Lue keskustelun säännöt.
Älykkäin tuntemasi ihminen? Millaista työtä tekee, millaista elämää viettää?
Tunnen itse kaksi hyvin älykästä ihmistä. Kummatkin on Mensan testeillä mitattu. Toisen ÄO on 148. Lukee paljon, tekee kaikenlaista hanttihommaa. Välillä tienaa mukavia summia nettipokerilla. Harrastaa kehonrakennusta ja on kirjoittanut aiheesta pari kirjaa. Naimaton. Erittäin sydämellinen ja ihana ihminen. Toisen mitattu ÄO on 155-160 (eri aikoina useammalla kerralla mitattuna). Energiapakkaus, tekee töitä IT-alalla (en ihan tarkkaan edes tiedä mitä), osaa kaikkea käytännöllistä (rakentaa, remontoi, metsästää, urheilee - on hyvä monissa lajeissa), perheellinen, hieman äkkiväärä ja hankala tyyppi.
Kommentit (843)
301/843
|
06.07.2018 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Yliopistossa professorina. Olin oikeastaan vähän pettynyt hänen uravalintaansa, koska olisi pystynyt kyllä parempaankin. Toisaalta olin helpottunut, koska oli myös aihetta pelätä että hän päätyisi johonkin katuojaan tai kuolisi nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mensan testeihin nyt voi uskoa yhtä paljon kuin horoskooppeihin. Ei kai kukaan niitä oikeasti pidä älykkyyden mittarina?
No ne nyt ovat juurikin yhden lajin älykkyyden mittareita, siten kuin termi älykkyys on määritelty. Sitten on myös monia muita hyviä ominaisuuksia, joita ihmisessä voi arvostaa ja jotka auttavat menestymään ja hybään elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuressa mittakaavassa tämä on mielestäni ymmärretty esim. pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Siihen ainakin pyritään, että kaikilla olisi mahdollisuus, eikä kukaan tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Mikrotasolla sitä syrjintää tietysti on.
Monelle on kuitenkin tärkeämpää päästä "näyttämään" älyköille miten käy jos kehtaa olla älykäs ääliöiden keskellä.
Harvinaisempaa tuo on kuin älykkö dissaamassa tyhmiä. Älykkäät eivät suhtaudu ilmaiseksi saatuun lahjaansa tarpeeksi nöyrästi oikein koskaan.
Silloin ei kyllä ole oikeasti kovin älykäs, jos dissaa tyhmiä. Aidosti älykäs ei käyttäydy niin tyhmästi.
empaattisuus ja älykkyys ovat eri asioita
Eivät täysin ole. Empatia on kyky asettua toisten asemaan. Siihen vaikuttaa henkilön kognitiiviset kyvyt, johon puolestaan äly vaikuttaa.
Älykäs on yleensä kykenevä empatiaan, siis toisten asemaan asettumiseen, mutta saattavat kuitenkin olla eri mieltä sen henkilön kanssa, jota empatiseeraavat, jolloin eivät välttämättä käyttäydy kovin empattisesti.
Saisinko esimerkin
Empatiseeraan ihmistä jonka kanssa olen eri mieltä
heitä joku esimerkki
Helluntailainen aikoo tehdä itseurhan heittäytymällä kerrostalon katolta.
Minä fiksu (ateisti) empatiseeraan ja pyydän että ei tuhlaisi ainoaa elämäänsä hyppäämällä
Helluntailainen hyppää ja huutaa Jumalani ota minut vastaan...
Mites onnistuin?
Käytöksesi perusteella et kyllä ole fiksu.
Älykkyys on myös sitä, että osaa "lukea" tilannetta ja toimia sen vaatimalla tavalla. Älykkyys on kykyä ratkaista ongelmia. Älykkyys on luovuutta. Enkä tarkoita nyt luovuutta kapea-alaisena, yleensä taiteen tekemiseen liitettynä ominaisuutena, vaan kaikkeen tekemiseen ja ajatteluun.
Itse asiassa sosiaalinen älykkyys on "vaikein" älykkyyden laji. Ihmisen/lapsen kognitiivisessa kehityksessä haasteellisinta on oppia tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa.
