Mies, miten käyttäydyt kiinnostavan naisen/ihastuksesi lähellä?
Kommentit (953)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitan käyttäytyä yhtä normaalisti kuin kenen tahansa ihmisen lähellä sillä erotuksella, että luon katsekontaktia useammin ja yritän hymyillä.
Odotan, että nainen tekee lähestymisen.
Voi älä odoya, vaan tee jotain enemmän!
Naisena on todella vaikeaa tietää, oletko vain peruskohtelias, hyväntuulinen ja kaikille ystävällinen. Tulee väärinkäsityksiä, jos ehdottelee jotain tällä perusteell. Viipyilevät katseet, sekään ei aina onnistu, sillä ujous iskee. Kysy jotain, vaikka viikonloppusuunnitelmista, tulevista lomista. Jotain henkilökohtaista, ei työhön liittyvää, jos ollaan töissä. Ja sitten, ”lähtisitkö joskus vaikka kahville töiden jälkeen?”...
No jaa, tuossa kysymisessä on kyllä vaarana että nainen tuntee ahdistusta kun alat utelemaan hänen hlökohtaisia juttuja vaikkakin niin harmitonta kuin viikonloppusuunnitelmat. Jos olen ihastunut, miksi utelisin naiselta mitään ja tekisin hänelle sen myötä ikävän olon? Kahville pyyntö olisi jo törkeää ellei tunne jo todella hyvin.
Minulta kesti pari vuotta että sain kysyttyä niinkin henkilökohtaista kuin että milloin meinaat pitää kesäloman? Enempää en ole vielä uskaltanut, työasioista vaan puhunut. Ujoutta vai hienotunteisuutta, en tiiä. Onhan se surullista kun muut miehet juttelee ja kyselee vaikka mitä vapaa-ajan juttuja, no niitä sitten kuuntelen hiljaa vieressä.
No sähän oot jo toiminut etkä vain haaveillut, nyt on hyvä aika kysyä talvilomista, siitä se lähtee!
Jos vastaa lomauteluihin ystävällisesti oot jo hyvin pärjännyt ja seuraava askel on joulun alla toivottaa hyvät joulut. Siihen jos saat kiitoksen hymyn kanssa olet selkeästi saanut naisen hyväksynnän ja voit varovasti lisätä aktiivisuutta heti vuoden alussa vaikkapa toivottamalla hyvää alkanutta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Jään kotiin katsomaan yhdistettyä.
Kas kun et yhdistymistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen kuten Karalahti Nannan kanssa: kävelen ensin ohi ja sanon "moi". Heti perään muutamien viikkojen jälkeen laitan kasuaalin tekstarin: "Moikka! On vaan sellainen tunne, että haluaisin kysyä, miten sulla menee". Siitä eteenpäin sit romanssi kehkeytyy.
Karalahden tapauksessa pääasia ei varmaan ollut siinä mitä teki vaan kuka teki.
Jos olet korkean statuksen jääkiekonpelaaja(vaikkakin entinen sellainen) niin aloitteen ei tarvitse olla erikoinen.
Ja päinvastaisesti vaikka se tavismies tekisi minkälaisen aloitteen tahansa niin ei saisi Nannan tasoista naista.
.. Nannan "tasoista" naista. Hahhaa, yök!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen kuten Karalahti Nannan kanssa: kävelen ensin ohi ja sanon "moi". Heti perään muutamien viikkojen jälkeen laitan kasuaalin tekstarin: "Moikka! On vaan sellainen tunne, että haluaisin kysyä, miten sulla menee". Siitä eteenpäin sit romanssi kehkeytyy.
Karalahden tapauksessa pääasia ei varmaan ollut siinä mitä teki vaan kuka teki.
Jos olet korkean statuksen jääkiekonpelaaja(vaikkakin entinen sellainen) niin aloitteen ei tarvitse olla erikoinen.
Ja päinvastaisesti vaikka se tavismies tekisi minkälaisen aloitteen tahansa niin ei saisi Nannan tasoista naista.
.. Nannan "tasoista" naista. Hahhaa, yök!
Siinä on kyllä vakka löytänyt kantensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä käyttäydyn yleensä hölmösti. En uskalla sanoa suoraan, tai jos uskallan niin puhun kuin ruuneperi ja heitän välillä kommentteja kuten onko liian noloa tms?
Jos nainen on fiksu niin hän pyytää hienovaraisesti lopettamaan ja yleensä lopetankin ja sen jälkeen pystyn vielä olemaan kaveri hänen kanssaan. Jos ei niin hän menee paniikkiin ja lähtee tilanteesta ja vältämme toisiamme.
Yleisesti ottaen voin myös sanoa että selvin päin iskeminen harvemmin onnistuu.
Selvin päin iskeminen kyllä vaatii rohkeutta.
Muutama kerta on onnistunutkin, mutta vaatii todellakin rohkeutta ja että katsoo että tuon kanssa voisi natsata.
Vierailija kirjoitti:
No mä myös välttelen ihastukseni kohdetta. Olen nainen, naimisissa, pari teinilasta ja avioliitto ollut pystyyn kuollut jo vuosia aviomiehen uskottomuuden vuoksi. Lasten ja lainojen vuoksi siedän miestä enää.
