Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Huoh. Taas juttu, jossa paheksutaan suomalaisten kielitaidon kapeutta, mutta ei sanallakaan mainita asian todellista syytä

Vierailija
30.06.2018 |

Eli ala-asteelta yliopistoon asti jatkuvaa ehdottoman pakollista pakkoruotsia, joka vie lukujärjestyksista paikan muilta tärkeämmiltä kieliltä.

https://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraat/artikkeli/petteri-o…

"Me Suomessa puhumme harvinaista kieltä, joka ei ole sukua maailman valtakielille. Meillä ei ole varaa olla osaamatta useita kieliä."

"Pelkkä englannin osaaminen ei riitä, vaan tarvitsemme myös muiden kielten kuten espanjan, ranskan, saksan, arabian, venäjän sekä Kiinassa ja Intiassa puhuttujen kielten ja kulttuurien osaamista"

Kommentit (129)

Vierailija
81/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on niitä jotka innostavat kielistä eikä ruotsi silloin tietenkään ole ongelma.

Mutta suurimmalle osalle ihmisistä kaksi vierasta kieltä on jo saavutus.

Silloin ne ovat toinen kotimainen ja englanti. Ja se on harmi. Englanti on tämän päivän maailmassa fiksuin valinta ja pakollinen useimmissa Euroopan maissa. Ruotsille soisin vaihtoehtoja.

Vähän ristiriitainen viesti. Mielestäsi suurimmalle osalle kaksi kieltä on jo saavutus mutta soisit ruotsin tilalle muita mahdollisuuksia. Eli ilmeisesti, jos opiskelee englannin lisäksi ja ruotsin tilalla mitä tahansa muuta kieltä kuin ruotsia niin tätä ei lasketa. Ylipäätään, jos ruotsin kieli ei taivu niin miten voisi kuvitella, että joku muu kieli sitten taipuisi paremmin. Pitäiskö ruotsin tilalla olla esim. mandariinikiina tai venäjä? Kyllä te ruotain vastustajat olette sitten hupsuja.

Miksi sen pitää välttämättä olla toinen vieras kieli? Jos ei pärjää englannissakaan, niin on aivan turhaa ja jopa vahingollista ottaa rinnalle toinen vieras kieli. Ottakoon vaikka koodauksen tai musiikin.

Vierailija
82/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ope kirjoitti:

Joka luokalla on useita oppilaita, joille jo äidinkieli on erittäin vaikeaa ja englanti lähes mahdottomuus. Ruotsin opiskelu on näille käytännössä vain tunnilla roikkumista - jos edes vaivautuvat paikalle. Saavat sitten armovitosen tyhjästä. Aivan turhaa ajanhukkaa - ja syrjäyttävää. Ruotsi pitäisi ehdottomasti tehdä vapaaehtoiseksi. Näiden kielipäältään heikoimpien olisi paljon tärkeämpää oppia edes auttavaa englantia. Ruotsin sotkeminen sekaan saa näillä aikaan vain vastenmielisyyden kaikkiin vieraisiin kieliin. Myös englantiin.

Jo nimi _perus_koulu kertoo sen, mikä sen tehtävä on.

Eli on oppilaita, jotka eivät opi edes äidinkieltään. Ruotsiakaan eivät opi vaan "roikkuvat tunnilla". Englanti on mahdottomuus.

Miten ruotsin poistaminen muuttaisi näiden kouluaisten kykyjä ja motivaatiota mitenkään?

Eiköhän vika ole jossain ihan muualla kuin yhdessä kouluaineessa.

Koska kaikki poliittisista syistä pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja joukossa on paljon niitä, joita evvk tai joiden kyvyt eivät riitä (vapautuksia ei poliittisista syistä anneta, koska muuten Suomen kaksikielisyys olisi vaarassa), niin opetus etenee näiden heikoimpien tason mukaan ja käytännössä edes ne, jotka haluaisivat, eivät opi mitään.

Jos tavoitteena olisi saavuttaa tuloksia, pakollisuus poistettaisiin ja panostettaisiin niiden opetukseen, joita ruotsi kiinnostaa. Tällöin saavutettaisiin kokonaisuutena paljon parempi ruotsin taito.

Mutta pakkoruotsin tarkoitus ei olekaan ruotsin kielen oppminen, vaan se on osa keinotekoisen kaksikielisyysjärjestelmän kulisseja.

Aivan. Olet uuden ajan ihmisiä. Kouluissa ei pidä opettaa mitään mikä pikkupilteille on ikävää. No juu, eipä sitten tarvitse opettaa matikkaa, historiaa, tai mitään muutakaan "tylsää". Kyllä 13-vee ikäinen tietää millä osaamisella työllistytään, niinkö tuumaat?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, tätä samaa soopaa taas. Mikä siinä ruotsissa niin mättää, siis oikeasti? Onko se vaikea oppia? No ei ole. Puhun kuutta kieltä sujuvasti. Nyt omaksi huvikseni petraan kreikkaa ja bulgariaa. Jotenkin niilläkin pärjään, mutta haluan oppia kunnolla. Matkustelen työni puolesta ja lomilla ulkomailla, siksi haluan oppia useita kieliä.

Ruotsin opin helposti, samoin englannin.

Miten niin soopaa? Minusta tärkeää asiaa. Voit opiskella vaikka swahilia illat pitkät, se ei poista sitä tosiasiaa, että pakkoruotsista ei ole mitään hyötyä. Olisit itse voinut opiskella ruotsia myös vapaaehtoisesti.

Niin tietenkin, mutta satun olemaan vaasalainen. Täällä ruotsia kuulee joka paikassa. Opiskelisimme sen joka tapauksessa. Ainakin he, jotkaaikovat työpaikan. Ehkä jotkut pärjäävät ilmankin, mutta on helpompaa, kun osaa kieltä.

