Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Te joilla nuori voi hakea yliopistoon (v.2020) yo-todistuksella?!
08.07.2018 |
Mitä mieltä olette kys uudistuksesta ja aikooko nuorenne hakea minne?
Minusta mainiota, että hakuväylät laajenee, omani miettinyt jo ennen lukion alkua lääketieteelliseen hakemista, mutta saa nähdä muuttuuko fiilikset vielä tässä lukion toisen tai kolmannen aikana..
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskieuroopassa on jo pitkään pitänyt tehdä päätös jatkoon suuntautumisesta ja sen mukaisista väylävalinnoista viimeistään 14-vuotiaana. Mutta Suomessahan ollaan lapsukaisia ja ihan hukassa vielä 20-vuotiainakin näissä asioissa.
Sensijaan hpv-rokotteen ottamisesta kyetään päättämään itse jo ihan 12-vuotiaanakin. Ellei aiemmin. Ollaan niin aikuista jo kuitenkin, että.
Ei missään sanota, että valta valinta pitäisi tehdä keskustelematta kenenkään kanssa, varsinkaan vanhempien. Euroopassa tuetaan lasta pitkälle parikymppiseksi.
Niin tuetaankin. Valinnat kuitenkin tehdään jo varhain, eikä vedota niiden olevan mahdottomia niin nuorelle. Vanhemmat tuntevat lapsensa ja osaavat heitä myös ohjata.
Sulla on tuo lukeminen haasteellista.
Juuri nyt Suomessa eletään kaaoksessa tämän asian suhteen. Opoja ei ole vielä koulutettu, kaikenlaista puhutaan, uudistuksia tippuu puskista.
Tilanne on liian vaikea 15-vuotiaan hahmottaa. Kun ei se aukea kunnolla aikuisellekaan.[/]
Olisiko kirjoittajalla itsellään vain pakka liian levällään?
Mikä tässä edes on epäselvää? Lukio on lukijoille, akateemisesti suuntautuneille, teoreettisesti lahjakkaille, ammattiopinnot käytännön suorittajille.
Molempia tarvitaan, niin ammatillisia kuin akateemisiakin opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskieuroopassa on jo pitkään pitänyt tehdä päätös jatkoon suuntautumisesta ja sen mukaisista väylävalinnoista viimeistään 14-vuotiaana. Mutta Suomessahan ollaan lapsukaisia ja ihan hukassa vielä 20-vuotiainakin näissä asioissa.
Sensijaan hpv-rokotteen ottamisesta kyetään päättämään itse jo ihan 12-vuotiaanakin. Ellei aiemmin. Ollaan niin aikuista jo kuitenkin, että.
Ei missään sanota, että valta valinta pitäisi tehdä keskustelematta kenenkään kanssa, varsinkaan vanhempien. Euroopassa tuetaan lasta pitkälle parikymppiseksi.
Niin tuetaankin. Valinnat kuitenkin tehdään jo varhain, eikä vedota niiden olevan mahdottomia niin nuorelle. Vanhemmat tuntevat lapsensa ja osaavat heitä myös ohjata.
Sulla on tuo lukeminen haasteellista.
Juuri nyt Suomessa eletään kaaoksessa tämän asian suhteen. Opoja ei ole vielä koulutettu, kaikenlaista puhutaan, uudistuksia tippuu puskista.
Tilanne on liian vaikea 15-vuotiaan hahmottaa. Kun ei se aukea kunnolla aikuisellekaan.
Olisiko kirjoittajalla itsellään vain pakka liian levällään?
Mikä tässä edes on epäselvää? Lukio on lukijoille, akateemisesti suuntautuneille, teoreettisesti lahjakkaille, ammattiopinnot käytännön suorittajille.
Molempia tarvitaan, niin ammatillisia kuin akateemisiakin opintoja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jatkossa halutaan vain yhdenlaisia ihmisiä yliopistoon? Joskus on varmaan parempi, että ihminen ei ole kulkenut suorinta valmiiksi annettua tietä. Olen yksi esimerkki siitä.