Tapasin työkuvioiden kautta aivan uskomattoman miehen. Saa sukat pyörimään jaloissa, niin seksikäs ja upea että koskaan en ole tavannut. Mies jää jatkuvasti kiinni minun salatuijottamisesta ja punastuu kun huomaan tämän. Pitää puoliani töissä ja suojelee, jotain käsittämätöntä kemiaa ja vetovoimaa on meidän välillä .
Mies on myös naimisissa, teinien isä. Satun kautta rantein tietämään että hänen vaimollaan on mt-ongelmia ja liitto natisee.
Mitäpä tässä pitäisi tehdä?
Kumpikaan ei ole koskaan kertonut toiselle tunteista vaikka esim. Lounastauolla melkein tekee mieli syödä toinen katseilla.
Voi ei! Maailmassa on niin vähän oikeaa rakkautta, että edes kokeilkaa
Vierailija kirjoitti:
Olen alkanut ymmärtää, että miesten kiinnostuksesta ei välttämättä tiedä edes silloin, kun hääkellot soivat.
Ei todellakaan. Kunhan jonkun kanssa on naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuijotan, huohotan, läähätän. Puristan perseestä ja tisseistä! Työnnän käteni jalkoväliin ja sormet syvälle!
Olet olevinasi hauska, mutta jokainen nainen on tavannut tämän hepun.
Kyllä. Minä valitettavasti 14 vuotiaana keskellä päivää bussissa. Sama tyyppi tuli kolmisen vuotta myöhemmin vastaan kadulla kun tulin lukiosta kotiin ja yritti käydä kiinni ja kiskoa minut ojaan. Vaati seksiä.
Se, kuinka käyttäydyn vaihtelee tilanteen mukaan. Tällä hetkellä olen ihastunut työpaikalla olevaan naiseen, joten pyrin hakeutumaan hänen seuraansa mahdollisimman paljon. Toki yritän pitää varani siinä, etten ala hakeutua lähelle liian usein. Yritän kuitenkin päästä päivittäin juttelemaan edes kerran, ja sitten aina ärsyttää jos tielle tulee jokin este.
Noin muuten yritän olla kanssakäymisessä melko ystävällinen, mutta samaan aikaan olen super varovainen siinä, etten sano mitään sellaista, joka paljastaisi ihastukseni. Se johtaa sitten liialliseen puhumiseen työasioista ja niin edelleen, koska on helpompaa puhua jostain sellaisesta mikä ei ole henkilökohtaista.
Toisaalta olen varma että käryän pian, sillä huomaan aina vahingossa katselevani häntä kauempaa esim. taukotiloissa, ja eivätkös naiset aika hyvin haista kun joku katselee heitä. Ei ole siis tarkoitus katsella erityisesti, mutta kun tilanne on se, että hän on sata kertaa kiinnostavampi ja viehättävämpi kuin muut työkaverini, jotka eivät herätä oikein mitään tunteita. On muuten hassua olla työpaikalla, jossa on vaikka kuinka paljon samanikäisiä naisia, mutta sitten vain juuri se yksi kiinnostaa.
Mutta joo, oma käytös riippuu aina paljon siitä millainen tilanne - missä ollaan, onko vastapuoli varattu, millaiset riskit hommassa jne.
Vierailija kirjoitti:
Se, kuinka käyttäydyn vaihtelee tilanteen mukaan. Tällä hetkellä olen ihastunut työpaikalla olevaan naiseen, joten pyrin hakeutumaan hänen seuraansa mahdollisimman paljon. Toki yritän pitää varani siinä, etten ala hakeutua lähelle liian usein. Yritän kuitenkin päästä päivittäin juttelemaan edes kerran, ja sitten aina ärsyttää jos tielle tulee jokin este.
Noin muuten yritän olla kanssakäymisessä melko ystävällinen, mutta samaan aikaan olen super varovainen siinä, etten sano mitään sellaista, joka paljastaisi ihastukseni. Se johtaa sitten liialliseen puhumiseen työasioista ja niin edelleen, koska on helpompaa puhua jostain sellaisesta mikä ei ole henkilökohtaista.
Toisaalta olen varma että käryän pian, sillä huomaan aina vahingossa katselevani häntä kauempaa esim. taukotiloissa, ja eivätkös naiset aika hyvin haista kun joku katselee heitä. Ei ole siis tarkoitus katsella erityisesti, mutta kun tilanne on se, että hän on sata kertaa kiinnostavampi ja viehättävämpi kuin muut työkaverini, jotka eivät herätä oikein mitään tunteita. On muuten hassua olla työpaikalla, jossa on vaikka kuinka paljon samanikäisiä naisia, mutta sitten vain juuri se yksi kiinnostaa.
Mutta joo, oma käytös riippuu aina paljon siitä millainen tilanne - missä ollaan, onko vastapuoli varattu, millaiset riskit hommassa jne.
