Lue keskustelun säännöt.
Miksi lihavuusleikkaukseni herättää vihaa läheisissäni?
23.06.2018 |
Tämä ja siitä seurannut ja yhä jatkuva laihtuminen kuitenkin ovat pelastaneet elämäni. Olen yhä mittavasti ylipainoinen, joten en ole hetkessä vievämässä minkään kaveriporukan kuumimman misun paikkaa..
Voisiko joku anonyyminä kertoa, jota ärsyttää leikkauksen avulla laihduttaneet? Miksi se ärsyttää? Ymmärrättehän, ettei tämä todellakaan ole mikään helppo ratkaisu. Leikkaus oli kivulias ja tuo loppuelämäksi paljon rajoitteita.
Kommentit (181)
Ovatko läheisesi niitä LAUMA SUKULAISIA?
Sukulais laumaa ei passaa ärsyttää...ärsyyntyneenä lauman jäsen voi haukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla on harhakuvitelma, että lihavuusleikatusta tulee yhdessä yössä hento keijukainen. Uskokaa pois, ei tule. Siskolleni tehtiin tälläinen operaatio 2v sitten kun painoi 110 kg, nyt painaa noin 95 kg eli on edelleen selvästi ylipainoinen.
Minkä takia siskosi meni leikkaukseen? Tuon 15kg:n oisi saanut muutenkin pois, ilman loppuelämää kestäviä rajoitteita (kuten tässä leikkauksessa tulevat rajoitteet)
Oon muutenkin yllättynyt, että leikkaukseen pääsee 100kg painavat henkilöt. Se saisivat painoa vlcd-dieeteillä helposti alast. +140kg leikkaukset ymmärrän.
-asiaan perehtymätön
Mistä ihmeen loppuelämän kestävistä rajoitteista puhut?
Jos ylipainoa on vain vähän, leikkaukseen pääsee vain vakavien terveydellisten syiden vuoksi. Mieheni diabetes ei kaikista yrityksistä ja kolmesta eri lääkkeestä (kaksi eri piikitettävää+tabletti) huolimatta ollut mitenkään hallinnassa. Hänen elämänsä olisi ollut ilman leikkausta aika loppusuoralla. Lääkäri sanoikin hänelle, että sait 10 vuotta lisää aikaa. Nyt verensokerit ovat tasaisia, ja mikä parasta, kaikki lääkkeet on voinut jättää pois. Kumpikohan tuli yhteiskunnalle halvemmaksi?
Loppuelämän voi syödä vain 1dl kerrallaan, ja sekin tarkkaan valittua ruokaa. Vitamiinit ja muut purkista, koska niitä ei saa tarpeeksi ravinnosta. Rasvaiset ruuat närästää yms.
Tai tietty voi täyttää sen 1dl kiintiön pizzalla, mutta keripukki sitten vie.
-asiaan perehtymätön
Olet väärässä. Tilaa vaikka sieltä Ravitsemusterapeuttien yhdistykseltä se lihavuusleikatun ruokavalioa käsittelevä esite. Maksaa pari euroa. Tiedät sen luettuasi enemmän ja luulet vähemmän.
Niin sanottua normaalia ruokaa syövä lihavuusleikattu ei todellakaan valitse pizzaa jos ajattelee omaa terveyttään. Ne monivitamiinit ja kalsiumtabletit maksetaan ihan omasta pussista. Lihavuusleikatun suurin haaste on saada syötyä gramma proteiinia per painokilo.
T. Toinen lihavuusleikattu
En tarvitse esitettä, koska olen normaalaipainoinen.
Haaste saada tarpeeksi proteiineja on juuri tällainen rajoite, jota tarkoitin. Mulla ei ole ongelmaa saada proteiineja kasaan.
Edelleen mietietyttää miksi 100kg henkilöt pääsevät leikkaukseen. Jos he pudottavat 5% painosta jo ennen leikkausta vlcd:llä, miksei he vaan jatka sitä? 140kg leikkaukset ymmärrän, mutta 100kg on loppujen lopuksi todella vähän painoa leikkaukseen.
