Hoitoala on liian rankkaa, nuoret ei enää lähde alalle ja alaa kokeilleet lopettaa

Näinhän se on. En yhtään ihmettele. Lisäksi äitini, joka teki lastenhoitajana 25 vuoden uran toteaa myös näistä tämän päivän lähihoitajista myös sen että he eivät osaa sitä mitä siellä päiväkotimaailmassa tarvitsisi osata. Teoreettinen pohja on todella suppea, ei mitään käsitystä isojen lapsiryhmien hallitsemisesta, puhumattakaan erityisryhmistä tai erityislasten tarpeiden tms. ymmärtämisestä.

Vanhanajan koulutus on hänen mielestään ollut paljon parempi kuin nykyinen lähihoitajakoulutus. Monta lähihoitajaa reputtaa juurikin sen takia harjoitukset kun ei mitään oikeasti osata. Eihän se tietenkään sen opiskelijan vika ole. Sitten jos joku ehkä vihdoin alalle päätyy, on korkeintaan 2 vuotta jolloin niitä kaikkia vinkkejä ei edes pääse nämä vanhemmat lähihoitajan antamaan. Hyvät lähärit ovat kaikki jo melkein keski-ikäisiä moni jo lähellä eläkeikää. Kuka niiden tilalle tulee sen saman ammattitaidon kanssa? No ei kukaan. Tosi huono homma tulevaisuuden puolesta.

Hoitoalan palkat ja koulutus on aivan persuuksillaan. Tiedetään kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta ei kun "ei ole varaa" ja "pitää kokeilla uusia käytäntöjä". Takaisin siihen vanhaan malliin kiitos, lisäksi lähihoitajan palkat tulisi nostaa yli kahden tonnin. Sh saisi olla ainakin 3000 pohjat ja siihen lisät päälle.

Miks naiset menee aina lähihoitajaks tai sairaanhoitajaks tai muuhun semmoseen..

On niin paljon mielekkäitä, haastaavia aloja joissa saa käyttää päätänsä ja kehittyä jatkuvasti ja olla mukana parhaimmillaan maailmaa parantavissa projekteissa, silti suurinosa valitsee niin perinteisesti. Eikö kiinnosta miettiä uravaihtoehtoja, onko se helppo mennä virran mukana? Ihan uteliaisuuttani, ei oo tarkoitus kettuilla.

Vierailija kirjoitti:

Menin hoitsukouluun lähinnä naisten perässä. Tulihan opiskeluaikana luokan naiset käytyä läpi ja muutama muiltakin luokilta. Nyt töissä sairaalassa ja päässyt lähinnä helppoihin hommiin. Infopisteellä päivystän ja välillä potkulautalähettinä, sitten hoitsuja nauratan kahviossa. Ei mulla kovin kummoinen palkka oo mutta toimeen tulen ja naisten kanssa kiva flirttailla 😉

M32

Älä jaksa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensihoidossa ainakin leppoista vaikka pitkää vuoroa tehdään. Palkka on kohtuullinen. Kesällä kruisaillaan lanssilla naiskolleegan kanssa luu ulkona aurinkolasit päässä ja käydään lounaalla tai jäätelöllä kun aikaa. Muutama pikkukeikka ja lähinnä päivystämistä. Naiset ensihoidossa on lähes poikkeuksetta ilosilmälle mikä lisää työviihtyvyyttä 😉

T: Liksaan tyytyväinen lanssimies 😎

Voitko kertoa että mistä tuo johtuu että ambulanssikuskinaiset on aika usein hyvännäköisiä ja treenatun näköisiä? Tiukat työhousut paljastaa tiukan takamuksen.

