Lue keskustelun säännöt.
Äiti! Koska olet viimeksi ostanut jotain ihan vain itsellesi?
Olenko ainoa joka huomaa käyttävänsä äitiyspikkareita, reikäisiä sellaisia vielä 6kk synnytyksestä. Äitiys housuja kun ovat ainoat ehjät ja rintaliivejä joista tunkee kaarituki pihalle? Tukka roikkuu silmillä.. Silmälasit olen uusinut 3 vuotta sitten.. Mistään ylellisyyksistä puhumattakaan!
Lapsilla on viimeisen päälle vaatteet, kaikki tarvitsivat kesäksi kolmet kengät ja tiehenkin pitää tilata mursketta.. Kaikki menee aina äidin hankintojen edelle.
Onhan muillakin näin?
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Ai niin, ja Escadan uuden kesätuoksun ostin myös laivalta!
T. 114
Tuoksut kannattaa ostaa netistä, säästää kymppejä.
t. yks äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapset on jo maailmalla mutta siltikin panostan enemmän heihin. Ostin nuoremmalle aikuiselle juuri uuden kännyn - ei se sitä pyytänyt mutta kun olin huomannut ettei entinen enää oikein skulaa niin ostin kun oli sopivasti synttärit. Annan heille lahjakortteja lahjaksi, että voivat ostaa vaatteita tai muuta tarpeellista. Annan lahjaksi myös lahjakortteja hierontaan ja ravintolaan (kun eivät halua tavaraa). Itse en ole käynyt kuin 2 kertaa elämässäni hierojalla ja kerran kasvohoidossa. Ravintolassa käyn silloin tällöin syömässä mutta töissä syön eväitä. En ole koskaan tottunut oikein itseeni tuhlaamaan. Nyt tilasin pariksi kuukaudeksi sanomalehden ja sitäkin mietin, että se on turhaa vaikkakin nautinto lukea aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Marraskuussa ostin rintaliivit, makoi yli satasen. Entisistä katkesi kaarituki, joten oli pakko. Viime syksynä ostin muutaman Sloggit tarjouksesta. Nyt pitäisi ostaa uudet housut, kun entiset alkaa olla rikki.
Näin äkkiseltään kun muistelen, niin minulla ei taida olla yhtään vaatetta, jota en olisi jo korjaillut jostain kohtaa. Mies välillä sanoo, että voisit ostaa uusia, mutta en tykkää vaatekaupoilla käymisestä. Ostan vain tarpeekseen ja vain sitä mistä tykkään, pidän myös vaatteet loppuun. Pienet tulot rajoittaa ostelua eniten.
Jos läheiset jo huomauttelevat vaatteistasi, osta jo hyvänen aika uusia!
Tänään ostin jäätelön, ennen kuin hain lapsen hoidosta.
Tämän ketjun innoittamana ostin tänään itselleni uuden takin, kolmet hyvin istuvat housut ja hupparin alenusmyynnistä. Lisäksi 12 paria sukkia. Kahden alle kaksivuotiaan äitinä olen kyllä kulkenut reikäisissä sukissa ja kulahtaneissa housuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua itkettää tää ketju kun ajattelen kaikkia äiti-parkoja, jotka menee kulahtuneessa olemuksessa rikkinäiset sloggit hiertäen. 😭
Kyllä mun sloggit ovat vanhat ja paikatutkin, mutta ei hierrä.
Minä en kaipaa uusia alusvaatteita. Haluan käyttää vaatteet loppuun, alusvaatteet ovat tässä helpot.
Bambualushousut kokeilussa, kestävätkö paremmin. Hiukan oudoilta tuntuvat, käytän päällimmäisinä pikkareina.
Tällä viikolla oon ostanut itelleni ainakin kolmet kengät, paidan, hameen ja kosmetiikkaa. Vauva on tosin vasta kuukauden nii ei tarvitse juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eilen, lasteni serkun rippijuhliin uuden mekon/leningin mitä sanaa kukin haluaa käyttää ☺
Ostin pitkän harkinnan jälkeen itselleni uudet kengät. Budjettiin nähden olivat kalliit (yleensä hankin kaiken käytettynä), mutta vain tuonmerkkiset sopivat jalkaani. Käytän niitä vuosikausia, korjaan itse tai korjautan suutarilla. Tänään kepsuttelin niillä ensimmäisen kerran <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori, mutta en nyt kyllä yhtään samaistu. Shoppaillut olen viimeksi tänään, ostin itselleni uusia vaatteita. Lapsia yksi, jolle on helppo ostaa vaatetta ja kenkiä myös käytettynä. Joten ei rasita kukkaroa. Niin ja isähän häntä hoitaa myös välillä, kun minä shoppailen...
