Älykkäin tuntemasi ihminen? Millaista työtä tekee, millaista elämää viettää?

Älykkäin tuntemani ihminen on akateemikko, harrastaa tutkimusta ja kulttuuria.

Älykkyys ei kuitenkaan ole sidottu johonkin tietynlaiseen persoonallisuuteen, kyllä ne persoonallisuuden piirteet tulevat ihan eri geeneistä. Olisiko niin että älykkyys yhdistettynä tietynlaiseen persoonallisuuten tai tempperamentiksi sitä kai psykologit kutsuvat johtaa varmemmin menestykseen kuin toisenlaiseen. Pahinta tuhoa maailmassa tekee varmaan älykäs psykopaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vastaan, että äitini, koska hän on sivistynyt, korkeakoulutettu, hyvin älykäs, huumorintajuinen, lempeä, rakastava, erittäin empaattinen ja muut huomioiva eikä ole koskaan pröystäillyt asemallaan tai rahoillaan.

Minulla on edelleen häneltä paljon opittavaa, koska monessa asiassa olemme ulkonäköä lukuun ottamatta kuin yö ja päivä, täysin toistemme vastakohdat. :D

Minä olen itsekäs, äitini ei.

Minä olen hyvin äkkipikainen, äitini erittäin asiallisen rauhallinen.

Minä olen melko julma, äitini on lempeä.

Minä olen köyhä, äitini ei. :D

Olen tehnyt vääriä valintoja elämäössäni, äitini hyvin vähän.

Laskin hänet jalustalta n. 3-kymppisenä ja toki mielipiteeseeni vaikuttaa se, että hän on äitini.

Olen hyvin onnekas, että olen syntynyt hänestä.

Ja iloinen, että näen hänet taas ylihuomenna.

Jotenkin kuulosti jopa vähän sairaalta tämä ulostulosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tässä ketjussa kuvaillaan älykkäitä usein epäsosiaalisiksi? Onko se oikeasti niin, että älykkäät on epäsosiaalisia, ja jos on, niin mistä se johtuu? Ajatteleeko älykäs ihminen niin eri tavalla asioista, että häneen on vaikea samaistua, vai onko loogisesti älykkäillä sosiaalisten kykyjen puutetta?

Täällä yksi epäsosiaalinen älykäs. Ensisijaisesti oon erakko koska oon yli 90% introvertti, toissijaisesti siksi että mun on todella vaikea löytää ihmisten kanssa yhteisiä puheenaiheita. Esim. kaupungissa asuva nainen jonka suosikkilehti on joku cosmo tai anna ja lempiharrastus shoppailu niin mistä me puhuttaisiin kun mä asun maalla ja harrastan rekikoiria, metsästystä, erämaavaelluksia ja oon elämäni aikana lukenut yhden pienen kirjaston verran kirjoja? Enkä nyt sano että kaikki naiset on tuommosia mutta vaikkapa nyt suurin osa mun työkavereista on semmosia että ne pelkää mennä metsään. Mitä siihen nyt sit sanoo ku kerrot yksin tekemästäsi kaamosvaelluksesta lapissa ja toiset hihittää siinä että eivät uskaltaneet käydä syksyllä sienestämässä kirkkaalla päivänvalolla. Juu, no tuota.... 😏

Tuossa on juuri esimerkki siitä, kun perus- tai hieman keskivertoa älykkäämmät keskustelevat ja yrittävät selviytyä. Kyseenalaistaminen ja uteliaisuus, joka ylittää ne omat ympyrät, puuttuu. Tuostahan voisi helposti vaikka lähteä miettimään, mikä siinä metsässä ylipäänsä pelottaa, tai toisinpäin, mitä tuo toinen ihminen metsässä olemisesta saa. Yrittää kuroa sitä ymmärtämättömyyden kuilua umpeen.

On sanottu, että älykkäät ovat joustavia, sopeutuvia ja avarakatseisempia. Koska ymmärtävät näiden ominaisuuksien hyödyt, ja heillä on varaa siihen, eivätkä jää omien ajatustensa ja ennakkoluulojensa vangeiksi. Pystyvät kyseenalaistamaan myös omaa ajatteluaan. Kuulostaako tutulta? Tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Älykkäät ihmiset ovat usein sosiaalisesti taitavia, mutta eivät kovin sosiaalisia. Usein omat ajatukset ovat parempaa seuraa kuin tavallisten ihmisten seura, jossa ihmiset keskittyvät puhumaan ja toistamaan lehdistä/netistä lukemiaan juttuja, heidän mielipiteensä ja perusteensa on myös kopioitu mediasta.