Vierailija
84/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.

Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.

Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.

Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.

B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.

Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.

En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen  kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.

Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.

Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.

Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.

Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.

Et voi mitenkään verrata sitä, mitä kieliä nyt valitaan täysin vapaaehtoisiksi lisäkieliksi siihen, mitä valittaisin ruotsin tilalle B1-kieleksi, jos se olisi mahdollista. Sinähän siis yritit väittää, että koska nyt esim. espanjaa ei valita vapaaehtoiseksi kieleksi, ei sitä valittaisi ruotsin tilalle. Mihin tämä väitteesi perustuu?

Ja eihän vapaasti valittava B1 ole tälläkään hetkellä "täysin kuvitteellinen" tilanne. Jos on lukenut pakkoruotsia A1-kielenä, silloin B1-kieleksi voi ottaa periaatteessa minkä tahansa kielen (mikään laki ei estä tätä). Onko tämä missään koulussa käytännössä mahdollista, on sitten toinen asia.

Laki pakottaa vain sen, että pakkoruotsia on opiskeltava viimeistään B1-kielenä, jos sitä ei ole aloittanut jo aiemmin.

Väitteeni perustuu tietoon nykytilanteesta. Monissa kouluissa jo nyt ei saada valinnaissa kielissä ryhmiä kokoon tietyistä kielistä. Jos nuo kielet evät kiinnosta vapaasti valittuina lukioikäistä, miksi joku peruskoulun 4.-7. luokkalainen valitsisi ne?

Ja kun toinen ongelma on kielten opetuksen järjestäminen kuntien säästötoimenpiteiden takia, miten kuvittelet että entisen pakkoruotsin tilalla voitaisin yhtäkkiä opettaa kolmea neljää muutakin valinnaista B1 kieltä?

Jotkin koulut siis profiloituisivat vaikkapa venäjän opetukseen B1 kielenä, joten sekin estäisi koululaisia valitsemasta sitä, jos sen takia pitäisi vaihtaa koulua ja kavereita ja kulkea pidemmälle kouluun. Nämä nyt ovat vaan konkreettisia asioita elävästä elämästä.

En oleinaamasi, mutta mun kokemus perustuu kolmen lapsen koulunkäyntiin:

Silloin kun pakkoruotsi alkoi vasta 7. luokalla, oli A2 kieleksi oli ensinnäkin valittavissa lasteni koulussa saksa, ranska, espanja ja venäjä. Ryhmät syntyivät saksaan, ranskaan ja espanjaan. Saksa tosin yhteisryhmänä toisen koulun kanssa.

Kuopukseni on syntynyt vuonna 2005. heitä koski pakkoruotsin aikaistus. Tämä näkyi järkyttävällä tavalla ensinnäkin siinä, mitä kieliä edes tarjottiin A2-kieleksi: ne olivat ruotsi, ranska ja espanja. Koska koulun on joka tapauksessa pakko hommata se ruotsin open resurssi, niin kätevästi tietty toivottiin että sillä saadaan porukka valitsemaan sen ruotsin A2-kieleksi. Siihen ei hakenut kukaan, ei yksikään sielu. Lopulta ryhmät syntyivät espanjaan ja ranskaan siten, että ranska oli yhtä oppilasta vailla. Jos ranskan valinnut olisi vaikka kesän aikana muuttanut, ei ryhmää olisi syntynyt.

Tämän jälkeen on menty koko ajan huonompaan suuntaan, Kukaan ei valitse enää ruotsia ja viime syksyksi oli syntynyt aivan niukin naukin ryhmä espanjaan.

Mistä tämä sitten johtuu? Se tuli hyvin selvästi ilmi vanhempainillassa ja siitä kyseltiin paljon. Kun vasta 3. luokalla on alkanut englanti ja pakkoruotsi alkaa joka tapauksessa nyt sitten jo 6. luokalla, vanhemmat kokivat riskiksi sen, että ottaisivat lapselle sen A2-kielen, koska se valitaan jo 3. luokan aikana eikä vielä ole oikeastaan tietoa onko sillä omalla lapsella kielipäätä ja edes intoa opiskella kolmea vierasta kieltä jo alakoulussa. Jos valitset A2-kielen, kuljet sen kanssa yläkoulun loppuun saakka ellei ole erityisen panavia syitä lopettaa.

Ei yksinkertaisesti uskalleta ottaa kolmatta kieltä pakkoruotsin aikaistamisen vuoksi, koska pelätään kolmen vieraan kielen kuormittavan liikaa, varsinkin kun yksi niistä on turhake. Kuitenkin vaikeampien kielten kannalta olisi tosi tärkeää päästä aloittamaan ne mahdollisimman nuorena, jolloin on herkkyyttä oppia kieliä ja muutenkin joku espanja on sen verran vaikeampi kieli kuin ruotsi, että sen oppiminen vaatii pidemmän ajan kuin ruotsi, jonka oppii välttävästi vaikka kansalaisopistossa aikuisena jos tuntee sille tarvetta.

Vierailija
85/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti, jos ollaan oikein rehellisiä, suomalaisetkaan eivät tarvitse mitään muuta vierasta kieltä kuin englannin. On typerää haaskausta opetella 3-4 puolivillaista kieltä, kun yksi hyvin opittu englannin kieli olisi tuhat kertaa hyödyllisempi taito. Ruotsalaiset hakkaavat meidät 6-0 kansainvälisillä areenoilla koska heillä on etulyöntiasema äidinkielensä samankaltaisuudesta johtuen ja siksi että heillä ei ole tätä outoa lukuisien kielten opiskelutaakkaa.

