Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Te joilla nuori voi hakea yliopistoon (v.2020) yo-todistuksella?!
08.07.2018 |
Mitä mieltä olette kys uudistuksesta ja aikooko nuorenne hakea minne?
Minusta mainiota, että hakuväylät laajenee, omani miettinyt jo ennen lukion alkua lääketieteelliseen hakemista, mutta saa nähdä muuttuuko fiilikset vielä tässä lukion toisen tai kolmannen aikana..
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojan yläasteella opo keskittyy ohjaamaan ammattikouluun. Yliopistoon aikovat saavat pärjätä ilman. Ilmeisesti politiikka on, että herrojen pennut ovat niin muutenkin paremmassa asemassa, että heihin resurssejs ei tuhlata. Unohtuu, että monella duunarin lapsella olisi päätä vaikka mihin, mutta kukaan ei sitä hänelle kerro, eikä hän osaa hakeutua, kun ei ole ohjausta, tukea ja esimerkkiä.
Juurikin näin.
Samalla tavoin se huono opo-ohjaus ja kaverit voi hyydyttää lahjakkaan tytön valitsemaan ”tytölle sopivaa”. Eli huonommin koulutettujen vanhempien tyttö päätyy lähihoitajaksi saadessaan ysillä ”itse valita”. Kun taas korkeakoulutettujen vanhempien poika suuntaa automaattisesti kohti lääkistä.
Ihmetellään, miksi tyttöjä ei saada teknillisille aloille ja johtaville paikoille. Olen tavannut naisia, jotka vasta nelikymppisenä ovat lukeneet itsensä sairaanhoitajasta johtajaksi, toinen kampaajasta insinööriksi, kolmas lähihoitajasta tekniselle puolelle.
Koulu kyllä näyttää siltä kuin olisi tytöille helpompaa, mutta mitä hyötyä siitä on, kun ketään ei kiinnosta ohjata heitä hakeutumaan muihin kuin perinteisiin matalasti koulutettuihin tai huonosti palkattuihin naisten ammatteihin.
Tämä on niin totta. Tyttären luokalta kolmannes tytöistä meni lukioon ja hän on ainoa , jolla pitkä matematiikka ja fyke, kolmannes meni perushoitajaksi ja loput kokeiksi tai kosmetologiksi tai kampaajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojan yläasteella opo keskittyy ohjaamaan ammattikouluun. Yliopistoon aikovat saavat pärjätä ilman. Ilmeisesti politiikka on, että herrojen pennut ovat niin muutenkin paremmassa asemassa, että heihin resurssejs ei tuhlata. Unohtuu, että monella duunarin lapsella olisi päätä vaikka mihin, mutta kukaan ei sitä hänelle kerro, eikä hän osaa hakeutua, kun ei ole ohjausta, tukea ja esimerkkiä.
Juurikin näin.
Samalla tavoin se huono opo-ohjaus ja kaverit voi hyydyttää lahjakkaan tytön valitsemaan ”tytölle sopivaa”. Eli huonommin koulutettujen vanhempien tyttö päätyy lähihoitajaksi saadessaan ysillä ”itse valita”. Kun taas korkeakoulutettujen vanhempien poika suuntaa automaattisesti kohti lääkistä.
Ihmetellään, miksi tyttöjä ei saada teknillisille aloille ja johtaville paikoille. Olen tavannut naisia, jotka vasta nelikymppisenä ovat lukeneet itsensä sairaanhoitajasta johtajaksi, toinen kampaajasta insinööriksi, kolmas lähihoitajasta tekniselle puolelle.
Koulu kyllä näyttää siltä kuin olisi tytöille helpompaa, mutta mitä hyötyä siitä on, kun ketään ei kiinnosta ohjata heitä hakeutumaan muihin kuin perinteisiin matalasti koulutettuihin tai huonosti palkattuihin naisten ammatteihin.Tämä on niin totta. Tyttären luokalta kolmannes tytöistä meni lukioon ja hän on ainoa , jolla pitkä matematiikka ja fyke, kolmannes meni perushoitajaksi ja loput kokeiksi tai kosmetologiksi tai kampaajaksi.
