Lue keskustelun säännöt.
Huoh. Taas juttu, jossa paheksutaan suomalaisten kielitaidon kapeutta, mutta ei sanallakaan mainita asian todellista syytä
30.06.2018 |
Eli ala-asteelta yliopistoon asti jatkuvaa ehdottoman pakollista pakkoruotsia, joka vie lukujärjestyksista paikan muilta tärkeämmiltä kieliltä.
https://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraat/artikkeli/petteri-o…
"Me Suomessa puhumme harvinaista kieltä, joka ei ole sukua maailman valtakielille. Meillä ei ole varaa olla osaamatta useita kieliä."
"Pelkkä englannin osaaminen ei riitä, vaan tarvitsemme myös muiden kielten kuten espanjan, ranskan, saksan, arabian, venäjän sekä Kiinassa ja Intiassa puhuttujen kielten ja kulttuurien osaamista"
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.
Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.
Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.
Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.
B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.
Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.
En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.
Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.
Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.
Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.
Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.
Et voi mitenkään verrata sitä, mitä kieliä nyt valitaan täysin vapaaehtoisiksi lisäkieliksi siihen, mitä valittaisin ruotsin tilalle B1-kieleksi, jos se olisi mahdollista. Sinähän siis yritit väittää, että koska nyt esim. espanjaa ei valita vapaaehtoiseksi kieleksi, ei sitä valittaisi ruotsin tilalle. Mihin tämä väitteesi perustuu?
Ja eihän vapaasti valittava B1 ole tälläkään hetkellä "täysin kuvitteellinen" tilanne. Jos on lukenut pakkoruotsia A1-kielenä, silloin B1-kieleksi voi ottaa periaatteessa minkä tahansa kielen (mikään laki ei estä tätä). Onko tämä missään koulussa käytännössä mahdollista, on sitten toinen asia.
Laki pakottaa vain sen, että pakkoruotsia on opiskeltava viimeistään B1-kielenä, jos sitä ei ole aloittanut jo aiemmin.
Väitteeni perustuu tietoon nykytilanteesta. Monissa kouluissa jo nyt ei saada valinnaissa kielissä ryhmiä kokoon tietyistä kielistä. Jos nuo kielet evät kiinnosta vapaasti valittuina lukioikäistä, miksi joku peruskoulun 4.-7. luokkalainen valitsisi ne?
Ja kun toinen ongelma on kielten opetuksen järjestäminen kuntien säästötoimenpiteiden takia, miten kuvittelet että entisen pakkoruotsin tilalla voitaisin yhtäkkiä opettaa kolmea neljää muutakin valinnaista B1 kieltä?
Jotkin koulut siis profiloituisivat vaikkapa venäjän opetukseen B1 kielenä, joten sekin estäisi koululaisia valitsemasta sitä, jos sen takia pitäisi vaihtaa koulua ja kavereita ja kulkea pidemmälle kouluun. Nämä nyt ovat vaan konkreettisia asioita elävästä elämästä.
Miten sinun on nyt niin vaikeata tajua, että valinnaisten kieliryhmien tilanne on aivan eri asia kuin se, mitä valittaisiin ruotsin TILALLE, jos se olisi mahdollista.
Valinnaisia kieliryhmiä ei saada kasaan, koska useimmat kokevat, että kahden vieraan kielen opiskelu on riittävä määrä. Ennemmin kaksi kieltä kunnolla, kuin monta kieltä vähän sinnepäin.