Koska keskiverto ihmisillä ei ole omia ajatuksia ja mielipiteitä, heidän seuransa on tylsää ja tuskastuttavaa myös silloin, kun puhutaan yhteiskunnallisista, tieteellisistä tai poliittisista asioista, he ovat imeneet uskottavan tuntuisen, mutta yksipuolisen ja puutteellisen propagandan itseensä, toistaen sitä totuutena. Valtaosan ihmisten "mielipide" on se, mitä heille annetaan, puheenaiheet niitä joita media heille syöttää.

Älykkäälle ihmiselle tämä on ristiriitaista, koska he perehtyvät asioihin syvemmin ja laajemmin, näkevät manipulaatio verhon taakse. Lisäksi se on tylsää, koska keskustelunaiheet ovat lööppien ja aamu-uutisten syöttämiä, suuren massan ajattelun aiheet päättää joku muu. 

Sitä jaksaa esim. sukujuhlissa sen tunnin pari, mutta kyllä se väsyttääkin. Sen jälkeen on mukava vetäytyä omiin ajatuksiin ja puuhiin. 

Ne mielipiteet ja arvot eivät ole mediasta imettyjä, vaan kotona äidiltä ja isältä omaksutut. Niitä äidin ja isukin mielipiteitä sitten vahvistetaan median avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tässä ketjussa kuvaillaan älykkäitä usein epäsosiaalisiksi? Onko se oikeasti niin, että älykkäät on epäsosiaalisia, ja jos on, niin mistä se johtuu? Ajatteleeko älykäs ihminen niin eri tavalla asioista, että häneen on vaikea samaistua, vai onko loogisesti älykkäillä sosiaalisten kykyjen puutetta?

Täällä yksi epäsosiaalinen älykäs. Ensisijaisesti oon erakko koska oon yli 90% introvertti, toissijaisesti siksi että mun on todella vaikea löytää ihmisten kanssa yhteisiä puheenaiheita. Esim. kaupungissa asuva nainen jonka suosikkilehti on joku cosmo tai anna ja lempiharrastus shoppailu niin mistä me puhuttaisiin kun mä asun maalla ja harrastan rekikoiria, metsästystä, erämaavaelluksia ja oon elämäni aikana lukenut yhden pienen kirjaston verran kirjoja? Enkä nyt sano että kaikki naiset on tuommosia mutta vaikkapa nyt suurin osa mun työkavereista on semmosia että ne pelkää mennä metsään. Mitä siihen nyt sit sanoo ku kerrot yksin tekemästäsi kaamosvaelluksesta lapissa ja toiset hihittää siinä että eivät uskaltaneet käydä syksyllä sienestämässä kirkkaalla päivänvalolla. Juu, no tuota.... 😏

Tuossa on juuri esimerkki siitä, kun perus- tai hieman keskivertoa älykkäämmät keskustelevat ja yrittävät selviytyä. Kyseenalaistaminen ja uteliaisuus, joka ylittää ne omat ympyrät, puuttuu. Tuostahan voisi helposti vaikka lähteä miettimään, mikä siinä metsässä ylipäänsä pelottaa, tai toisinpäin, mitä tuo toinen ihminen metsässä olemisesta saa. Yrittää kuroa sitä ymmärtämättömyyden kuilua umpeen.

On sanottu, että älykkäät ovat joustavia, sopeutuvia ja avarakatseisempia. Koska ymmärtävät näiden ominaisuuksien hyödyt, ja heillä on varaa siihen, eivätkä jää omien ajatustensa ja ennakkoluulojensa vangeiksi. Pystyvät kyseenalaistamaan myös omaa ajatteluaan. Kuulostaako tutulta? Tuskin.

Rekikoiraharrastaja on itse yksiulotteinen ja kapea-alainen möllykkä. Siksi hän keksi ja rakensi jonkun imaginäärisen hahmon, joka lukee cosmoa ja shoppailee, eikä täten ymmärrä mistään mitään.

Mikähän siinä on kun itse en ole mikään huippuälykäs, niin silti pystyn keskystelemaan niin kadun spurgun, pissaliisan, tekniikan tohtorin, leipurin, fitneshörhön kuin boheemin sekopäähörhönkin kanssa. Tai ihan kenen tahansa joka haluaa puhua.