-asiaan perehtymätön
No perehdy nyt sitten vähän enemmän. Se leikkaus itsessään tekee sen, että monet lääkitykset voi lopettaa leikkauksen jälkeen. Ja ei sinun kannata kilomääriä tuijottaa, se on se BMI ja sairaudet, jotka kertovat leikkauskelpoisuuden.
Vierailija kirjoitti:
No ainoa mikä tulee mieleen on se, että
"ompa laiska tyyppi, kun ei normaalisti suostu laihduttamaan"
Ehkä he tuntevat jotain tuollaista? Minusta on hyvä, että lihavuusleikkaus on olemassa. Toki tuntisin myös niin, että miksi on alunperinkään päästänyt itsensä siihen kuntoon kuin missä on, jos lihavuusleikkausta tarvitsee.
Mutta, ihminen lihoo pikkuhiljaa monista eri tunnesyistä esim, kunnes herääkin yhtenä päivänä ja masentuu vielä enemmän ulkonäöstään. Silloin onkin vähän vaikea tsempata ja yrittää laihtua.
Hyvä, että olet saanut painoa jo putoamaan :)
Kaikki ihmiset eivät ole tunnesyöjiä. Eivät edes lihavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla on harhakuvitelma, että lihavuusleikatusta tulee yhdessä yössä hento keijukainen. Uskokaa pois, ei tule. Siskolleni tehtiin tälläinen operaatio 2v sitten kun painoi 110 kg, nyt painaa noin 95 kg eli on edelleen selvästi ylipainoinen.
Minkä takia siskosi meni leikkaukseen? Tuon 15kg:n oisi saanut muutenkin pois, ilman loppuelämää kestäviä rajoitteita (kuten tässä leikkauksessa tulevat rajoitteet)
Oon muutenkin yllättynyt, että leikkaukseen pääsee 100kg painavat henkilöt. Se saisivat painoa vlcd-dieeteillä helposti alast. +140kg leikkaukset ymmärrän.
-asiaan perehtymätön
Mistä ihmeen loppuelämän kestävistä rajoitteista puhut?
Jos ylipainoa on vain vähän, leikkaukseen pääsee vain vakavien terveydellisten syiden vuoksi. Mieheni diabetes ei kaikista yrityksistä ja kolmesta eri lääkkeestä (kaksi eri piikitettävää+tabletti) huolimatta ollut mitenkään hallinnassa. Hänen elämänsä olisi ollut ilman leikkausta aika loppusuoralla. Lääkäri sanoikin hänelle, että sait 10 vuotta lisää aikaa. Nyt verensokerit ovat tasaisia, ja mikä parasta, kaikki lääkkeet on voinut jättää pois. Kumpikohan tuli yhteiskunnalle halvemmaksi?
Loppuelämän voi syödä vain 1dl kerrallaan, ja sekin tarkkaan valittua ruokaa. Vitamiinit ja muut purkista, koska niitä ei saa tarpeeksi ravinnosta. Rasvaiset ruuat närästää yms.
Tai tietty voi täyttää sen 1dl kiintiön pizzalla, mutta keripukki sitten vie.
-asiaan perehtymätön
Olet väärässä. Tilaa vaikka sieltä Ravitsemusterapeuttien yhdistykseltä se lihavuusleikatun ruokavalioa käsittelevä esite. Maksaa pari euroa. Tiedät sen luettuasi enemmän ja luulet vähemmän.
Niin sanottua normaalia ruokaa syövä lihavuusleikattu ei todellakaan valitse pizzaa jos ajattelee omaa terveyttään. Ne monivitamiinit ja kalsiumtabletit maksetaan ihan omasta pussista. Lihavuusleikatun suurin haaste on saada syötyä gramma proteiinia per painokilo.