Juuri tämän takia arvostan suuresti tyttäreni yläkoulun matikan opea. Hän kannusti erikseen oppilaitaam pitkään matikkaan. Sukupuoleen katsomatta. Erikseen kannusti valitsemaan ja sanoi että tytär on matikassa lahjakas. ”Älä kuuntele muuta”.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetellään, miksi tyttöjä ei saada teknillisille aloille ja johtaville paikoille. Olen tavannut naisia, jotka vasta nelikymppisenä ovat lukeneet itsensä sairaanhoitajasta johtajaksi, toinen kampaajasta insinööriksi, kolmas lähihoitajasta tekniselle puolelle.
Koulu kyllä näyttää siltä kuin olisi tytöille helpompaa, mutta mitä hyötyä siitä on, kun ketään ei kiinnosta ohjata heitä hakeutumaan muihin kuin perinteisiin matalasti koulutettuihin tai huonosti palkattuihin naisten ammatteihin.
Etkö näe, että vanhemmilla olisi tässä mitään vastuuta? Kyllä meidän tytöstä näki jo pienenä, että ei ole ihan tyhmä. Ja sitten yläasteen aikana tuli selkeästi esiin nörttitaipumuksia. Taideharrastukset kulkivat siinä rinnalla koko ajan, mutta tietenkin kannustimme suuntautumaan ammatillisesti sinne nörttipuolelle, mikä oli hänen vahvuutensa. Sieltä saa hyvää palkkaa, jolla voi sitten rahoittaa nämä taideharrastukset.
Monesti käy kyllä niinkin, että vanhemmat eivät ihan tahdo uskoa, mihin heidän lapsensa pystyvät. Muistan omilta opiskeluajoiltani kämppiksen, jonka isä oli huolissaan kun tyttö oli lähtenyt opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Pelkäsi tytön puolesta, että nyt yrittää liian vaikeaa. Pyh ja pah, tyttö väitteli tohtoriksi ja on tehnyt hienon kansainvälisen tutkijanuran.
Joskus voi olla vaikea löytää sitä rajaa, mikä menee realismin esiintuomisen ja lannistamisen välillä. Osasta nuorista tulee myös niitä menestyksekkäitä taiteilijoita, vaikka sillä puolella on todella vaikea ansaita elantoaan. Pitäisikö sitä omaa lasta kannustaa yrittämään mahdotonta, vaikkei näe hänessä sellaista palavaa intohimoa mikä tuolla alalla menestymiseen vaaditaan?
Pahinta on ehkä se, jos vanhemmat avoimesti halveksuvat koulutusta ja vähättelevät sen merkitystä sellaisessa tilanteessa kun nuori olisi itse motivoitunut kouluttautumaan pitkälle.
Tässä abi ja minä en pidä tuota uudistusta hyvänä. En usko sen tuovan mitään hyvää ettei kokelaita testata. 60% lääkikseen vain paperilla? Ei edes psykologisia testejä? Ei se paperi kerro ihmisestä yhtään mitään. Lisäksi tämä vaikeuttaa oikeasti niiden mahdollisuutta jotka sinne haluavat, mutta todistus ei ole täynnä L.
Gaussin käyrän takia kaikilla ei ole mahdollisuutta saada sitä parasta arvosanaa, lisäksi voi epäonnistua muuten kokeissa ja se vasta sitten onkin hauskaa kun se paperi määrää tulevaisuuden pitkälti.
Tämä systeemi korostaa sitä, että sinulla ei ole mitään asiaa hyville aloille hyvillä papereilla. Jäät samaan kastiin huonoilla papereilla. Pitää olla vähintään E paperit jotta on jotain mahkuja. Lisäksi ainevalinnat on oltava kohdillaan. Reaalitkin laitetaan ns. paremmuusjärjestykseen. Uskonnosta saa enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista oikeustieteellisessä.