Esko Valtoja (ei mikään tyhmä ja sivistymätön persujuntti?) on tätä mieltä:

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3777632/Esko+Valtaoja+++Kielilla+…

"On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu. Kaikkein vähiten pitäisi alkaa heikentämään englannin opetusta muita kieliä suosimalla, tai vaatia huippuosaajiksi itseään kouluttavia käyttämään aikaansa venäjään tai mandariinikiinaan."

Valtaojan näkemys on subjektiivinen, perustuu hänen kokemukseensa. Selvästi puuttuu humanistinen osaaminen, sitä se on.

Jo historiallisesti kielet ovat olleet erittäin tärkeitä tieteen teossa, kaupankäynnissä ja muussakin ja siksi niitä opiskeltiin Suomessa hamalta keskiajalta koulussakin. Usein vieras kieli on väylä uuden tiedon tai kontaktin hankkimiseen vaikkei se kieli ja sen osaaminen olisi itseisarvo.

Valtaoja itsekin mainostaa lukeneensa 8 kielellä kirjoja, muttei tunnu tajuavan oman lausuntonsa merkitystä. Tutkijana hän tietää että tutkijoita painostetaan koko ajan julkaisemaan eri kielillä, ei vain englanniksi tai suomeksi/ruotsiksi.

Jos jokainen heittäisi oman kokemuksensa samalla lailla, niin lopputulos olisi kirjava. Usein sellainen ihminen, joka on osannut jotain vierasta kieltä on jopa voinut muuttaa uransa suuntaa tai työllistyä sen kielen avulla. Hänen kokemuksensa on siis aivan päinvastainen kuin mitä Esko esittää.

Lähes jokainen työpaikkani on vaatinut laajaa kielitaitoa tai uusia työtehtäviä on auennut kielitaitoni kautta. Olen työllistynyt mm. Ranskassa ruotsin osaamiseni avulla, Suomessa arabian taitoni perusteella.

Muistan kuinka ennen Stockmannillakin joka myyjällä oli työtakin rinnuksissa merkit siitä miten montaa kieltä osaavat. Joillakin oli kadehdittavan pitkät merkit. Viime aikoina kun näitä olen Stokkalla nähnyt, ne olivat aina suomi ja englanti. Hurja ajatella, että ennen oli enemmän kielitaitoisia myyjiä kuin nyt.

Vierailija
86/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti, jos ollaan oikein rehellisiä, suomalaisetkaan eivät tarvitse mitään muuta vierasta kieltä kuin englannin. On typerää haaskausta opetella 3-4 puolivillaista kieltä, kun yksi hyvin opittu englannin kieli olisi tuhat kertaa hyödyllisempi taito. Ruotsalaiset hakkaavat meidät 6-0 kansainvälisillä areenoilla koska heillä on etulyöntiasema äidinkielensä samankaltaisuudesta johtuen ja siksi että heillä ei ole tätä outoa lukuisien kielten opiskelutaakkaa.

Esko Valtoja (ei mikään tyhmä ja sivistymätön persujuntti?) on tätä mieltä:

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3777632/Esko+Valtaoja+++Kielilla+…

"On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli.

Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu. Kaikkein vähiten pitäisi alkaa heikentämään englannin opetusta muita kieliä suosimalla, tai vaatia huippuosaajiksi itseään kouluttavia käyttämään aikaansa venäjään tai mandariinikiinaan."

Valtaojan näkemys on ristiriidassa faktojen kanssa. Mm. Afrikassa useassa maassa on porukka alkanut opiskella mandariinikiinaa. Miksi? No koska Kiina on se iso kasvava talous, joka levittää lonkeroitaan ympäri maailmaa, myös Afrikkaan. Siksi siellä paikallisilla on into opiskella ko. kieltä. (Tämä oli BBC:n juttu, jossa kerrottiin kuinka liike-elämän asiantuntijat oppivat kiinaa, mutta myös kiinalaiset opettavat kiinaa afrikkalaisille lapsille slummeissa).

Ihan eri asenne kuin Valtaojan suomalaisilla huippuosaajilla, jotka aloittaisivat jo peruskoulussa opiskelun rajoittamalla itseään. Kenian slummeissa lapset oppii jopa kiinaa. Aika kummaa, eikö totta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikilla ei ole KAPASITEETTIA oppia useita eri kieliä sujuvasti. Itse ole luontaisesti kankero, en kykene muodostamaan vieraskielisiä lauseita ymmärrettävästi ja muistini on heikko, mitä tulee eri sanojen ja niiden merkityksen muistamiseen. Kun sitä linguistista taitoa ei ole, niin sitä ei ole. Tyhjästä on paha nyhjäistä, sanotaan ja tottahan se on.

Vierailija
88/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, tätä samaa soopaa taas. Mikä siinä ruotsissa niin mättää, siis oikeasti? Onko se vaikea oppia? No ei ole. Puhun kuutta kieltä sujuvasti. Nyt omaksi huvikseni petraan kreikkaa ja bulgariaa. Jotenkin niilläkin pärjään, mutta haluan oppia kunnolla. Matkustelen työni puolesta ja lomilla ulkomailla, siksi haluan oppia useita kieliä.

Ruotsin opin helposti, samoin englannin.

Miten niin soopaa? Minusta tärkeää asiaa. Voit opiskella vaikka swahilia illat pitkät, se ei poista sitä tosiasiaa, että pakkoruotsista ei ole mitään hyötyä. Olisit itse voinut opiskella ruotsia myös vapaaehtoisesti.

En usko tätä. Joillakin harvoilla voi näin ollakin että välttyvät ruotsin käyttämiseltä. Mutta tosielämässä on paljon työtilanteita, joissa pitäisi osata ruotsia.

