Loukkaantuisitteko, ellei miehenne muistaisi edes onnitella teitä syntymäpäivänänne?
Eilen oli synttärit, eikä mies muistanut. Hän täytti keväällä tasavuosia ja annoin hänelle 400€ lahjakortin kelloliikkeeseen. Oli himoinnut erästä kelloa pitkään. Itse pisti siihen sitten loput rahat.
En edes mitään lahjaa haluaisikaan, mutta kun ei edes onnittelua tullut.
Kommentit (55)
Ap, jos mies on aiemminkin unohtanut onnitella, oisin kyllä laittanut sen seikan muistiin ja kohdellut miestä samoin kuin hän minua.
Älä osta sille ääliölle enää lahjoja, se ei ansaitse niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varmaan, en itsekään aina muista syntymäpäiviäni. Mies muistaa sitten muuten kertoa kuinka rakastaa ja arvostaa, sanoin mutta myös pienin yllätyksin.
Miten hukassa ihminen onkaan, kun ei omaa syntymäpäivää muista... karmivaa.
Oma mies on ihan onneton päivämäärien suhteen, mutta on ihan tavallinen mies. Mies ei muista kenenkään synttäreitä, ei edes omaansa, jos en muistuta. En pidä tuota isona puutteena.
En loukkaantuisi, vitsailisin miehen huonosta muistista. Tietty päivämäärä voi unohtua tai yksinkertaisesti mennä ohi elämän vilskeessä. Sen jälkeen kun olemme kumpikin muutaman kerran unohtaneet toistemme synttärit, ei ole kummallakaan enää intressiä loukkaantua. Jos haluan, että mies muistaa, muistutan pari päivää aiemmin. Jos muistan :)
En :D Juuri viime syntymäpäivänäni kävi niin. Ei se ole mielestäni iso asia. Joka vuosi toistuva asia, johon en itse ole mitenkään "syypää". Huumorilla heitin sitten illalla, että olipahan rankka synttäripäivä (oli paljon tekemistä, ihan synttäreihin liittymätöntä) ja mies sitten, että ei hemmetti, anteeksi. Nauroin ja sanoin että ei todellakaan haittaa yhtään :D Olisi elämä aika vaikeaa, jos moisesta pitäisi vetää herne nenään!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä loukkaantuisin. Täytin juuri 30 vuotta, enkä saanut mieheltä lahjaa, en korttia, enkä kukkia. Laimeat onnittelut. Itse otin sen vastaan tietona, ettei mies välitä minusta p*skan vertaa. Todella onnellinen olo oli :)
Miehellä on muutaman viikon päästä synttärit ja olen varannut meille hotellin + super hyvään ravintolaan tasting menun, sekä seuraavana päivänä lähdemme elämysseikkailulle.
Tekisi mieli peruuttaa kaikki ja jättää mies yksin juhlimaan.
Miksi olet miehen kanssa, josta tiedät ettei välitä sinusta lainkaan?
Itse lähtisin tuolle varaamallesi reissulle kaverin kanssa..
Kieltämättä olin hiukan pettynyt kun mies viime vuonna unohti. Meillä on yleensä ollut tapana tehdä yhdessä jotain kivaa molempien synttäreitten kunniaksi ennemminkin kuin ostella mitään lahjoja, joten olisihan joku pieni muistaminen ollut mukavaa. Mies oli kyllä todella pahoillaan kun lopulta viikko synttäreiden jälkeen asiasta irvailin kyllästyessäni odottamaan josko muistaisi edes myöhässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä loukkaantuisin. Täytin juuri 30 vuotta, enkä saanut mieheltä lahjaa, en korttia, enkä kukkia. Laimeat onnittelut. Itse otin sen vastaan tietona, ettei mies välitä minusta p*skan vertaa. Todella onnellinen olo oli :)
Miehellä on muutaman viikon päästä synttärit ja olen varannut meille hotellin + super hyvään ravintolaan tasting menun, sekä seuraavana päivänä lähdemme elämysseikkailulle.
Tekisi mieli peruuttaa kaikki ja jättää mies yksin juhlimaan.
Miksi olet miehen kanssa, josta tiedät ettei välitä sinusta lainkaan?
Itse lähtisin tuolle varaamallesi reissulle kaverin kanssa..