Jos sinulla on M paperit, voit pyyhkiä niille peppusi. Hyvä ei riitä mihinkään sen enempää kuin A tai B. Voit sanoa hyvästit.
Ainoa hyvä asia on se että nyt saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. On kuitenkin eri asia uusia aine, kun aiheet on käyty pari vuotta sitten, kuin lukion aikana. Esim. matikkaa paha lähteä korottamaan vuosikin myöhemmin. Ei sitä enää muista kaikkea eikä ole opettajaa tai jotain kurssia tukemassa. Toki kovalla työllä voi saada aikaiseksi mutta on paljon vaikeampaa.
En tosiaan ymmärrä mikä niissä pääsykokeissa oli vikana? Halutaan vähentää joo stressiä lukemisesta, mutta enemmän kyllä stressataan sisäänpääsyä. Nyt se stressi siirretään yo-kirjoituksiin: jos mokaat/ei tule vähintään E olet huono etkä kelpaa sisään. Luet sitten hulluna pääsykokeisiin ja taistelet yhä pienemmistä paikoista satojen muiden kanssa. Joo tosi hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskieuroopassa on jo pitkään pitänyt tehdä päätös jatkoon suuntautumisesta ja sen mukaisista väylävalinnoista viimeistään 14-vuotiaana. Mutta Suomessahan ollaan lapsukaisia ja ihan hukassa vielä 20-vuotiainakin näissä asioissa.
Sensijaan hpv-rokotteen ottamisesta kyetään päättämään itse jo ihan 12-vuotiaanakin. Ellei aiemmin. Ollaan niin aikuista jo kuitenkin, että.
Ei missään sanota, että valta valinta pitäisi tehdä keskustelematta kenenkään kanssa, varsinkaan vanhempien. Euroopassa tuetaan lasta pitkälle parikymppiseksi.
lapsrni muutti 22 v ja opiskelee yliopistossa. Ilmoitti että muuttaa ja touhus kaikki itse. Annoin kyllä rahaa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetellään, miksi tyttöjä ei saada teknillisille aloille ja johtaville paikoille. Olen tavannut naisia, jotka vasta nelikymppisenä ovat lukeneet itsensä sairaanhoitajasta johtajaksi, toinen kampaajasta insinööriksi, kolmas lähihoitajasta tekniselle puolelle.
Koulu kyllä näyttää siltä kuin olisi tytöille helpompaa, mutta mitä hyötyä siitä on, kun ketään ei kiinnosta ohjata heitä hakeutumaan muihin kuin perinteisiin matalasti koulutettuihin tai huonosti palkattuihin naisten ammatteihin.Etkö näe, että vanhemmilla olisi tässä mitään vastuuta? Kyllä meidän tytöstä näki jo pienenä, että ei ole ihan tyhmä. Ja sitten yläasteen aikana tuli selkeästi esiin nörttitaipumuksia. Taideharrastukset kulkivat siinä rinnalla koko ajan, mutta tietenkin kannustimme suuntautumaan ammatillisesti sinne nörttipuolelle, mikä oli hänen vahvuutensa. Sieltä saa hyvää palkkaa, jolla voi sitten rahoittaa nämä taideharrastukset.
Monesti käy kyllä niinkin, että vanhemmat eivät ihan tahdo uskoa, mihin heidän lapsensa pystyvät. Muistan omilta opiskeluajoiltani kämppiksen, jonka isä oli huolissaan kun tyttö oli lähtenyt opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Pelkäsi tytön puolesta, että nyt yrittää liian vaikeaa. Pyh ja pah, tyttö väitteli tohtoriksi ja on tehnyt hienon kansainvälisen tutkijanuran.
