Lue keskustelun säännöt.
Huoh. Taas juttu, jossa paheksutaan suomalaisten kielitaidon kapeutta, mutta ei sanallakaan mainita asian todellista syytä
30.06.2018 |
Eli ala-asteelta yliopistoon asti jatkuvaa ehdottoman pakollista pakkoruotsia, joka vie lukujärjestyksista paikan muilta tärkeämmiltä kieliltä.
https://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraat/artikkeli/petteri-o…
"Me Suomessa puhumme harvinaista kieltä, joka ei ole sukua maailman valtakielille. Meillä ei ole varaa olla osaamatta useita kieliä."
"Pelkkä englannin osaaminen ei riitä, vaan tarvitsemme myös muiden kielten kuten espanjan, ranskan, saksan, arabian, venäjän sekä Kiinassa ja Intiassa puhuttujen kielten ja kulttuurien osaamista"
Kommentit (129)
Mä puhun ruotsinkielisten kanssa aina ruotsia ja ryssien kanssa venäjää. Englantia sitten aina muiden kuin edellämainittuja ja/tai suomea osaavien kanssa. Ei oo mikään ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kielipää tai edes viitsii opiskella kieliä, voi oppia miten monta kieltä vaan. Ylärajaa ei taida olla. Yhden tietyn kielen osaaminen ei siis mitenkään estä oppimasta muita kieliä. Useimmiten päinvastoin.
Se, että koulussa opetetaan ruotsia toisena kotimaisena kielenä, ei näytä olevan ongelman ydin.
Ongelma on se, että kun koulussa saa valita kieliä, harva oppilas kuitenkaan valitsee venäjää, ranskaa, espanjaa, saksaa vaikka näitä olisi tarjolla. En ihan ymmärrä miten pakkoruotsin poistaminen muuttaisi tilannetta: kyse on nuorten kuvitelmasta, että pelkällä englannilla selviää, eikä siitä että ruotsinopiskelu haittaisi heidän aivokapasiteettiaan tai aikataulujaan.
Itse opiskelin koulussa espanjaa, ranskaa, englantia ja saksaa -- se että opiskelin sekä pakkoruotsia että pakkosuomea, ei haitannut ollenkaan menoa.
B-kieli olisi edelleen pakollinen, mutta se voisi olla jokin muu kuin ruotsi.
Eihän B-kielen pakollisuutta ole kukaan edes ollut poistamassa. Ilmeisesti pakkoruotsittajat tahallaan ymmärtävät väärin.
En edelleenkään ymmärrä sun pointtia. Kun vapaasti saa valita A2-kielen 4-5. luokalla, B2-kielen kasiluokalla ja B3 kielen lukiossa/amiksessa, mutta nytkään ei valita venäjää tai espanjaa.
Millä perusteella uskot että sama koululainen valitsisi nuo kielet, jos ne olisivat pakollisia B1-kieliä 7. luokalla??? Selitäpä tarkkaan logiikkaasi kun se ei mulle aukea.
Sillä logiikalla, että jos valitsisi esim. espanjan, silloin ei tarvitsisi opiskella ruotsia.
Sen sijaan B2 ja A2 ovat täysin vapaaehtoisia kieliä. B1 kielen opiskelu on pakollista (mutta pakkoruotsin poistuessa se voisi olla muukin kuin ruotsi). Et voi verrata suoraan vapaaehtoisen kielen ja vaihtoehtoisen kielen valintoja keskenään.
Miksen voi? Puhuthan sinäkin täysin kuvitteellisesta tilanteesta (saa valita vapaasti pakollisen B1) etkä edes vertaa todelliseen nykytilanteeseen.
Et voi mitenkään verrata sitä, mitä kieliä nyt valitaan täysin vapaaehtoisiksi lisäkieliksi siihen, mitä valittaisin ruotsin tilalle B1-kieleksi, jos se olisi mahdollista. Sinähän siis yritit väittää, että koska nyt esim. espanjaa ei valita vapaaehtoiseksi kieleksi, ei sitä valittaisi ruotsin tilalle. Mihin tämä väitteesi perustuu?