Toki pidän älykkäinä myös jollain muulla älykkyyden osa-alueella lahjakkaita ihmisiä.
Esimerkistä ei vain ilmennyt mitään sellaista, joka viittaisi empatiseeraajan olevan älykäs, päin vastoin.
Olen samaa mieltä kanssasi. Itse en näe tunneälyä niinkään taitona samastua tai peilata omia kokemuksiaan muihin, mitä sympatiseeraamisella tarkoitetaan. Tunneäly on loogisuuteen perustuvaa ennakointia omista ja muiden käytöksestä, tunteista ja motiiveista. Ja siinä on tiettyjä lainalaisuuksia, kaikki johtaa jostain. Sympatia vaatii ainoastaan läsnäoloa, empatia päättelyä siitä, miksi joku tuntee tai käyttäytyy, kuten käyttäytyy. Mistä tämä johtuu ja mikä siihen vaikuttaa. Ongelmanratkaisua. Ja kun siihen pääsee sisälle, ennakointi on hyvin helppoa. Tunneälyyn kuuluu myös itsesäätely: miten käytökseni vaikuttaa muihin, mitä vaikutuksia sillä on. Miten nyt tehdyt ratkaisut/ reagointi mahdollisesti vaikuttaa tulevaisuudessa. Miten pääsen tilanteeseen johon haluan ja millä keinoin. Miten tehdä yhteistyötä, onko tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä (yleensä on). Ja ongelmia ei tule, tai ne pystyy ratkaisemaan kohtuullisen helposti, jos haluaa.
No mites mun tapaus, tulin lapsuudessa loistavasti toimeen muiden ihmisten kanssa, kunnes nuoruusaikana koulukiusattiin, ja minusta tuli enemmän tai vähemmän erakko. Ja ahdistunut sosiaalisissa tilanteissa. Terapiassa olen käynyt, ja siellä huomannut, että jopa ammattilaiset ennakoi minua ihan väärin, kun taas itse pystyin ennakoimaan välillä terapeuttien käytöstä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä ketjussa kuvaillaan älykkäitä usein epäsosiaalisiksi? Onko se oikeasti niin, että älykkäät on epäsosiaalisia, ja jos on, niin mistä se johtuu? Ajatteleeko älykäs ihminen niin eri tavalla asioista, että häneen on vaikea samaistua, vai onko loogisesti älykkäillä sosiaalisten kykyjen puutetta?
Täällä yksi epäsosiaalinen älykäs. Ensisijaisesti oon erakko koska oon yli 90% introvertti, toissijaisesti siksi että mun on todella vaikea löytää ihmisten kanssa yhteisiä puheenaiheita. Esim. kaupungissa asuva nainen jonka suosikkilehti on joku cosmo tai anna ja lempiharrastus shoppailu niin mistä me puhuttaisiin kun mä asun maalla ja harrastan rekikoiria, metsästystä, erämaavaelluksia ja oon elämäni aikana lukenut yhden pienen kirjaston verran kirjoja? Enkä nyt sano että kaikki naiset on tuommosia mutta vaikkapa nyt suurin osa mun työkavereista on semmosia että ne pelkää mennä metsään. Mitä siihen nyt sit sanoo ku kerrot yksin tekemästäsi kaamosvaelluksesta lapissa ja toiset hihittää siinä että eivät uskaltaneet käydä syksyllä sienestämässä kirkkaalla päivänvalolla. Juu, no tuota.... 😏
Tiedän älykkään mieshenkilön joka ei tee työtä vaan harrastaa ja kokee sitä mikä itseään kiinnostaa, eli on kosketuksissa oikeaan elämään. Opiskelut eivät kiinnostaneet koska ei löytänyt mielenkiintoista alaa joka vastaa elämäntarkoitusta. Arvatenkin ei pilaa elämäänsä työ"elämällä" vaan elää tottakai viisaasti sijoituksilla. Henkilö medioi, kokee kaikkea mielenkiintoista ja pelaa päivät lyhyet. Oikeasta elämästä vieraantuneet päivät pitkät tylsiä p*-hommia tekevät kateelliset vajaaälyiset tyhjätaskutollot valittavat katkerina ja kateellisena henkilöstä koska henkilö ei tee p*-hommia vaan keskittyy oikeaan elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkäät ihmiset ovat usein sosiaalisesti taitavia, mutta eivät kovin sosiaalisia. Usein omat ajatukset ovat parempaa seuraa kuin tavallisten ihmisten seura, jossa ihmiset keskittyvät puhumaan ja toistamaan lehdistä/netistä lukemiaan juttuja, heidän mielipiteensä ja perusteensa on myös kopioitu mediasta.