On aivan eri asia puhua B1-kielestä, jonka opiskelu on pakollista. Jos vaihtoehtona on ruotsi tai jokin toinen kieli (esim. espanja), niin totta kai näitä toisia kieliä valittaisiin myös. Se, että espanjaa ei synny valinnaisryhmänä, ei tarkoita sitä, etteikö espanjaa haluttaisi valita ruotsin tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Mutta et kuitenkaan enää jaksanut juuri ruotsin takia lukea vielä yhtä kieltä? Omituiselta kuulostaa. Koululainenhan ei tiedä, mitä taitoja hän tulevaisuudessa voi tarvita. Itse tarvitsen työssäni päivittäin sekä ruotsia, venäjää että saksaa. Englantia en juurikaan, sillä asiakkaiden kanssa kannattaa kommunikoida heidän äidinkielillään. Tällaista työuraa en koululaisena suunnitellut, mutta kielitaidon avulla se avautui. Ja muuten - muut pohjoismaalaisethan (Islanti poislukien) hoitavat esim. kahvipöytäkeskustelunsa työpaikoilla ruotsiksi. Siinä jää englantia puhuva suomalainen äkkiä ulkopuoliseksi.
Onneksi kieliongelma tulee poistumaan lähitulevaisuudessa kun vieraita kieliä ei yksinkertaisesti enää kenenkään tarvitse enää vaivalloisesti erikseen opetella. Tekniikka kehittyy siihen suuntaan, että jossain kohti tekoäly osaa kääntää reaaliaikaisesti ja täydellisesti puhutun kielen ja kirjoitetun kielen. Myös tulkkaajien ammatti tulee katoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Tähän en usko hetkeäkään. Mikä organisaatio mahtaa olla kyseessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.
Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.
Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.
Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.
B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.
Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.
En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.
Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.
Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.
Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.
Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.
Et voi mitenkään verrata sitä, mitä kieliä nyt valitaan täysin vapaaehtoisiksi lisäkieliksi siihen, mitä valittaisin ruotsin tilalle B1-kieleksi, jos se olisi mahdollista. Sinähän siis yritit väittää, että koska nyt esim. espanjaa ei valita vapaaehtoiseksi kieleksi, ei sitä valittaisi ruotsin tilalle. Mihin tämä väitteesi perustuu?
Ja eihän vapaasti valittava B1 ole tälläkään hetkellä "täysin kuvitteellinen" tilanne. Jos on lukenut pakkoruotsia A1-kielenä, silloin B1-kieleksi voi ottaa periaatteessa minkä tahansa kielen (mikään laki ei estä tätä). Onko tämä missään koulussa käytännössä mahdollista, on sitten toinen asia.
Laki pakottaa vain sen, että pakkoruotsia on opiskeltava viimeistään B1-kielenä, jos sitä ei ole aloittanut jo aiemmin.
Väitteeni perustuu tietoon nykytilanteesta. Monissa kouluissa jo nyt ei saada valinnaissa kielissä ryhmiä kokoon tietyistä kielistä. Jos nuo kielet evät kiinnosta vapaasti valittuina lukioikäistä, miksi joku peruskoulun 4.-7. luokkalainen valitsisi ne?
Ja kun toinen ongelma on kielten opetuksen järjestäminen kuntien säästötoimenpiteiden takia, miten kuvittelet että entisen pakkoruotsin tilalla voitaisin yhtäkkiä opettaa kolmea neljää muutakin valinnaista B1 kieltä?
Jotkin koulut siis profiloituisivat vaikkapa venäjän opetukseen B1 kielenä, joten sekin estäisi koululaisia valitsemasta sitä, jos sen takia pitäisi vaihtaa koulua ja kavereita ja kulkea pidemmälle kouluun. Nämä nyt ovat vaan konkreettisia asioita elävästä elämästä.
Vaikkapa niin, että B1- ja B2-kielien tarjonta yhdistetään. Olisi siis opiskeltava vähintään yhtä B-kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Mutta et kuitenkaan enää jaksanut juuri ruotsin takia lukea vielä yhtä kieltä? Omituiselta kuulostaa. Koululainenhan ei tiedä, mitä taitoja hän tulevaisuudessa voi tarvita. Itse tarvitsen työssäni päivittäin sekä ruotsia, venäjää että saksaa. Englantia en juurikaan, sillä asiakkaiden kanssa kannattaa kommunikoida heidän äidinkielillään. Tällaista työuraa en koululaisena suunnitellut, mutta kielitaidon avulla se avautui. Ja muuten - muut pohjoismaalaisethan (Islanti poislukien) hoitavat esim. kahvipöytäkeskustelunsa työpaikoilla ruotsiksi. Siinä jää englantia puhuva suomalainen äkkiä ulkopuoliseksi.