Ja eihän vapaasti valittava B1 ole tälläkään hetkellä "täysin kuvitteellinen" tilanne. Jos on lukenut pakkoruotsia A1-kielenä, silloin B1-kieleksi voi ottaa periaatteessa minkä tahansa kielen (mikään laki ei estä tätä). Onko tämä missään koulussa käytännössä mahdollista, on sitten toinen asia.
Laki pakottaa vain sen, että pakkoruotsia on opiskeltava viimeistään B1-kielenä, jos sitä ei ole aloittanut jo aiemmin.
Väitteeni perustuu tietoon nykytilanteesta. Monissa kouluissa jo nyt ei saada valinnaissa kielissä ryhmiä kokoon tietyistä kielistä. Jos nuo kielet evät kiinnosta vapaasti valittuina lukioikäistä, miksi joku peruskoulun 4.-7. luokkalainen valitsisi ne?
Ja kun toinen ongelma on kielten opetuksen järjestäminen kuntien säästötoimenpiteiden takia, miten kuvittelet että entisen pakkoruotsin tilalla voitaisin yhtäkkiä opettaa kolmea neljää muutakin valinnaista B1 kieltä?
Jotkin koulut siis profiloituisivat vaikkapa venäjän opetukseen B1 kielenä, joten sekin estäisi koululaisia valitsemasta sitä, jos sen takia pitäisi vaihtaa koulua ja kavereita ja kulkea pidemmälle kouluun. Nämä nyt ovat vaan konkreettisia asioita elävästä elämästä.
En oleinaamasi, mutta mun kokemus perustuu kolmen lapsen koulunkäyntiin:
Silloin kun pakkoruotsi alkoi vasta 7. luokalla, oli A2 kieleksi oli ensinnäkin valittavissa lasteni koulussa saksa, ranska, espanja ja venäjä. Ryhmät syntyivät saksaan, ranskaan ja espanjaan. Saksa tosin yhteisryhmänä toisen koulun kanssa.
Kuopukseni on syntynyt vuonna 2005. heitä koski pakkoruotsin aikaistus. Tämä näkyi järkyttävällä tavalla ensinnäkin siinä, mitä kieliä edes tarjottiin A2-kieleksi: ne olivat ruotsi, ranska ja espanja. Koska koulun on joka tapauksessa pakko hommata se ruotsin open resurssi, niin kätevästi tietty toivottiin että sillä saadaan porukka valitsemaan sen ruotsin A2-kieleksi. Siihen ei hakenut kukaan, ei yksikään sielu. Lopulta ryhmät syntyivät espanjaan ja ranskaan siten, että ranska oli yhtä oppilasta vailla. Jos ranskan valinnut olisi vaikka kesän aikana muuttanut, ei ryhmää olisi syntynyt.
Tämän jälkeen on menty koko ajan huonompaan suuntaan, Kukaan ei valitse enää ruotsia ja viime syksyksi oli syntynyt aivan niukin naukin ryhmä espanjaan.
Mistä tämä sitten johtuu? Se tuli hyvin selvästi ilmi vanhempainillassa ja siitä kyseltiin paljon. Kun vasta 3. luokalla on alkanut englanti ja pakkoruotsi alkaa joka tapauksessa nyt sitten jo 6. luokalla, vanhemmat kokivat riskiksi sen, että ottaisivat lapselle sen A2-kielen, koska se valitaan jo 3. luokan aikana eikä vielä ole oikeastaan tietoa onko sillä omalla lapsella kielipäätä ja edes intoa opiskella kolmea vierasta kieltä jo alakoulussa. Jos valitset A2-kielen, kuljet sen kanssa yläkoulun loppuun saakka ellei ole erityisen panavia syitä lopettaa.