Koska keskiverto ihmisillä ei ole omia ajatuksia ja mielipiteitä, heidän seuransa on tylsää ja tuskastuttavaa myös silloin, kun puhutaan yhteiskunnallisista, tieteellisistä tai poliittisista asioista, he ovat imeneet uskottavan tuntuisen, mutta yksipuolisen ja puutteellisen propagandan itseensä, toistaen sitä totuutena. Valtaosan ihmisten "mielipide" on se, mitä heille annetaan, puheenaiheet niitä joita media heille syöttää.
Älykkäälle ihmiselle tämä on ristiriitaista, koska he perehtyvät asioihin syvemmin ja laajemmin, näkevät manipulaatio verhon taakse. Lisäksi se on tylsää, koska keskustelunaiheet ovat lööppien ja aamu-uutisten syöttämiä, suuren massan ajattelun aiheet päättää joku muu.
Sitä jaksaa esim. sukujuhlissa sen tunnin pari, mutta kyllä se väsyttääkin. Sen jälkeen on mukava vetäytyä omiin ajatuksiin ja puuhiin.
Älykkäin tuntemistani ihmisistä olen minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, pitääköhän munkin alkaa ilmottaa kysyttäessä mun äo tuolla 24 keskihajonnalla, kyllähän 148 kuulostaa paljon paremmalta ku 131. 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaankin ero on siinä, että luonnontieteet vaatii opiskelua, mutta eivät tavallaan ole kenenkään saavuttamattomissa kovalla työllä. Koodaus ja algoritmit ym. taas vaativat enemmän kuin perslihaksia, voi vaatia tiettyä tasoa ymmärtää niitä. En tiedä, mutta olen huomannut jonkinlaisen korrelaation niistä selviytyvien ja hoksottimien nopeuden välillä. Ja näyttäytyy keskusteluissa, ongelmanratkaisussa ihan käytännön elämässä, jollain on vaan joku supertietokone päässä, mikä menee prosessointikyvyssä oman ymmärryksen yli. Eniten näkyy tällaisissa pienissä jutuissa vaikkapa seurueessa, kun joku on valovuotta edellä jutuissa ja mikään ei mene ohi. Kommentit ja vitsit on sellaisia, että itse hetken päästä ajattelee, että tuo ihminen muuten nopeasti yhdisteli asiat ja vielä keksi jotain uutta, mihin itsellä menee minuuttitolkulla.
Tästä päästään varmaan siihen erillisyyden tunteeseen, muut ei ehkä ole älykkäiden kanssa koskaan samalla tunnetasolla, koska muiden reaktiot tulee aina jälkijättöisesti, eikä riemu tmv. ole sillä hetkellä jaettua kun muut tulee vasta perässä :)
Luonnontieteet vaatii kyllä lahjakkuuttakin, etenkin loogis-matemaattista kyvykkyyttä. Ne on asioita, jotka pysyvät suhteellisen muuttumattomina, ja uusi tieto rakentuu aiemman tiedon varaan ja tieteellisen tutkimuksen kautta. Sen sijaan eikö koodaaminen perustu ihmisen kehittämään kieleen? Siis mitä niitä on, html, JavaScript, c-kieli jne., en tiedä tarkalleen kun en ole niin perehtynyt. Varmaan vaatii älykkyyttä niidenkin opettelu, en sitä kiellä, mutta ehkä erilaista kuin luonnontieteiden. Kaikki älykkyys ei myöskään välttämättä näy sosiaalisissa tilanteissa, niihin vaikuttaa monet muutkin asiat kuten tunne-elämä. Kielellinen ja sosiaalinen älykkyys näkyy parhaiten sosiaalisissa tilanteissa. Tosin en ole oikein varma siitä, mitä on sosiaalinen älykkyys.