T. Toinen lihavuusleikattu
En tarvitse esitettä, koska olen normaalaipainoinen.
Haaste saada tarpeeksi proteiineja on juuri tällainen rajoite, jota tarkoitin. Mulla ei ole ongelmaa saada proteiineja kasaan.
Edelleen mietietyttää miksi 100kg henkilöt pääsevät leikkaukseen. Jos he pudottavat 5% painosta jo ennen leikkausta vlcd:llä, miksei he vaan jatka sitä? 140kg leikkaukset ymmärrän, mutta 100kg on loppujen lopuksi todella vähän painoa leikkaukseen.
-asiaan perehtymätön
Etkö lue vastauksia? Edelleenkin, jotkut tarvitsevat NOPEAN laihdutuksen pysyäkseen hengissä. Siksi!
No mua ainakin ihmetyttää se että ensin lihava ajattelee pelkästään omaa napaansa, eli laiskotelee ja vetää ruokaa kaksinkäsin. Oma järki ei pelaa sen vertaa että ymmärtäsi liikkua ja syödä terveellisemmin.
Sitten kun kroppa tekee tenän niin käännytään valtion puoleen. Henkikulta on veitsenterällä ihan omasta mukavuudenhalusta johtuen mutta valtion täytyy avustaa että saadaan ihminen takaisin suht normaaliin elämän malliin.
Miksei oman vartalon hyvinvointi kiinnostanut pätkääkään ennen kuin ainoana vaihtoehtona on leikkaus? Jossain kohtaa se kelkka olisi ollut mahdollistaa käntää ihan omin eikä lääkärin voimin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua ärsyttää nykymeno, että syödään itsensä niin huonoon kuntoon, että tarvitaan leikkausta.
Maksaa yhteiskunnalle parikymmentä tonnia joka tapaus.Vertaa vaikka sektioon, joka kuitenkin on "vain" viitisen tonnia kaikkineen. Ja lapsia tarvitaan täällä. Ei voisi oikeastaan edes verrata.
Lihavuusleikkaus itsessään jo kymppitonnin, mutta jälkiseurantoineen ja yleisine komplikaatioineen päästää keskimäärin tähän lukemaan.
Mutta en minä tätä yksittäiselle ihmiselle näyttäisi. Suuntaus on vain hirvittävä.
Jälkiseuranta ei paljoa maksa kun käydään ravitsemusterapeutilla kolme kertaa leikkauksen jälkeen, verikokeissa kolme kertaa leikkauksen jälkeen ja vuosi leikkauksen jälkeen lääkärissä. Verikokeista olen sopinut lääkärin kanssa ettei tarvi soittaa jollei ole mitään ongelmia. Seuraan itse koko ajan ravintoaineiden saantiani Finelin ruokapäiväkirjan avulla ja olemme käyneet sitä läpi ravitsemusterapeutin kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen käydään kerran vuodessa verikokeissa.
Jos seuraa annettuja ohjeita niin komplikaatiriski pienenee merkittävästi. Vaikka olo on ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä viikkoina sellainen, että moottoripyörä on ajanut vatsan yli niin liikkua pitää vointinsa rajoissa ettei tule veritulppaa. Myös kunnollisia tukisukkia voi ostaa jo ennen leikkausta kunnon satsin.
Kannattaa todellakin noudattaa niitä annettuja ohjeita ja kiiruhtaa hitaasti syömisen kanssa. Sitä en voi kiistää etteikö vatsaan olisi sattunut ensimmäisen kuukauden aikana joka kerta ku solmin kengännauhat mutta kipu väheni kerta kerralta. Koin paljon raskaammaksi sen, että oli kielletty milteinpä oman olkalaukun kantaminenkin ja jouduin pyytämään muilta apua. Olin tehnyt toipilasajan ruoat mahdollisimman valmiiksi pakastimeen eli se ei ollut ongelma. Perheessä puolisokin osaa ruokkia lapset eli se ei ollut ongelma.
