Kertokaa te muutkin kauhukertomuksia teinipoikien nälästä
Kommentit (230)
Meidän poika oli keittänyt itselleen ”vähän” hernekeittoa koulun jälkeen, kun ei muutakaan osannut. Kun tulin töistä, tiskipöydällä oli kaksi tyhjää hernekeittopurkkia ja kattilan pohjalla vajaa desi hernesoppaa jäljellä.
Kasvuvauhti teineillä on pahimmillaan todella nopea. Silloin energiaa tarvitaan ja rutkasti. Omien poikieni selkiä koristavat edelleen "raskausarvet" kun iho ei ehtinyt mukaan luuston kasvaessa pituutta kasvupyrähdyksen aikaan. Ruokaa meni hirvittävät määrät ja pojat olivat laihoja kuin heinäseipäät.
Teinipoikia on ollut läpi maailman sivu, muttei ne ennen syöneet näin paljon. Nykyään ei kestetä nälän tunnetta, vaan pitää tunkea maha täyteen joka käänteessä.
Ei meidän poika ollut mikään suursyömäri. Ihan normaalit annokset riittivät. Välipalaksi tietysti otti joskus voileipää tai jugurttia tms. aivan kuten kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Teinipoikia on ollut läpi maailman sivu, muttei ne ennen syöneet näin paljon. Nykyään ei kestetä nälän tunnetta, vaan pitää tunkea maha täyteen joka käänteessä.
Lapsuudestani 70-luvulta muistan kavereiden naureskelleen, miten veljet söivät. Jonkun kaverin äidin mukaan pojalle olisi kannattanut kattaa pöytään lautasen sijaan pesuvati. Toisen perheen poika söi pakastimesta perheannoksen makaronilaatikkoa koulun jälkeen. Yhden kaverini veli söi koko paketillisen juustoa välipalaksi.
Milloin tämä "ennen" sinun muistosi mukaan oli?
Vierailija kirjoitti:
Teinipoikia on ollut läpi maailman sivu, muttei ne ennen syöneet näin paljon. Nykyään ei kestetä nälän tunnetta, vaan pitää tunkea maha täyteen joka käänteessä.
Eivät teinit syöneet ennen paljon, kun ei ollut ruokaa. Ennen ihmisten pituuskin jäi pienemmäksi kuin mitä geenit olisivat antaneet myöten, kun ravinto oli huonoa tai sitä oli liian vähän.
Ihmisillä on myös eroja siinä millainen ruokarytmi heille parhaiten sopii. Joku englantilaisessa sisäoppilaitoksessa opiskellut muisteli aikanaan, että päällimmäiseksi muistoksi jäi ainainen nälkä. Ruokaa sai aterioilla ja ilmeisesti suhteellisen riittävästi, mutta ei siten kuin jokaisen oma keho olisi luonnollisen rytmin mukaan ottanut. Jos olisi saanut syödä oman rytmin mukaan saman verran, ei varmaan olisi ollut koko ajan nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Teinipoikia on ollut läpi maailman sivu, muttei ne ennen syöneet näin paljon. Nykyään ei kestetä nälän tunnetta, vaan pitää tunkea maha täyteen joka käänteessä.
Siihen aikaan oli keskipituus 160 senttiä. Meilläkään poika ei ole erityisen paljon syönyt koskaan niin jäi 170 senttiseksi. toki joku banaani menee yhdellä puraisulla ja ruoka muutenkin vauhdilla alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun veli teininä paistoi itselleen ilta/välipalaksi (eli normiruokailujen lisäksi) usein paketillisen jauhelihaa, söi sen kanssa paketillisen leipää ja kyytipojaksi litra maitoa.
Kuvittavia ruokatottumuksia teillä. Meillä ei tuollaista suvaita. Ruokaa syödään silloin kun sitä tarjotaan, mitään jättimättöjä omin luvin lapset eivät meillä kyhää. Maito on meillä pannassa, sillä ei ihminen rintaruokinnan jälkeen tee mitään. Meillä ei syödä myöskään punaista lihaa, sen vaarat tuntevat kaikki.
Murrosikään nyt vain kuuluu voimakas fyysinen kasvu ja energian kulutus, jota lisää liikkuvuus.