Ohjelmointi ei ole kielten opettelua eli olet aika hakoteillä. Opettelethan englantiakin käyttääksesi sitä johonkin tarkoitukseen. Ohjelmoinnissa on kyse erilaisten prosessien ja niiden punaisen langan ymmärtämisestä ja mallintamisesta. Koodari vääntää ne matemaattiseen muotoon sillä kielellä ja kaikella muulla kieltä ympäröivällä teknologialla ja tilpehöörillä, jotka sattuvat valikoitumaan työvälineiksi. Kyse on aika pitkälti monimutkaisesta loogisesta ongelmanratkaisusta ja suurten kokonaisuuksien hallinnasta ja hahmottamisesta. Paljon töitä, harrastuneisuutta, intohimoa alaan ja vuosikausien harjoittelua on vaatinut oppia ohjelmoimaan. En koe olevani koskaan valmis, koska ala uudistuu vauhdilla ja aina voi keksiä paremman ongelmanratkaisutavan. Uskon, että näin se on millä tahansa alalla. Turha näitä on vertailla tai vähätellä toisten töitä. T.koodari
Vierailija kirjoitti:
Mensan testeihin nyt voi uskoa yhtä paljon kuin horoskooppeihin. Ei kai kukaan niitä oikeasti pidä älykkyyden mittarina?
Juu ei, eikä vettä, sähköä tai älykääpiön lyhyyttäkään osata mitata.
Mensan testi on globaali ja toimiva. Ikävä fakta on, että.sen läpäisee hyvin harva. Tuskin minäkään, koska jännitän ihmisiä. Neuropsykologin testaama arvo on 146.
Mitenkö elän? Mukavasti, jouten, velattomassa tilavassa kodissani pienessä kaupungissa Helsingin liepeillä. Ostin juuri käteisellä auton.
Mikä voisi paremmin olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edesmennyt mummoni. Kaikki aineet koulussa kymppejä, viiltävän teravä keskustelija, analyyttinen, hyvä liikunnassa ja erinomainen päässälaskija. Oli jotenkin kylmä taitamattomia, heikkolahjaisia tai vain teoriassa asioita hallitsevia kohtaan. Antoi esimerkiksi suoraan palautetta pankissa, jos laskivat koneella väärin koska laski kaikki aina itse päässään. 1920-luvulla syntyneenä ei päässyt jatkamaan opintojaan ollenkaan eikä sota-aika auttanut asiaa. Muistan kun kertoi auttaneensa omaa opettajaansa mm. kokeiden korjauksessa kun "opettaja oli niin laiska". Vanhemmat eivät arvostaneet ja maaseudulle jäi kohtalon oikusta jumiin. Katkera loppuun saakka, mutta arvosti opiskelua todella paljon ja ihaili mm. insinöörejä. Hänelle lämmin kiitos, innoitti meidät muut opiskelemaan ja nyt itsellä kaksi korkeakoulututkintoa takana ja tohtorin tutkinnon hankin seuraavan 5 - 10 vuoden aikana.
Älykkäin tuntemani on lääkäri, tekee tutkimustyötä. On pohjimmiltaan oikein lämmin ja sydämellinen ihminen, antaa tosin aika ylimielisen ja kylmäkiskoisen kuvan ulospäin. Sosiaalisesti vähän kömpelö. Perhe on, puolisonsakin on yksi älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä. Hän tosin on vähän rennompi. Molemmat ovat tosi urheilullisia ja harrastavat kaikenlaista liikuntaa vapaa-ajallaan paljon. Lisäksi kovia lukemaan ja innokkaita käsillä tekijöitä, mies rakentaa kaikenlaista ja vaimo on haka käsitöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi nämä ovat kaikki miehiä
Koska älykkäitä naisia on vain saduissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuressa mittakaavassa tämä on mielestäni ymmärretty esim. pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Siihen ainakin pyritään, että kaikilla olisi mahdollisuus, eikä kukaan tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Mikrotasolla sitä syrjintää tietysti on.
Monelle on kuitenkin tärkeämpää päästä "näyttämään" älyköille miten käy jos kehtaa olla älykäs ääliöiden keskellä.
