Äiti! Koska olet viimeksi ostanut jotain ihan vain itsellesi?

Ah toissapäivänä, ostin itselleni auton 🤗🤗sellaisen, josta olin jo pitkään haaveillut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ilmapiiriltään terveessä perheessä kaikilla on suunnilleen sama elintaso. Lapset eivät kulje Gugguu-pipossa, jos mammalla ei ole varaa ostaa ehjiä 30 euron farkkuja. Ja toisaalta olen nähnyt myös päinvastaisia esimerkkejä - eli vanhemmilla on rahaa, mutta lapsia ei kuitenkaan auteta rahallisesti 15 vuodesta ylöspäin, kiitollisia sietävät vanhempien mielestä olla, kun saavat lukioikäisinä ilmaisen ruuan, bussikortin ja katon pään päälle, vaikka äityli ostaa itselleen 200 euron juoksutakkeja. Jos lapsi tuhlaa kesällä tienaamansa marjanmyyntirahat jo ennen kevättä, eikä siksi pääse kavereiden kanssa elokuviin, se on voi voi.

Sama elintaso? Kyllä se usein niin päin menee, että 15 ikävuodesta ylöspäin tulee lapsille niin isoja menoja, että ne rajoittavat koko perheen elämää. Jos äidin juoksutakki maksaa 200€, lapsen ajokortti maksaa 2000€! Ja joissain perheissä hankitaan niille lapsille mopo ja mopokortti myös. Vaatteita ja kenkiä kuluu kasvuikäisillä. Jos minun jumppa maksaa vuodessa noin 200€, niin tyttären (15 v.) harrastukset maksaa yli tonnin plus varusteet. Pojan (12 v.) harrastukseen kuluu vuodessa 1200€ ja lisäksi turnausmaksuja. Molemmille oli pakko ostaa isommat pyörät keväällä, maksoi yli 500€, vaikka toiselle löytyi käytetty. Kyllä lapset voi jostain tinkiäkin, kun on niin kalliit menot. Enkä tarkoita, että koskaan ei voisi käydä leffassa tai superparkissa, vaan että ihan joka viikko en pysty antamaan rahaa vapaa-ajan viettoon. Sitten jos jossain vaiheessa saavat kesätöitä ja rahaakin siitä, oletan, että niitä käyttävät elektroniikkaan, merkkivaatteisiin, leffalippuihin, konsertteihin, scootteihin yms. nuorten mielestä oleellisiin asioihin.

Pentu ei kuole jos ei saa tonnien mopokorttia?

Ostakoon aikuisena omilla rahoillaan.

Sama juttu ajokortin ja merkkikännykän kanssa.

Siistit vaatteet oltava, ettei koulukiusata, samoin tietokone, ettei jää kehityksestä jälkeen.

Vanhempani olivat juuri tätä mieltä. Elin kyllä lapsuuteni 70-luvulla. Mutta kyllä silloinkin oli muotivaatteet yms tärkeitä nuorille.

Vanhemmat ostivat itselleen laadukkaita vaatteita. Autot vaihtui joka toinen vuosi. Venekin piti vaihtaa isompaan. Äiti osti minkkiturkin, mitä ei pitänyt kuin kerran. Mutta kun muillakin rouvilla oli.

Minä olisin halunnut muotipermanetin tai edes muotileikkauksen. Tai ne merkkifarkut. Jos ei niitä, niin edes sen kamman sinne takataskuun. Ei puhettakaan. Lapsille joutaa välttämään isosisarusten kymmenen vuotta vanhat vaatteet.

Kouluun ei ostettu suksia, ei luistimia. Olisin tykännyt harrastaa juoksua, mutta ei sitä penikalle aleta mitään lenkkareita ostaan. Ostakoot aikuisena omilla rahoilla.

Lopulta opin olemaan pyytämättä, kun tiesi, että mitään ei kuitenkaan saa. Siksi ehkä olen omille lapsilleni yrittänyt laittaa sellaista, mitä he haluavat. Olen kulkenut edelleen vanhoissa vaatteissa, koska rahani ovat menneet lasten tarpeisiin. Niihin ajokortteihin yms. Kun muistan vielä näin vanhanakin sen tunteen, kun pyysin äidiltä rahaa ylioppilasmekon ostoon. Ei meillä ole semmoisiin rahaa, paa joku isosiskos kolttu päälle. Sillähän jäi niitä tuonne kaappiin, kun muutti pois 10 vuotta sitten.