Mun äiti oli opiskellut vain vähän ruotsia eikä oikeastaan nuorena edes kuullut sitä puhuttavan, Itä-Suomesta kun oli, mutta suomenruotsalaisen miehen löydettyään opetteli jotenkuten ruotsia vaikka kielipää oli heikko. Työssään edetessään äitini joutui sitten puhumaan ruotsia useinkin. Eräässä vaiheessa hän jopa sai työkomennuksen vuodeksi Ruotsiin ja siinä yhteydessä joutui puhumaan ruotsia Ruotsin valtakunnallisella tv-kanavalla kun häntä haastateltiin. Koskaan ei siis tiedä mitä tulee vastaan elämässä :)

Jos vaikka lukion jälkeen innostuu opiskelemaan mitään Suomeen historiaan liittyvää, huomaa että ilman ruotsin kielen taitoa on aika ankea yrittää etsiä mitään arkistoista tai vanhoista sanomalehdistä. Tätäkään ei moni tajua ennen kuin liian myöhään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole käyttänyt kertaakaan ruotsia. En edes Ruotsissa.

Vierailija
90/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.

Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.

Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.

Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.

B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.

Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.

En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen  kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.

Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.

Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.

Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.

Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.

Et voi mitenkään verrata sitä, mitä kieliä nyt valitaan täysin vapaaehtoisiksi lisäkieliksi siihen, mitä valittaisin ruotsin tilalle B1-kieleksi, jos se olisi mahdollista. Sinähän siis yritit väittää, että koska nyt esim. espanjaa ei valita vapaaehtoiseksi kieleksi, ei sitä valittaisi ruotsin tilalle. Mihin tämä väitteesi perustuu?

Ja eihän vapaasti valittava B1 ole tälläkään hetkellä "täysin kuvitteellinen" tilanne. Jos on lukenut pakkoruotsia A1-kielenä, silloin B1-kieleksi voi ottaa periaatteessa minkä tahansa kielen (mikään laki ei estä tätä). Onko tämä missään koulussa käytännössä mahdollista, on sitten toinen asia.

Laki pakottaa vain sen, että pakkoruotsia on opiskeltava viimeistään B1-kielenä, jos sitä ei ole aloittanut jo aiemmin.

Väitteeni perustuu tietoon nykytilanteesta. Monissa kouluissa jo nyt ei saada valinnaissa kielissä ryhmiä kokoon tietyistä kielistä. Jos nuo kielet evät kiinnosta vapaasti valittuina lukioikäistä, miksi joku peruskoulun 4.-7. luokkalainen valitsisi ne?

Ja kun toinen ongelma on kielten opetuksen järjestäminen kuntien säästötoimenpiteiden takia, miten kuvittelet että entisen pakkoruotsin tilalla voitaisin yhtäkkiä opettaa kolmea neljää muutakin valinnaista B1 kieltä?

Jotkin koulut siis profiloituisivat vaikkapa venäjän opetukseen B1 kielenä, joten sekin estäisi koululaisia valitsemasta sitä, jos sen takia pitäisi vaihtaa koulua ja kavereita ja kulkea pidemmälle kouluun. Nämä nyt ovat vaan konkreettisia asioita elävästä elämästä.

En oleinaamasi, mutta mun kokemus perustuu kolmen lapsen koulunkäyntiin:

Silloin kun pakkoruotsi alkoi vasta 7. luokalla, oli A2 kieleksi oli ensinnäkin valittavissa lasteni koulussa saksa, ranska, espanja ja venäjä. Ryhmät syntyivät saksaan, ranskaan ja espanjaan. Saksa tosin yhteisryhmänä toisen koulun kanssa.

Kuopukseni on syntynyt vuonna 2005. heitä koski pakkoruotsin aikaistus. Tämä näkyi järkyttävällä tavalla ensinnäkin siinä, mitä kieliä edes tarjottiin A2-kieleksi: ne olivat ruotsi, ranska ja espanja. Koska koulun on joka tapauksessa pakko hommata se ruotsin open resurssi, niin kätevästi tietty toivottiin että sillä saadaan porukka valitsemaan sen ruotsin A2-kieleksi. Siihen ei hakenut kukaan, ei yksikään sielu. Lopulta ryhmät syntyivät espanjaan ja ranskaan siten, että ranska oli yhtä oppilasta vailla. Jos ranskan valinnut olisi vaikka kesän aikana muuttanut, ei ryhmää olisi syntynyt.

Tämän jälkeen on menty koko ajan huonompaan suuntaan, Kukaan ei valitse enää ruotsia ja viime syksyksi oli syntynyt aivan niukin naukin ryhmä espanjaan.

Mistä tämä sitten johtuu? Se tuli hyvin selvästi ilmi vanhempainillassa ja siitä kyseltiin paljon. Kun vasta 3. luokalla on alkanut englanti ja pakkoruotsi alkaa joka tapauksessa nyt sitten jo 6. luokalla, vanhemmat kokivat riskiksi sen, että ottaisivat lapselle sen A2-kielen, koska se valitaan jo 3. luokan aikana eikä vielä ole oikeastaan tietoa onko sillä omalla lapsella kielipäätä ja edes intoa opiskella kolmea vierasta kieltä jo alakoulussa. Jos valitset A2-kielen, kuljet sen kanssa yläkoulun loppuun saakka ellei ole erityisen panavia syitä lopettaa.

Ei yksinkertaisesti uskalleta ottaa kolmatta kieltä pakkoruotsin aikaistamisen vuoksi, koska pelätään kolmen vieraan kielen kuormittavan liikaa, varsinkin kun yksi niistä on turhake. Kuitenkin vaikeampien kielten kannalta olisi tosi tärkeää päästä aloittamaan ne mahdollisimman nuorena, jolloin on herkkyyttä oppia kieliä ja muutenkin joku espanja on sen verran vaikeampi kieli kuin ruotsi, että sen oppiminen vaatii pidemmän ajan kuin ruotsi, jonka oppii välttävästi vaikka kansalaisopistossa aikuisena jos tuntee sille tarvetta.