Joskus voi olla vaikea löytää sitä rajaa, mikä menee realismin esiintuomisen ja lannistamisen välillä. Osasta nuorista tulee myös niitä menestyksekkäitä taiteilijoita, vaikka sillä puolella on todella vaikea ansaita elantoaan. Pitäisikö sitä omaa lasta kannustaa yrittämään mahdotonta, vaikkei näe hänessä sellaista palavaa intohimoa mikä tuolla alalla menestymiseen vaaditaan?
Pahinta on ehkä se, jos vanhemmat avoimesti halveksuvat koulutusta ja vähättelevät sen merkitystä sellaisessa tilanteessa kun nuori olisi itse motivoitunut kouluttautumaan pitkälle.
Minä epäilen että suomalaiseen kasvatukseen liittyy vahvana alisuoriutumiseen kannustaminen. On paljon nolompaa yrittää ja epäonnistua kuin jättää kokonaan yrittämättä.
Tuo pitkä matematiikka, fykebi ja päälle a-kieli on todella raskas. Äidinkieleen kannattaa panostaa, kuten pitkään matematiikkaan, sen lisäksi yhteen lukuaineeseen ja a-kielenä englanti. Kyseiset aineet ovat pisterikkaimpia pääsykokeissa. Ei kannata antaa omaa nuorta palaa loppuun, yksi tällainen tapaus on lähipiirissäni kun yritti kovin opiskella kaikkea, vieläpä hyvämaineisessa lukiossa. Tulokset nyt keväältä olivat aivan jotain muuta kuin kiitettävät. Matemaattiset aineet tosiaan ovat aivan eri maailmasta lukiossa verrattuna yläasteelle..
Ainiin, vasta uutisoitiin, että korkeakoulu-uudistus ei kuitenkaan tule menemään 100% yo-todistuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut monikossa 1?
Ei pahalla, mutta eiköhän se nuori viimekädessä ihan itse valitse opinahjonsa ja kurssinsa. Vanhemmat voi toki opastaa, ohjata ja neuvoa, mutta ei se heidän elämänsä tai päätöksensä kuitenkaan loppupeleissä ole.
Mihin lukioon nuorenne nyt menee, saattaapi tulla samaan jossa omani on..
Ap
Kyllä tässä vaiheessa se korkeakoulu-uudistus vaatii myös vanhemman panosta. Ei ysiluokkalainen yksin pystynyt kaikkea tietoa etsimään ja käsittämään.
Kurssivalinnat on myös pakko tehdä se tuleva uudistus huomioiden. Eli ks yllä.
1
Käytännössä tarkoitat mitä? Ehkä olen tyhmä, mutta en nyt ihan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi...
Meillä ainakin nuori valitsi jo ekan luokan kurssinsa oman yleisen mielenkiintonsa ja vahvuuksiensa pohjalta ja sattuvat olemaan pitkälti myös niitä aineita jotka oleellisia esim.lääkikseen hakiessa.
Muummuassa pitkä matematiikka oli 10 pohjalta itsestäänselvä valinta hällä, samoin useampi kieli, fysiikka runsaana jne. Ja nyt toisen luokan keväällä kurssitarjotinta tehdessään (ohjeistus oli, että kirjoituksia ajatellen) edelleen pitkä matematiikka, fysiikka/kemia laajana, biologia, 3 kieltä koska yhden jätti pois jne.Ja lukiossa on omat oponsa ym jotka neuvovat ja ohjeistavat erittäin hyvin, ainakin tässä josta itse puhun (ns huippulukio).
Ap
Huh, - toivottavasti ei ole perinyt sinun äidinkielen taitoja. Sattuu silmiin lukea.
