Huoh. Taas juttu, jossa paheksutaan suomalaisten kielitaidon kapeutta, mutta ei sanallakaan mainita asian todellista syytä

Vierailija kirjoitti:

Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.

Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.

Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.

Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.

Ruotsin opiskelu kirjoitetaan erikseen. Et siis osaa kunnolla suomeakaan. Ilmeisesti noin monen kielen opiskelu on kuitenkin ollut liikaa aivokapasiteetillesi?

Ei kai ole mikään ihme, että ruotsin opiskelu ei kiinnosta, kun poliitikkojen taholta ruotsin opiskelun perusteeksi esitetään se, että meidän pitää palvella ruotsinkielisiä! 

Miksi nuori haluaisi opiskellla toisten palvelijaksi ??

Kieliä voi mainiosti opiskella myös aikuisena. Joku peruskoulun oppimäärä saksassa tai ranskassa tms. on niin suppea, että aikuinen omaksuu sen muutamassa kuukaudessa, jos haluaa.

Kielten merkitystä peruskoulussa liioitellaan mielestäni. Ei silloin tiedä, mitä kieliä tulee tarvitsemaan. Englanti riittäisi kaikille pakollisena aivan hyvin.

Eiköhän kaikki Kokoomuksessakin tajua, että koululaitoksen pakkoruotsi on älytön ja hyödytön rakennelma, mutta ruotsinkielisten säätiöiden rahavirrat houkuttavat enemmän.

Joo, jos ei vaan  olisi ollut ruotsia koulussa niin olisin tietenkin opetellut innolla kiinaa, hepreaa, arabiaa, urdua, hindiä, ranskaa, malaijia ja swahilia.

Ruotsin kieli vain esti multilingvismini esiintulon ja puhkeamisen täyteen kukkaansa...

Näinhän se on.

Puhun sujuvasti englantia, osaan lukea tekstejä (kirjoja) englanniksi ja ruotsiksi ja pystyn kirjoittamaan myös sujuvaa englantia ja ruotsia.

Ranskaa opiskelin kouluaikoina viisi vuotta, mutta en puhu sitä enkä oikeastaan ymmärräkään sitä. Lukeminenkin on haasteellista, ei ainakaan mitään kovin vaikeaa tekstiä. Kirjoitin ranskasta L:n mutta en ole käyttänyt sitä sen jälkeen, kun kaikkialla pärjää englannilla, jopa Ranskassa.

Saksaa luin lukiossa kolme vuotta. Saksa on melkein yhtä heikko kuin espanja, jota opiskelin yliopistossa vuoden eli tunnistan sanan sieltä, toisen täältä ja pystyn muodostamaan ns. turistilauseita.

Pointti: ruotsin kieltä opiskelin kuusi vuotta ja se on näistä kielistä vahvin, jos englantia ei oteta mukaan. Sillä pärjään ihan kohtuullisesti. Jos olisin saanut sen ylimääräisen vuoden ranskaan, pystyisin ehkä käyttämään tätä kieltä paremmin. Ruotsi vie pois tunteja näiltä muiltakin kieliltä ja tekee muiden kielten opiskelun haasteellisemmaksi. Esim. lukiossa kun opiskelin neljää kieltä, niin oli pakko priorisoida pakollisiin ja siksi saksa jäi sellaiseksi harrastukseksi, jota en osaa käyttää enää lainkaan.

Mielestäni muiden kielten asemaa ja valintaa pitäisi helpottaa kouluissa. Englannin opiskelu voisi alkaa viimeistään toiselta luokalta, mielellään jo ekalta luokalta, saksan/ranskan/venäjän/espanjan jne. opiskelu pitäisi aloittaa kolmannelta luokalta ja vasta yläasteella alkaisi se ruotsi/venäjä/saame/viro. Neljä kurssia riittäisi ihan hyvin siihen, että saataisiin ihmisille jonkinlainen auttava taito ymmärtää naapurimaan puhujia. Lisäksi lisäämällä muita kotimaan/naapurimaan kieliä saataisiin järkevää valinnaisuutta. Miksi Pohjois-Karjalassa opiskeltaisiin ruotsia, kun kuitenkin siellä on paljon venäläisiä? Miksi Lapissa opiskeltaisiin ruotsia, ja samalla jätetään saame huomioimatta? On loogista, että Vaasassa opiskellaan ruotsia, Utsjoella saamea ja Lappeenrannassa Venäjää. Eikö?