Harvinaisempaa tuo on kuin älykkö dissaamassa tyhmiä. Älykkäät eivät suhtaudu ilmaiseksi saatuun lahjaansa tarpeeksi nöyrästi oikein koskaan.
Silloin ei kyllä ole oikeasti kovin älykäs, jos dissaa tyhmiä. Aidosti älykäs ei käyttäydy niin tyhmästi.
empaattisuus ja älykkyys ovat eri asioita
Eivät täysin ole. Empatia on kyky asettua toisten asemaan. Siihen vaikuttaa henkilön kognitiiviset kyvyt, johon puolestaan äly vaikuttaa.
Älykäs on yleensä kykenevä empatiaan, siis toisten asemaan asettumiseen, mutta saattavat kuitenkin olla eri mieltä sen henkilön kanssa, jota empatiseeraavat, jolloin eivät välttämättä käyttäydy kovin empattisesti.
Saisinko esimerkin
Empatiseeraan ihmistä jonka kanssa olen eri mieltä
heitä joku esimerkki
Helluntailainen aikoo tehdä itseurhan heittäytymällä kerrostalon katolta.
Minä fiksu (ateisti) empatiseeraan ja pyydän että ei tuhlaisi ainoaa elämäänsä hyppäämällä
Helluntailainen hyppää ja huutaa Jumalani ota minut vastaan...
Mites onnistuin?
Uskonnollisuus ja älykkyys eivät sulje toisiaan pois. Lääkiksessä opiskelevalta tutulta kuulin, että lääkiksessä on paljon uskovaisia.
Ja uskontohan ateismikin on.
Eikö uskonnon tunnusmerkkejä ole jonkin palvominen ja pyhyyden erittelyt? Toisaalta tavallaan ymmärrän, tarkoitat ehkä sitä, että ateismissa uskotaan vakaasti siihen, että mitään jumalolentoja tms. ei ole olemassa. Muutoin ateismi ei taida olla ainakaan rekisteröitynyt uskonto. Tarkoitus itse sitä, että yliluonnolliseen tai Jumalaan uskominen ei ole tyhmyyden merkki, vaan ihan tavallista älykkäidenkin ihmisten ajattelua.
Ateismi ei ole millään mittarilla uskonto. Se, ettei usko jonkun satuolennon olemassaoloon, ei tee siitä uskontoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuressa mittakaavassa tämä on mielestäni ymmärretty esim. pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Siihen ainakin pyritään, että kaikilla olisi mahdollisuus, eikä kukaan tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Mikrotasolla sitä syrjintää tietysti on.
Monelle on kuitenkin tärkeämpää päästä "näyttämään" älyköille miten käy jos kehtaa olla älykäs ääliöiden keskellä.
Harvinaisempaa tuo on kuin älykkö dissaamassa tyhmiä. Älykkäät eivät suhtaudu ilmaiseksi saatuun lahjaansa tarpeeksi nöyrästi oikein koskaan.
Lääkikseen pääsy ei tee kenestäkään älykästä.
Silloin ei kyllä ole oikeasti kovin älykäs, jos dissaa tyhmiä. Aidosti älykäs ei käyttäydy niin tyhmästi.
empaattisuus ja älykkyys ovat eri asioita
Eivät täysin ole. Empatia on kyky asettua toisten asemaan. Siihen vaikuttaa henkilön kognitiiviset kyvyt, johon puolestaan äly vaikuttaa.
Älykäs on yleensä kykenevä empatiaan, siis toisten asemaan asettumiseen, mutta saattavat kuitenkin olla eri mieltä sen henkilön kanssa, jota empatiseeraavat, jolloin eivät välttämättä käyttäydy kovin empattisesti.
Saisinko esimerkin
Empatiseeraan ihmistä jonka kanssa olen eri mieltä
heitä joku esimerkki
Helluntailainen aikoo tehdä itseurhan heittäytymällä kerrostalon katolta.
Minä fiksu (ateisti) empatiseeraan ja pyydän että ei tuhlaisi ainoaa elämäänsä hyppäämällä
Helluntailainen hyppää ja huutaa Jumalani ota minut vastaan...
Mites onnistuin?
Uskonnollisuus ja älykkyys eivät sulje toisiaan pois. Lääkiksessä opiskelevalta tutulta kuulin, että lääkiksessä on paljon uskovaisia.