Osalla meistä asiakaskunta koostuu suurilta osin muista kuin Pohjoismaalaisista. Käytän kaikkien asiakkaitteni kanssa englantia, koska asiakkaani ovat pääosin Pohjoismaiden ulkopuolelta tasaisesti eri maista. Koen itselleni elintärkeäksi sen, että osaan keskustella asiakkaitteni kanssa sujuvasti englanniksi - ruotsin kieltä en ole tarvinnut vuosikausiin kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Tähän en usko hetkeäkään. Mikä organisaatio mahtaa olla kyseessä?
Miksi et usko? Yrityksemme pohjoismaisen organisaation työkieli on englanti. Ja tiedän, että tämä on käytäntönä useimmissa muissakin pohjoismaisissa organisaatioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Mutta et kuitenkaan enää jaksanut juuri ruotsin takia lukea vielä yhtä kieltä? Omituiselta kuulostaa. Koululainenhan ei tiedä, mitä taitoja hän tulevaisuudessa voi tarvita. Itse tarvitsen työssäni päivittäin sekä ruotsia, venäjää että saksaa. Englantia en juurikaan, sillä asiakkaiden kanssa kannattaa kommunikoida heidän äidinkielillään. Tällaista työuraa en koululaisena suunnitellut, mutta kielitaidon avulla se avautui. Ja muuten - muut pohjoismaalaisethan (Islanti poislukien) hoitavat esim. kahvipöytäkeskustelunsa työpaikoilla ruotsiksi. Siinä jää englantia puhuva suomalainen äkkiä ulkopuoliseksi.
Sanoin, että olisin halunnut lukea ruotsin tilalla toista kieltä, b-kielenä. Nyt ruotsi vei turhaan aikaa kun en ollut siitä kiinnostunut. Tiesin aivan oikein, etten tule sitä käyttämään.
Yhteinen työkieli on nykyään kylläkin englanti. Sehän on kaikkien etu. Näin kenelläkään ei ole kotikenttäetua. Ja jos joukossa on muita kuin pohjoismaalaisia, hekin ymmärtävät mistä puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.
Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.
Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.
Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.
B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.
Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.
En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.
Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.
Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.
Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.
Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.
Et voi mitenkään verrata sitä, mitä kieliä nyt valitaan täysin vapaaehtoisiksi lisäkieliksi siihen, mitä valittaisin ruotsin tilalle B1-kieleksi, jos se olisi mahdollista. Sinähän siis yritit väittää, että koska nyt esim. espanjaa ei valita vapaaehtoiseksi kieleksi, ei sitä valittaisi ruotsin tilalle. Mihin tämä väitteesi perustuu?
Ja eihän vapaasti valittava B1 ole tälläkään hetkellä "täysin kuvitteellinen" tilanne. Jos on lukenut pakkoruotsia A1-kielenä, silloin B1-kieleksi voi ottaa periaatteessa minkä tahansa kielen (mikään laki ei estä tätä). Onko tämä missään koulussa käytännössä mahdollista, on sitten toinen asia.
Laki pakottaa vain sen, että pakkoruotsia on opiskeltava viimeistään B1-kielenä, jos sitä ei ole aloittanut jo aiemmin.
Väitteeni perustuu tietoon nykytilanteesta. Monissa kouluissa jo nyt ei saada valinnaissa kielissä ryhmiä kokoon tietyistä kielistä. Jos nuo kielet evät kiinnosta vapaasti valittuina lukioikäistä, miksi joku peruskoulun 4.-7. luokkalainen valitsisi ne?