Vierailija kirjoitti:

Kieliä voi mainiosti opiskella myös aikuisena. Joku peruskoulun oppimäärä saksassa tai ranskassa tms. on niin suppea, että aikuinen omaksuu sen muutamassa kuukaudessa, jos haluaa.

Kielten merkitystä peruskoulussa liioitellaan mielestäni. Ei silloin tiedä, mitä kieliä tulee tarvitsemaan. Englanti riittäisi kaikille pakollisena aivan hyvin.

Englanti ja yksi kieli oman valinnan mukaan. Pakkoruotsin yksi erittäin huono puoli on se, että se poliittisena pakkoaineena vie monelta kaiken kiinnostuksen ylipäätään kieliä kohtaan.

Itse valittua kieltä kohtaan olisi myös aitoa kiinnostusta eikä kieliä pidettäisi niin pakkopullana.

Käytän ruotsia, englantia ja saksaa päivittäin työssäni. Yhden kielen oppiminen ei tee muiden kielten oppimisesta vaikeampaa. Päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Käytän ruotsia, englantia ja saksaa päivittäin työssäni. Yhden kielen oppiminen ei tee muiden kielten oppimisesta vaikeampaa. Päinvastoin.

Huoh. Lukisit näitä kirjoituksia. Kun kouluissa ei vaan voi valita rajattomasti kieliä. Pakkoruotsi vie aina paikan joltain toiselta kieleltä.

Joka luokalla on useita oppilaita, joille jo äidinkieli on erittäin vaikeaa ja englanti lähes mahdottomuus. Ruotsin opiskelu on näille käytännössä vain tunnilla roikkumista - jos edes vaivautuvat paikalle. Saavat sitten armovitosen tyhjästä. Aivan turhaa ajanhukkaa - ja syrjäyttävää. Ruotsi pitäisi ehdottomasti tehdä vapaaehtoiseksi. Näiden kielipäältään heikoimpien olisi paljon tärkeämpää oppia edes auttavaa englantia. Ruotsin sotkeminen sekaan saa näillä aikaan vain vastenmielisyyden kaikkiin vieraisiin kieliin. Myös englantiin.

Jo nimi _perus_koulu kertoo sen, mikä sen tehtävä on.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkieli auttaa oppimaan muun muassa Norjaa, Saksaa ja englantia. Ruotsalaisille nuorille Englannin oppiminen on paljon helpompaa kuin suomalaisille ikätovereilleen.

Eikö englantia sitten voi opiskella/oppia ilman ruotsia? Yleensähän englannin opiskelu aloitetaan aikaisemmin. Arabiankielen taidon tärkeys on aivan hatusta vedettyä tietoa. Miksi sitä pitäisi osata? Kas kun ei somalin kielen osaamista lisätä. Eiköhän arabiankielen osaltani ole juuri päinvastoin. Sitä puhuvien tulisi opetella suomea.

Tietenkin kielitaito on tärkeä, mutta miksi maailmankielen puhuvat saavat käyttää ja tulla toimeen pelkästään omalla kielellä, mutta täällä pitäisi osata useampia kieliä. Kumpi lienee parempi, osata yksi maailmankieli kohtalaisen hyvin vai viittä kieltä huonosti?

"Miksi Pohjois-Karjalassa opiskeltaisiin ruotsia, kun kuitenkin siellä on paljon venäläisiä? Miksi Lapissa opiskeltaisiin ruotsia, ja samalla jätetään saame huomioimatta? On loogista, että Vaasassa opiskellaan ruotsia, Utsjoella saamea ja Lappeenrannassa Venäjää. Eikö?"

Oletko kuullut muuttamisesta? Nuoret eivät jää aina sinne Utsjoelle tai Tohmajärvelle. Koululaisetkin joutuvat usein muuttamaan, ja siinäpä sitten vaihdat saamen venäjään kahdeksannella luokalla, kun muut ovat opiskelleet venäjää jo monta vuotta?

Ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.

Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.

Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.

Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.

B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.

Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.

En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen  kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.

Millä peusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.

Yksi pakollinen vieras kieli riittää, ihan kuten useimmissa muissakin maissa, ja se on englanti.

Vierailija kirjoitti:

Käytän ruotsia, englantia ja saksaa päivittäin työssäni. Yhden kielen oppiminen ei tee muiden kielten oppimisesta vaikeampaa. Päinvastoin.