Miksi kenenkään kanssa pitäisi puhua hänen harrastuksestaan tai lempi lehdestään? Eikö maailmassa mitään muuta ole?

Eikö ihminen voi osata puhua mistään muusta kuin harrastuksestaan?

Vierailija kirjoitti:

Varmaankin ero on siinä, että luonnontieteet vaatii opiskelua, mutta eivät tavallaan ole kenenkään saavuttamattomissa kovalla työllä. Koodaus ja algoritmit ym. taas vaativat enemmän kuin perslihaksia, voi vaatia tiettyä tasoa ymmärtää niitä. En tiedä, mutta olen huomannut jonkinlaisen korrelaation niistä selviytyvien ja hoksottimien nopeuden välillä. Ja näyttäytyy keskusteluissa, ongelmanratkaisussa ihan käytännön elämässä, jollain on vaan joku supertietokone päässä, mikä menee prosessointikyvyssä oman ymmärryksen yli. Eniten näkyy tällaisissa pienissä jutuissa vaikkapa seurueessa, kun joku on valovuotta edellä jutuissa ja mikään ei mene ohi. Kommentit ja vitsit on sellaisia, että itse hetken päästä ajattelee, että tuo ihminen muuten nopeasti yhdisteli asiat ja vielä keksi jotain uutta, mihin itsellä menee minuuttitolkulla.

Tästä päästään varmaan siihen erillisyyden tunteeseen, muut ei ehkä ole älykkäiden kanssa koskaan samalla tunnetasolla, koska muiden reaktiot tulee aina jälkijättöisesti, eikä riemu tmv. ole sillä hetkellä jaettua kun muut tulee vasta perässä :)

Luonnontieteet vaatii kyllä lahjakkuuttakin, etenkin loogis-matemaattista kyvykkyyttä. Ne on asioita, jotka pysyvät suhteellisen muuttumattomina, ja uusi tieto rakentuu aiemman tiedon varaan ja tieteellisen tutkimuksen kautta. Sen sijaan eikö koodaaminen perustu ihmisen kehittämään kieleen? Siis mitä niitä on, html, JavaScript, c-kieli jne., en tiedä tarkalleen kun en ole niin perehtynyt. Varmaan vaatii älykkyyttä niidenkin opettelu, en sitä kiellä, mutta ehkä erilaista kuin luonnontieteiden. Kaikki älykkyys ei myöskään välttämättä näy sosiaalisissa tilanteissa, niihin vaikuttaa monet muutkin asiat kuten tunne-elämä. Kielellinen ja sosiaalinen älykkyys näkyy parhaiten sosiaalisissa tilanteissa. Tosin en ole oikein varma siitä, mitä on sosiaalinen älykkyys.

Ohjelmointi ei ole kielten opettelua eli olet aika hakoteillä. Opettelethan englantiakin käyttääksesi sitä johonkin tarkoitukseen. Ohjelmoinnissa on kyse erilaisten prosessien ja niiden punaisen langan ymmärtämisestä ja mallintamisesta. Koodari vääntää ne matemaattiseen muotoon sillä kielellä ja kaikella muulla kieltä ympäröivällä teknologialla ja tilpehöörillä, jotka sattuvat valikoitumaan työvälineiksi. Kyse on aika pitkälti monimutkaisesta loogisesta ongelmanratkaisusta ja suurten kokonaisuuksien hallinnasta ja hahmottamisesta. Paljon töitä, harrastuneisuutta, intohimoa alaan ja vuosikausien harjoittelua on vaatinut oppia ohjelmoimaan. En koe olevani koskaan valmis, koska ala uudistuu vauhdilla ja aina voi keksiä paremman ongelmanratkaisutavan. Uskon, että näin se on millä tahansa alalla. Turha näitä on vertailla tai vähätellä toisten töitä. T.koodari

En tarkoittanut vähätellä koodareita. Puolustauduin viestille, jossa vähäteltiin omaa alaani eli luonnontieteitä, siten että kaikki niitä voi oppia ja tarvitsee vaan perslihaksia. Verrattiin IT-alaan, jossa älykkäimmät ihmiset. Jos kerran kaikki voi omaksua luonnontieteitä ja ne on niin helppoja, niin miksei meillä ole enemmän Einsteineja tai Hawkingeja?