Eli ongelma onkin se vanhempien asenne?

Sinäkin puhut (ilmeisesti) ruotsista "turhakkeena". Sepä asenne varmaan kannustaa lapsiasi valitsemaan ruotsin kielen. Huoh. Karmea asenne.

Sun kuvitelmat että ruotsi on helppo ja espanja on vaikea ovat aika kummia nekin.

Pelottavaa että sä saat päättää sun lasten tulevaisuudesta noinkin vahvojen subjektiivisten asenteiden perusteella. Ei taida sun lapsukaisille avautua ovet yliopistoon...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei ole KAPASITEETTIA oppia useita eri kieliä sujuvasti. Itse ole luontaisesti kankero, en kykene muodostamaan vieraskielisiä lauseita ymmärrettävästi ja muistini on heikko, mitä tulee eri sanojen ja niiden merkityksen muistamiseen. Kun sitä linguistista taitoa ei ole, niin sitä ei ole. Tyhjästä on paha nyhjäistä, sanotaan ja tottahan se on.

Mutta miten opit koulussa sitten mitään muutakaan? Joka aineessa on myös vieraisiin kieliin perustuvia termejä, jne..?

En vaan tajua.

Vierailija
92/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, tätä samaa soopaa taas. Mikä siinä ruotsissa niin mättää, siis oikeasti? Onko se vaikea oppia? No ei ole. Puhun kuutta kieltä sujuvasti. Nyt omaksi huvikseni petraan kreikkaa ja bulgariaa. Jotenkin niilläkin pärjään, mutta haluan oppia kunnolla. Matkustelen työni puolesta ja lomilla ulkomailla, siksi haluan oppia useita kieliä.

Ruotsin opin helposti, samoin englannin.

Miten niin soopaa? Minusta tärkeää asiaa. Voit opiskella vaikka swahilia illat pitkät, se ei poista sitä tosiasiaa, että pakkoruotsista ei ole mitään hyötyä. Olisit itse voinut opiskella ruotsia myös vapaaehtoisesti.

En usko tätä. Joillakin harvoilla voi näin ollakin että välttyvät ruotsin käyttämiseltä. Mutta tosielämässä on paljon työtilanteita, joissa pitäisi osata ruotsia.

Mun äiti oli opiskellut vain vähän ruotsia eikä oikeastaan nuorena edes kuullut sitä puhuttavan, Itä-Suomesta kun oli, mutta suomenruotsalaisen miehen löydettyään opetteli jotenkuten ruotsia vaikka kielipää oli heikko. Työssään edetessään äitini joutui sitten puhumaan ruotsia useinkin. Eräässä vaiheessa hän jopa sai työkomennuksen vuodeksi Ruotsiin ja siinä yhteydessä joutui puhumaan ruotsia Ruotsin valtakunnallisella tv-kanavalla kun häntä haastateltiin. Koskaan ei siis tiedä mitä tulee vastaan elämässä :)

Jos vaikka lukion jälkeen innostuu opiskelemaan mitään Suomeen historiaan liittyvää, huomaa että ilman ruotsin kielen taitoa on aika ankea yrittää etsiä mitään arkistoista tai vanhoista sanomalehdistä. Tätäkään ei moni tajua ennen kuin liian myöhään.

Samalla perusteella voisi pakottaa koululaiset opiskelemaan mitä tahansa muutakin kieltä. Miksi juuri ruotsi? Suurin osa pärjää hyvin ilmankin.

Historialliset dokumentit voi helposti kääntää suomen kielelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ope kirjoitti:

Joka luokalla on useita oppilaita, joille jo äidinkieli on erittäin vaikeaa ja englanti lähes mahdottomuus. Ruotsin opiskelu on näille käytännössä vain tunnilla roikkumista - jos edes vaivautuvat paikalle. Saavat sitten armovitosen tyhjästä. Aivan turhaa ajanhukkaa - ja syrjäyttävää. Ruotsi pitäisi ehdottomasti tehdä vapaaehtoiseksi. Näiden kielipäältään heikoimpien olisi paljon tärkeämpää oppia edes auttavaa englantia. Ruotsin sotkeminen sekaan saa näillä aikaan vain vastenmielisyyden kaikkiin vieraisiin kieliin. Myös englantiin.

Jo nimi _perus_koulu kertoo sen, mikä sen tehtävä on.

Eli on oppilaita, jotka eivät opi edes äidinkieltään. Ruotsiakaan eivät opi vaan "roikkuvat tunnilla". Englanti on mahdottomuus.

Miten ruotsin poistaminen muuttaisi näiden kouluaisten kykyjä ja motivaatiota mitenkään?

Eiköhän vika ole jossain ihan muualla kuin yhdessä kouluaineessa.

Koska kaikki poliittisista syistä pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja joukossa on paljon niitä, joita evvk tai joiden kyvyt eivät riitä (vapautuksia ei poliittisista syistä anneta, koska muuten Suomen kaksikielisyys olisi vaarassa), niin opetus etenee näiden heikoimpien tason mukaan ja käytännössä edes ne, jotka haluaisivat, eivät opi mitään.

Jos tavoitteena olisi saavuttaa tuloksia, pakollisuus poistettaisiin ja panostettaisiin niiden opetukseen, joita ruotsi kiinnostaa. Tällöin saavutettaisiin kokonaisuutena paljon parempi ruotsin taito.