Onhan ambulanssinaiset kuumia ja tyttöystävä sairaan mustasukkainen aina jos kerron käyneeni jäätelöllä Janican kanssa! 😁 Ambulanssissa pitää olla hyvässä kunnossa (näin kaikki luulee) niin lanssinaiset käy salilla ja muutenkin sporttisia. Luonnostaan itsevarmat ja suositut naiset hakeutuu ensihoitoon 👍

Vierailija kirjoitti:

Vuorotöissä iltavuoro on oikeastaan paras jos vähänkään introvertti. Saa töiden jälkeen vielä katsoa telkkaria. 8-9 tunnin yöunet ja aamusta ehtii vielä tekemään ja harrastamaan ennen töihin lähtöä 👍

Tämän allekirjoitan täysin! T. Hoitaja, joka tekee pelkkää iltavuoroa

Kauheita provoja täällä palkasta! En mä pääse kun 3500€ nettoon.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa videossa sanotaan juuri se mikä on ongelmana 2:45min

"saman palkan saa ilman koulutusta paljon helpommissa duuneissa"

Huutonaurua. Niin missä? Ilman näitä tuhansia ja tuhansia hoitsujen työpaikkoja näillä keskitason tytöillä ei olisi mitään muuta mahdollisuutta kuin siivota tai olla kaupan kassalla. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo nyt niin huono palkka ole hoitoalalla jos vaan pääsee semmoiseen yksikköön missä tulee hyvin yö ja viikonloppulisiä. Palkka on tuommoiset 4000e kk brutto. Toki pelkällä peruspalkalla SH ei oikein pärjää (2400e), mutta jos vaan saa noita viikonloppu ja yö töitä hyvin niin haittalisät nostaa palkan ihan mukavaksi. Toki silloin jää viikonlopun seuraelämät vähiin töitä tehdessä. Uhraus se on sekin.

Kyseisen että missä on se hoitoalan paikka jossa 2400 e/kk peruspalkan päälle saa 1600 e/kk lisiä niin että kokonaispalkka on 4000 e/kk ? Harvassa ovat ja siihen joutuu sitten tekemään pelkkää yötä ja kaikki viikonloput.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää hyvin. Kuka haluaa pienellä palkalla maksimaalisen raskaaseen työhön?

Itsekin opiskelin lastenhoitajaksi ja olin töissä vain puoli vuotta.

Vuorotöissä pääsee lisillä lähes maaherran ansioihin! 4000€ kuussa lapaan kun vähän pusertaa 👍

Ei muuten pääse. Ilman ikälisiä 3-vuoroa tehden pääsee lähärinä max 2600-2700€/kk josta menee veroa 600-700€ ja tuossa on sitten jo todella monta rankkaa yövuoroa, valvomista, rytmi kääntöä, viikonloppua ja iltavuoroja jotka kaikki ovat poissa sosiaalisesta elämästä, harrastuksista ja läheisten luota. Ei todella kannata.

Sama opettajilla. Töitä, ryhmäkokoja ja vaatimuksia lisätään, mutta palkka.....

Enemmän ihmisiä töihin, niin jo helpottaisi. Mutta kun henkilöstöä vähennetään vaan.

No mikäköhän duunarityö ei ole rankkaa.

Todellakin oli virhe lukea lähihoitajaksi.En viihdy tällä alalla yhtään, olen vasta vuoden ollut alan töissä.

Oon nyt vuoden kohta ollut avustajana integroidussa lapsiryhmässä päiväkodissa, jossa paljon erityisen tuen lapsia. Ryhmässä on monta autistista lasta, välillä käyttäytyvät eläimellisen arvaamattomasti. Eivät leiki juurikaan, lelut lentävät ja saattavat heittää leluja esim. laatikoista lattialle. Ulkoilussa karkailevat esim. ulkovarastoon ja tekevät kaikkea kiellettyä. On päivittäin hiuksista vetämistä, nipistelyä, raapimista, puremista yms. Mun kädet ovat ihan mustelmilla ja arvilla. Melutaso on välillä todella korkeaa luokkaa, kun kiljuvat ja saavat raivareita. Ruokailussa saan sietää, kun yrittävät syödä välillä ruokaa mun tai kavereiden lautasilta. Myös saattavat syljeskellä vettä esim. ruokailun aikana. Nukkumisen aikana lähinnä kiukuttelevat sänkyyn joutumista ja välillä huutavat aivan täysillä siellä. Mikäli olisin tiennyt mihin työhön joudun, olisin opiskellut eri alaa varmaan. Aika väsyttävää työtä tämä on. Toki välillä on ihan kivojakin päiviä, mutta liikaa noita autistisia lapsia. Kun heidän kanssaan esim. askartelee, niin syövät liimaa, saattavat syödä esim. paperia yms. Ovat yrittäneet syödä nastoja, nuppineuloja, saippuaa, nappeja, pikkuautojen renkaita ja jopa käsidesiä. Tykkääkö joku tällaisesta työstä? Miettikää kahdesti lähihoitajaopintoja! Enkä edes saa lähihoitajan palkkaa, vaan avustajan palkkaa joka on alhaisempi 200 euroa kuussa.