Viime viikolla ostin itselleni paidan ja housut. Kieltämättä enemmän tulee ostettua lapsille kuin itselle - edelleen, vaikka lapset on jo teinejä. Välillä sokeutuu omille tarpeilleen, kun vuodet vierii niin nopeasti ja samat vaatteet mahtuu päälle vuodesta toiseen. En mitenkään väheksy tarpeitani, en vaan tule ajatelleeksi, että voisi ostaa itselleen jotain elämää helpottavaa (kuten kivoja kesävaatteita).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ostanut itselleni kyllä ihan tarpeeseen. Jos onkin ollut joku sellainen kausi, etten ole juuri vaatteita viitsinyt ostella, niin se on luultavasti johtunut enemmänkin siitä etten jaksa lähteä kauppaan tai minua on harmittanut etsiä vaatteita ylipainoisena. Nytkin on tilanne että tarvitsisin uusia liivejä, kun olen 20+ kiloa laihtunut ja entiset liivit ovat jääneet isoiksi. Onnistuin yhdet liivit ostamaan, ainoat sopivat ja oikean kokoiset mitä kaupassa oli. 95€ maksoi ne ja kiristelin hampaitani, mutta ei ollut oikein vaihtoehtoja. Uuden mekonkin ostin lapsen lakkiaisiin, kun edellinen juhlamekko näytti päälläni vähän säkiltä.
Meillä on vain yksi lapsi ja hyvin on pärjätty silloinkin kun itse olen ollut työttömänä tai opiskellut ilman opintotukea. Nyt olen pitkästä aikaa töissä ja rahaa riittäisi turhuuteenkin, mutta en tykkää tuhlata tuhlailun vuoksi vaan ostan kun tarvitsen jotain.
Se on silti edelleen totta, että helpommin sitä tulee hemmoteltua lasta kuin itseä.
Harmi että jollain on tosiaan noin! Juuri eilen kävin shoppailemassa ja ostin paljonkin "kalliita" vaatteita, paitoja, housuja, farkkuja, alusvaatteita ja vielä erikseen "superkalliita" alushousuja. Pidän hyvää huolta ulkonäöstäni ja minulla on lähes aina meikkiä ja hiukset kiharrettu. Lapset 1- ja 3-vuotiaita, ostan molemmille vain uusia merkkivaatteita. Panostan myös heidän ulkonäköönsä, eilen molemmat kävi myös kampaajalla. Ystäväni valitti että elän "liian ylellisesti" kun vaatteita/meikkejä/hiustuotteita ostellaan koko ajan ja kalliita sellaisia ja syödään usein ravintolassa yms. Mutta rahaa meillä kyllä on, siitä ei ole puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostan joka viikko itselleni jotain. Vaatetta, kenkiä tms. Voisin vaikka työkseni shoppailla 😄
Olen aina hemmotellut itseäni sillä, että käyn kirjastossa valikoimassa lukemista itselleni. Se on omaa, rauhallista aikaa. Siihen liittyy odotus hetkestä, jolloin pääsen niitä lukemaan.
Viime vuosina olen ostanut myös vaatteita itselleni, kun palasin takaisin töihin. Saatan käydä myös ulkona lounaalla.
Kun en ollut töissä, en raaskinut laittaa itseeni rahaa. Se on vain ajatusharha, ettei niin voisi tehdä! Oikeasti se oma kumppanikin haluaa, että toinen on tyytyväinen elämään ja ulkonäköönsä. Uusi pari alushousuja voi hyvinkin tuoda onnellisuutta muillekin ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ilmapiiriltään terveessä perheessä kaikilla on suunnilleen sama elintaso. Lapset eivät kulje Gugguu-pipossa, jos mammalla ei ole varaa ostaa ehjiä 30 euron farkkuja. Ja toisaalta olen nähnyt myös päinvastaisia esimerkkejä - eli vanhemmilla on rahaa, mutta lapsia ei kuitenkaan auteta rahallisesti 15 vuodesta ylöspäin, kiitollisia sietävät vanhempien mielestä olla, kun saavat lukioikäisinä ilmaisen ruuan, bussikortin ja katon pään päälle, vaikka äityli ostaa itselleen 200 euron juoksutakkeja. Jos lapsi tuhlaa kesällä tienaamansa marjanmyyntirahat jo ennen kevättä, eikä siksi pääse kavereiden kanssa elokuviin, se on voi voi.