Vastaan, että äitini, koska hän on sivistynyt, korkeakoulutettu, hyvin älykäs, huumorintajuinen, lempeä, rakastava, erittäin empaattinen ja muut huomioiva eikä ole koskaan pröystäillyt asemallaan tai rahoillaan.
Minulla on edelleen häneltä paljon opittavaa, koska monessa asiassa olemme ulkonäköä lukuun ottamatta kuin yö ja päivä, täysin toistemme vastakohdat. :D
Minä olen itsekäs, äitini ei.
Minä olen hyvin äkkipikainen, äitini erittäin asiallisen rauhallinen.
Minä olen melko julma, äitini on lempeä.
Minä olen köyhä, äitini ei. :D
Olen tehnyt vääriä valintoja elämäössäni, äitini hyvin vähän.
Laskin hänet jalustalta n. 3-kymppisenä ja toki mielipiteeseeni vaikuttaa se, että hän on äitini.
Olen hyvin onnekas, että olen syntynyt hänestä.
Ja iloinen, että näen hänet taas ylihuomenna.
Tohtorismies, kolme professuuria kolmessa eri maassa. Asunto jokaisessa. Kirjoittanut useita kirjoja. Lapsia kahden eri naisen kanssa, ja suhde vielä pariin muuhun eri maissa. Tekee myös taidetta. Aito, etsivä, tutkiva, vähän hukassakin välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuressa mittakaavassa tämä on mielestäni ymmärretty esim. pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Siihen ainakin pyritään, että kaikilla olisi mahdollisuus, eikä kukaan tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Mikrotasolla sitä syrjintää tietysti on.
Monelle on kuitenkin tärkeämpää päästä "näyttämään" älyköille miten käy jos kehtaa olla älykäs ääliöiden keskellä.
Harvinaisempaa tuo on kuin älykkö dissaamassa tyhmiä. Älykkäät eivät suhtaudu ilmaiseksi saatuun lahjaansa tarpeeksi nöyrästi oikein koskaan.
Silloin ei kyllä ole oikeasti kovin älykäs, jos dissaa tyhmiä. Aidosti älykäs ei käyttäydy niin tyhmästi.
empaattisuus ja älykkyys ovat eri asioita
Eivät täysin ole. Empatia on kyky asettua toisten asemaan. Siihen vaikuttaa henkilön kognitiiviset kyvyt, johon puolestaan äly vaikuttaa.
Älykäs on yleensä kykenevä empatiaan, siis toisten asemaan asettumiseen, mutta saattavat kuitenkin olla eri mieltä sen henkilön kanssa, jota empatiseeraavat, jolloin eivät välttämättä käyttäydy kovin empattisesti.
Saisinko esimerkin
Empatiseeraan ihmistä jonka kanssa olen eri mieltä
heitä joku esimerkki
Helluntailainen aikoo tehdä itseurhan heittäytymällä kerrostalon katolta.
Minä fiksu (ateisti) empatiseeraan ja pyydän että ei tuhlaisi ainoaa elämäänsä hyppäämällä
Helluntailainen hyppää ja huutaa Jumalani ota minut vastaan...
Mites onnistuin?
Uskonnollisuus ja älykkyys eivät sulje toisiaan pois. Lääkiksessä opiskelevalta tutulta kuulin, että lääkiksessä on paljon uskovaisia.
Lääkis ja älykkyys eivät välttämättä korreloi niin vahvasti kuin ajatellaan (ottamatta nyt kantaa uskovaisuuteen). Lääkikseen ei ole edes prosentuaalisesti kovin vaikea päästä verrattuna moniin aloihin, ja sitten kun hakijoita on hirveästi, myös todella suuri joukko pääsee sisään. Eli voisi sanoa, että monenlaista yrittäjää riittää, ja riittää, että olet heitä parempi. Ei valikoidu mikään viiden ihmisen eliittijoukko kovatasoisista, monet yrittävät valmistautumatta tosissaan. Lisäksi monet ovat vieläpä hakeneet useamman kerran. Kunnianhimoisia ovat, siitä propsit.
