Lue keskustelun säännöt.
Mies heitti ulos ja lopetti suhteen.
07.06.2018 |
Olen siis noin puolenvuoden ajan tapaillut ja alkanut seurustelemaan leskeksi jääneen miehen kanssa. Mies oli jäänyt leskeksi noin 5 vuotta sitten (vaimo oli menehtynyt onnettomuudessa) ja heillä on 11.v tyttö ja 17.v poika. Olin siis ensimmäinen nainen, jota mies oli alkanut tapailemaan kunnolla onnettomuuden jälkeen, vaimon menetys oli kuulemma helvet#n kova ja nyt vasta alkoi olemaan valmis kokeilemaan uutta suhdetta.
Jo alkuvaiheessa tapailua mua alko ärsyttämään kun kävin miehen luona ja siellä oli valokuvia ex vaimosta (lasten huoneessa ehkä ymmärrän, mutta vitriinissä oli pari valokuvaa lapsista ja ex vaimosta), exsän maalaama taulu, eksän tekemä tilkkutäkki.
Kaikki suju ihan hyvin, mies on kiltti, hauska, hyvä isä, fiksu ja erittäin komea. Meillä oli hyviä keskusteluja, hän oli erittäin hurmaava ja huomioon ottava. Mutta kokoajan tuntu että eksä on siellä jossain taustalla. Tottakai hän kertoi eksästään, mutta pyysin ettei hän puhuisi hänestä. Ymmärrän että vaimon menetys oli rankka, mutta siitä oli jo 5 vuotta. Oltiin puhuttu jopa yhteenmuutosta jossain vaiheessa, kuhan lapset tottuvat ajatukseen ja minuun, ei halunnut hätiköidä tai hämmentää lapsiaa. Minun mielestä kyllä lapsienkin pitäisi jo päästä asiasta pikkuhiljaa yli, vaikka ymmärrän että lapsille vanhemman menetys on rankka asia, mutta asiasta on jo sen 5 vuotta ja lapsetkin olivat sen verran pieniä.
Mutta tavattiin viime lauantaina ja tarkoitus oli olla yötä hänen luonaan. Mies alkoi tekemään ruokaa ja otti kaapistaan jonkun vanhan keittokirjan. Autoin häntä ruoan jälkeen siivoamaan keittiön ja huomasin, että keittokirja on eksän tekemä ja minulla keitti yli. Mies lähti hakemaan tytärtään kaveriltaan ja minä jäin hänen luokseen siksi aikaa. Päätin sitten heittää keittokirjan pois ja sen vanhan ruman tilkkutäkin, jos sinne aion kerran muuttaakkin. Vein eksän valokuvat lasten huoneeseen. En halua elää talossa, missä on kuollut eksvaimo läsnä. Mies tietenkin huomasi asian ja alkoi huutamaan minulle, että minulla ei ole oikeutta koskea hänen eksänsä tavaroihin ja paineli hakemaan kirjan ja täkin roskiksesta. Yritin selittää hänelle, että hänen on aika päästä yli eksästään, koska tämä on kuollut ja en aio asua talossa, missä on jonkun eks akan tavaroita. Mies heitti pyysi minua poistumaan ja sain illalla viestin, että tämä on tässä.
En tiedä mitä ajatella, miehen pitäisi päästä jo yli jos on minun kanssani. Yritin laittaa hänelle vielä viestiä ja soittaa, mutta hän ei vastaa. Mitä tehdä?
Kommentit (249)
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein huonot suhteet uusioperheen lapsiin haluaa, niin siitä vaan viskomaan kaikki kuvat ja muistutukset kuolleesta vanhemmasta pois.
Mutta oliko sinulla ajatuksena että lapset kasvavat isoiksi ja muuttavat mahdollisimman pian pois?
Ymmärrän että toimin väärin ja olen pyytänytkin sitä mieheltä anteeksi, mutta hän ei ole vastannut. Ja pidin kyllä lapsista. Tyttö oli oikein mukava ja herttanen mutta hieman ujo ja arka minua kohtaan. Poikaa taas ei oikein kiinnostanut ja oli alussa vihainen isälleen, koska luuli että minä olen korvaamassa hänen äitiään. Mutta en missään vaiheessa ole ajatellut että korvaisin lapsille heidän äitiään. Heillä oli ja on äiti, joka en ole minä. Olin kyllä valmis alusta asti lapsiin, koska näin miten tärkeitä he ovat miehelle. Sitä ihailinkin miten hyvä isä hän, joka kanssa minäkin voisin tehdä lapsia. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas maukas provo, mutta toisaalta tunnen pari henkilöä, jotka ovat oikeasti niin tyhmiä, että voisivat käyttäytyä/ajatella AP:n tavoin.