T. Toinen lihavuusleikattu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyyntynyt! kirjoitti:
Ärsyttää se, että ihmiset SYÖVÄT itsensä lähes hengiltä aiheuttaen lukemattomia sairauksia itselleen ja rasittavat terv.huoltojärjestelmää hoidattamalla itseään. Touhun pääkliimaksi kulminoituu yhteiskunnan varoin tehtävään luhavuusleikkaukseen! Jotain rajaa nyt ihan oikeesti. Onko siitä suusta ihan pakko mättää sitä "ravintoa" ihan hullun lailla? Maksakaa omasta pussistanne elämäntapojenne aiheuttamat viulut!
Luon Hesarista artikkelin, jonka mukaan ylipainon aiheuttamiin ongelmiin menee Suomessa 1,4-7% terveydenhuoltobudjetista laskentatavasta riippuen.
Ja varmaan on laskettu vain suoraan lihavuudesta aiheutuvat kustannukset. Pelkästään kakkostyypin diabetekseen menee jo milten 10 prosenttia terveydenhuollon budjetista. 2 tyypin diabeteksen suurin riskitekijä on lihavuus.
Yksi kakkostyypin diabeteksen riskitekijä on perinnöllisyys. Oma mieheni sai sen vaikka liikkuu ja elää terveellisesti. Sukuvika mikä sukuvika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mua ainakin ihmetyttää se että ensin lihava ajattelee pelkästään omaa napaansa, eli laiskotelee ja vetää ruokaa kaksinkäsin. Oma järki ei pelaa sen vertaa että ymmärtäsi liikkua ja syödä terveellisemmin.
Sitten kun kroppa tekee tenän niin käännytään valtion puoleen. Henkikulta on veitsenterällä ihan omasta mukavuudenhalusta johtuen mutta valtion täytyy avustaa että saadaan ihminen takaisin suht normaaliin elämän malliin.
Miksei oman vartalon hyvinvointi kiinnostanut pätkääkään ennen kuin ainoana vaihtoehtona on leikkaus? Jossain kohtaa se kelkka olisi ollut mahdollistaa käntää ihan omin eikä lääkärin voimin.
Tekeehän alkoholistit tuota samaa. Arvosteletko sinä heitäkin, jotka hakeutuvat hoitoon päästäkseen eroon alkoholista? Tai huumeista? Entäs anorektikkojen hoidot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainoa mikä tulee mieleen on se, että
"ompa laiska tyyppi, kun ei normaalisti suostu laihduttamaan"
Ehkä he tuntevat jotain tuollaista? Minusta on hyvä, että lihavuusleikkaus on olemassa. Toki tuntisin myös niin, että miksi on alunperinkään päästänyt itsensä siihen kuntoon kuin missä on, jos lihavuusleikkausta tarvitsee.
Mutta, ihminen lihoo pikkuhiljaa monista eri tunnesyistä esim, kunnes herääkin yhtenä päivänä ja masentuu vielä enemmän ulkonäöstään. Silloin onkin vähän vaikea tsempata ja yrittää laihtua.
Hyvä, että olet saanut painoa jo putoamaan :)
Kaikki ihmiset eivät ole tunnesyöjiä. Eivät edes lihavat.
No miksi sitten sitä ruokaa syödään liikaa?
Ruoka on hyvää, syömpäs hieman lisää tätä. <--- tunnesyy.
En keksi mitään muita syitä syödä liikaa, kuin tunnesyyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
muu ei ärsytä kuin, että se on lihavuusleikkaus. Kuulostaa siltä , että ihmiselle asetetaan vaikka lisää läskiä kehoon. Laihuusleikkaus olisi parempi termi mielestäni.
tsemppiä ap!
Laihdutusleikkaus se ennen olikin, nimi muutettiin lihavuusleikkaukseksi.
Älä kysy miksi.
Entinen oli parempi.
Loogisempihan tämä nykyinen on.