Kunnioitan kuitenkin myös IT-alalla työtä tekeviä. Wikipedian mukaan koodaaminen perustuu ohjelmointikieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäät ihmiset ovat usein sosiaalisesti taitavia, mutta eivät kovin sosiaalisia. Usein omat ajatukset ovat parempaa seuraa kuin tavallisten ihmisten seura, jossa ihmiset keskittyvät puhumaan ja toistamaan lehdistä/netistä lukemiaan juttuja, heidän mielipiteensä ja perusteensa on myös kopioitu mediasta.

Koska keskiverto ihmisillä ei ole omia ajatuksia ja mielipiteitä, heidän seuransa on tylsää ja tuskastuttavaa myös silloin, kun puhutaan yhteiskunnallisista, tieteellisistä tai poliittisista asioista, he ovat imeneet uskottavan tuntuisen, mutta yksipuolisen ja puutteellisen propagandan itseensä, toistaen sitä totuutena. Valtaosan ihmisten "mielipide" on se, mitä heille annetaan, puheenaiheet niitä joita media heille syöttää.

Älykkäälle ihmiselle tämä on ristiriitaista, koska he perehtyvät asioihin syvemmin ja laajemmin, näkevät manipulaatio verhon taakse. Lisäksi se on tylsää, koska keskustelunaiheet ovat lööppien ja aamu-uutisten syöttämiä, suuren massan ajattelun aiheet päättää joku muu. 

Sitä jaksaa esim. sukujuhlissa sen tunnin pari, mutta kyllä se väsyttääkin. Sen jälkeen on mukava vetäytyä omiin ajatuksiin ja puuhiin. 

Ne mielipiteet ja arvot eivät ole mediasta imettyjä, vaan kotona äidiltä ja isältä omaksutut. Niitä äidin ja isukin mielipiteitä sitten vahvistetaan median avulla.

Mielipiteitä ja arvoja omaksutaan myös kavereilta ja niistä piireistä missä itse liikkuu. Ja ympäröivästä kulttuurista yleensä.

Tunnistan tuon aiemmin mainitun turhautumisen tunteen. Monesti tuntuu siltä, että yleisesti fiksunakin pidetyillä ihmisillä on ihan kummallisia ajatuksia, joita he auktoriteettiasemansa turvin tuputtaa muille ihmisille. Se jos mikä turhauttaa, ja ihmetyttää miten ovat asemaansa päässeet.

Tuttavapiirissäni ei ole tapana vertailla mensan testejä, enkä semmoisia ihmisiä erityisen älykkäinä varmaan pitäisikään (älykkyyttä on niin monenlaista ja sosiaalista älykkyyttä eivät mensan testit edes mittaa). Itsekin olen tosin mokomat testit käynyt ja joo, kyllä kelpaisin jäseneksi, vaan ei huvittanut mennä.

Kun mietin tuttaviani ja ystäviäni, on vaikea arvioida kuka on älykkäin. On nokkelia, mutta ei kovin fiksuja, ja on viisaita, vaikka ehkä ei niin nokkelia.

Älykkäimmäksi arvioimani ystävä(tär) on ammatiltaan lääkäri (lastenpsykiatri), psykoterapeutti. Hän elää kahdestaan puolisonsa ja kissansa kanssa kerrostaloasunnossa, on toisessa avioliitossaan, kaksi aikuista lasta. Hän harrastaa musiikkia, liikuntaa ja matkustelua. Hän lukee paljon ja osaa kertoa lukemistaan asioista. Hän laulaa upeasti ja soittaa kahta eri instrumenttia, mutta ei mitenkään esiinny. Varakkuudestaan en tiedä; tiedän hänen olevan köyhistä oloista kotoisin, mutta ei hänellä nyt mitään erityistä pulaa näytä olevan, joskaan ei ilmeisesti mitään rikkauksiakaan. Hän tekee osa-aikaista työtä, kuulemma laiskuuttaan.

Oma arvioni hänen älykkyydestään perustuu siihen, että hän on nopea tajuamaan, mitä itse jään usein kaipaamaan keskustelukumppaneissani. Hän hallitsee täydellisesti suomen kielen, ja myös englannin ja ruotsin. Hän osaa nopeasti ja rauhallisesti ratkaista vastaantulevat pienet arjen tekniset ongelmat. Ja sosiaalisesti on äärettömän fiksu, ihailen häntä todella. 