Provo yli aluksi melkein uskottava, kunnes alun yritelmä-korrekti-kieli hajosi. Viimeistään uskottavuus hävisi tavaroiden pois heittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ap voi etkä saa määritellä koska toisten surutyö täytyy olla jo tehty, et varsinkaan lasten kohdalla ei sulla ole siihen oikeutta.
Toivottavasti mies pysyy kannassaan eikä ota sua takaisin.Minä en ole määritellytkään, koska surutyö pitäisi lopettaa. Sain miehestä kuvan että hän on päässyt yli vaimostaan ja haluaa alkaa elämään minun kanssani. AP
Rakkaan puolison kuolemasta ei pääse koskaan yli. Jokainen meistä, joka on menettänyt jonkun rakkaan ihmisen, vaikka vanhan isovanhemman, tietää, että se ikävä ei lopu ihan täysin koskaan.
Jos tapailee leskeä, pitää ottaa se asenne että se vainaja tulee olemaan jollain tavalla osa elämää ihan aina. Jos ei muuten niin lasten äitivainajana. Lapsille täytyy puhua siitä, puhua ja puhua ja vielä kerran puhua etteivät unohda äitiään. Erotilanne on sikäli helpompi että niillä on silloin elävä vanhempi, jota ne voivat nähdä.
Jos itse tapailisin leskeä, toivoisin että hänellä olisi tuollainen asenne kuin sinun tapailemallasi miehellä. Se kertoo siitä että mies pystyy syviin, pysyviin tunteisiin. Pyytäisin häntä kertomaan kaiken vaimovainajastaan enkä todellakaan haluaisi miehen hävittävän tai piilottavan muistoesineitä. Hyväksyisin sen, että rakkaus siihen edesmenneeseen epäilemättä elää jollain tasolla miehen koko loppuelämän, jos suhde on kerran ollut hyvä.
Koska niin minä tuntisin jos mieheni nyt kuolisi. Se ei tarkoita, etteikö sitä uuttakin voisi rakastaa. Ihmisellä kyllä riittää rakkautta, jos ei ole pikkusieluinen kuten ap.
Takaisin et tuota miestä saa, valitettavasti, joten nyt katse eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein huonot suhteet uusioperheen lapsiin haluaa, niin siitä vaan viskomaan kaikki kuvat ja muistutukset kuolleesta vanhemmasta pois.
Mutta oliko sinulla ajatuksena että lapset kasvavat isoiksi ja muuttavat mahdollisimman pian pois?
Ymmärrän että toimin väärin ja olen pyytänytkin sitä mieheltä anteeksi, mutta hän ei ole vastannut. Ja pidin kyllä lapsista. Tyttö oli oikein mukava ja herttanen mutta hieman ujo ja arka minua kohtaan. Poikaa taas ei oikein kiinnostanut ja oli alussa vihainen isälleen, koska luuli että minä olen korvaamassa hänen äitiään. Mutta en missään vaiheessa ole ajatellut että korvaisin lapsille heidän äitiään. Heillä oli ja on äiti, joka en ole minä. Olin kyllä valmis alusta asti lapsiin, koska näin miten tärkeitä he ovat miehelle. Sitä ihailinkin miten hyvä isä hän, joka kanssa minäkin voisin tehdä lapsia. AP
Miksi kuvittelet että mies haluaisi kanssasi lapsia kun hänellä on jo noin isot lapset? Hyvä että hänelle selvisi tässä vaiheessa millainen kypsymätön ja pikkusieluinen ja tyhmä ihminen olet. Et tule häntä ikinä takaisin saamaan.
Tuleeko yllätyksenä, että keittokirja voi sisältää lapsille paljon rakkaita muistoja? Muistoja kun äidin kanssa yhdessä leivottiin/kokattiin kirjan ohjeiden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kuollut vaimo 8 vuotta sitten ja meillä on 3 lasta. Minulla on uusi avovaimo, jolla on yksi lapsi edellisestä suhteestaan. Naimisiin emme mene, molemmat olemme olleet jo kerran. Mutta jos nykyinen puolisoni oli suhteen alussa heittänyt lasteni äidin tavaroita roskiin, eikä olisi halunnut puhua hänestä, hän olisin myös lopettanut suhteen hyvin äkkiä. Minulle oli hyvin tärkeää puhua lasteni äidistä ja muistella häntä. Minulla on meidän vanha häävalokuva tallella ja joitakin hänen tärkeitä tavaroitaan, joita säilytän lapsille, kun he muuttavat omillensa, niin saavat ne tavarat. Hääkuvan pidän itselläni ja se on puolisolleni todellakin okei. Ja tottakai olen yhteydessä lasteni äidin sukuun ja käyn heidän luonaan lasten ja uuden puolisoni kanssa.