Ja kun toinen ongelma on kielten opetuksen järjestäminen kuntien säästötoimenpiteiden takia, miten kuvittelet että entisen pakkoruotsin tilalla voitaisin yhtäkkiä opettaa kolmea neljää muutakin valinnaista B1 kieltä?
Jotkin koulut siis profiloituisivat vaikkapa venäjän opetukseen B1 kielenä, joten sekin estäisi koululaisia valitsemasta sitä, jos sen takia pitäisi vaihtaa koulua ja kavereita ja kulkea pidemmälle kouluun. Nämä nyt ovat vaan konkreettisia asioita elävästä elämästä.
Miten sinun on nyt niin vaikeata tajua, että valinnaisten kieliryhmien tilanne on aivan eri asia kuin se, mitä valittaisiin ruotsin TILALLE, jos se olisi mahdollista.
Valinnaisia kieliryhmiä ei saada kasaan, koska useimmat kokevat, että kahden vieraan kielen opiskelu on riittävä määrä. Ennemmin kaksi kieltä kunnolla, kuin monta kieltä vähän sinnepäin.
On aivan eri asia puhua B1-kielestä, jonka opiskelu on pakollista. Jos vaihtoehtona on ruotsi tai jokin toinen kieli (esim. espanja), niin totta kai näitä toisia kieliä valittaisiin myös. Se, että espanjaa ei synny valinnaisryhmänä, ei tarkoita sitä, etteikö espanjaa haluttaisi valita ruotsin tilalle.
Sanot "totta kai muita kielia valittaisiin myös". Mihin perustat tämän uskosi? Eikö se, että valinnaista espanjaa ei nyt haluta opiskella, liity lainkaan nuorten ja heidän vanhempiensa asenteisiin kieltä kohtaan? Miten ne muuttuisivat jos espanjasta tulisi ruotsille valinnainen B1 kieli?
Jos valinnaisten ryhmien järjestäminen on kunnille vaikeaa jo nyt, muten he järjestäisivät joka kunnan kouluun yhden tai useamman kielen uudet ryhmät jos B1 kielen saisi valita useammasta?
Minusta sulla ei ole muuta kuin mutua ideoidesi taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.
Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.
Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.
Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.
B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.
Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.
En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.
Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.
Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.
Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.
Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.
Et voi mitenkään verrata sitä, mitä kieliä nyt valitaan täysin vapaaehtoisiksi lisäkieliksi siihen, mitä valittaisin ruotsin tilalle B1-kieleksi, jos se olisi mahdollista. Sinähän siis yritit väittää, että koska nyt esim. espanjaa ei valita vapaaehtoiseksi kieleksi, ei sitä valittaisi ruotsin tilalle. Mihin tämä väitteesi perustuu?
Ja eihän vapaasti valittava B1 ole tälläkään hetkellä "täysin kuvitteellinen" tilanne. Jos on lukenut pakkoruotsia A1-kielenä, silloin B1-kieleksi voi ottaa periaatteessa minkä tahansa kielen (mikään laki ei estä tätä). Onko tämä missään koulussa käytännössä mahdollista, on sitten toinen asia.
Laki pakottaa vain sen, että pakkoruotsia on opiskeltava viimeistään B1-kielenä, jos sitä ei ole aloittanut jo aiemmin.
Väitteeni perustuu tietoon nykytilanteesta. Monissa kouluissa jo nyt ei saada valinnaissa kielissä ryhmiä kokoon tietyistä kielistä. Jos nuo kielet evät kiinnosta vapaasti valittuina lukioikäistä, miksi joku peruskoulun 4.-7. luokkalainen valitsisi ne?
Ja kun toinen ongelma on kielten opetuksen järjestäminen kuntien säästötoimenpiteiden takia, miten kuvittelet että entisen pakkoruotsin tilalla voitaisin yhtäkkiä opettaa kolmea neljää muutakin valinnaista B1 kieltä?