Älykkäin tuntemani ihminen on erään terveydenhoitoon liittyvän alan yrityksen toimitusjohtaja. Hän on sekä sosiaalisesti erittäin lahjakas että huippuälykäs perinteisessä mielessä.  Ja vielä mukava.

ei mitään työtä, sossupummina juonittelee. Naisia kuulemma paljon ja vähän väliä kännykässä kiinni. Aina hyväntuulinen kun nähdään, mä taas rasittunut työstä ja muusta elämästä. Tulee vaan mieleen ettei oo kaverin äo varmaan mun tasolla mutta elää osaa paremmin kuin minä.

On nainen ja oli ainakin ennen töissä puhelinseksilinjalla. En ole varma, mitä tekee nykyään.

Mä olen älykkäin tuntemani ihminen. Olen sairaseläkkeellä mielenterveyssyistä ja teen vaan taidetta huvikseni, jos jaksan ja kämpän seinät pysyy pystyssä. Opiskelin kaksi tutkintoa ja opin helposti mitä vaan, olen myös taitava käsistäni, musikaalinen, matemaattisesti lahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuressa mittakaavassa tämä on mielestäni ymmärretty esim. pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Siihen ainakin pyritään, että kaikilla olisi mahdollisuus, eikä kukaan tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Mikrotasolla sitä syrjintää tietysti on.

Monelle on kuitenkin tärkeämpää päästä "näyttämään" älyköille miten käy jos kehtaa olla älykäs ääliöiden keskellä.

 

Harvinaisempaa tuo on kuin älykkö dissaamassa tyhmiä. Älykkäät eivät suhtaudu ilmaiseksi saatuun lahjaansa tarpeeksi nöyrästi oikein koskaan.

Silloin ei kyllä ole oikeasti kovin älykäs, jos dissaa tyhmiä. Aidosti älykäs ei käyttäydy niin tyhmästi.

empaattisuus ja älykkyys ovat eri asioita

Eivät täysin ole. Empatia on kyky asettua toisten asemaan. Siihen vaikuttaa henkilön kognitiiviset kyvyt, johon puolestaan äly vaikuttaa. 

Älykäs on yleensä kykenevä empatiaan, siis toisten asemaan asettumiseen, mutta saattavat kuitenkin olla eri mieltä sen henkilön kanssa, jota empatiseeraavat, jolloin eivät välttämättä käyttäydy kovin empattisesti.

Saisinko esimerkin

Empatiseeraan ihmistä jonka kanssa olen eri mieltä

heitä joku esimerkki

Helluntailainen aikoo tehdä itseurhan heittäytymällä kerrostalon katolta.

Minä fiksu (ateisti) empatiseeraan ja pyydän että ei tuhlaisi ainoaa elämäänsä hyppäämällä

Helluntailainen hyppää ja huutaa Jumalani ota minut vastaan...

Mites onnistuin?

Käytöksesi perusteella et kyllä ole fiksu.

Älykkyys on myös sitä, että osaa "lukea" tilannetta ja toimia sen vaatimalla tavalla. Älykkyys on kykyä ratkaista ongelmia. Älykkyys on luovuutta. Enkä tarkoita nyt luovuutta kapea-alaisena, yleensä taiteen tekemiseen liitettynä ominaisuutena, vaan kaikkeen tekemiseen ja ajatteluun.

Itse asiassa sosiaalinen älykkyys on "vaikein" älykkyyden laji. Ihmisen/lapsen kognitiivisessa kehityksessä haasteellisinta on oppia tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa.

Toki pidän älykkäinä myös jollain muulla älykkyyden osa-alueella lahjakkaita ihmisiä.

Esimerkistä ei vain ilmennyt mitään sellaista, joka viittaisi empatiseeraajan olevan älykäs, päin vastoin.