Yliopisto edellyttää teoreettista lahjakkuutts. Sitä voi olla monenlaista, ei tässä siitä olekaan kysymys. Mutta jos teoreettisuus ja akateemisuus sitä myötä ei luista, miksi vääntää väkisin jotain yliopisto-opintoja? Ei se takaa elämässä menestystä, korkea tutkinto ei edelleenkään merkitse hyvää työllistymistä.
Jo nyt yliopistot tuottavat suhteettoman paljon työttömiä huomioiden, että yhteiskunta maksaa koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskieuroopassa on jo pitkään pitänyt tehdä päätös jatkoon suuntautumisesta ja sen mukaisista väylävalinnoista viimeistään 14-vuotiaana. Mutta Suomessahan ollaan lapsukaisia ja ihan hukassa vielä 20-vuotiainakin näissä asioissa.
Sensijaan hpv-rokotteen ottamisesta kyetään päättämään itse jo ihan 12-vuotiaanakin. Ellei aiemmin. Ollaan niin aikuista jo kuitenkin, että.
Ei missään sanota, että valta valinta pitäisi tehdä keskustelematta kenenkään kanssa, varsinkaan vanhempien. Euroopassa tuetaan lasta pitkälle parikymppiseksi.
Niin tuetaankin. Valinnat kuitenkin tehdään jo varhain, eikä vedota niiden olevan mahdottomia niin nuorelle. Vanhemmat tuntevat lapsensa ja osaavat heitä myös ohjata.
Sulla on tuo lukeminen haasteellista.
Juuri nyt Suomessa eletään kaaoksessa tämän asian suhteen. Opoja ei ole vielä koulutettu, kaikenlaista puhutaan, uudistuksia tippuu puskista.
Tilanne on liian vaikea 15-vuotiaan hahmottaa. Kun ei se aukea kunnolla aikuisellekaan.[/]
Olisiko kirjoittajalla itsellään vain pakka liian levällään?
Mikä tässä edes on epäselvää? Lukio on lukijoille, akateemisesti suuntautuneille, teoreettisesti lahjakkaille, ammattiopinnot käytännön suorittajille.
Molempia tarvitaan, niin ammatillisia kuin akateemisiakin opintoja.
Jösses.
Pitää tehdä valinta mihin lukioon menee ja mitä kursseja siellä ottaa.
Sulla lienee jäänyt apukouluun.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jatkossa halutaan vain yhdenlaisia ihmisiä yliopistoon? Joskus on varmaan parempi, että ihminen ei ole kulkenut suorinta valmiiksi annettua tietä. Olen yksi esimerkki siitä.
Koska tyhjät opiskelupaikat ei tuo rahaa järjestäjälleen, koska alan vaihto keskenkaiken vie yhteiskunnan resursseja, koska halutaan ylipäätään pienentää yhteiskunnan kuluja koulutukseen. Taloudelliselta kannalta ei ole järkevää kouluttaa samaa ihmistä loputtoman paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskieuroopassa on jo pitkään pitänyt tehdä päätös jatkoon suuntautumisesta ja sen mukaisista väylävalinnoista viimeistään 14-vuotiaana. Mutta Suomessahan ollaan lapsukaisia ja ihan hukassa vielä 20-vuotiainakin näissä asioissa.
Sensijaan hpv-rokotteen ottamisesta kyetään päättämään itse jo ihan 12-vuotiaanakin. Ellei aiemmin. Ollaan niin aikuista jo kuitenkin, että.
Ei missään sanota, että valta valinta pitäisi tehdä keskustelematta kenenkään kanssa, varsinkaan vanhempien. Euroopassa tuetaan lasta pitkälle parikymppiseksi.
Niin tuetaankin. Valinnat kuitenkin tehdään jo varhain, eikä vedota niiden olevan mahdottomia niin nuorelle. Vanhemmat tuntevat lapsensa ja osaavat heitä myös ohjata.
Sulla on tuo lukeminen haasteellista.