Jotkin koulut siis profiloituisivat vaikkapa venäjän opetukseen B1 kielenä, joten sekin estäisi koululaisia valitsemasta sitä, jos sen takia pitäisi vaihtaa koulua ja kavereita ja kulkea pidemmälle kouluun. Nämä nyt ovat vaan konkreettisia asioita elävästä elämästä.
Miten sinun on nyt niin vaikeata tajua, että valinnaisten kieliryhmien tilanne on aivan eri asia kuin se, mitä valittaisiin ruotsin TILALLE, jos se olisi mahdollista.
Valinnaisia kieliryhmiä ei saada kasaan, koska useimmat kokevat, että kahden vieraan kielen opiskelu on riittävä määrä. Ennemmin kaksi kieltä kunnolla, kuin monta kieltä vähän sinnepäin.
On aivan eri asia puhua B1-kielestä, jonka opiskelu on pakollista. Jos vaihtoehtona on ruotsi tai jokin toinen kieli (esim. espanja), niin totta kai näitä toisia kieliä valittaisiin myös. Se, että espanjaa ei synny valinnaisryhmänä, ei tarkoita sitä, etteikö espanjaa haluttaisi valita ruotsin tilalle.
Sanot "totta kai muita kielia valittaisiin myös". Mihin perustat tämän uskosi? Eikö se, että valinnaista espanjaa ei nyt haluta opiskella, liity lainkaan nuorten ja heidän vanhempiensa asenteisiin kieltä kohtaan? Miten ne muuttuisivat jos espanjasta tulisi ruotsille valinnainen B1 kieli?
Jos valinnaisten ryhmien järjestäminen on kunnille vaikeaa jo nyt, muten he järjestäisivät joka kunnan kouluun yhden tai useamman kielen uudet ryhmät jos B1 kielen saisi valita useammasta?
Minusta sulla ei ole muuta kuin mutua ideoidesi taustalla.
Kuten edellä totesin, voidaan yhdistää B1- ja B2-kielten opetusta. Nythän ainakin saksaa ja ranskaa tarjotaan joka yläasteella.
Niin, miksiköhän RKP.läiset niin vimmatusti vastustavat pakkoruotsin poistamista, jos sinun logiikkasi mukana kaikki valitsisivat edelleen ruotsin eikä esim. espanjaa...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.
Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.
Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.
Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.
B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.
Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.
En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.
Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.
Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.
Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.
Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.
Et voi mitenkään verrata sitä, mitä kieliä nyt valitaan täysin vapaaehtoisiksi lisäkieliksi siihen, mitä valittaisin ruotsin tilalle B1-kieleksi, jos se olisi mahdollista. Sinähän siis yritit väittää, että koska nyt esim. espanjaa ei valita vapaaehtoiseksi kieleksi, ei sitä valittaisi ruotsin tilalle. Mihin tämä väitteesi perustuu?
Ja eihän vapaasti valittava B1 ole tälläkään hetkellä "täysin kuvitteellinen" tilanne. Jos on lukenut pakkoruotsia A1-kielenä, silloin B1-kieleksi voi ottaa periaatteessa minkä tahansa kielen (mikään laki ei estä tätä). Onko tämä missään koulussa käytännössä mahdollista, on sitten toinen asia.
Laki pakottaa vain sen, että pakkoruotsia on opiskeltava viimeistään B1-kielenä, jos sitä ei ole aloittanut jo aiemmin.
Väitteeni perustuu tietoon nykytilanteesta. Monissa kouluissa jo nyt ei saada valinnaissa kielissä ryhmiä kokoon tietyistä kielistä. Jos nuo kielet evät kiinnosta vapaasti valittuina lukioikäistä, miksi joku peruskoulun 4.-7. luokkalainen valitsisi ne?
Ja kun toinen ongelma on kielten opetuksen järjestäminen kuntien säästötoimenpiteiden takia, miten kuvittelet että entisen pakkoruotsin tilalla voitaisin yhtäkkiä opettaa kolmea neljää muutakin valinnaista B1 kieltä?