Vierailija kirjoitti:
Pojan yläasteella opo keskittyy ohjaamaan ammattikouluun. Yliopistoon aikovat saavat pärjätä ilman. Ilmeisesti politiikka on, että herrojen pennut ovat niin muutenkin paremmassa asemassa, että heihin resurssejs ei tuhlata. Unohtuu, että monella duunarin lapsella olisi päätä vaikka mihin, mutta kukaan ei sitä hänelle kerro, eikä hän osaa hakeutua, kun ei ole ohjausta, tukea ja esimerkkiä.
Kyllä opo huomaa älykkäät ja kertoo että kantsii menmä lukioon jos vanhemmat ei älyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo pitkä matematiikka, fykebi ja päälle a-kieli on todella raskas. Äidinkieleen kannattaa panostaa, kuten pitkään matematiikkaan, sen lisäksi yhteen lukuaineeseen ja a-kielenä englanti. Kyseiset aineet ovat pisterikkaimpia pääsykokeissa. Ei kannata antaa omaa nuorta palaa loppuun, yksi tällainen tapaus on lähipiirissäni kun yritti kovin opiskella kaikkea, vieläpä hyvämaineisessa lukiossa. Tulokset nyt keväältä olivat aivan jotain muuta kuin kiitettävät. Matemaattiset aineet tosiaan ovat aivan eri maailmasta lukiossa verrattuna yläasteelle..
Ainiin, vasta uutisoitiin, että korkeakoulu-uudistus ei kuitenkaan tule menemään 100% yo-todistuksella.
Juurikin tätä kaikkea me keskusteltiin. Kun valittiin sitä tulevaa lukiota.
Sekin kannattaa huomioida että opetuksen tasossa ja opiskelurauhassa on eroja. Vaikkei tätä saa sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojan yläasteella opo keskittyy ohjaamaan ammattikouluun. Yliopistoon aikovat saavat pärjätä ilman. Ilmeisesti politiikka on, että herrojen pennut ovat niin muutenkin paremmassa asemassa, että heihin resurssejs ei tuhlata. Unohtuu, että monella duunarin lapsella olisi päätä vaikka mihin, mutta kukaan ei sitä hänelle kerro, eikä hän osaa hakeutua, kun ei ole ohjausta, tukea ja esimerkkiä.
Kyllä opo huomaa älykkäät ja kertoo että kantsii menmä lukioon jos vanhemmat ei älyä.
Ei todellakaa huomaa!
Minun tytölleni tuputettiin ammattikoulua ja ns naisten aloja (päiväkoti, kauppa) joka ikisessä ohjauksessa. Varoiteltiin liian vaikeista lukioista. Ja päättötodistuksen keskiarvo oli nyt 9,75.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä abi ja minä en pidä tuota uudistusta hyvänä. En usko sen tuovan mitään hyvää ettei kokelaita testata. 60% lääkikseen vain paperilla? Ei edes psykologisia testejä? Ei se paperi kerro ihmisestä yhtään mitään. Lisäksi tämä vaikeuttaa oikeasti niiden mahdollisuutta jotka sinne haluavat, mutta todistus ei ole täynnä L.
Gaussin käyrän takia kaikilla ei ole mahdollisuutta saada sitä parasta arvosanaa, lisäksi voi epäonnistua muuten kokeissa ja se vasta sitten onkin hauskaa kun se paperi määrää tulevaisuuden pitkälti.
Tämä systeemi korostaa sitä, että sinulla ei ole mitään asiaa hyville aloille hyvillä papereilla. Jäät samaan kastiin huonoilla papereilla. Pitää olla vähintään E paperit jotta on jotain mahkuja. Lisäksi ainevalinnat on oltava kohdillaan. Reaalitkin laitetaan ns. paremmuusjärjestykseen. Uskonnosta saa enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista oikeustieteellisessä.
Jos sinulla on M paperit, voit pyyhkiä niille peppusi. Hyvä ei riitä mihinkään sen enempää kuin A tai B. Voit sanoa hyvästit.