Jep. Sellaiselle jolla on kielipäätä. Itse osaan kuutta kieltä ja helppoa on ollut. Mutta kun pitäisi osata katsoa vähän laajemmalta kulmalta kuin vain siitä oman pirtin pikku ikkunasta. Miten käy Suomelle (ja kaikille muillekin) tärkeille mateemaattisesti lahjakkaille nuorille, joilla ei ole kielipäätä? Tuhrataanko heidän mahdollisuuksia, vaikeutetaanko tarpeettomasti heidän opiskeluaan poliittisella itsepäisyydellä ja typeryydellä?

Miksi? Onko tämä peräti humanistien kateellinen kiusanteko, kun ovat digitalisoituvassa maailmassa joutuneet muuten vähän sivuun? Rahat ja valta ja kaikki mielenkiintoiset duunit menee kuitenkin niille matemaattisesti lahjakkaille. Mut tällä tavalla päästään vähän niin kuin silleen ilkeilemään, et voi voi junttura, ruotsihan on siis niiiiiiiin helppo kieli, sunhan pitäisi olla kuulemma älykäs jne jne. 

Porttiteoreetikot ovat muuten todella koomillisia. Ilmeisesti saksalaisille ja etenkin ranskalaisille pitää alkaa heti opettaa ruotsia, niin oppivat siten myöhemmin englannin leikiten. Suomessa se ruotsin vaikutus on jopa takautuvaa, piltit aloittavat ensin englannin opiskelun ja sitten ruotsin - ja se ruotsi auttaa siinä englannin omaksumisessa. Jee. On se vaan. Maaliman mahtavin kieli on ruotsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkieli auttaa oppimaan muun muassa Norjaa, Saksaa ja englantia. Ruotsalaisille nuorille Englannin oppiminen on paljon helpompaa kuin suomalaisille ikätovereilleen.

Eiköhän muita kieliä opi paremmin opettelemalla juuri niitä kieliä eikä opettelemalla ruotsia. 

Vapaa kielivalinta motivoi opiskelijaan miljoona kertaa paremmin kuin joku pakkoruotsi. 

Ei se pakkoenglantikaan nyt niin kauheasti motivoi aina...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.

Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.

Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.

Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.

B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.

Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.

En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen  kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.

Millä peusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.

Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.

Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.

Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.

Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.

Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.

B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.

Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.

En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen  kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.

Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.

Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.

Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.

Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.

Sinä heijastat myös oman ruotsivihasi vakaaksi uskoksi että sinulle tuntemattomat nykylapset eivät valitsisi ruotsia, koska SINÄ et niin tekisi siinä hypoteettisessa tilanteessa.

Sen sijaan ihmiset, jotka kertovat oman kokemuksensa. ovat esimerkki siitä mitä on JO tapahtunut. Eli vaikka on ollut pakkoruotsia ja pakkosuomea, on valittu myös laajasti muita kieliä. Tämä oli siis todellinen tilanne n. yli 20 vuotta sitten. Sinä et ota näitäkään kommentteja huomioon.

Sun argumentointi on siis täysin subjektiivista ja omiin anti-ruotsi tunteisiisi perustuvaa eikä heijasta mitään todellisuutta paitsi sun omaa.

Vierailija kirjoitti:

Puhun kuutta kieltä, yksi niistä on ruotsi. Ei ole haitannut ollenkaan, ainoastaan auttanut työpaikan saannissa.

Kävipä sulla tuuri, että ovat määränneet ruotsin pakolliseksi ihan kaikille , niillekin, joille kielen opiskelu on haastavaaa, sillä muuten juuri sinä et olisi voinut tai oikeastaan edes saanut opiskella ythään noista  kielistä, etkä olisi varmaan halunutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.

Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.

Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.

Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.

B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.

Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.

En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen  kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.

Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.

Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.

Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.

Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.

Et voi mitenkään verrata sitä, mitä kieliä nyt valitaan täysin vapaaehtoisiksi lisäkieliksi siihen, mitä valittaisin ruotsin tilalle B1-kieleksi, jos se olisi mahdollista. Sinähän siis yritit väittää, että koska nyt esim. espanjaa ei valita vapaaehtoiseksi kieleksi, ei sitä valittaisi ruotsin tilalle. Mihin tämä väitteesi perustuu?

Ja eihän vapaasti valittava B1 ole tälläkään hetkellä "täysin kuvitteellinen" tilanne. Jos on lukenut pakkoruotsia A1-kielenä, silloin B1-kieleksi voi ottaa periaatteessa minkä tahansa kielen (mikään laki ei estä tätä). Onko tämä missään koulussa käytännössä mahdollista, on sitten toinen asia.

Laki pakottaa vain sen, että pakkoruotsia on opiskeltava viimeistään B1-kielenä, jos sitä ei ole aloittanut jo aiemmin.