Ei yksinkertaisesti uskalleta ottaa kolmatta kieltä pakkoruotsin aikaistamisen vuoksi, koska pelätään kolmen vieraan kielen kuormittavan liikaa, varsinkin kun yksi niistä on turhake. Kuitenkin vaikeampien kielten kannalta olisi tosi tärkeää päästä aloittamaan ne mahdollisimman nuorena, jolloin on herkkyyttä oppia kieliä ja muutenkin joku espanja on sen verran vaikeampi kieli kuin ruotsi, että sen oppiminen vaatii pidemmän ajan kuin ruotsi, jonka oppii välttävästi vaikka kansalaisopistossa aikuisena jos tuntee sille tarvetta.
Eli ongelma onkin se vanhempien asenne?
Sinäkin puhut (ilmeisesti) ruotsista "turhakkeena". Sepä asenne varmaan kannustaa lapsiasi valitsemaan ruotsin kielen. Huoh. Karmea asenne.
Sun kuvitelmat että ruotsi on helppo ja espanja on vaikea ovat aika kummia nekin.
Pelottavaa että sä saat päättää sun lasten tulevaisuudesta noinkin vahvojen subjektiivisten asenteiden perusteella. Ei taida sun lapsukaisille avautua ovet yliopistoon...
Tiedätkös mitä. Minä olen sattumoisin ensin asunut vuoden Tukholmassa heti kirjoitusten jälkeen miettiessäni mitä minusta tulee isona. Sen jälkeen olen opiskellut vuoden Uppsalassa yliopistossa ennen kuin siirryin Suomeen. Osaan ruotsia kuin vettä vaan, se oli joskus jopa vahvempi kuin suomi. Toki kun sitä ei tarvitse koskaan niin se unohtuu, lähinnä tulee puhuttua Tukholman perheen kanssa skypessä (olin barnflickana). Juuri tästä syystä vastustan kiivaasti pakkoruotsia. Muuttaessani Ruotsiin tajusin, että vaikka mulla oli L ruotsissa, se oli oikeasti Ruotsissa ihan pahvia. Ei ne puhu meidän muumiruotsia ja mun juille ja sanoille jopa naurettiin "- puhuuko joku vielä noin vanhanaikaisilla ilmaisuilla?" Pari kuukautta Ruotsissa ja se oikea ruotsi oli hallussa. Kannattiko siis koulussa tähän käyttää kuusi vuotta????
Meidän perheemme on asunut ulkomailla ja kaikki mun kolme lasta puhuvat ja kirjoittavat kiinaa + osaavat aikalailla natiivitasoisesti englantia. Ovat olleet englanninkielisessä opetuksessa oikeastaan ikänsä. Kuvaavaa on, että esikoisemme ei ollut opiskellut koskaan ruotsia, palattiin Suomeen kun hän meni 8. luokalle ja hänellä on päättötodistuksessa ruotsista 10. Siis vuoden takamatkalta. Kertoo jotain siitä, mitä hyötyä on opettaa ruotsia alkaen luokalta 6.
Minä vastustan juuri näistä seikoista johtuen pakollista ruotsia, koska se on niin jumnalattoman helppo kieli, että sen oppii hetkessä jos sitä tarvitsee ja toisaalta Suomen kouluissa opetettava ruotsi ei juurikaan Ruotsissa auta, toki antaa hieman pohjaa oppia.
Kommenttisi oli harvinaisen typerä. kaksi lapsistamme on mennyt lukioon, molemmilla ka yli 9,5 ja molemmilla se hemmetin ruotsi 10. Koska se on ihan älytön turhakekieli johon käytetään aikaa suhteettoman paljon hyötyyn nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on täysin mahdollista opetella pakollisten kieliopintojen lisäksi ainakin kahta muuta valinnaista kieltä, mutta jos eivät tenavat viitsi, se ei ole ruotsin kielen opetuksen vika.
Ilman pakkoruotsia olisi mahdollista opiskella vielä yksi kieli enemmän.
Ahvenanmaa poisti kaikista kouluistaan pakkosuomen, koska sen katsottiin olevan monipuolisemman kielitaidon esteenä.
Miten ihmeessä pakkovähemmistökieli estää monipuolisemman kielitaidon Ahvenanmaalla, mutta ei mantereella?
Mitä väliä sillä on, että ilman ruotsin kieltä olisi mahdollista opiskella yhtä kieltä lisää, kun tenavat eivät opiskele niitä kahtakaan, mitä olisi mahdollista pakollisten kielten lisäksi opiskella?