Toki vaatii tiettyä älykkyyttä, että pystyy opiskelemaan. Perheessäni on lääkäreitä ja työskentelen lääkäreiden kanssa. Eivät ole älykkäimpiä tuntemiani henkilöitä. Eivät kyseenalaista hirveästi ja katsantokanta saattaa olla kapeahko. It-alalle menee täältäkin pisteet älykkyyden saralla.
Tietääkseni lääkiksen pääsykokeissa on pisterajat, siis sisään ei pääse, jos ei ole saavuttanut tiettyä pistemäärää, riippumatta siitä kuinka monta hakijaa on päihittänyt. Tämä siksi että koetetaan varmistaa, että hakija kykenee opiskelemaan lääkiksessä. Lääketiede ja ihmisen fysiologian ja biologian opiskelu on yllättävän monimutkaista hommaa, samoin varmaan lääkärin työ. Itse lukenut luonnontieteellisessä biologiaa ym., ja lääkiksen opiskelu on luonnontieteiden opiskelua, joten jotain tiedän alasta. On varmaan IT-alallakin älykkäitä, mutta alan mediaseksikkyys voi vaikuttaa siihen, että heitä ihaillaan helpommin.
Varmaankin ero on siinä, että luonnontieteet vaatii opiskelua, mutta eivät tavallaan ole kenenkään saavuttamattomissa kovalla työllä. Koodaus ja algoritmit ym. taas vaativat enemmän kuin perslihaksia, voi vaatia tiettyä tasoa ymmärtää niitä. En tiedä, mutta olen huomannut jonkinlaisen korrelaation niistä selviytyvien ja hoksottimien nopeuden välillä. Ja näyttäytyy keskusteluissa, ongelmanratkaisussa ihan käytännön elämässä, jollain on vaan joku supertietokone päässä, mikä menee prosessointikyvyssä oman ymmärryksen yli. Eniten näkyy tällaisissa pienissä jutuissa vaikkapa seurueessa, kun joku on valovuotta edellä jutuissa ja mikään ei mene ohi. Kommentit ja vitsit on sellaisia, että itse hetken päästä ajattelee, että tuo ihminen muuten nopeasti yhdisteli asiat ja vielä keksi jotain uutta, mihin itsellä menee minuuttitolkulla.
Tästä päästään varmaan siihen erillisyyden tunteeseen, muut ei ehkä ole älykkäiden kanssa koskaan samalla tunnetasolla, koska muiden reaktiot tulee aina jälkijättöisesti, eikä riemu tmv. ole sillä hetkellä jaettua kun muut tulee vasta perässä :)
Luonnontieteet vaatii kyllä lahjakkuuttakin, etenkin loogis-matemaattista kyvykkyyttä. Ne on asioita, jotka pysyvät suhteellisen muuttumattomina, ja uusi tieto rakentuu aiemman tiedon varaan ja tieteellisen tutkimuksen kautta. Sen sijaan eikö koodaaminen perustu ihmisen kehittämään kieleen? Siis mitä niitä on, html, JavaScript, c-kieli jne., en tiedä tarkalleen kun en ole niin perehtynyt. Varmaan vaatii älykkyyttä niidenkin opettelu, en sitä kiellä, mutta ehkä erilaista kuin luonnontieteiden. Kaikki älykkyys ei myöskään välttämättä näy sosiaalisissa tilanteissa, niihin vaikuttaa monet muutkin asiat kuten tunne-elämä. Kielellinen ja sosiaalinen älykkyys näkyy parhaiten sosiaalisissa tilanteissa. Tosin en ole oikein varma siitä, mitä on sosiaalinen älykkyys.
Näkisin, että sosiaalinen älykkyys on kykyä nähdä syy-yhteyksiä ihmisten ja heidän toimintansa ja motiiviensa välillä. Johtamisessa pitää ymmärtää, mitä ja ketä ihmiset arvostavat, ja mitkä ovat heidän arvonsa. Näin voi löytää, miten kohdeltuna ja ohjattuna ihmiset työskentelevät parhaiten. Siis he saavat tehdä asioita, joita haluavatkin tehdä. Ja heidät saa näkemään, miten yhteistyö muiden kanssa hyödyttää heidän omaa työtä. Win-win.