Onneksi sain lainaan rahat mekkoon, niin ei tarvinnut lakkiaisiin mennä 10cm lyhyemmän siskoni vanhassa mekossa.

Eilen ostin viinipullon jonka juon tänään. Mies ja lapset reissussa. Viime syksynä ostin itselleni tonnin peliläppärin ja sitä ennen 200€ juoksulenkkarit. Keväällä olen ostanut kaappini täyteen kesävaatteita. Kyllä mä itteäni osaan hemmotella :D marttyyriys ja uhrautuminen ovat vieraita käsitteitä, näen sitä ympärilläni ihan liikaa naisten toimesta. En ikinä ala moiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ilmapiiriltään terveessä perheessä kaikilla on suunnilleen sama elintaso. Lapset eivät kulje Gugguu-pipossa, jos mammalla ei ole varaa ostaa ehjiä 30 euron farkkuja. Ja toisaalta olen nähnyt myös päinvastaisia esimerkkejä - eli vanhemmilla on rahaa, mutta lapsia ei kuitenkaan auteta rahallisesti 15 vuodesta ylöspäin, kiitollisia sietävät vanhempien mielestä olla, kun saavat lukioikäisinä ilmaisen ruuan, bussikortin ja katon pään päälle, vaikka äityli ostaa itselleen 200 euron juoksutakkeja. Jos lapsi tuhlaa kesällä tienaamansa marjanmyyntirahat jo ennen kevättä, eikä siksi pääse kavereiden kanssa elokuviin, se on voi voi.

Sama elintaso? Kyllä se usein niin päin menee, että 15 ikävuodesta ylöspäin tulee lapsille niin isoja menoja, että ne rajoittavat koko perheen elämää. Jos äidin juoksutakki maksaa 200€, lapsen ajokortti maksaa 2000€! Ja joissain perheissä hankitaan niille lapsille mopo ja mopokortti myös. Vaatteita ja kenkiä kuluu kasvuikäisillä. Jos minun jumppa maksaa vuodessa noin 200€, niin tyttären (15 v.) harrastukset maksaa yli tonnin plus varusteet. Pojan (12 v.) harrastukseen kuluu vuodessa 1200€ ja lisäksi turnausmaksuja. Molemmille oli pakko ostaa isommat pyörät keväällä, maksoi yli 500€, vaikka toiselle löytyi käytetty. Kyllä lapset voi jostain tinkiäkin, kun on niin kalliit menot. Enkä tarkoita, että koskaan ei voisi käydä leffassa tai superparkissa, vaan että ihan joka viikko en pysty antamaan rahaa vapaa-ajan viettoon. Sitten jos jossain vaiheessa saavat kesätöitä ja rahaakin siitä, oletan, että niitä käyttävät elektroniikkaan, merkkivaatteisiin, leffalippuihin, konsertteihin, scootteihin yms. nuorten mielestä oleellisiin asioihin.

Pentu ei kuole jos ei saa tonnien mopokorttia?

Ostakoon aikuisena omilla rahoillaan.

Sama juttu ajokortin ja merkkikännykän kanssa.

Siistit vaatteet oltava, ettei koulukiusata, samoin tietokone, ettei jää kehityksestä jälkeen.

Vanhempani olivat juuri tätä mieltä. Elin kyllä lapsuuteni 70-luvulla. Mutta kyllä silloinkin oli muotivaatteet yms tärkeitä nuorille.

Vanhemmat ostivat itselleen laadukkaita vaatteita. Autot vaihtui joka toinen vuosi. Venekin piti vaihtaa isompaan. Äiti osti minkkiturkin, mitä ei pitänyt kuin kerran. Mutta kun muillakin rouvilla oli.

Minä olisin halunnut muotipermanetin tai edes muotileikkauksen. Tai ne merkkifarkut. Jos ei niitä, niin edes sen kamman sinne takataskuun. Ei puhettakaan. Lapsille joutaa välttämään isosisarusten kymmenen vuotta vanhat vaatteet.

Kouluun ei ostettu suksia, ei luistimia. Olisin tykännyt harrastaa juoksua, mutta ei sitä penikalle aleta mitään lenkkareita ostaan. Ostakoot aikuisena omilla rahoilla.