Ainoa hyvä asia on se että nyt saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. On kuitenkin eri asia uusia aine, kun aiheet on käyty pari vuotta sitten, kuin lukion aikana. Esim. matikkaa paha lähteä korottamaan vuosikin myöhemmin. Ei sitä enää muista kaikkea eikä ole opettajaa tai jotain kurssia tukemassa. Toki kovalla työllä voi saada aikaiseksi mutta on paljon vaikeampaa.
En tosiaan ymmärrä mikä niissä pääsykokeissa oli vikana? Halutaan vähentää joo stressiä lukemisesta, mutta enemmän kyllä stressataan sisäänpääsyä. Nyt se stressi siirretään yo-kirjoituksiin: jos mokaat/ei tule vähintään E olet huono etkä kelpaa sisään. Luet sitten hulluna pääsykokeisiin ja taistelet yhä pienemmistä paikoista satojen muiden kanssa. Joo tosi hienoa.
Komppaan tätä täysillä, vaikka omasta lukioajasta on nyt pari vuotta. Lisäksi tuo ensikertalaisuusetu saa nuoret pidentämään oman uran valintaa. Valitun paikan vaihto enää ole yhtä helppoa kuin aikaisemmin, koska ensikertalaisuuden menettää sitten. Joten ei ole mitään järkeä valita uraa joka ei kiinnosta hevonpaskaa.
Hieno systeemi pilalla, pilalla!
Vierailija kirjoitti:
Tässä abi ja minä en pidä tuota uudistusta hyvänä. En usko sen tuovan mitään hyvää ettei kokelaita testata. 60% lääkikseen vain paperilla? Ei edes psykologisia testejä? Ei se paperi kerro ihmisestä yhtään mitään. Lisäksi tämä vaikeuttaa oikeasti niiden mahdollisuutta jotka sinne haluavat, mutta todistus ei ole täynnä L.
Gaussin käyrän takia kaikilla ei ole mahdollisuutta saada sitä parasta arvosanaa, lisäksi voi epäonnistua muuten kokeissa ja se vasta sitten onkin hauskaa kun se paperi määrää tulevaisuuden pitkälti.
Tämä systeemi korostaa sitä, että sinulla ei ole mitään asiaa hyville aloille hyvillä papereilla. Jäät samaan kastiin huonoilla papereilla. Pitää olla vähintään E paperit jotta on jotain mahkuja. Lisäksi ainevalinnat on oltava kohdillaan. Reaalitkin laitetaan ns. paremmuusjärjestykseen. Uskonnosta saa enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista oikeustieteellisessä.
Jos sinulla on M paperit, voit pyyhkiä niille peppusi. Hyvä ei riitä mihinkään sen enempää kuin A tai B. Voit sanoa hyvästit.
Ainoa hyvä asia on se että nyt saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. On kuitenkin eri asia uusia aine, kun aiheet on käyty pari vuotta sitten, kuin lukion aikana. Esim. matikkaa paha lähteä korottamaan vuosikin myöhemmin. Ei sitä enää muista kaikkea eikä ole opettajaa tai jotain kurssia tukemassa. Toki kovalla työllä voi saada aikaiseksi mutta on paljon vaikeampaa.
En tosiaan ymmärrä mikä niissä pääsykokeissa oli vikana? Halutaan vähentää joo stressiä lukemisesta, mutta enemmän kyllä stressataan sisäänpääsyä. Nyt se stressi siirretään yo-kirjoituksiin: jos mokaat/ei tule vähintään E olet huono etkä kelpaa sisään. Luet sitten hulluna pääsykokeisiin ja taistelet yhä pienemmistä paikoista satojen muiden kanssa. Joo tosi hienoa.