Teillä varmaan kitukasvuiset lapset jotka eivät paljon liiku tai sitten se näkyy myöhemmin lasten luustossa, lihaksissa ja hampaissa. Tästähän meillä on esimerkkinä iäkkäät ihmiset, jotka ovat olleet niukalla ravinnolla, joiden luut ovat hauraat ja katkeilevat ja hampaat ovat kuin viljan jyvä jo 30v.
Noiden lapset eivät ole vielä murrosiässä. Pikkulapset syövät vielä vähän, mutta annas olla kun kasvupyrähdys alkaa. Aika varmasti tuonkin kirjoittajan kotona kaapit tyhjenevät vaikka kuinka kiellettäisiin (ihan sama, onko lihaa tai maitoa vai ei), ja jos se ei riitä, käyvät sitten itse ostamassa itselleen evästä (pullaa, leipää, ranskalaisia tms.)
Toi pizzat ja laitoin laatikot pöydälle, menin keittiöön ja poika oli jo syönyt omansa llatikon kanssa, siis pahveineen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinipoikia on ollut läpi maailman sivu, muttei ne ennen syöneet näin paljon. Nykyään ei kestetä nälän tunnetta, vaan pitää tunkea maha täyteen joka käänteessä.
Lapsuudestani 70-luvulta muistan kavereiden naureskelleen, miten veljet söivät. Jonkun kaverin äidin mukaan pojalle olisi kannattanut kattaa pöytään lautasen sijaan pesuvati. Toisen perheen poika söi pakastimesta perheannoksen makaronilaatikkoa koulun jälkeen. Yhden kaverini veli söi koko paketillisen juustoa välipalaksi.
Milloin tämä "ennen" sinun muistosi mukaan oli?
Aivan niin. 60-luvulla veljeni söi aamiaiseksi kokonaisen ruisleivän jossa sentin kerros voita, 8 paistettua kananmunaa ja ison lautasen kaurapuuroa. Kyllä siinä pikkutyttönä oli ihmettelemistä.
Minkä kokoisena tämä ahmiminen alkaa? Minlä kokoisia poikanne ovat?
Omani on hoikka 164 cm ja 12 v, ei vielä ahmi, vaan jättää ruokaa jopa lautaselle.
Vierailija kirjoitti:
Ei meidän poika ollut mikään suursyömäri. Ihan normaalit annokset riittivät. Välipalaksi tietysti otti joskus voileipää tai jugurttia tms. aivan kuten kuka tahansa.
Eikä liikkunut, pelasi tietokoneella. Oli kalpea ja laiha.
Huhhuh, meillä on onneksi vain yksi kohta 10v poika ja kauhulla odotan jo tuota teini-ikää kun jo nyt tuntuu menevän niin älyttömät määrät ruokaa.
Varsinkin tällein kesälomalla tuntuu että pojalla on ihan jatkuvasti nälkä. 🙈
Viikonloppuna ostan kerrosjogurtteja ja kauravälipaloja kaapin täyteen ja puolessa välissä viikkoa alkaa jo loppu häämöttää...
Minua taas ärsyttää että aina puhutaan teinipojista, jotka syö. Kyllä minä tyttönäkin söin ja koin sitä valtavaa nälkää ihan yhtälailla kuin veljenikin, vaikka minusta tuli vain keskimittainen (165cm). Meillä paheksuttiin minun annoskokojani mutta veljeä vain kehuttiin että hyvä kun poika syö. Ikinä en ollut ylipainoinen, itseasiassa aloin keikkua normaalipainon alarajoilla ja olin usein aneeminen kun en kehdannut vanhempien kuittailun takia syödä kuten olisin tarvinnut. Se nälkä ihan sattui. Halusin vaan muistuttaa ettei ne tytötkään välttämättä vähällä pärjää, esittävät vaan ettei ole nälkä kun siihen muottiin pakotetaan.
Vierailija kirjoitti:
Teinipoikia on ollut läpi maailman sivu, muttei ne ennen syöneet näin paljon. Nykyään ei kestetä nälän tunnetta, vaan pitää tunkea maha täyteen joka käänteessä.
Miksi pitäisi kestää nälän tunnetta, jos on ruokaa? Kasvava hoikka nuori nälissään, joo-o.
Ja syötiin paljon 60-luvullakin, kaikki mitä oli.