Olen samaa mieltä kanssasi. Itse en näe tunneälyä niinkään taitona samastua tai peilata omia kokemuksiaan muihin, mitä sympatiseeraamisella tarkoitetaan. Tunneäly on loogisuuteen perustuvaa ennakointia omista ja muiden käytöksestä, tunteista ja motiiveista. Ja siinä on tiettyjä lainalaisuuksia, kaikki johtaa jostain. Sympatia vaatii ainoastaan läsnäoloa, empatia päättelyä siitä, miksi joku tuntee tai käyttäytyy, kuten käyttäytyy. Mistä tämä johtuu ja mikä siihen vaikuttaa. Ongelmanratkaisua. Ja kun siihen pääsee sisälle, ennakointi on hyvin helppoa. Tunneälyyn kuuluu myös itsesäätely: miten käytökseni vaikuttaa muihin, mitä vaikutuksia sillä on. Miten nyt tehdyt ratkaisut/ reagointi mahdollisesti vaikuttaa tulevaisuudessa. Miten pääsen tilanteeseen johon haluan ja millä keinoin. Miten tehdä yhteistyötä, onko tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä (yleensä on). Ja ongelmia ei tule, tai ne pystyy ratkaisemaan kohtuullisen helposti, jos haluaa.

No mites mun tapaus, tulin lapsuudessa loistavasti toimeen muiden ihmisten kanssa, kunnes nuoruusaikana koulukiusattiin, ja minusta tuli enemmän tai vähemmän erakko. Ja ahdistunut sosiaalisissa tilanteissa. Terapiassa olen käynyt, ja siellä huomannut, että jopa ammattilaiset ennakoi minua ihan väärin, kun taas itse pystyin ennakoimaan välillä terapeuttien käytöstä oikein.

Olen se, kelle vastasit. Tiedätkö, minun tapaus on ihan samanlainen kuin sinun. Tosin 10+ vuotta on mennyt aikaa eteenpäin. Hassusti tapasin nuoruudenaikaisen terapeuttini työkuvioissa myöhemmin. Hän sanoi, että olisi voinut tehdä silloin asioita eri tavalla. Minä vastasin, etten ehkä ollut silloin hirveän vastaanottavainen. Jokainen tekee parhaansa silloisessa tilanteessa. Ja niin se on, oma ymmärrys itsestä ja muista on syntynyt kaikkien niidenkin kohtaamisten tuloksena. Tulet pärjäämään ihan hyvin.

Kiitos kannustuksesta! Arvelen muuten, että terapeuttisi on saattanut vähän kyykyttää sinua silloin kun olit potilas, ja nyt sitten on nolona ja hieman anteeksipyytelevä, kun oletkin hänen kanssaan samankaltaisesta asemassa. Ehkä jopa pelkää sinua vähän. Itsellä paljonkin kokemusta terapeuttien ynnä muiden kyykytyksestä. Diplomaattinen vastaus oli kyllä sinulla. En itsekään ole aina ollut niin sanotusti vastaanottavainen, jotkin ajatukset terapeuttien suusta on tuntuneet ehkä hieman typeriltä. Mutta minkäs teet, se on mitä on.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Ihmetyttää miten moni näistä ketjun huippuälykkäistä on työtön, eläkkeellä, muuten työelämän ulkopuolella tai jopa kuollut. Keskimäärin elämän pitäisi olla helpompaa älykkäänä ja mahdollisuuksia on enemmän. Saa vähän miettimään mitä tässä on älyllä tarkoitettu.

Ihmetyttää miten kommentoijat tietävät näiden olevan älykkäitä. Vai ovatko vain kaikki oudot introvertit opinnoissa menestyneet älykkäitä?

Humanisti. Puhuu ainakin 7 kieltä, tuntuu tietävän vähän kaiken ja on hyvä myös kaikessa käytännöllisestä: osaa laulaa, soittaa, kokata, piirtää ja on myös liikunnallisesti lahjakas. Sydämellinen ja herkkä, vilkas, puhelias ja luova tyyppi, naimisissa muttei lapsia. Melkein haluaisin inhota ihmistä joka on noin hyvä kaikessa, mutta en pysty kun hän on niin mukava tyyppi :)

Melkoinen oman tiensä kulkija, joka ei välitä sosiaalisista normeista paljonkaan. On tehnyt oman alansa töitä n. 20 vuotta (entinen työkaverini) mutta nykyään ei ole töissä vaan elää pääomatuloilla, sijoittaa yms. Itse on kertonut, että kärsi töissä ollessaan ajoittain pahasta masennuksesta ja ettei oikein henkisesti jaksa alansa töitä.

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Ihmetyttää miten moni näistä ketjun huippuälykkäistä on työtön, eläkkeellä, muuten työelämän ulkopuolella tai jopa kuollut. Keskimäärin elämän pitäisi olla helpompaa älykkäänä ja mahdollisuuksia on enemmän. Saa vähän miettimään mitä tässä on älyllä tarkoitettu.