Jotkin koulut siis profiloituisivat vaikkapa venäjän opetukseen B1 kielenä, joten sekin estäisi koululaisia valitsemasta sitä, jos sen takia pitäisi vaihtaa koulua ja kavereita ja kulkea pidemmälle kouluun. Nämä nyt ovat vaan konkreettisia asioita elävästä elämästä.
Miten sinun on nyt niin vaikeata tajua, että valinnaisten kieliryhmien tilanne on aivan eri asia kuin se, mitä valittaisiin ruotsin TILALLE, jos se olisi mahdollista.
Valinnaisia kieliryhmiä ei saada kasaan, koska useimmat kokevat, että kahden vieraan kielen opiskelu on riittävä määrä. Ennemmin kaksi kieltä kunnolla, kuin monta kieltä vähän sinnepäin.
On aivan eri asia puhua B1-kielestä, jonka opiskelu on pakollista. Jos vaihtoehtona on ruotsi tai jokin toinen kieli (esim. espanja), niin totta kai näitä toisia kieliä valittaisiin myös. Se, että espanjaa ei synny valinnaisryhmänä, ei tarkoita sitä, etteikö espanjaa haluttaisi valita ruotsin tilalle.
Sanot "totta kai muita kielia valittaisiin myös". Mihin perustat tämän uskosi? Eikö se, että valinnaista espanjaa ei nyt haluta opiskella, liity lainkaan nuorten ja heidän vanhempiensa asenteisiin kieltä kohtaan? Miten ne muuttuisivat jos espanjasta tulisi ruotsille valinnainen B1 kieli?
Jos valinnaisten ryhmien järjestäminen on kunnille vaikeaa jo nyt, muten he järjestäisivät joka kunnan kouluun yhden tai useamman kielen uudet ryhmät jos B1 kielen saisi valita useammasta?
Minusta sulla ei ole muuta kuin mutua ideoidesi taustalla.
Miten sä et nyt tajua vai esitätkö vain tyhmää. Jos espanjan lukijoiden ei tarvitse lukea ruotsia, niin johan se on iso kannuste valita espanja. Ihan eri asia valita espanja ylimääräiseksi kieleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Mitä ovat "maisteritason tehtävät"? Oletko siis maisteri? Ja yrität esittää, ettet tarvinnut yliopistossa ruotsia? Olet pohjoismaisessa organisaatiossa, etkä tarvitse ruotsia? Mikähän sellainen pohjoismainen organisaatio on? Kuulosta kummalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Mitä ovat "maisteritason tehtävät"? Oletko siis maisteri? Ja yrität esittää, ettet tarvinnut yliopistossa ruotsia? Olet pohjoismaisessa organisaatiossa, etkä tarvitse ruotsia? Mikähän sellainen pohjoismainen organisaatio on? Kuulosta kummalta.
Niin, tarkoitin työtehtävää, jossa yleensä on maisteritutkinnon suorittanut.
Yliopistossa olen tarvinnut ruotsia suoritaakseni pakolliset pakkoruotsit, mutta en mihinkään muuhun. Muodollisilla pakoilla ei tietenkään voi perustella ruotsin todellista tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Mitä ovat "maisteritason tehtävät"? Oletko siis maisteri? Ja yrität esittää, ettet tarvinnut yliopistossa ruotsia? Olet pohjoismaisessa organisaatiossa, etkä tarvitse ruotsia? Mikähän sellainen pohjoismainen organisaatio on? Kuulosta kummalta.
Mikä kuulostaa kummalta? Missä tynnyrissä oikein elät? Nykypäivänä on täysin normaalia, että pohjoismaiden välillä käytetään englantia. Ei ole olemassa mitään pohjoismaiden yhteistä kieltä. Esim. tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä toisiaan. Islantilaiset vielä vähemmän ymmärtävät mitään ruotsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Mitä ovat "maisteritason tehtävät"? Oletko siis maisteri? Ja yrität esittää, ettet tarvinnut yliopistossa ruotsia? Olet pohjoismaisessa organisaatiossa, etkä tarvitse ruotsia? Mikähän sellainen pohjoismainen organisaatio on? Kuulosta kummalta.