Kaikki työ on raskasta jos ri oo soveltuva alalle.

Joillain taitaa olla todella väärät kuvitelmat hoitoalasta. Miten voi tulla yllätyksenä millaista työ vanhusten, erityislasten tai mielenterveyspotilaiden kanssa on? Tottakai se on rankkaa. Mutta työn pitää myös _antaa_ tekijälleen jotain, jotta sitä jaksaa. Kyllä ihmisten auttaminen, tukeminen ja avustaminen vaatii tiettyä luonnetta ja sitä kuuluisaa kutsumusta.

Olen sairaanhoitaja ja saan keskimäärin 3400e kuussa. Tahtoisin kuulla, että missä tuon saman summan saa ilman koulutusta? Olen lapseton ihminen ja pärjään tolla summalla todella hyvin. Palkasta on monesti puolet jäljellä kun jo seuraava tulee tilille. Minä ainakin olen niitä sairaanhoitajia jotka eivät tosiaankaan valita palkasta.

Lähihoitajan homma on varmasti raskasta fyysisesti. Mutta onko se sitten lopulta kauhean vaativaa henkisesti, en tiedä. Jos on hyvä työyhteisö, jossa toisia autetaan ja tuetaan, varmasti on pahempiakin hommia.

Vierailija kirjoitti:

Vuorotöissä iltavuoro on oikeastaan paras jos vähänkään introvertti. Saa töiden jälkeen vielä katsoa telkkaria. 8-9 tunnin yöunet ja aamusta ehtii vielä tekemään ja harrastamaan ennen töihin lähtöä 👍

Minä koin päinvastoin illat raskaimmiksi, koska omaisia oli joka puolella ja kaikkien kanssa piti vaihtaa kuulumisia. Öisin sai olla rauhassa. Se siinä oli parasta. Ei soinut puhelimet eikä tarvinnut kuin hissunkissun vaihtaa pari sanaa niiden kanssa, jotka yöllä apua tarvitsivat. Hiljaista oli.

Hoitotyötä ei voi edes verrata mihinkään muuhun duunarihommaan koska hoitaja tekee työnsä ihmisten parissa jolloin pitää vastuun vuoksi olla paljon tarkempi ja huolellisempi kuin jossain perus materiaalisessa duunariduunissa.

Itse hoidan itse hoitotyön niin hyvin kuin pystyn mutta energia ja aika ei riitä kunnolla niihin kirjallisiin tietokonetöihin, raportointiin, osaamisen kehittämiseen ym. Joka nykyään on niin muodissa ja pidetään tärkeänä. Jotenkin se työ pitää priorisoida valitettavasti, enää ei ehdi kaikkea hoitamaan täydellä teholla kun työmäärä vaan kasvaa koko ajan vaikka edellisiäkään töitä ei ehdi tekemään, ei edes sitä tärkeintä, eli hoitotyötä potilaan kanssa sillä tavalla kun se pitäisi.

Mun mielestä varastotyö oli rankempaa. Ihan oikeasti! Olin opiskeluaikoina ja välivuoden aikana varastolla ja se työ oli aivan h*lvetin raskasta! Kyllä mielestäni hoitoalalla on paljon mukavampaa työtä. Olen ollut alalla päälle 5 vuotta.

- hoitoalan työntekijä

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan homma on varmasti raskasta fyysisesti. Mutta onko se sitten lopulta kauhean vaativaa henkisesti, en tiedä. Jos on hyvä työyhteisö, jossa toisia autetaan ja tuetaan, varmasti on pahempiakin hommia.

Jos työympäristö ja hoitajan oma ergonominen osaaminen ovat kunnossa, ei työ useinkaan ole fyysisesti niin raskasta kuin henkisesti. Henkisesti työ on todella raskasta, jollei potilaita ehdi tai voi hoitaa niin hyvin kuin tahtoisi tai edes lain mukaan oikein.