Korjaan, kirjoitin siis nyt keväällä ylioppilaaksi. En siis enää ole abi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pitkä matematiikka, fykebi ja päälle a-kieli on todella raskas. Äidinkieleen kannattaa panostaa, kuten pitkään matematiikkaan, sen lisäksi yhteen lukuaineeseen ja a-kielenä englanti. Kyseiset aineet ovat pisterikkaimpia pääsykokeissa. Ei kannata antaa omaa nuorta palaa loppuun, yksi tällainen tapaus on lähipiirissäni kun yritti kovin opiskella kaikkea, vieläpä hyvämaineisessa lukiossa. Tulokset nyt keväältä olivat aivan jotain muuta kuin kiitettävät. Matemaattiset aineet tosiaan ovat aivan eri maailmasta lukiossa verrattuna yläasteelle..
Ainiin, vasta uutisoitiin, että korkeakoulu-uudistus ei kuitenkaan tule menemään 100% yo-todistuksella.Juurikin tätä kaikkea me keskusteltiin. Kun valittiin sitä tulevaa lukiota.
Sekin kannattaa huomioida että opetuksen tasossa ja opiskelurauhassa on eroja. Vaikkei tätä saa sanoa.
Tuli mieleen että myös opiskelijan luonteenpiirteillä sekä sosiaalisudella on eroja, myöskään tätä ei saa sanoa. Toiset käyttää vapaa-aikansa kirjojen parissa, toiset kavereiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojan yläasteella opo keskittyy ohjaamaan ammattikouluun. Yliopistoon aikovat saavat pärjätä ilman. Ilmeisesti politiikka on, että herrojen pennut ovat niin muutenkin paremmassa asemassa, että heihin resurssejs ei tuhlata. Unohtuu, että monella duunarin lapsella olisi päätä vaikka mihin, mutta kukaan ei sitä hänelle kerro, eikä hän osaa hakeutua, kun ei ole ohjausta, tukea ja esimerkkiä.
Kyllä opo huomaa älykkäät ja kertoo että kantsii menmä lukioon jos vanhemmat ei älyä.
Täällä kuule keskiarvoltaan 8,5n oppilaat ohjataan tukevasti paikalliseen amikseen. Katsos kun ihan samallalailla amispohjalta pääsee yliopistoon. Toki pääsee, mutta kyllä selasten pärjääminen on sitten eri juttu. Mitenkäs muuten tämän opintopolun käy tässä valintaperusteuudistuksessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä abi ja minä en pidä tuota uudistusta hyvänä. En usko sen tuovan mitään hyvää ettei kokelaita testata. 60% lääkikseen vain paperilla? Ei edes psykologisia testejä? Ei se paperi kerro ihmisestä yhtään mitään. Lisäksi tämä vaikeuttaa oikeasti niiden mahdollisuutta jotka sinne haluavat, mutta todistus ei ole täynnä L.
Gaussin käyrän takia kaikilla ei ole mahdollisuutta saada sitä parasta arvosanaa, lisäksi voi epäonnistua muuten kokeissa ja se vasta sitten onkin hauskaa kun se paperi määrää tulevaisuuden pitkälti.
Tämä systeemi korostaa sitä, että sinulla ei ole mitään asiaa hyville aloille hyvillä papereilla. Jäät samaan kastiin huonoilla papereilla. Pitää olla vähintään E paperit jotta on jotain mahkuja. Lisäksi ainevalinnat on oltava kohdillaan. Reaalitkin laitetaan ns. paremmuusjärjestykseen. Uskonnosta saa enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista oikeustieteellisessä.
Jos sinulla on M paperit, voit pyyhkiä niille peppusi. Hyvä ei riitä mihinkään sen enempää kuin A tai B. Voit sanoa hyvästit.
Ainoa hyvä asia on se että nyt saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. On kuitenkin eri asia uusia aine, kun aiheet on käyty pari vuotta sitten, kuin lukion aikana. Esim. matikkaa paha lähteä korottamaan vuosikin myöhemmin. Ei sitä enää muista kaikkea eikä ole opettajaa tai jotain kurssia tukemassa. Toki kovalla työllä voi saada aikaiseksi mutta on paljon vaikeampaa.