Sama elintaso? Kyllä se usein niin päin menee, että 15 ikävuodesta ylöspäin tulee lapsille niin isoja menoja, että ne rajoittavat koko perheen elämää. Jos äidin juoksutakki maksaa 200€, lapsen ajokortti maksaa 2000€! Ja joissain perheissä hankitaan niille lapsille mopo ja mopokortti myös. Vaatteita ja kenkiä kuluu kasvuikäisillä. Jos minun jumppa maksaa vuodessa noin 200€, niin tyttären (15 v.) harrastukset maksaa yli tonnin plus varusteet. Pojan (12 v.) harrastukseen kuluu vuodessa 1200€ ja lisäksi turnausmaksuja. Molemmille oli pakko ostaa isommat pyörät keväällä, maksoi yli 500€, vaikka toiselle löytyi käytetty. Kyllä lapset voi jostain tinkiäkin, kun on niin kalliit menot. Enkä tarkoita, että koskaan ei voisi käydä leffassa tai superparkissa, vaan että ihan joka viikko en pysty antamaan rahaa vapaa-ajan viettoon. Sitten jos jossain vaiheessa saavat kesätöitä ja rahaakin siitä, oletan, että niitä käyttävät elektroniikkaan, merkkivaatteisiin, leffalippuihin, konsertteihin, scootteihin yms. nuorten mielestä oleellisiin asioihin.
Pentu ei kuole jos ei saa tonnien mopokorttia?
Ostakoon aikuisena omilla rahoillaan.
Sama juttu ajokortin ja merkkikännykän kanssa.
Siistit vaatteet oltava, ettei koulukiusata, samoin tietokone, ettei jää kehityksestä jälkeen.Vanhempani olivat juuri tätä mieltä. Elin kyllä lapsuuteni 70-luvulla. Mutta kyllä silloinkin oli muotivaatteet yms tärkeitä nuorille.
Vanhemmat ostivat itselleen laadukkaita vaatteita. Autot vaihtui joka toinen vuosi. Venekin piti vaihtaa isompaan. Äiti osti minkkiturkin, mitä ei pitänyt kuin kerran. Mutta kun muillakin rouvilla oli.
Minä olisin halunnut muotipermanetin tai edes muotileikkauksen. Tai ne merkkifarkut. Jos ei niitä, niin edes sen kamman sinne takataskuun. Ei puhettakaan. Lapsille joutaa välttämään isosisarusten kymmenen vuotta vanhat vaatteet.
Kouluun ei ostettu suksia, ei luistimia. Olisin tykännyt harrastaa juoksua, mutta ei sitä penikalle aleta mitään lenkkareita ostaan. Ostakoot aikuisena omilla rahoilla.
Lopulta opin olemaan pyytämättä, kun tiesi, että mitään ei kuitenkaan saa. Siksi ehkä olen omille lapsilleni yrittänyt laittaa sellaista, mitä he haluavat. Olen kulkenut edelleen vanhoissa vaatteissa, koska rahani ovat menneet lasten tarpeisiin. Niihin ajokortteihin yms. Kun muistan vielä näin vanhanakin sen tunteen, kun pyysin äidiltä rahaa ylioppilasmekon ostoon. Ei meillä ole semmoisiin rahaa, paa joku isosiskos kolttu päälle. Sillähän jäi niitä tuonne kaappiin, kun muutti pois 10 vuotta sitten.
Onneksi sain lainaan rahat mekkoon, niin ei tarvinnut lakkiaisiin mennä 10cm lyhyemmän siskoni vanhassa mekossa.
No lapsille onkin typerää ostaa kalliita merkkivaatteita kun jäävät heti pieneksi. Fiksut vanhemmat sinulla.
Valitettavasti sama homma. Lapset on puettu viimeisen päälle ja saavat aina jotain. Itselleni ostin kolme viikkoa sitten Lidlistä leggarit, kun vanhat hajosivat haaroista :D
Eilen ostin Biothermin vartalovoiteen :))
Eilen ostin vanukkaan, mutta lapsi söi sen.
Kyllä mä ainakin tykkään piristää miestäni uusilla alusvaatteilla. Tylsäähän se on pitää vuosia vanhoja ja moneen kertaan nähtyjä päivästä toiseen. Tai siis vuodesta toiseen.