli kertoneensa jo kaikille. En todellakaan tuosta osaisi loukkaantua niin että katkaisisin välit.

Ellei sitten saman tyyppistä käytöstä olisi ollut jo pitkään, toki se alkaisi vähitellen ihmetyttää.

Raskaita ystävyyssuhteita tuollaiset missä täytyy pitää tarkkaa kirjanpitoa milloin on mikäkin asia kerrottu ettei tule kertaluontoisesta " virheestä" lempatuksi.

Ei se noin verisesti loukkaantuva kovin empaattinen ihminen ole.

Hänhän laittaa omat mielensä pahoittamisen niin jalustalle ettei kykene miettimään mikä täysin hyvä syy voi olla taustalla.

Ap itse jo vastasikin, ettei hän kertonut raskaudesta, koska naisen miehelle raskaudesta oli jo kerrottu, ja ap oletti, että mies kertoo puolisolleen. Unohduksesta ei siis ollut kysymys.

Palstan perusteella moni jää pohtimaan ystäviensä todellisia tarkoitusperiä käyttäytymiselleen eri tilanteissa.

Tämäkin ketju on osoitus, että ap on jäänyt pohtimaan välirikkoa ja sekä hän, että keskustelijat keksivät asialle nyt lukuisia syitä.

Vastaavasti ap:n ystävän aloitus palstalla olisi voinut olla esim.

"Mitä ajattelette siitä, että läheinen ystäväni, jonka kanssa olemme viettäneet paljon aikaa kertoi yli puolivälin yltäneestä raskaudestaan kaikille muille, muttei minulle? Itselleni asia tuli ilmi tavallaan vahingossa, kun ystäväni kieltäytyi ehdottamastani tapaamisesta, koska hänellä oli rakenneultra samalle päivälle. Erityisesti ihmetyttää, että miehenikin oli jo saanut tietää asiasta. Alunperin tutustuimme, koska miehemme olivat jo ystäviä. Jäin pohtimaan, olenko sittenkin vain kuvitellut, että meistäkin on tullut läheiset?

Ap taisi myös mainita, ettei tämä nainen ollut hänelle läheiseksi koettu ystävä, vaan perhetuttu.

Apn tapauksessa ei ollut kyse unohduksesta , mutta minulta kysyttiin tässä ketjussa että mitä ajattelisin jos muille olisi kerrottu mutta ei minulle.

Vastasin että olettaisin esim että raskaana oleva ystävä olisi ehkä unohtanut ettei ole kertonut minulle kun usein sitä kertoo samoja asioita yhdelle kahteen kertaan ja toiselle ei muista ollenkaan kertoa ja luulee kertoneensa.

Tai jotain muuta vastaavaa. En kuitenkaan alkaisi heti kuvitella jotain negatiivisia ajatuskulkuja siitä että minua tahallaan syrjitään tms.

Tietenkin jos tämä johdonmukaisesti toistuisi ja lisäksi olisi jotain muuta outoa käytöstä minua kohtaan, niin tietenkin sitten joku yksittäinen kerta herättäisi.

Ehkä tämä on sitten persoonakysymyskin. Itse en jaksa sellaisia ihmisiä jotka laskee kaiken tarkkaan ja loukkaantuvat mitä pienemmistä jutuista.

Tai aloitus voisi olla.

Mieheni tutustui työkaveriin ja hänen vaimoonsa. Aloimme ns. pariskuntatutuiksi jne...Pikku hiljaa aloin väsyä tähän naiseen. Hän on takertuva ja puhuu aina muiden päälle ja pahaa muista. Minulle jää aina näistä vierailuista ikävä olo.

Olen alkanut nyt vetäytyä kauemmas hänestä, koska koen hänet ns. energiasyöpöksi ja ihmiseksi, kenen kanssa voin pahoin. Hyvä tilaisuus tuli, kun hän alkoi odottaa vauvaa. Mutta nyt olen kuullut, että puhuu minustakin paskaa joka paikassa, että olen katkera ja kateellinen, kun en ole itsekin raskaana.

Mitä mieltä olette. Kannattaako selvittää asia, vai annanko olla

Aika ajattelematonta ap:lta tuolla tavalla töksäyttää ohimennen olevansa raskaana, kun toinen on avautunut hänelle sekundaarisesta lapsettomuudesta. Tuttava saattoi hölmistyä pelkästään siitä, että hän on kertonut ap:lle hankaluuksista tulla raskaaksi, mutta ap ei ole kertonut hänelle heidänkin yrittävän toista lasta samaan aikaan. Puhumattakaan tuosta, että raskaudesta kerrotaan vasta puolivälissä tekstiviestillä, vaikka kaikesta päätellen tilaisuuksia kasvokkain kertomiseenkin olisi ollut. Mielestäni tuossa ei muutenkaan ole edes logiikkaa, että ap halusi muka odottaa rakenneultraan asti ennen raskauden kertomista (siinä pelossa, että kaikki ei olekaan kunnossa?), mutta kuitenkin kertoo asiasta kaikille juuri ennen h-hetkeä.

Mitä kuuluu? Milla ihan sama tilanne. Olen aivan hämmentynyt, loukkaantunut ja todella pahoillani. Selitys, edes jonkinlainen olisi , vähintäänkin kohteliasta. Tai edes ystävällistä. Varsinkin kun oltiin oikeesti ystäviä.