Mikä kuulostaa kummalta? Missä tynnyrissä oikein elät? Nykypäivänä on täysin normaalia, että pohjoismaiden välillä käytetään englantia. Ei ole olemassa mitään pohjoismaiden yhteistä kieltä. Esim. tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä toisiaan. Islantilaiset vielä vähemmän ymmärtävät mitään ruotsista.
Lähde Institut for språk och folkminnen, Uppsala:
Med ”den nordiska språkförståelsen” avses det faktum att de skandinaviska språken danska, norska och svenska är inbördes förståeliga utan föregående studier. Detta innebär att dansk-, norsk- och svensktalande kan tala med varandra på det egna språket.
Ja tämä on totta. Itse työmatkalla Tanskaan olin yllättynyt että kollegani, joiden tiesin osaavan englantia, eivät halunneet sitä puhua vaan aina käänsivät puheen tanskaksi. Lopulta aloin puhua ruotsia, mikä heille kävi hyvin.
Olet siis täysin väärässä. Katsopa vaikka sitä Silta-sarjaa, siinä tanskalaiset puhuvat tanskaa ruotsalaisille, jotka puhuvat ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Mitä ovat "maisteritason tehtävät"? Oletko siis maisteri? Ja yrität esittää, ettet tarvinnut yliopistossa ruotsia? Olet pohjoismaisessa organisaatiossa, etkä tarvitse ruotsia? Mikähän sellainen pohjoismainen organisaatio on? Kuulosta kummalta.
Mikä kuulostaa kummalta? Missä tynnyrissä oikein elät? Nykypäivänä on täysin normaalia, että pohjoismaiden välillä käytetään englantia. Ei ole olemassa mitään pohjoismaiden yhteistä kieltä. Esim. tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä toisiaan. Islantilaiset vielä vähemmän ymmärtävät mitään ruotsista.
Lähde Institut for språk och folkminnen, Uppsala:
Med ”den nordiska språkförståelsen” avses det faktum att de skandinaviska språken danska, norska och svenska är inbördes förståeliga utan föregående studier. Detta innebär att dansk-, norsk- och svensktalande kan tala med varandra på det egna språket.
Ja tämä on totta. Itse työmatkalla Tanskaan olin yllättynyt että kollegani, joiden tiesin osaavan englantia, eivät halunneet sitä puhua vaan aina käänsivät puheen tanskaksi. Lopulta aloin puhua ruotsia, mikä heille kävi hyvin.
Olet siis täysin väärässä. Katsopa vaikka sitä Silta-sarjaa, siinä tanskalaiset puhuvat tanskaa ruotsalaisille, jotka puhuvat ruotsia.
Etelä-Ruotsin murre on lähempänä tanskaa kuin muualla Ruotsissa.
Ja olen itse usemmankin kerran todistanut sitä että suomenruotsia äidinkielenään puhuva ei ymmärrä tanskaa, vaan käyttää englantia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Mitä ovat "maisteritason tehtävät"? Oletko siis maisteri? Ja yrität esittää, ettet tarvinnut yliopistossa ruotsia? Olet pohjoismaisessa organisaatiossa, etkä tarvitse ruotsia? Mikähän sellainen pohjoismainen organisaatio on? Kuulosta kummalta.
Mikä kuulostaa kummalta? Missä tynnyrissä oikein elät? Nykypäivänä on täysin normaalia, että pohjoismaiden välillä käytetään englantia. Ei ole olemassa mitään pohjoismaiden yhteistä kieltä. Esim. tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä toisiaan. Islantilaiset vielä vähemmän ymmärtävät mitään ruotsista.