Mutta pakkoruotsin tarkoitus ei olekaan ruotsin kielen oppminen, vaan se on osa keinotekoisen kaksikielisyysjärjestelmän kulisseja.

Aivan. Olet uuden ajan ihmisiä. Kouluissa ei pidä opettaa mitään mikä pikkupilteille on ikävää. No juu, eipä sitten tarvitse opettaa matikkaa, historiaa, tai mitään muutakaan "tylsää". Kyllä 13-vee ikäinen tietää millä osaamisella työllistytään, niinkö tuumaat?

Kyllä. Minä tiesin jo 13-vuotiaana mitä taitoja tulen tarvitsemaan ja mitä en. Nyt 45-v ikäisenä olen ollut 95% oikeassa, mm hyvinkin paljon pitkin poikin palloa reissanneena huomaan olleeni ruotsin osalta oikeassa - kiitettävustä arvosanoista huolimatta aivan hukkaan heitettyjä siihen uhratut tunnit. Nekin olisin laittanut esim B-saksaan nutta se ei vaan ollut mahdollista, C-ranska ja D-saksa/kansalaisopisto sentäs ovat olleet.

Onneksi pakkoruotsista päästään eroon 8-12 vuoden kuluessa...

Vierailija
94/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, tätä samaa soopaa taas. Mikä siinä ruotsissa niin mättää, siis oikeasti? Onko se vaikea oppia? No ei ole. Puhun kuutta kieltä sujuvasti. Nyt omaksi huvikseni petraan kreikkaa ja bulgariaa. Jotenkin niilläkin pärjään, mutta haluan oppia kunnolla. Matkustelen työni puolesta ja lomilla ulkomailla, siksi haluan oppia useita kieliä.

Ruotsin opin helposti, samoin englannin.

Miten niin soopaa? Minusta tärkeää asiaa. Voit opiskella vaikka swahilia illat pitkät, se ei poista sitä tosiasiaa, että pakkoruotsista ei ole mitään hyötyä. Olisit itse voinut opiskella ruotsia myös vapaaehtoisesti.

En usko tätä. Joillakin harvoilla voi näin ollakin että välttyvät ruotsin käyttämiseltä. Mutta tosielämässä on paljon työtilanteita, joissa pitäisi osata ruotsia.

Mun äiti oli opiskellut vain vähän ruotsia eikä oikeastaan nuorena edes kuullut sitä puhuttavan, Itä-Suomesta kun oli, mutta suomenruotsalaisen miehen löydettyään opetteli jotenkuten ruotsia vaikka kielipää oli heikko. Työssään edetessään äitini joutui sitten puhumaan ruotsia useinkin. Eräässä vaiheessa hän jopa sai työkomennuksen vuodeksi Ruotsiin ja siinä yhteydessä joutui puhumaan ruotsia Ruotsin valtakunnallisella tv-kanavalla kun häntä haastateltiin. Koskaan ei siis tiedä mitä tulee vastaan elämässä :)

Jos vaikka lukion jälkeen innostuu opiskelemaan mitään Suomeen historiaan liittyvää, huomaa että ilman ruotsin kielen taitoa on aika ankea yrittää etsiä mitään arkistoista tai vanhoista sanomalehdistä. Tätäkään ei moni tajua ennen kuin liian myöhään.

Samalla perusteella voisi pakottaa koululaiset opiskelemaan mitä tahansa muutakin kieltä. Miksi juuri ruotsi? Suurin osa pärjää hyvin ilmankin.

Historialliset dokumentit voi helposti kääntää suomen kielelle.

Näkee ettet tajua näistä asioista mitään. Ruotsin kieli on ollut niin tärkeä Suomen historiassa, että sen ohittaminen on monella alalla aika vaikeaa.

Historiallisia asiakirjoja voi kääntää toki suomeksi, muuta siihen tarvitaan alaan erikoistuneita suomen JA ruotsin kielen taitoisia ihmisiä. Asiakirja-aineistoa on kuitenkin niin paljon, ettei kukaan pysty sitä tekemään ja kuka sen maksaisi? Joten edelleen, jokaisen alan asiantuntijan pitää osata ruotsia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, tätä samaa soopaa taas. Mikä siinä ruotsissa niin mättää, siis oikeasti? Onko se vaikea oppia? No ei ole. Puhun kuutta kieltä sujuvasti. Nyt omaksi huvikseni petraan kreikkaa ja bulgariaa. Jotenkin niilläkin pärjään, mutta haluan oppia kunnolla. Matkustelen työni puolesta ja lomilla ulkomailla, siksi haluan oppia useita kieliä.

Ruotsin opin helposti, samoin englannin.

Miten niin soopaa? Minusta tärkeää asiaa. Voit opiskella vaikka swahilia illat pitkät, se ei poista sitä tosiasiaa, että pakkoruotsista ei ole mitään hyötyä. Olisit itse voinut opiskella ruotsia myös vapaaehtoisesti.

En usko tätä. Joillakin harvoilla voi näin ollakin että välttyvät ruotsin käyttämiseltä. Mutta tosielämässä on paljon työtilanteita, joissa pitäisi osata ruotsia.

Mun äiti oli opiskellut vain vähän ruotsia eikä oikeastaan nuorena edes kuullut sitä puhuttavan, Itä-Suomesta kun oli, mutta suomenruotsalaisen miehen löydettyään opetteli jotenkuten ruotsia vaikka kielipää oli heikko. Työssään edetessään äitini joutui sitten puhumaan ruotsia useinkin. Eräässä vaiheessa hän jopa sai työkomennuksen vuodeksi Ruotsiin ja siinä yhteydessä joutui puhumaan ruotsia Ruotsin valtakunnallisella tv-kanavalla kun häntä haastateltiin. Koskaan ei siis tiedä mitä tulee vastaan elämässä :)

Jos vaikka lukion jälkeen innostuu opiskelemaan mitään Suomeen historiaan liittyvää, huomaa että ilman ruotsin kielen taitoa on aika ankea yrittää etsiä mitään arkistoista tai vanhoista sanomalehdistä. Tätäkään ei moni tajua ennen kuin liian myöhään.