Sitä olen tässä miettinyt :) En todellakaan tiedä. Mies kyllä väittää, että olen tärkeä ja on pahoillaan, MUTTA ei mitään pahoittelu- tai hyvittelu lahjaa/kukkaa näkynyt.
Kaikki meni vielä niin, että olimme puhuneet pitkään synttäreistäni — paras ystäväni halusi järjestää minulle jonkun yllätysjutun ja itse mietin että olisin varannut ystävilleni ja perheelle pöydän lemppariravintolaani. NO, kerroin mietteistä miehelle ja hän kielsi järjestämästä mitään, koska — hän halusi.
Okei, tuli synttärit jaaaaaaa. Ei mitään :) Kieltämättä taisin itkeä illan yksin leffaa katsellessa.
Miehen syy tähän oli - olimme riidelleet aikaisemmin viikolla (koska mies teki jotain mikä loukkasi), eikä halunnut tästä kostoksi järjestää mitään!
Tällä hetkellä väittää että rakastaa ja, että on pahoillaan. Uskoako?
Eksä ei koskaan muistanut, ellei suoraan muistuttanut. Oli ihan hyvää ihmiseksi kasvamista opetella siihen, ettei se mun synttäripäivä ole mikään liputuspäivä.
Nykyinen kyllä muistaa, mutta en loukkaantuisi sillekään, vaikkei muistaisi.
En loukkaantuisi. Miehen mielestä synttärit on lapsia varten ja olen vähän samoilla linjoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä loukkaantuisin. Täytin juuri 30 vuotta, enkä saanut mieheltä lahjaa, en korttia, enkä kukkia. Laimeat onnittelut. Itse otin sen vastaan tietona, ettei mies välitä minusta p*skan vertaa. Todella onnellinen olo oli :)
Miehellä on muutaman viikon päästä synttärit ja olen varannut meille hotellin + super hyvään ravintolaan tasting menun, sekä seuraavana päivänä lähdemme elämysseikkailulle.
Tekisi mieli peruuttaa kaikki ja jättää mies yksin juhlimaan.
Miksi olet miehen kanssa, josta tiedät ettei välitä sinusta lainkaan?
Itse lähtisin tuolle varaamallesi reissulle kaverin kanssa..
Sitä olen tässä miettinyt :) En todellakaan tiedä. Mies kyllä väittää, että olen tärkeä ja on pahoillaan, MUTTA ei mitään pahoittelu- tai hyvittelu lahjaa/kukkaa näkynyt.
Kaikki meni vielä niin, että olimme puhuneet pitkään synttäreistäni — paras ystäväni halusi järjestää minulle jonkun yllätysjutun ja itse mietin että olisin varannut ystävilleni ja perheelle pöydän lemppariravintolaani. NO, kerroin mietteistä miehelle ja hän kielsi järjestämästä mitään, koska — hän halusi.
Okei, tuli synttärit jaaaaaaa. Ei mitään :) Kieltämättä taisin itkeä illan yksin leffaa katsellessa.
Miehen syy tähän oli - olimme riidelleet aikaisemmin viikolla (koska mies teki jotain mikä loukkasi), eikä halunnut tästä kostoksi järjestää mitään!
Tällä hetkellä väittää että rakastaa ja, että on pahoillaan. Uskoako?
Tuo oli ilkeää. Tietenkin parisuhteessa riidellään, ehkä jopa loukataan toista. Mutta siinä samalla myös tiedetään että elämä jatkuu ja annetaan anteeksi. Saa olla vihainen ja jopa hetkellisesti vihata toista, mutta tuollainen käytös kyllä kertoo siitä, ettei toisella ole luottoa parisuhteeseen.
Eikä sillä toisellakaan osapuolella enää pitäisi olla.
Meillä kaikkien synttärit on merkitty kalenteriin joka on jääkaapin ovessa eli niitä on mahdoton unohtaa! Aikuisten synttäreitä ei kyllä muuten liiemmin juhlita kuin ehkä kakulla.
miehethän on itse ammattiloukkaantujia, jos heitä ei muisteta. toisinpäin se nyt vaan sattuu olemaan ihan normi.. mitään ajatusta ei laiteta muistamisiin tai se on joku pelkkä raha tai vaivainen kortti. yleensä ei sitäkään. tsori unohdin jne.