Syöpäleikkaus on syöpäleikkaus eli nimetty sen vaivan mukaan eikä mikään syövättömyysleikkaus.
Jos kyse on "vain" verorahoista, voitaisiin puhua samalla monesta muustakin asiasta, mutta ne eivät herättäisi yhtä kiivaita kommentteja.
Maksaako esim. juoppo putkamajoituksestaan aiheutuneet kulut vai veronmaksajat?
Jos tarvitsen ambulanssia, saan laskun. Saako juoppokuljetuksestakin? Kysyn, koska ei ole kokemusta, enkä tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainoa mikä tulee mieleen on se, että
"ompa laiska tyyppi, kun ei normaalisti suostu laihduttamaan"
Ehkä he tuntevat jotain tuollaista? Minusta on hyvä, että lihavuusleikkaus on olemassa. Toki tuntisin myös niin, että miksi on alunperinkään päästänyt itsensä siihen kuntoon kuin missä on, jos lihavuusleikkausta tarvitsee.
Mutta, ihminen lihoo pikkuhiljaa monista eri tunnesyistä esim, kunnes herääkin yhtenä päivänä ja masentuu vielä enemmän ulkonäöstään. Silloin onkin vähän vaikea tsempata ja yrittää laihtua.
Hyvä, että olet saanut painoa jo putoamaan :)
Kaikki ihmiset eivät ole tunnesyöjiä. Eivät edes lihavat.
No miksi sitten sitä ruokaa syödään liikaa?
Ruoka on hyvää, syömpäs hieman lisää tätä. <--- tunnesyy.
En keksi mitään muita syitä syödä liikaa, kuin tunnesyyt.
Ihminen voi syödä ihan vanhasta tottumuksesta sitä aamu- tai iltapuuroaan liikaa. Aineenvaihdunta hidastuu nuoruusvuosista. Ei se puuro maistu sen kummemmalta kuin aiemminkaan eikä sen syömisestä koe sen kummempaa euforiaa. Syö yksinkertaisesti sanottuna lautasensa tyhjäksi vanhasta tottumuksesta ja kilot kertyvät pikkuhiljaa.
Minulla oli peräti järkisyy olla tuottamatta ruokahävikkiä laittamatta sen liiallisen puuron kompostiin. Siksi söin sitä puuroa liikaa yli kymmenen vuoden ajan. Kaikista huvittavinta oli se, että olin esim. terveysaiheisen lehden kestotilaaja ja olin ja olen vieläkin innostunut syömään ja elämään mahdollisimman terveellisesti.
Ap ei kerro, millä tavalla asia ihmisiä ärsyttää ja miten asia ilmenee käytännössä.
Yksi tuttavani oli juurikin sairaalloisen lihava ja hänelle tehtiin vatsalaukun pienennysleikkaus. Alkuun kaikki menikin hienosti ja kiloja karisi mittava määrä.
Itseäni hommassa ärsytti se, että ko. henkilö jatkoi mässyttämistään ihan huolella, eikä noudattanut lääkärien ohjeistusta. Käytännössä käsi oli jonkun herkun kimpussa ihan koko ajan, lakkaamatta. Onnistuu se lihominen näemmä leikkauksen jälkeenkin, kun tarpeeksi pienissä paloissa ruoan sisäänsä ahtamista jatkaa. Lopputuloksena henkilö on tällä hetkellä ihan yhtä sairaalloisen ylipainoinen kuin koko projektin alussa. Veronmaksajien rahoja on taas heitetty hukkaan.
Ap:lle tsemppiä ja jaksamista noudattaa ohjeistuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mua ainakin ihmetyttää se että ensin lihava ajattelee pelkästään omaa napaansa, eli laiskotelee ja vetää ruokaa kaksinkäsin. Oma järki ei pelaa sen vertaa että ymmärtäsi liikkua ja syödä terveellisemmin.