Ensinnäkin, kaikilla ei todellakaan ole mahdollisuuksia opiskella kahta lisäkieltä. Pienemmissä kouluissa kun ei ole tarjolla kieliä, koska niitä valitsisi harva oppilas ja koska opettajan palkkaus ei onnistu. Isommassakaan koulussa ei välttämättä saa kuin yhden kielen. Näin esimerkiksi oma lapseni, hän lukee valinnaisena espanjaa. Toista kieltä ei saa, ei vaikka kyseessä on 800 oppilaan koulu. Olis halunnut saksan, mutta sitä ei ollut edes tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän ruotsia, englantia ja saksaa päivittäin työssäni. Yhden kielen oppiminen ei tee muiden kielten oppimisesta vaikeampaa. Päinvastoin.
Jep. Sellaiselle jolla on kielipäätä. Itse osaan kuutta kieltä ja helppoa on ollut. Mutta kun pitäisi osata katsoa vähän laajemmalta kulmalta kuin vain siitä oman pirtin pikku ikkunasta. Miten käy Suomelle (ja kaikille muillekin) tärkeille mateemaattisesti lahjakkaille nuorille, joilla ei ole kielipäätä? Tuhrataanko heidän mahdollisuuksia, vaikeutetaanko tarpeettomasti heidän opiskeluaan poliittisella itsepäisyydellä ja typeryydellä?
Miksi? Onko tämä peräti humanistien kateellinen kiusanteko, kun ovat digitalisoituvassa maailmassa joutuneet muuten vähän sivuun? Rahat ja valta ja kaikki mielenkiintoiset duunit menee kuitenkin niille matemaattisesti lahjakkaille. Mut tällä tavalla päästään vähän niin kuin silleen ilkeilemään, et voi voi junttura, ruotsihan on siis niiiiiiiin helppo kieli, sunhan pitäisi olla kuulemma älykäs jne jne.
Porttiteoreetikot ovat muuten todella koomillisia. Ilmeisesti saksalaisille ja etenkin ranskalaisille pitää alkaa heti opettaa ruotsia, niin oppivat siten myöhemmin englannin leikiten. Suomessa se ruotsin vaikutus on jopa takautuvaa, piltit aloittavat ensin englannin opiskelun ja sitten ruotsin - ja se ruotsi auttaa siinä englannin omaksumisessa. Jee. On se vaan. Maaliman mahtavin kieli on ruotsi.
Joskus on käynyt tuokin mielessä, että onko tässä vähän sellaistakin kympän kielipäisten tyttöjen kiusaa niitä matemaattisesti lahjakkaita, mut ei niin tunnollisia poikia kohtaan, niitä poikia, jotka saa ne loistoduunit ja hyvän palkan, kun kympän tyttö nauttii tod.näk julkisen puolen pitkää ja kapeaa leipää?
Aika moni ei tunnu myöskään hiffaavan tuon Valtaojan sanomaa - huippuosaajien opiskelukuormaa ei pitäisi rasittaa turhalla kieliarsenaalilla - niin heti vedetään jotain afrikkalaisten mandariinikiinan opiskelua tähän. Ei osata, kyetä poimimaan se olennainen: huippuosaaja - esim. matemaattisesti lahjakkaat tulevat tieteilijät, ohjelmistojen suunnittelijat jne. Heidän täytyy ottaa haltuun vaikeita kokonaisuuksia ja jos on niin, että tällaisella ihmisellä ei ole kielipäätä, haaskaantuu hänen aikaansa kyllä turhaan. Jos heillä on kielipäätä, niin silloin se ei niin haittaa, tosin silloinkin turhaan. Tällaiset opiskelijat voivat opiskella kieliä VAPAAEHTOISESTI (ja usein näin onkin), ottaa haltuun maailmankieliä, kiinaa ja hindiä.