Voihan niistä työjutuistakin jutelle vähän syvällisemmin, kysyä vaikka mielipiteitä asioihin. Ja ruokatauolla jutustella eväistä tai pyytää mukaan jos lähdette lounaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ignooraan. Olen huomannut, että sillä ei ole mitään väliä jos on ihastunut kun se ei johda mihinkään. Naiset ei kiinnostu vähän ujosta miehestä. Kuoletan kaikki ihastuksen tunteet nopeasti. Ennen siinä meni kuukausia enää vain pari päivää.
Mä olen ollut kiinnostunut vaikka kuinka monesta ujosta miehestä, mutta he ovat tosi vaikeita. Vaikka yritän jutella ja katsella, he vaan ignooraavat, juuri niin kuin sinäkin sanot tekeväsi. Ei sitä leikkiä jaksa kauaa. Jos kerran toinen ei osoita kiinnostusta takaisinpäin, ryhdyn kuollettamaan tunteitani. Koska en halua menettää aikaa ja yöunia miehen takia jota en voi saada.
Muutenkin ihan pötypuhetta tuo ettei naiset tykkää ujoista miehistä kun suomalaiset miehet ovat pääasiassa vähän ujoja.
Itse käyttäydyn idioottimaisesti sammakoita suustani päästäen.
Hikoilen,ujostelen,punastelen, hermoilen, naama hymyssä kokoajan, puhun mitä sattuu nopeasti ja jälkeenpäin pidän puheitani aivan pöhköinä, kysymyksiin vastaan liian nopeasti ja tyhmästi. Tuskin vastapuoli ymmärtää että kaikki johtuu hermoilusta enkä oikeasti ole niin outo hosuja. Ikävintä että nämä oireet ovat niitä huonoimpia piirteitä miehessä, kun pitäisi olla rauhallinen, fiksu ja itsevarma.
Vierailija kirjoitti:
Hikoilen,ujostelen,punastelen, hermoilen, naama hymyssä kokoajan, puhun mitä sattuu nopeasti ja jälkeenpäin pidän puheitani aivan pöhköinä, kysymyksiin vastaan liian nopeasti ja tyhmästi. Tuskin vastapuoli ymmärtää että kaikki johtuu hermoilusta enkä oikeasti ole niin outo hosuja. Ikävintä että nämä oireet ovat niitä huonoimpia piirteitä miehessä, kun pitäisi olla rauhallinen, fiksu ja itsevarma.
Ehkä sun kannattaisi vältellä ihastustasi? Annat itsestäsi vain idiootin kuvan ja naiselle kiusaantuneen ja hämmentyneen olon. Kuten sanoit rauhallisuus ja itsevarmuus on mitä naiset miehestä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hikoilen,ujostelen,punastelen, hermoilen, naama hymyssä kokoajan, puhun mitä sattuu nopeasti ja jälkeenpäin pidän puheitani aivan pöhköinä, kysymyksiin vastaan liian nopeasti ja tyhmästi. Tuskin vastapuoli ymmärtää että kaikki johtuu hermoilusta enkä oikeasti ole niin outo hosuja. Ikävintä että nämä oireet ovat niitä huonoimpia piirteitä miehessä, kun pitäisi olla rauhallinen, fiksu ja itsevarma.
Ehkä sun kannattaisi vältellä ihastustasi? Annat itsestäsi vain idiootin kuvan ja naiselle kiusaantuneen ja hämmentyneen olon. Kuten sanoit rauhallisuus ja itsevarmuus on mitä naiset miehestä haluaa.
Totta. Noin ujo ja nolo mies tuskin naista saa. Ihan reiluna neuvona, välttele ihastustasi kunnes miehistyt. Jos et pysty muuttumaan, niin tyydy ikisinkkuuteen. Poikkeuksena jos olet rikas tai julkkis niin käytöksesi on jopa söpöä naisten mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Hikoilen,ujostelen,punastelen, hermoilen, naama hymyssä kokoajan, puhun mitä sattuu nopeasti ja jälkeenpäin pidän puheitani aivan pöhköinä, kysymyksiin vastaan liian nopeasti ja tyhmästi. Tuskin vastapuoli ymmärtää että kaikki johtuu hermoilusta enkä oikeasti ole niin outo hosuja. Ikävintä että nämä oireet ovat niitä huonoimpia piirteitä miehessä, kun pitäisi olla rauhallinen, fiksu ja itsevarma.
Älä välitä. Kukaan ei ole mielettömän ihastuneena rauhallinen, fiksu ja itsevarma, eivät edes nämä viisastelijat täällä. Joskus kohteeksesi sattuu nainen joka ymmärtää miksi sähläät ja pitää sinua hellyttävänä ja aitona. Olen itse muuten ihastuessani ihan samanlainen enkä voi sille mitään. N
Monesti en saa sanaa suustani. Toisinaan juttua riittää ja pystyn rentoutumaan, kunhan muita henkilöitä ei siinä ihan lähellä ole.
Ailahtelevasti, koska koko ajan on pelko, anteeksi tieto siitä etten ole kuitenkaan riittävä hänelle. Tämä on tullut todettua kerta toisensa jälkeen.