Ihmetyttää miten kommentoijat tietävät näiden olevan älykkäitä. Vai ovatko vain kaikki oudot introvertit opinnoissa menestyneet älykkäitä?

Eivät. Itse asiassa moni älykäs on sosiaalinen ekstrovertti. Eivät älykkyys ja intro- tai ekstroverttiys korreloi keskenään.

Minun tuntemani älyköt ovat pääosin sosiaalisia ekstroverttejä ja tunnen paljon älykköjö. Noin 60% ystäväpiiristäni on tohtoriksi väitelleitä, ja väittäisin että he kaikki ovat selvästi keskivertoa älykkäämpiä.

Pelkkä kapea-alainen yhden asian lahjakkuus ei muuten välttämättä edes ole älykkyyttä. Jostain kummallisesta syystä ihmisillä vain on taipumus pitää nörttejä älykkäinä, vaikka moni nörtti on aika keskiverto älykkyydeltään, ja heidän lahjakkuutensa jossain tietyssä asiassa perustuu lähinnä valtavaan määrään harjoittelua ja asialle omistautumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Ihmetyttää miten moni näistä ketjun huippuälykkäistä on työtön, eläkkeellä, muuten työelämän ulkopuolella tai jopa kuollut. Keskimäärin elämän pitäisi olla helpompaa älykkäänä ja mahdollisuuksia on enemmän. Saa vähän miettimään mitä tässä on älyllä tarkoitettu.

Ihmetyttää miten kommentoijat tietävät näiden olevan älykkäitä. Vai ovatko vain kaikki oudot introvertit opinnoissa menestyneet älykkäitä?

Eivät. Itse asiassa moni älykäs on sosiaalinen ekstrovertti. Eivät älykkyys ja intro- tai ekstroverttiys korreloi keskenään.

Minun tuntemani älyköt ovat pääosin sosiaalisia ekstroverttejä ja tunnen paljon älykköjö. Noin 60% ystäväpiiristäni on tohtoriksi väitelleitä, ja väittäisin että he kaikki ovat selvästi keskivertoa älykkäämpiä.

Pelkkä kapea-alainen yhden asian lahjakkuus ei muuten välttämättä edes ole älykkyyttä. Jostain kummallisesta syystä ihmisillä vain on taipumus pitää nörttejä älykkäinä, vaikka moni nörtti on aika keskiverto älykkyydeltään, ja heidän lahjakkuutensa jossain tietyssä asiassa perustuu lähinnä valtavaan määrään harjoittelua ja asialle omistautumista.

Lahjakkuus on synnynnäinen ominaisuus, tarkoittaa potentiaalia. Sen sijaan huippuosaaminen on lahjakkuuden ja harjoittelun yhteisvaikutuksen tulosta. Ja mikä on nörtti? Intohimoisesti opiskelulle ja töille omistautuva, jota haukutaan kyseisellä nimityksellä?

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Ihmetyttää miten moni näistä ketjun huippuälykkäistä on työtön, eläkkeellä, muuten työelämän ulkopuolella tai jopa kuollut. Keskimäärin elämän pitäisi olla helpompaa älykkäänä ja mahdollisuuksia on enemmän. Saa vähän miettimään mitä tässä on älyllä tarkoitettu.

Ihmetyttää miten kommentoijat tietävät näiden olevan älykkäitä. Vai ovatko vain kaikki oudot introvertit opinnoissa menestyneet älykkäitä?

Itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja olen tutkitusti keskitasoa älykkäämpi. Ei se älykkyys tee ketään haavoittumattomaksi tai kaikkivoipaksi jumalhahmoksi.

Minä. Nainen, palveluammatissa hoitoalalla, ammattikoulupohjalla. Opiskelu oli helppoa mutta heikon itsetunnon vuoksi en lähtenyt suurempia opiskelemaan. Työssäni huomaan ajattelevani asioita pidemmälle, työkaverit ei pysy perässä. Ystäviä ei ole, olen hyvin tarkka kenet päästän lähelleni. Suku ja puoliso ovat rakkaita ja läheisiä. Olen taiteellinen ja empaattinen mutta muiden ihmisten kanssa tunnen olevani ulkopuolinen. Keskustelunaiheet eivät osu yhteen. Mensan jäsen, testin tulos 156.