Sitten kun kroppa tekee tenän niin käännytään valtion puoleen. Henkikulta on veitsenterällä ihan omasta mukavuudenhalusta johtuen mutta valtion täytyy avustaa että saadaan ihminen takaisin suht normaaliin elämän malliin.
Miksei oman vartalon hyvinvointi kiinnostanut pätkääkään ennen kuin ainoana vaihtoehtona on leikkaus? Jossain kohtaa se kelkka olisi ollut mahdollistaa käntää ihan omin eikä lääkärin voimin.Tekeehän alkoholistit tuota samaa. Arvosteletko sinä heitäkin, jotka hakeutuvat hoitoon päästäkseen eroon alkoholista? Tai huumeista? Entäs anorektikkojen hoidot?
Sun mielestä ihmisellä ei ole mitään kontrollia että mitä suuhunsa pistää tai päätösvaltaa siitä että nostaako peppunsa tuolista vai ei?
Voin kertoa että lähipiirissäni ei ole ketään leikattua mutta on kolme ex-lihavaa, jotka terveyden tarpeeksi reistaillessa ottivat itseään niskasta kiinni.
Varmaan se että ensin hankkiudutaan siihen kuntoon että ainoa keino on leikkaus ja se toteutetaan veronmaksajien rahoilla.
Lihavuus nyt pääsääntöisesti on itseaiheutettua. Syödään enemmän kuin kulutetaan ja tätä jatkuu vuositolkulla.
Jollain voi myös olla raha niin tiukalla että joutuu miettimään mistä saa ruokaa ja sitten joku syö itsensä sairaalloiseen kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan se että ensin hankkiudutaan siihen kuntoon että ainoa keino on leikkaus ja se toteutetaan veronmaksajien rahoilla.
Lihavuus nyt pääsääntöisesti on itseaiheutettua. Syödään enemmän kuin kulutetaan ja tätä jatkuu vuositolkulla.
Jollain voi myös olla raha niin tiukalla että joutuu miettimään mistä saa ruokaa ja sitten joku syö itsensä sairaalloiseen kuntoon.
Usein köyhyys ja lihavuus kylläkin kulkevat käsi kädessä. Ostetaan halpaa hiilareita sisältävää ruokaa, aina tuntuu olevan nälkä, koska ruoka on vääränlaista, syödään lisää sitä halpaa mössöä, ja lihotaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei kerro, millä tavalla asia ihmisiä ärsyttää ja miten asia ilmenee käytännössä.
Yksi tuttavani oli juurikin sairaalloisen lihava ja hänelle tehtiin vatsalaukun pienennysleikkaus. Alkuun kaikki menikin hienosti ja kiloja karisi mittava määrä.
Itseäni hommassa ärsytti se, että ko. henkilö jatkoi mässyttämistään ihan huolella, eikä noudattanut lääkärien ohjeistusta. Käytännössä käsi oli jonkun herkun kimpussa ihan koko ajan, lakkaamatta. Onnistuu se lihominen näemmä leikkauksen jälkeenkin, kun tarpeeksi pienissä paloissa ruoan sisäänsä ahtamista jatkaa. Lopputuloksena henkilö on tällä hetkellä ihan yhtä sairaalloisen ylipainoinen kuin koko projektin alussa. Veronmaksajien rahoja on taas heitetty hukkaan.
Ap:lle tsemppiä ja jaksamista noudattaa ohjeistuksia.
Tuttavasi käyttäytyy itsetuhoisesti. Leikattua mahalaukkua EI saa venyttää edes juomalla liikaa kalorittomia nesteitä koska se on hauraampi kuin leikkaamaton mahalaukku. Se voi mennä ihan oikeasti rikki. Sen lisäksi ravintoaineiden imeytymiselle pitää antaa oma rauhansa eli ei saa juoda puoleen tuntiin ennen tai jälkeen syömisen. Muuten ohjeistuksessa on juoda joka päivä vettä 1,5 litraa päivässä ja puoli litraa maitoa tai piimää päivässä.