Lopulta opin olemaan pyytämättä, kun tiesi, että mitään ei kuitenkaan saa. Siksi ehkä olen omille lapsilleni yrittänyt laittaa sellaista, mitä he haluavat. Olen kulkenut edelleen vanhoissa vaatteissa, koska rahani ovat menneet lasten tarpeisiin. Niihin ajokortteihin yms. Kun muistan vielä näin vanhanakin sen tunteen, kun pyysin äidiltä rahaa ylioppilasmekon ostoon. Ei meillä ole semmoisiin rahaa, paa joku isosiskos kolttu päälle. Sillähän jäi niitä tuonne kaappiin, kun muutti pois 10 vuotta sitten.

Onneksi sain lainaan rahat mekkoon, niin ei tarvinnut lakkiaisiin mennä 10cm lyhyemmän siskoni vanhassa mekossa.

Halit. Sulla on tosi kurjat vanhemmat😥

Juuri tänään katselin peilistä, että näytänpä hyvältä eräässä tietyssä kesämekossa ja näteissä kengissä. Tuli muistoja ja tajusin, että samaa yhdistelmää käytin ahkerasti yhdellä ulkomaanmatkalla kuusi vuotta ja kaksi lasta sitten. Ihan uusia ne eivät olleet sielläkään.

Aloin katsoa kesävaatteitani läpi sillä silmällä ja totesin, että joukossa on paljon 10-15 vuotta vanhaa. Mutta kun materiaalit ovat hyviä ja mallit klassisia, voin hyvin käyttää edelleen samoja. Yksi pellava-puuvillainen maksihame on lähes 20 vuotta vanha, ja muuttuu haalistuessaan vain hienommaksi. Sitten on pari mekkoa, jotka ovat ehkä 50 vuotta vanhoja, mutta tulleet käytettyinä.

Tänä kesänä olen ostanut sateenpitävän trenssin, ja vielä pitäisi ostaa uudet sandaalit. Muuta en tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän on tullu ostettua. Menee äitiyspäivärahat kaikki ruokaan ja vauvaan. Nyt häiden kynnyksellä oon ollu tosi itsekäs ja käyttäny itteeni rahaa kunnolla. Mut kyl sitä tuli kuljettuu 3kk haaroista revenneissä farkuissa kun ei vaan ollu varaa ostaa uusia.

Mä huomasin et neulaa ja lankaa löytyy kotoa. Oikeasti paikkaan omia aluhousujakin. En ikinä olisi uskonut tekeväni moista.

Paljon käytetty mm alushousuja todellakin loppuun toiset päälle jos ovat niin kulahtaneet etteivät pysy jalassa.

Viime aikoina osteltu joskus luotollakin kun kyllästyin huonoihin liiveihin.

Tänä vuonna kulunut 110 euroa vaatteisiin, alushousuja ostan aina kun voin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika vähän on tullu ostettua. Menee äitiyspäivärahat kaikki ruokaan ja vauvaan. Nyt häiden kynnyksellä oon ollu tosi itsekäs ja käyttäny itteeni rahaa kunnolla. Mut kyl sitä tuli kuljettuu 3kk haaroista revenneissä farkuissa kun ei vaan ollu varaa ostaa uusia.

Mä huomasin et neulaa ja lankaa löytyy kotoa. Oikeasti paikkaan omia aluhousujakin. En ikinä olisi uskonut tekeväni moista.

Paljon käytetty mm alushousuja todellakin loppuun toiset päälle jos ovat niin kulahtaneet etteivät pysy jalassa.

Viime aikoina osteltu joskus luotollakin kun kyllästyin huonoihin liiveihin.

Tänä vuonna kulunut 110 euroa vaatteisiin, alushousuja ostan aina kun voin.

Oikea saituri tosin ei pukisi kaksia alushousuja päällekkäin. Nehän kuluvat molemmat!

Vierailija kirjoitti:

Juuri tänään katselin peilistä, että näytänpä hyvältä eräässä tietyssä kesämekossa ja näteissä kengissä. Tuli muistoja ja tajusin, että samaa yhdistelmää käytin ahkerasti yhdellä ulkomaanmatkalla kuusi vuotta ja kaksi lasta sitten. Ihan uusia ne eivät olleet sielläkään.