Jotenkin kummallisesti ihmiset ajattelevat, että jos ole HUIPPUOSAAJA (esim. vaikka tiedemies), niin sinun pitäisi olla huippuosaaja kaikilla elämän osa-alueilla, hallita korkea matematiikka ja yhdeksän kieltä. Mut näinhän se on äärimmäisen harvoin - paljon yleisempää taitaa olla sellainen hajamielinen professori-tyyppi, jolle oma ala on pläkkiselvä ja helppo, mutta käytännön elämä hieman hakusessa. Vaikka sekin on klisee, niin taitaa silti olla yleisempi kuin joka-alan-huippuosaaja. Miksi tällaisten ihmisten opiskelua halutaan tahallisesti vaikeuttaa? Onko siinä kyse puhtaasta kiusanteosta, kateellisuudesta vai mitä hvttiä?
Afrikkalaisille saattavat kiinalaiset opettaa mandariinikiinaa, mutta tuskin huippuosaajille, vaan niille, jotka toimivat yhteyshenkilöinä isäntien ja renkien välillä tulkeiksi ja pr-henkilöiksi, tietokoneet eivät vielä ole niin kehittyneitä, että pystyisivät luotettavaan käännökseen.
Itse olen ymmärtänyt, että tämä Kokoomuksen yhtäkkinen "kolme kieltä kaikille" tulee siitä, että monipuolisemman kielitaidon tarve on yrityselämän toive ollut jo pitkään, mutta toisaalta kokoomuksen saadessa rahoitusta suomenruotsalaisista säätiöistä pakkoruotsiin ei voida koskea, niin tällä kolmen kielen pakolla kuvitellaan saatavan sekä EK että RKP tyytyväisiksi.
Tosin suunnitelma ei vaan ole millään tavalla realistinen. Vain harva osa oppilaista kykenee oikeasti oppimaan kolme vierasta kieltä (ja ruotsihan on oppilaille opiskelun kannalta vieras kieli, eikä mikään "kotimainen").
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos työelämässä tarvitaan enemmän ja monipuolisempaa kielitaitoa, niin työnantajat siitä vaan järjestämään alaisia kielikurssille. Mikä siinäkin on niin vaikeaa? Ei peruskoulussa voida alkaa opettamaan Intian kymmeniä kieliä tai kiinaa.
Joku tolkku pitäisi näissä työnantajienkin vaatimuksissa olla.
Samaten ne jotka tarvitsevat ruotsia, voivat opetella sen aikuisenakin. Intensiivikurssilla ja itseopiskelulla siihen ei mene kauaa, kun on saavuttanut paremman ruotsin kielen taidon kuin hinkkaamalla sitä vuositolkulla peruskoulussa ja lukiossakin. Me kaikki kun emme sitä ruotsia tarvitse emmekä halua, niin on aivan turha sitä kaikille yrittää opettaa. Englannin suhteen asia on aivan toinen.
Olen akateemisessa ammatissa akateemisessa työpaikassa, jossa työkieli on englanti, suomenkielisten kesken suomi. Ruotsia en tarvitse mihinkään. Silti piti yliopistossa suorittaa virkamiesruotsi. Mutta ei virkamiesenglantia.
Mielenkiintoinen suomalaisia syrjivä seikka on se, että jos on käynyt alemmat koulunsa ulkomailla, niin voi suorittaa suomalaisessa yliopistossa ihan saman tutkinnon kuin suomalaisetkin, MUTTA virkamiesruotsia ei ole pakko suorittaa osana tutkintoa. Siis saa täsmälleen saman tutkinnon, mutta vain alemmat koulunsa Suomessa käyneiden pitää suorittaa virkamiesruotsi. Eikö tämä ole juurikin syrjintää ihmisen taustan perusteella? Eihän samaan tutkintoon johtavien opintojen sisältöön pitäisi millään tavalla vaikuttaa se, onko käynyt alemmat koulunsa Suomessa vaiko esim. Saksassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No piti valita joku jota vastavänkääjäkin ymmärtäisi :) Ei ymmärtänyt sitä Uppsalan kielentutkimusinstituutin vakuutusta että KYLLÄ ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset ymmärtävät toisiaan. Vänkää vaan vastaan.