Juuri nyt Suomessa eletään kaaoksessa tämän asian suhteen. Opoja ei ole vielä koulutettu, kaikenlaista puhutaan, uudistuksia tippuu puskista.
Tilanne on liian vaikea 15-vuotiaan hahmottaa. Kun ei se aukea kunnolla aikuisellekaan.
Olisiko kirjoittajalla itsellään vain pakka liian levällään?
Mikä tässä edes on epäselvää? Lukio on lukijoille, akateemisesti suuntautuneille, teoreettisesti lahjakkaille, ammattiopinnot käytännön suorittajille.
Molempia tarvitaan, niin ammatillisia kuin akateemisiakin opintoja.
Kyllä lukio-opinnot antavat hyvän pohjan myös amk-tason koulutukselle. Sieltä valmistuu selkeämmin käytännön ammattiin kuin yliopistosta esim tekniikan alalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskieuroopassa on jo pitkään pitänyt tehdä päätös jatkoon suuntautumisesta ja sen mukaisista väylävalinnoista viimeistään 14-vuotiaana. Mutta Suomessahan ollaan lapsukaisia ja ihan hukassa vielä 20-vuotiainakin näissä asioissa.
Sensijaan hpv-rokotteen ottamisesta kyetään päättämään itse jo ihan 12-vuotiaanakin. Ellei aiemmin. Ollaan niin aikuista jo kuitenkin, että.
Ei missään sanota, että valta valinta pitäisi tehdä keskustelematta kenenkään kanssa, varsinkaan vanhempien. Euroopassa tuetaan lasta pitkälle parikymppiseksi.
Niin tuetaankin. Valinnat kuitenkin tehdään jo varhain, eikä vedota niiden olevan mahdottomia niin nuorelle. Vanhemmat tuntevat lapsensa ja osaavat heitä myös ohjata.
Sulla on tuo lukeminen haasteellista.
Juuri nyt Suomessa eletään kaaoksessa tämän asian suhteen. Opoja ei ole vielä koulutettu, kaikenlaista puhutaan, uudistuksia tippuu puskista.
Tilanne on liian vaikea 15-vuotiaan hahmottaa. Kun ei se aukea kunnolla aikuisellekaan.
Olisiko kirjoittajalla itsellään vain pakka liian levällään?
Mikä tässä edes on epäselvää? Lukio on lukijoille, akateemisesti suuntautuneille, teoreettisesti lahjakkaille, ammattiopinnot käytännön suorittajille.
Molempia tarvitaan, niin ammatillisia kuin akateemisiakin opintoja.
Ihan hyvin sillä duunarillakin voi olla lukio -opinnot takana. Suomessa ei osata arvostaa sivistystä sen itsensä vuoksi vaan se on aina vaan väline johonkin ammattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojan yläasteella opo keskittyy ohjaamaan ammattikouluun. Yliopistoon aikovat saavat pärjätä ilman. Ilmeisesti politiikka on, että herrojen pennut ovat niin muutenkin paremmassa asemassa, että heihin resurssejs ei tuhlata. Unohtuu, että monella duunarin lapsella olisi päätä vaikka mihin, mutta kukaan ei sitä hänelle kerro, eikä hän osaa hakeutua, kun ei ole ohjausta, tukea ja esimerkkiä.
Kyllä opo huomaa älykkäät ja kertoo että kantsii menmä lukioon jos vanhemmat ei älyä.
Ei todellakaa huomaa!
Minun tytölleni tuputettiin ammattikoulua ja ns naisten aloja (päiväkoti, kauppa) joka ikisessä ohjauksessa. Varoiteltiin liian vaikeista lukioista. Ja päättötodistuksen keskiarvo oli nyt 9,75.
Ihan törppö opo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä lukion opo ei auttanut yhtään jatko-opintojen suhteen. Aivan täysin ilman koulun apua selvitimme eri vaihtoehtoja. Missään vaiheessa, edes peruskoulussa, ei puhuttu siitä, mihin kannattaa panostaa millekkin alalle aikoessa.