Minä juon piimää ruoka-aikojen välillä ja se on täyttävää pienempänänäkin annoksena.
T. Toinen lihavuusleikattu
Vierailija kirjoitti:
Varmaan se että ensin hankkiudutaan siihen kuntoon että ainoa keino on leikkaus ja se toteutetaan veronmaksajien rahoilla.
Lihavuus nyt pääsääntöisesti on itseaiheutettua. Syödään enemmän kuin kulutetaan ja tätä jatkuu vuositolkulla.
Jollain voi myös olla raha niin tiukalla että joutuu miettimään mistä saa ruokaa ja sitten joku syö itsensä sairaalloiseen kuntoon.
Tuskinpa kukaan ainakaan Suomessa oikein hankkiutumalla hankkiutuu lihavaksi?
Siinä mielessä olet oikeassa, että arvonlisäveron laskeminen kasviksista, hedelmistä ja muista terveellisistä perusraaka-aineista maksaisi itsensä takaisin valtiolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainoa mikä tulee mieleen on se, että
"ompa laiska tyyppi, kun ei normaalisti suostu laihduttamaan"
Ehkä he tuntevat jotain tuollaista? Minusta on hyvä, että lihavuusleikkaus on olemassa. Toki tuntisin myös niin, että miksi on alunperinkään päästänyt itsensä siihen kuntoon kuin missä on, jos lihavuusleikkausta tarvitsee.
Mutta, ihminen lihoo pikkuhiljaa monista eri tunnesyistä esim, kunnes herääkin yhtenä päivänä ja masentuu vielä enemmän ulkonäöstään. Silloin onkin vähän vaikea tsempata ja yrittää laihtua.
Hyvä, että olet saanut painoa jo putoamaan :)
Kaikki ihmiset eivät ole tunnesyöjiä. Eivät edes lihavat.
No miksi sitten sitä ruokaa syödään liikaa?
Ruoka on hyvää, syömpäs hieman lisää tätä. <--- tunnesyy.
En keksi mitään muita syitä syödä liikaa, kuin tunnesyyt.
Ihminen voi syödä ihan vanhasta tottumuksesta sitä aamu- tai iltapuuroaan liikaa. Aineenvaihdunta hidastuu nuoruusvuosista. Ei se puuro maistu sen kummemmalta kuin aiemminkaan eikä sen syömisestä koe sen kummempaa euforiaa. Syö yksinkertaisesti sanottuna lautasensa tyhjäksi vanhasta tottumuksesta ja kilot kertyvät pikkuhiljaa.
Minulla oli peräti järkisyy olla tuottamatta ruokahävikkiä laittamatta sen liiallisen puuron kompostiin. Siksi söin sitä puuroa liikaa yli kymmenen vuoden ajan. Kaikista huvittavinta oli se, että olin esim. terveysaiheisen lehden kestotilaaja ja olin ja olen vieläkin innostunut syömään ja elämään mahdollisimman terveellisesti.
Vaikka kuulostaakin hyvittavalta ja uskomattomalta, että on lihonnut puurolla, on totta, että mitä tahansa syömällä voi lihoa. Ja vain pieni liikaripaus päivässä tuottaakin paljon kiloja 20 vuodessa. Jatkuvasti pitsaa naamaansa vetävä tyyppi lihoo toki paljon nopeammin.
Setäni lihoi tosi nopeasti, kun jäi eläkkeelle tosi raskaasta fyysisestä työstä, mutta jatkoi syömistä kuten ennenkin.
Ei julkisella puolella pääsääntöisesti 100-kiloinen pääse leikkaukseen. Kriteereinä on yli 40 BMI tai yli 35 silloin kun on vakavia liitännäissairauksia.
Yksityiselle puolelle toki pääsee aiemmin, mutta sehän ihan vain heidän pussistaan pois, pääsehän sinne muotoilemaan nenänsäkin ja veronmaksaja ei kärsi yhtään mitään.