Samalla perusteella voisi pakottaa koululaiset opiskelemaan mitä tahansa muutakin kieltä. Miksi juuri ruotsi? Suurin osa pärjää hyvin ilmankin.

Historialliset dokumentit voi helposti kääntää suomen kielelle.

Näkee ettet tajua näistä asioista mitään. Ruotsin kieli on ollut niin tärkeä Suomen historiassa, että sen ohittaminen on monella alalla aika vaikeaa.

Historiallisia asiakirjoja voi kääntää toki suomeksi, muuta siihen tarvitaan alaan erikoistuneita suomen JA ruotsin kielen taitoisia ihmisiä. Asiakirja-aineistoa on kuitenkin niin paljon, ettei kukaan pysty sitä tekemään ja kuka sen maksaisi? Joten edelleen, jokaisen alan asiantuntijan pitää osata ruotsia.

Ja joka ikäluokasta tulee 50000 asiantuntijaa joiden pitää juuri tämän historiallisen seikan vuoksi osata ruotsia?

Vierailija
96/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, tätä samaa soopaa taas. Mikä siinä ruotsissa niin mättää, siis oikeasti? Onko se vaikea oppia? No ei ole. Puhun kuutta kieltä sujuvasti. Nyt omaksi huvikseni petraan kreikkaa ja bulgariaa. Jotenkin niilläkin pärjään, mutta haluan oppia kunnolla. Matkustelen työni puolesta ja lomilla ulkomailla, siksi haluan oppia useita kieliä.

Ruotsin opin helposti, samoin englannin.

Miten niin soopaa? Minusta tärkeää asiaa. Voit opiskella vaikka swahilia illat pitkät, se ei poista sitä tosiasiaa, että pakkoruotsista ei ole mitään hyötyä. Olisit itse voinut opiskella ruotsia myös vapaaehtoisesti.

En usko tätä. Joillakin harvoilla voi näin ollakin että välttyvät ruotsin käyttämiseltä. Mutta tosielämässä on paljon työtilanteita, joissa pitäisi osata ruotsia.

Mun äiti oli opiskellut vain vähän ruotsia eikä oikeastaan nuorena edes kuullut sitä puhuttavan, Itä-Suomesta kun oli, mutta suomenruotsalaisen miehen löydettyään opetteli jotenkuten ruotsia vaikka kielipää oli heikko. Työssään edetessään äitini joutui sitten puhumaan ruotsia useinkin. Eräässä vaiheessa hän jopa sai työkomennuksen vuodeksi Ruotsiin ja siinä yhteydessä joutui puhumaan ruotsia Ruotsin valtakunnallisella tv-kanavalla kun häntä haastateltiin. Koskaan ei siis tiedä mitä tulee vastaan elämässä :)

Jos vaikka lukion jälkeen innostuu opiskelemaan mitään Suomeen historiaan liittyvää, huomaa että ilman ruotsin kielen taitoa on aika ankea yrittää etsiä mitään arkistoista tai vanhoista sanomalehdistä. Tätäkään ei moni tajua ennen kuin liian myöhään.

Samalla perusteella voisi pakottaa koululaiset opiskelemaan mitä tahansa muutakin kieltä. Miksi juuri ruotsi? Suurin osa pärjää hyvin ilmankin.

Historialliset dokumentit voi helposti kääntää suomen kielelle.

Näkee ettet tajua näistä asioista mitään. Ruotsin kieli on ollut niin tärkeä Suomen historiassa, että sen ohittaminen on monella alalla aika vaikeaa.

Historiallisia asiakirjoja voi kääntää toki suomeksi, muuta siihen tarvitaan alaan erikoistuneita suomen JA ruotsin kielen taitoisia ihmisiä. Asiakirja-aineistoa on kuitenkin niin paljon, ettei kukaan pysty sitä tekemään ja kuka sen maksaisi? Joten edelleen, jokaisen alan asiantuntijan pitää osata ruotsia.

Eiköhän niitä sekä suomen että ruotsin taitoisia henkilöitä löydy aineistoa kääntämään. Ei joidenkin historiallisten dokumenttien takia kannata pakottaa koko kansaa opiskelemaan ruotsia. Aika monet haluavat katsoa tulevaisuuteen ja opiskella hyödyllisempiä kieliä.

Vierailija
97/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.

Vierailija
98/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, tätä samaa soopaa taas. Mikä siinä ruotsissa niin mättää, siis oikeasti? Onko se vaikea oppia? No ei ole. Puhun kuutta kieltä sujuvasti. Nyt omaksi huvikseni petraan kreikkaa ja bulgariaa. Jotenkin niilläkin pärjään, mutta haluan oppia kunnolla. Matkustelen työni puolesta ja lomilla ulkomailla, siksi haluan oppia useita kieliä.

Ruotsin opin helposti, samoin englannin.

Miten niin soopaa? Minusta tärkeää asiaa. Voit opiskella vaikka swahilia illat pitkät, se ei poista sitä tosiasiaa, että pakkoruotsista ei ole mitään hyötyä. Olisit itse voinut opiskella ruotsia myös vapaaehtoisesti.

En usko tätä. Joillakin harvoilla voi näin ollakin että välttyvät ruotsin käyttämiseltä. Mutta tosielämässä on paljon työtilanteita, joissa pitäisi osata ruotsia.