Ero on aivan täysin eri asia, kuin se että puoliso kuolee.
Paska provo. Mitä sait tästä irti? Ootko sä vaan tyhmä vai ajattelematon teini?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti on provo. Jos ei ole niin eikö tullut mieleenkään että nuo tavarat voivat olla lapsille tärkeitä? Voi olla lohduttavaa tehdä ruokaa äidin reseptillä ja pitää äidin tekemää peittoa. Tämä pätee myös eroperheiden lapsiin. Jos et pysty hyväksymään tällaisia asioita niin älä ala suhteeseen miehen kanssa jolla on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein huonot suhteet uusioperheen lapsiin haluaa, niin siitä vaan viskomaan kaikki kuvat ja muistutukset kuolleesta vanhemmasta pois.
Mutta oliko sinulla ajatuksena että lapset kasvavat isoiksi ja muuttavat mahdollisimman pian pois?
Ymmärrän että toimin väärin ja olen pyytänytkin sitä mieheltä anteeksi, mutta hän ei ole vastannut. Ja pidin kyllä lapsista. Tyttö oli oikein mukava ja herttanen mutta hieman ujo ja arka minua kohtaan. Poikaa taas ei oikein kiinnostanut ja oli alussa vihainen isälleen, koska luuli että minä olen korvaamassa hänen äitiään. Mutta en missään vaiheessa ole ajatellut että korvaisin lapsille heidän äitiään. Heillä oli ja on äiti, joka en ole minä. Olin kyllä valmis alusta asti lapsiin, koska näin miten tärkeitä he ovat miehelle. Sitä ihailinkin miten hyvä isä hän, joka kanssa minäkin voisin tehdä lapsia. AP
Siinäpä onkin ainekset oikein kunnolliseen pahaan äitipuoleen.
Tiedätkö että ihan biokatraankin kanssa tulee monesti sen nuorimmaisen kohdalla niin kova vauvahullaantuminen että täytyy oikein muistutella itseään huomioimaan niitä vanhempiakin? Sullahan olis oikein alibi olla huomioimatta kun eivät kuitenkaan ole omia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin tehnyt ihan samoin, jos joku heittäisi minun tavaroita roskiin. Kyllä se teidän suhde oli siinä.
No jos minä olen muuttamassa sinne jossain vaiheessa ja seurustelen miehen kanssa, en halua että siellä on jostain eks vaimosta muistuttavia asioita. Mies sanoi, että on päässyt eksästä yli, mutta haluaa lähinnä lasten takia kunnioittaa eksän muistoa. Joo, olisihan mun varmaan pitänyt sanoa asiasta, mutta ajattelin helpottaa miehen tuskaa, jos hän joutuu ne heittämään roskiin. Ja olen erittäin surulline jos tämä suhde oli tässä, koska mies on erittäin komea ja hurmaava. AP
Miksi ylipäätään oletat, että mies olisi missään vaiheessa aikonut heittää noita tavaroita roskikseen? Jospa vaikka ajatteli ihan lapsia varten säästää heidän äidistään muutaman muiston? Nuo mainitsemasi tavarat, eli äidin tekemä tilkkutäkki, äidin kokoama reseptikirja ja muutama valokuva ovat juuri sellaisia, tunnearvoltaan erittäin suuria juttuja, jotka nimenomaan ovat säästämisen arvoisia. Sinulla ei ollut mitään oikeutta heittää tuollaisia tavaroita roskikseen. Sinulla ei olisi ollut oikeutta siihen edes yhteenmuuton jälkeen. Miten voi olla, että et näin alkeellista asiaa tajua?
Tuo on rankka paikka.
Vaikuttaa ehkä kuitenkin siltä, ettei mies ole vielä valmis siirtymään eteenpäin elämässään. Tai jos on, niin ei uusi kumppani ole mikään psykologi, jolle purkaa ex-vaimoon kohdistuvaa ikävää. Tarkoitushan on rakentaa uusi parisuhde.
Ei ole varmaan kiva aloittaa suhdetta jos koti on ex-vaimolle pyhitettyä alttaria. Etenkin jos muutenkin kuulee henkilöstä paljon.