Aloin katsoa kesävaatteitani läpi sillä silmällä ja totesin, että joukossa on paljon 10-15 vuotta vanhaa. Mutta kun materiaalit ovat hyviä ja mallit klassisia, voin hyvin käyttää edelleen samoja. Yksi pellava-puuvillainen maksihame on lähes 20 vuotta vanha, ja muuttuu haalistuessaan vain hienommaksi. Sitten on pari mekkoa, jotka ovat ehkä 50 vuotta vanhoja, mutta tulleet käytettyinä.

Tänä kesänä olen ostanut sateenpitävän trenssin, ja vielä pitäisi ostaa uudet sandaalit. Muuta en tarvitse.

Pakko ostaa uusia, kun lapset lihottivat 20kg:(

Onnex UFFilla oli just euron päivät...

Tamppooneja ja siteitä, niitä ei muut miesvaltaisessa perheessä käytä.

Kolmenkymmenen vuoden kituuttamisen jälkeen ostin auton käteisellä, lahjoitin rahaa sen verottoman määrän ja olen ostanut viikottain parillasadalla eurolla kosmetiikka ja useilla sadoilla euroilla vaatteita. Ja VAIN ITSELLENI!

Olen nyt kesää varten ostanu enempi uusia vaatteita, mekkoja jne :) Vaatteita en tarvisi enää uusia. Mutta nyt haaveilen, että ostaisin itselle pian hemmoteluhoidon/hieronnan. Palveluja olen tosi vähän ostanut ja ne tulisi tarpeeseen :)

Olen aina ostanut, kaikki nämä vuodet, ihan itselleni paljon vaatteita, kirjoja, kosmetiikkaa, matkojakin, joille lapsi ei ole päässyt/halunnut mukaan.

Ps. Tarkoittaako tuo ÄITI! ihmistä, joka on synnyttänyt lasten alle vuosi sitten?

En silti ymmärrä, etteikö voisi ostaa ihan vaan itselleen...

Kevättakin, kahdet sandaalit, halppis kävelykengät, kaksi hametta, caprit, paidan, kasvovoiteita,  , käsityötarvikkeita, neuleohjekirjan,  lehtilaus kolmeksi kuukaudeksi, paljon kukkia puutarhaharrastukseeni yms.

Nämä viimeisimmät hankinnat. Tottakai itseäänkin täytyy ajatella. 

Olen ostanut paljonkin. Tänään viimeksi lenkkarit ja uuden laukun, molemmat tarpeeseen.

Olen ostanut kesävaatteita ja käynyt kosmetologilla laittamassa värit kulmiin ja ripsiin. Mutta mistä vielä joudun haaveilemaan, on kunnon rintaliivit ja yksi tietty, hyvä, noin 60 euroa maksava päivä-/värivoide kasvoille.

Muistaakseni ostin itselleni kolme viikkoa sitten henkilöauton. Käteisellä. Sitä ennen asunnon, tilisiirrolla ilman velkaa.

Puhumattakaan pienemmistä jutuista, kuten matkoista, huonekaluista jne.

Mieheni osti mulle haalarin juhlaan torstaina. Oltiin ostamassa pojalle vaatteita juhlaa varten ja tuokin osui silmään. Itse olen käynyt kampaajalla joku viikko sitten, mut mitähän olisin itselleni ostanut...?

No tänää ostin viinipullon ja röökiaskin

Viimeksi tänään. Lähdettiin koko porukalla kaupunkiin ostamaan mulle kesävaatetteita, kun entiset on suurin osa pieniä kiitos tämän 1,5kk ikäisen. Ostin 2 mekkoa, shortsit ja pari pitkähihaista. Lisäksi heräteostoksena Stephen King pokkari. En edes olisi tarvinnut miestä mukaan, mutta hän halusi lähteä, että voin rauhassa katsella.

Meillä ei liiemmin ylimääräistä ole, sitten kun on ostan ensin lapselle, sitten mietin tarvitaanko kotiin jotain akuuttia uutta sitten vasta jos jotain vielä jää mietin mitä itse tarvitsen.  Jos olisi joka kuussa vähän "ylimääräistä", eli ei elettäisi kädestä suuhun, palkka - laskut - ruokaa ja tili on tyhjä niin varmasti ostaisin enemmän itsellenikin.