Mun äiti oli opiskellut vain vähän ruotsia eikä oikeastaan nuorena edes kuullut sitä puhuttavan, Itä-Suomesta kun oli, mutta suomenruotsalaisen miehen löydettyään opetteli jotenkuten ruotsia vaikka kielipää oli heikko. Työssään edetessään äitini joutui sitten puhumaan ruotsia useinkin. Eräässä vaiheessa hän jopa sai työkomennuksen vuodeksi Ruotsiin ja siinä yhteydessä joutui puhumaan ruotsia Ruotsin valtakunnallisella tv-kanavalla kun häntä haastateltiin. Koskaan ei siis tiedä mitä tulee vastaan elämässä :)

Jos vaikka lukion jälkeen innostuu opiskelemaan mitään Suomeen historiaan liittyvää, huomaa että ilman ruotsin kielen taitoa on aika ankea yrittää etsiä mitään arkistoista tai vanhoista sanomalehdistä. Tätäkään ei moni tajua ennen kuin liian myöhään.

Samalla perusteella voisi pakottaa koululaiset opiskelemaan mitä tahansa muutakin kieltä. Miksi juuri ruotsi? Suurin osa pärjää hyvin ilmankin.

Historialliset dokumentit voi helposti kääntää suomen kielelle.

Näkee ettet tajua näistä asioista mitään. Ruotsin kieli on ollut niin tärkeä Suomen historiassa, että sen ohittaminen on monella alalla aika vaikeaa.

Historiallisia asiakirjoja voi kääntää toki suomeksi, muuta siihen tarvitaan alaan erikoistuneita suomen JA ruotsin kielen taitoisia ihmisiä. Asiakirja-aineistoa on kuitenkin niin paljon, ettei kukaan pysty sitä tekemään ja kuka sen maksaisi? Joten edelleen, jokaisen alan asiantuntijan pitää osata ruotsia.

Ja joka ikäluokasta tulee 50000 asiantuntijaa joiden pitää juuri tämän historiallisen seikan vuoksi osata ruotsia?

Tämä on vain yksi esimerkki.

Vierailija
99/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvastisaksaa, ruotsia, englantia ja venäjää. Ruotsi ei haitannut kieliopintoja lainkaan, päinvastoin. Nyt luen kansalaisopistossa espanjaa. Laiskat kielitaidottomat yrittävät vain vierittää kielitaidottomuutensa syytä ruotsin niskoille. Yhtälailla lukujärjestyksessä tilaa vie esim. uskonto tai kemia.

Älä viitsi. Esim. minä en ole kielitaidoton enkä laiska. Silti olisin ruotsin tilalla halunnut lukea neljättä vierasta kieltä. Siitä olisi ollut paljon enemmän hyötyä. Ruotsia en tarvitse enkä käytä.

Vierailija
100/129 |
30.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ope kirjoitti:

Joka luokalla on useita oppilaita, joille jo äidinkieli on erittäin vaikeaa ja englanti lähes mahdottomuus. Ruotsin opiskelu on näille käytännössä vain tunnilla roikkumista - jos edes vaivautuvat paikalle. Saavat sitten armovitosen tyhjästä. Aivan turhaa ajanhukkaa - ja syrjäyttävää. Ruotsi pitäisi ehdottomasti tehdä vapaaehtoiseksi. Näiden kielipäältään heikoimpien olisi paljon tärkeämpää oppia edes auttavaa englantia. Ruotsin sotkeminen sekaan saa näillä aikaan vain vastenmielisyyden kaikkiin vieraisiin kieliin. Myös englantiin.

Jo nimi _perus_koulu kertoo sen, mikä sen tehtävä on.

Eli on oppilaita, jotka eivät opi edes äidinkieltään. Ruotsiakaan eivät opi vaan "roikkuvat tunnilla". Englanti on mahdottomuus.

Miten ruotsin poistaminen muuttaisi näiden kouluaisten kykyjä ja motivaatiota mitenkään?

Eiköhän vika ole jossain ihan muualla kuin yhdessä kouluaineessa.

Koska kaikki poliittisista syistä pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia ja joukossa on paljon niitä, joita evvk tai joiden kyvyt eivät riitä (vapautuksia ei poliittisista syistä anneta, koska muuten Suomen kaksikielisyys olisi vaarassa), niin opetus etenee näiden heikoimpien tason mukaan ja käytännössä edes ne, jotka haluaisivat, eivät opi mitään.

Jos tavoitteena olisi saavuttaa tuloksia, pakollisuus poistettaisiin ja panostettaisiin niiden opetukseen, joita ruotsi kiinnostaa. Tällöin saavutettaisiin kokonaisuutena paljon parempi ruotsin taito.

Mutta pakkoruotsin tarkoitus ei olekaan ruotsin kielen oppminen, vaan se on osa keinotekoisen kaksikielisyysjärjestelmän kulisseja.

Aivan. Olet uuden ajan ihmisiä. Kouluissa ei pidä opettaa mitään mikä pikkupilteille on ikävää. No juu, eipä sitten tarvitse opettaa matikkaa, historiaa, tai mitään muutakaan "tylsää". Kyllä 13-vee ikäinen tietää millä osaamisella työllistytään, niinkö tuumaat?

Että te pakkoruotsittajat olette lapsellisia. Se, että pakkoruotsi halutaan poistaa, ei liity mitenkään muihin kouluaineisiin. Jokainen aine tarvitsee itsenäiset perustelut pakollisuudelleen. Pakkoruotsille tällaisia perusteluita ei ole. Esim. matematiikalle on.

Eihän Ahvenanmaankaan kouluista poistunut muiden aineiden pakollisuus, vaikka pakkosuomi poistettiin. Miten tämä on teidän logiikkanne mukaan mahdoliista ??? :O

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi viisi