Vierailija kirjoitti:
Meidän poika oli keittänyt itselleen ”vähän” hernekeittoa koulun jälkeen, kun ei muutakaan osannut. Kun tulin töistä, tiskipöydällä oli kaksi tyhjää hernekeittopurkkia ja kattilan pohjalla vajaa desi hernesoppaa jäljellä.
Söpöä. :) Hyvä, että kaapista löytyi purtavaa.
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, meillä on onneksi vain yksi kohta 10v poika ja kauhulla odotan jo tuota teini-ikää kun jo nyt tuntuu menevän niin älyttömät määrät ruokaa.
Varsinkin tällein kesälomalla tuntuu että pojalla on ihan jatkuvasti nälkä. 🙈
Viikonloppuna ostan kerrosjogurtteja ja kauravälipaloja kaapin täyteen ja puolessa välissä viikkoa alkaa jo loppu häämöttää...
Aika epäterveellisiä välipaloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinipoikia on ollut läpi maailman sivu, muttei ne ennen syöneet näin paljon. Nykyään ei kestetä nälän tunnetta, vaan pitää tunkea maha täyteen joka käänteessä.
Lapsuudestani 70-luvulta muistan kavereiden naureskelleen, miten veljet söivät. Jonkun kaverin äidin mukaan pojalle olisi kannattanut kattaa pöytään lautasen sijaan pesuvati. Toisen perheen poika söi pakastimesta perheannoksen makaronilaatikkoa koulun jälkeen. Yhden kaverini veli söi koko paketillisen juustoa välipalaksi.
Milloin tämä "ennen" sinun muistosi mukaan oli?
Aivan niin. 60-luvulla veljeni söi aamiaiseksi kokonaisen ruisleivän jossa sentin kerros voita, 8 paistettua kananmunaa ja ison lautasen kaurapuuroa. Kyllä siinä pikkutyttönä oli ihmettelemistä.
Tuo onkin jo 1960-lukua. Vielä 10v aiemmin olisi tullut remmiä moisesta rohmuamisesta saati sitä aiemmin.
Niin.. Ennen ihmiset jäivät about 170 cm pitkiksi, koska ei ollu ruokaa. Nykyään kasvetaan 180-190cm pituisiksi. Miksi siis pitäisi nähdä nälkää, jos ruokaa on kerran tarjolla? Oma isoisoäitini oli 149 cm pitkä ja hänen nuorin poikansa 152 cm - eikä ruokaa ollut. Nykyään kaksi sukupolvea myöhemmin naiset ovat 168cm pitkiä ja miehet yli 180cm - samassa suvussa. Huomaatko eron? Ennen ei kasvettu pitkiksi, koska rakennusaineita ei yksinkertaisesti ollut.
Muista veljeni syöneen yksin jonkun kokonaisen lihamurekkeen sekä siihen koko kattilallisen pastaa. :D Itselläni ei naisena kyllä hirveitä syömisenhimoja ollut. Muistan jo teiniä miettineeni, ettei saa lihoa, pitää olla todella hoikka. Minulla ei siis koskaan ylipainoa ollut vaan olen aina ollut 168/53, niin varmaan siksi ei itse tullut teininä syötyä - kauneusihanteiden takia. Veikkaan tämän olevan myös yksi syy siihen miksi teinitytöt syövät vähemmän, ulkonäköpaineet ovat silloin jo kovat.
Kaverilla on kolme teiniä, jotka kaikki urheilee tavoitteellisesti. Sanoi, ettei kukaan tajua sitä ruuan määrä, joka heillä taloudessa menee. Ovat ostaneet kodinhoitohuoneeseen lisäjääkaapin, ettei kaupassa tarvisi käydä niin usein. Sanoi, että 150-200 Euroa menee perjantaina ja maanantaina aletaan jo ihmetellä, kun on niin vähän syömistä enää ja viimeistään tiistaina tankataan 100-150 Eurolla kaupasta ruokaa, jolla nipin napin pärjätään perjantaihin. Tämä kaveri on tarkka siitä, että ruoka on laadukasta. Ei mitään erikoisia ja kalliita piiperryksiä, mutta paljon kasviksia, laadukkaita lihoja jne. Eivät syö eineksiä.
Eikös se Lauri Markkasen äiti sanonut, että kolmen kasvavan pojan kanssa oli kaksi lämmintä ateriaa koulun jälkeen ja 99 lihapullaa katosi kerralla kolmeen poikaan?