Hämmästyisin ja ehkä huolestuisinkin, jos yhtäkkiä alkaisi unohtaa merkkipäivät, koska tähän saakka ne ovat olleet hänelle tärkeämpiä kuin minulle.
On lapsellista loukkaantua moisesta. Mieheni unohtaa lähes joka kerta, ja olen iloinen, jos kukaan ei onnittele 😃. Sitten mies viiveellä huomaa, ja sille yhdessä nauretaan. Syntymäpäivät eivät siis merkitse meille mitään.
En loukkaantuisi :)
Olen pyytänyt ettei ostaisi minulle synttäri/joulu tms lahjoja. :)
Varmaan nukkumaanmennessä kysyisin että eikö aio onnitella, mutta en jaksa loukkaantua pikkuasiasta.
Hei sinä, jonka mies ei muistanut, ja joka olet järjestämässä miehelle hotellia ja elämystä.
Peru koko juttu ja lopeta kynnysmattoilu. Tai mene ystävän kanssa.
Ja osta säästyneillä rahoilla itsellesi jotain ihanaa. Olet sen ansainnut kestettyäsi
itsekästä mulkeroa vuosikausia.
Ja jatkoa kannattaa tarkasti miettiä.
Tsemppiä siihen!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä loukkaantuisin. Täytin juuri 30 vuotta, enkä saanut mieheltä lahjaa, en korttia, enkä kukkia. Laimeat onnittelut. Itse otin sen vastaan tietona, ettei mies välitä minusta p*skan vertaa. Todella onnellinen olo oli :)
Miehellä on muutaman viikon päästä synttärit ja olen varannut meille hotellin + super hyvään ravintolaan tasting menun, sekä seuraavana päivänä lähdemme elämysseikkailulle.
Tekisi mieli peruuttaa kaikki ja jättää mies yksin juhlimaan.
Aika epäkypsältä vaikutat. Kaikki ei ole samanlaisia kuin sinä. Myös se juhlimis- ja muistamiskulttuuri, jossa ihminen on kasvanut vaikuttaa paljon.
Kai edes sanoit suoraan loukkaantuneesi tai että toivoisit jotain erityistä huomioimista? Vai tuittuilitko koko päivän diivaprinsessana ja haukuit miestäsi kavereillesi?
Peru ihmeessä kaikki. Ei tuosta päivästä tule kukaan nauttimaan muutenkaan, kun kyseessä ei selvästi ole mikään vilpitön ilahduttaminen ja tulet olemaan vittuuntunut koko ajan kuitenkin. Lasket mitä olet antanut ja mitä sulta on jäänyt saamatta.
En loukkaantuisi, koska tiedän että mies olisi jo muutenkin harmissaan unohduksestaan. Ja koska mies muuten huomioi ja muistaa ympäri vuoden, joka päivä. Esim eilen illalla myöhään lähti tankkaamaan autoani ettei mun tartte aikaiseen aamuvuoroon mennessä ajaa huoltsikan kautta. Ja aamukahvitkin oli valmiiksi ladattu. Niin en todellakaan suuttuisi jos joku synttäri vahingossa unohtuu. Voihan sitä muistuttaa. :D
En loukkaantuisi. Meille kummallekaan syntymäpäivät eikä varsinkaan lahjat ole tärkeitä. Joku pieni muistaminen on ok. Se voi olla esim. hyvä ruoka kotona tai pullat kahvin kanssa. Kallis lahja voi olla ikävä, jos siitä ei ole yhdessä sovittu. Meillä on tapana keskustella hankinnoista etukäteen ja varmistua, että hankinta on mieleinen ja sopiva. Jos haluaisin syntymäpäivälahjan, niin puhuisin siitä miehelle etukäteen. Jos hän ei muistaisi onnitella minua syntymäpäivänä ja odottaisin onnitteluja, niin kertoisin hänelle, että syntymäpäiväni on tänään. Tämä tyyli ei varmastikaan sovi kaikille, mutta meillä se toimii.
Ap:n tilanne on harmillinen, koska muistamiset eivät ole tasapainossa. Jos toinen muistaa arvokkaalla lahjalla, niin toiselta saa odottaa edes jonkinasteista vastavuoroisuutta. Ap:n tilanteessa loukkaantuisin.