Lähde Institut for språk och folkminnen, Uppsala:
Med ”den nordiska språkförståelsen” avses det faktum att de skandinaviska språken danska, norska och svenska är inbördes förståeliga utan föregående studier. Detta innebär att dansk-, norsk- och svensktalande kan tala med varandra på det egna språket.
Ja tämä on totta. Itse työmatkalla Tanskaan olin yllättynyt että kollegani, joiden tiesin osaavan englantia, eivät halunneet sitä puhua vaan aina käänsivät puheen tanskaksi. Lopulta aloin puhua ruotsia, mikä heille kävi hyvin.
Olet siis täysin väärässä. Katsopa vaikka sitä Silta-sarjaa, siinä tanskalaiset puhuvat tanskaa ruotsalaisille, jotka puhuvat ruotsia.
Etelä-Ruotsin murre on lähempänä tanskaa kuin muualla Ruotsissa.
Ja olen itse usemmankin kerran todistanut sitä että suomenruotsia äidinkielenään puhuva ei ymmärrä tanskaa, vaan käyttää englantia.
Et näköjään tiedä oikeasti mitään, kunhan toistelet muulta kuulemiasi asioita. Silta -sarjassa Saga ei puhunut Skånen murretta.
Jos minä suomenruotsia puhuvana pystyin puhumaan tanskalaisten kanssa, sekin kumoaa sinun teoriasi. Olikohan ne sun tuntemat suomenruotsalaiset Närpiöstä? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.
Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?
En ole tuo jolle vastasit, mutta kommentoin silti. Asun Helsingissä, työskentelen maisteritason tehtävissä kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa organisaatiossa, enkä ole koskaan tarvinnut ruotsia.
Mitä ovat "maisteritason tehtävät"? Oletko siis maisteri? Ja yrität esittää, ettet tarvinnut yliopistossa ruotsia? Olet pohjoismaisessa organisaatiossa, etkä tarvitse ruotsia? Mikähän sellainen pohjoismainen organisaatio on? Kuulosta kummalta.
Mikä kuulostaa kummalta? Missä tynnyrissä oikein elät? Nykypäivänä on täysin normaalia, että pohjoismaiden välillä käytetään englantia. Ei ole olemassa mitään pohjoismaiden yhteistä kieltä. Esim. tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ymmärrä toisiaan. Islantilaiset vielä vähemmän ymmärtävät mitään ruotsista.
Lähde Institut for språk och folkminnen, Uppsala:
Med ”den nordiska språkförståelsen” avses det faktum att de skandinaviska språken danska, norska och svenska är inbördes förståeliga utan föregående studier. Detta innebär att dansk-, norsk- och svensktalande kan tala med varandra på det egna språket.
Ja tämä on totta. Itse työmatkalla Tanskaan olin yllättynyt että kollegani, joiden tiesin osaavan englantia, eivät halunneet sitä puhua vaan aina käänsivät puheen tanskaksi. Lopulta aloin puhua ruotsia, mikä heille kävi hyvin.
Olet siis täysin väärässä. Katsopa vaikka sitä Silta-sarjaa, siinä tanskalaiset puhuvat tanskaa ruotsalaisille, jotka puhuvat ruotsia.
Etelä-Ruotsin murre on lähempänä tanskaa kuin muualla Ruotsissa.
Ja olen itse usemmankin kerran todistanut sitä että suomenruotsia äidinkielenään puhuva ei ymmärrä tanskaa, vaan käyttää englantia.
Et näköjään tiedä oikeasti mitään, kunhan toistelet muulta kuulemiasi asioita. Silta -sarjassa Saga ei puhunut Skånen murretta.
Jos minä suomenruotsia puhuvana pystyin puhumaan tanskalaisten kanssa, sekin kumoaa sinun teoriasi. Olikohan ne sun tuntemat suomenruotsalaiset Närpiöstä? :)
Joo no ei jokin TV-sarja taida olla ihan parasta faktaa...
Ihan mielekiinnosta. Missä päin maailmaa asut ja millä alalla olet, kun et ruotsia tarvitse?