Minun, äidin, apu oli todellakin tarpeen.Eikön lääkis ole vielä ulkona tuosta todistushausta?
Ei ole ulkona uudistuksesta, mistä ihmeestä niin päättelet? Uudistus koskee kaikkia muita paitsi taide,-kulttuuri-ja liikunta-aloja.
Lääkis 2020 valitaan 51 % todistuksella ts mitä kirjoittanut eli maafykebi. Pitkä enkku niistä kai parhaimmat pisteet plus psykologia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minä olin nuori, kauan sitten, niin haluttiin olla vaikka mitä muusikosta diplomaattiin. Nyt halutaan vain lääkikseen. Miten siitä jokaisen haaveammatti on tullut, kun pari vuosikymmentä sitten se oli vain yksi duuni muiden joukossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pitkä matematiikka, fykebi ja päälle a-kieli on todella raskas. Äidinkieleen kannattaa panostaa, kuten pitkään matematiikkaan, sen lisäksi yhteen lukuaineeseen ja a-kielenä englanti. Kyseiset aineet ovat pisterikkaimpia pääsykokeissa. Ei kannata antaa omaa nuorta palaa loppuun, yksi tällainen tapaus on lähipiirissäni kun yritti kovin opiskella kaikkea, vieläpä hyvämaineisessa lukiossa. Tulokset nyt keväältä olivat aivan jotain muuta kuin kiitettävät. Matemaattiset aineet tosiaan ovat aivan eri maailmasta lukiossa verrattuna yläasteelle..
Ainiin, vasta uutisoitiin, että korkeakoulu-uudistus ei kuitenkaan tule menemään 100% yo-todistuksella.Juurikin tätä kaikkea me keskusteltiin. Kun valittiin sitä tulevaa lukiota.
Sekin kannattaa huomioida että opetuksen tasossa ja opiskelurauhassa on eroja. Vaikkei tätä saa sanoa.
Tuli mieleen että myös opiskelijan luonteenpiirteillä sekä sosiaalisudella on eroja, myöskään tätä ei saa sanoa. Toiset käyttää vapaa-aikansa kirjojen parissa, toiset kavereiden.
Toiset lukee kerran ja ehtivät harrastaa jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pitkä matematiikka, fykebi ja päälle a-kieli on todella raskas. Äidinkieleen kannattaa panostaa, kuten pitkään matematiikkaan, sen lisäksi yhteen lukuaineeseen ja a-kielenä englanti. Kyseiset aineet ovat pisterikkaimpia pääsykokeissa. Ei kannata antaa omaa nuorta palaa loppuun, yksi tällainen tapaus on lähipiirissäni kun yritti kovin opiskella kaikkea, vieläpä hyvämaineisessa lukiossa. Tulokset nyt keväältä olivat aivan jotain muuta kuin kiitettävät. Matemaattiset aineet tosiaan ovat aivan eri maailmasta lukiossa verrattuna yläasteelle..
Ainiin, vasta uutisoitiin, että korkeakoulu-uudistus ei kuitenkaan tule menemään 100% yo-todistuksella.Juurikin tätä kaikkea me keskusteltiin. Kun valittiin sitä tulevaa lukiota.
Sekin kannattaa huomioida että opetuksen tasossa ja opiskelurauhassa on eroja. Vaikkei tätä saa sanoa.
Tuli mieleen että myös opiskelijan luonteenpiirteillä sekä sosiaalisudella on eroja, myöskään tätä ei saa sanoa. Toiset käyttää vapaa-aikansa kirjojen parissa, toiset kavereiden.
Toiset lukee kerran ja ehtivät harrastaa jne
Näin on. Vitullinen huippumenestyjien sukupolvi kasvamassa ainakin palstajuttujen perusteella.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jatkossa halutaan vain yhdenlaisia ihmisiä yliopistoon? Joskus on varmaan parempi, että ihminen ei ole kulkenut suorinta valmiiksi annettua tietä. Olen yksi esimerkki siitä.