En tosiaan ymmärrä mikä niissä pääsykokeissa oli vikana? Halutaan vähentää joo stressiä lukemisesta, mutta enemmän kyllä stressataan sisäänpääsyä. Nyt se stressi siirretään yo-kirjoituksiin: jos mokaat/ei tule vähintään E olet huono etkä kelpaa sisään. Luet sitten hulluna pääsykokeisiin ja taistelet yhä pienemmistä paikoista satojen muiden kanssa. Joo tosi hienoa.
Komppaan tätä täysillä, vaikka omasta lukioajasta on nyt pari vuotta. Lisäksi tuo ensikertalaisuusetu saa nuoret pidentämään oman uran valintaa. Valitun paikan vaihto enää ole yhtä helppoa kuin aikaisemmin, koska ensikertalaisuuden menettää sitten. Joten ei ole mitään järkeä valita uraa joka ei kiinnosta hevonpaskaa.
Hieno systeemi pilalla, pilalla!
Toisaalta esim kummityttöni kirjoitti eximian paperit (myös pitkästä matematiikasta E) ja hän pääsi suoraan haluamaansa alaa lukemaan yliopistossa. Toisten tie helpottuu, toisten vaikeutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pitkä matematiikka, fykebi ja päälle a-kieli on todella raskas. Äidinkieleen kannattaa panostaa, kuten pitkään matematiikkaan, sen lisäksi yhteen lukuaineeseen ja a-kielenä englanti. Kyseiset aineet ovat pisterikkaimpia pääsykokeissa. Ei kannata antaa omaa nuorta palaa loppuun, yksi tällainen tapaus on lähipiirissäni kun yritti kovin opiskella kaikkea, vieläpä hyvämaineisessa lukiossa. Tulokset nyt keväältä olivat aivan jotain muuta kuin kiitettävät. Matemaattiset aineet tosiaan ovat aivan eri maailmasta lukiossa verrattuna yläasteelle..
Ainiin, vasta uutisoitiin, että korkeakoulu-uudistus ei kuitenkaan tule menemään 100% yo-todistuksella.Juurikin tätä kaikkea me keskusteltiin. Kun valittiin sitä tulevaa lukiota.
Sekin kannattaa huomioida että opetuksen tasossa ja opiskelurauhassa on eroja. Vaikkei tätä saa sanoa.
Tuli mieleen että myös opiskelijan luonteenpiirteillä sekä sosiaalisudella on eroja, myöskään tätä ei saa sanoa. Toiset käyttää vapaa-aikansa kirjojen parissa, toiset kavereiden.
Jep. Siksipä minä olen sitä mieltä, että toiselle lapselleni sopii paremmin lukio, jossa ollaan vähän kuin korkeakoulussa jo, itsenäisesti. Sitten taas toiselle selkeästi parempi vaihtoehto on pienempi ja ohjatumpi ympäristö. Tiedän myös missä lukioissa on tarjolla mitäkin. Mutta varmaan olen huono helikopteriäiti, kun tällaisia edes pohdin...
Yksi tekijä alojen sukupuolittumisessa on minun mielestäni se, että tytöt ajattelevat, että pitää olla poikkeuksellisen lahjakas tai teknisesti suuntautunut että voisi mennä tekniikan aloille. Työelämässä voi pärjätä oikein hyvin keskivertonakin ja saada kohtalaisen hyvää palkkaa. Jos ei ole mitään mielenkiintoa tai on vaikeuksia matematiikassa, silloin kannattaa miettiä muuta vaihtoehtoa.
Ei lääkikseen koskaan ole ollut psykologisia testejä. Sinne pääsee ne jotka pänttää eniten.
Ja tämän kyllä huomaa, kun menee lääkäriin. Ihmissuhdetaidot monella ihan miinuksen puolella.
Alue: Aihe vapaa
Ei pelkästään OKM:n opiskelijavalinta vaan myös YTL.