Mutta ymmärrettävästi mies loukkaantui kun heitit ne tavarat roskiin. Olisit vaan pakannut ja laittanut varastoon lapsia varten, jos sinä et niistä pitänyt. Teidän olisi hyvä jutella ja päättää juttu yhteisymmärryksessä. Sinulle löytyy mies jolla ei ole tuollaista taustaa, ja tämä mies siirtyy eteenpäin sitten kun on itse siihen valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3/5 koska tarinan alku oli niin lupaava.
No onpas typerä provo. 5/5 pistettä typerästä provosta.
Tyypillinen siivoojaeukko. Tuollaiset jaksaa yleensä siivota noin 2-3 vuotta, kunnes tajuavat, ettei hommassa ole mitään järkeä.
Nyt kun olemme kaikki tuominneet liki paholaismaisen aapeen, joka käyttäytymisellään häpäisi vaimovainaan muiston, voisimmeko yrittää ymmärtää asiaa hieman aloittajankin kannalta?
Vaikka hän käyttäytyikin hyvin harkitsemattomasti, uskaltaisin väittää, ettei kukaan halua parisuhteeseensa kolmansia osapuolia, edes kuollutta sellaista. Suhteen pituus huomioon ottaen, myös mies käyttäytyi mielestäni hieman tökerösti ja harkitsemattomasti. Lasten äidin kuvat, oli kuollut tai ei, kuuluu lasten huoneeseen. Torkkupeiton ja keittokirjan merkityksen olisi voinut avata aapeelle, ja aapeen ylilyönnin jälkeen, mies olisi voinut suhteen lopetuksen sijaan ilmoittaa jämäkästi kantansa asioihin aloittajaa ymmärtäen.
Suhde ei tainnut olla kestävällä pohjalla alun alkaenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on rankka paikka.
Vaikuttaa ehkä kuitenkin siltä, ettei mies ole vielä valmis siirtymään eteenpäin elämässään. Tai jos on, niin ei uusi kumppani ole mikään psykologi, jolle purkaa ex-vaimoon kohdistuvaa ikävää. Tarkoitushan on rakentaa uusi parisuhde.
Ei ole varmaan kiva aloittaa suhdetta jos koti on ex-vaimolle pyhitettyä alttaria. Etenkin jos muutenkin kuulee henkilöstä paljon.
Mutta ymmärrettävästi mies loukkaantui kun heitit ne tavarat roskiin. Olisit vaan pakannut ja laittanut varastoon lapsia varten, jos sinä et niistä pitänyt. Teidän olisi hyvä jutella ja päättää juttu yhteisymmärryksessä. Sinulle löytyy mies jolla ei ole tuollaista taustaa, ja tämä mies siirtyy eteenpäin sitten kun on itse siihen valmis.
Minulle alttari tarkoittaisi sitä, että olisi koottu johonkin lipaston päälle valokuvia ja muistoesineitä. Sen sijaan se, että on edelleen käytössä peittoja ja reseptejä ja muita käyttötavaroita, ei todellakaan ole alttarilla pitämistä. Eikä toisen ihmisen tavaroita pakata edes varastoon ellei siitä ole yhdessä sovittu.
Ap ja mies ovat tavanneet noin puoli vuotta sitten ja puhuneet yhteen muutosta, kunhan lapset tottuvat ajatukseen. Suhde on siis todella alkuvaiheessa, eikä ap ole vielä muuttamassa, siihenhän voisi mennä vuosia. Kamalan määräilevän asenteen ap on silti suhteessa ja toisen kodissa ottanut. Ei kyllä pääsisi jatkoon minunkaan suhteeni. En ylipäätäänkään hyväksy määräilyjä ja toisen muuttamistavoitteita. Ap taitaa olla todella omistushaluinen ja itsestään epävarma ihminen (jos ei ole provo)
Yksinkertaisesti AP, jos miehesi olisi tullut sinun kotiin ja heittänyt pois sinun torkkupeitteen tai tärkeän keittokirjan. Miten olisi reagoinut? Ei ne tavarat välttämättä ollut muistoja vaimosta, vaan ihan käyttötavaraa jonka sinä menit lupaa kyselemättä heittämään pois, vaikka et edes asu siellä.
Eli näytit miehelle minkälainen sinä olet kun suutut ja hän ei tykkää semmoisesta käytöksestä, ja varsinkaan kun on lapsia mukana. Eli se rakkaus loppui siihen, hän ei halua elää semmoisen ihmisen kanssa joka reagoi omituisella tavalla. Tuo olisi jatkunut, koska tunnet että kuollut ihminen kilpailee sinun kanssa.
Jätä hänet rauhaan, takaisin et saa.