Miten te, kenellä ei älypuhelinta hoidatte Nordean verkkopankkimaksut jatkossa?

Ja kun känny varastetaan olet tyhjänpäällä.

Vierailija kirjoitti:

Ja kun känny varastetaan olet tyhjänpäällä.

Voi se lappukin kadota. Sovelluksen voi ladata vaikka kymmeneen laitteeseen, jos haluaa.

S-Pankki on hyvä, suosittelen. Ja kun on osuuskaupan jäsen, saa ilmaiseksi verkkopankkitunnutkset ym.

Kaikki pankit siirtyvät paperisista numerolistoista pois. EU vaatii sitä, se ei ole Nordean oma keksintö.

Olen saanut Nordealta paperilistan sijasta luottokortin kokoisen ja laskimen näköisen tunnuslukulaitteen, mutta en ole sitä vielä ottanut käyttöön. Menen sillä paperilistalla niin pitkään kuin asioida tarvitsee, koska se on mielestäni kaikkein helpoin käyttää. Minusta on ikävää, että siitä pitää luopua, koska se on mielestäni kätevä.

Vierailija kirjoitti:

Varsinaista muutosvastarintaa. :D :D

Ei tämä juttu pankkia vaihtamalla ratkea. Muut pankit tulee aika pian perässä.

Opetelkaa kehittymään mukana ja lopettakaa kiukuttelu. Sitäpaitsi kyllä tietsikallakin pääsee verkkopankkiin. Käytät vaan sitä pankista ilmaiseksi saamaasi pientä laitetta.[/

Mutta se verkkopankin käyttö tunnuslukulaitteen kanssa maksaa jatkossa puolta enemmän verrattuna mobiilipankkiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun känny varastetaan olet tyhjänpäällä.

Voi se lappukin kadota. Sovelluksen voi ladata vaikka kymmeneen laitteeseen, jos haluaa.

No lappua on harvemmin tarve kantaa mukana. Riskit kasvaa ja hakkerit kehityy...

En kyllä ymmärrä sellaisia periaatteita, missä vaan tehdään omaa elämää hankalammaksi tulevaisuudessa. Voihan sitä kieltäytyä älykännyköistä ja sovelluksista, vaihtaa pankkeja ja änkyröidä kehitystä vastaan, mutta itsellensä sillä vain haittaa tekee. Teknologia kehittyy, halusi sitä tai ei. Eikö olisi helpompi opetella saman tien ne uudet asiat ja laitteet ja sovellukset, eikä vain jääräpäisesti pitää kiinni menneestä maailmasta? Kiva sitten on kymmenen vuoden päästä itkeä kun ei osaa edes telkkaria katsoa ilman apua. 

Tabletille voi ladata mobiilisovelluksen ja tunnuslukusovelluksen Nordealla pinkoodeineen, jolloin et tarvi mitään muita laitteita asioimiseen. Tunnuslukusovellus aukeaa automaattisesti, kun laite on nettiyhteydessä. Tosin Nordean mobilisovellus on kammottavan näköinen ulkoasullisesti ja muutenkin, mutta toimii päivittäistoiminnoissa. 

Tämä on nyt ohi aiheen, mut ihmetyttää pankkien palvelumaksut, vaikka suurin osa palveluista tapahtuu netissä ja itsepalveluna esim laskujen maksut ja tilisiirrot. Käteistalletuksetkin voi tehdä jo automaatilla. Miten pankit kehtaa laskuttaa palvelusta jonka itse tekee?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki pankit siirtyvät paperisista numerolistoista pois. EU vaatii sitä, se ei ole Nordean oma keksintö.

Olen saanut Nordealta paperilistan sijasta luottokortin kokoisen ja laskimen näköisen tunnuslukulaitteen, mutta en ole sitä vielä ottanut käyttöön. Menen sillä paperilistalla niin pitkään kuin asioida tarvitsee, koska se on mielestäni kaikkein helpoin käyttää. Minusta on ikävää, että siitä pitää luopua, koska se on mielestäni kätevä.

Tuo tunnuslukulaite ei ole sama kuin mobiilipankki! Tunnuslukulaite on itsellänikin, mutta nyt pitäisi ladata uusi appi johonkin älylaitteeseen ( älypuhelin tai IPad), että pääset pankkiin halvemmalla maksulla. Voit käyttää verkkopankkia jatkossakin tunnuslukulaitteen avulla, mutta maksat siitä yli 7 e / kk.

Kaikilla ihmisillä ( tunnen monta) ei ole älylaitteita, on vain se vanha uskollinen tietokone pöydällä, millä on tähän asti voinut pankkiasiat hoitaa. Nyt PITÄÄ ostaa joko älypuhelin tai IPad sitä varten.

Onko ketään nordealaista linjoilla? Onko asia todella näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun känny varastetaan olet tyhjänpäällä.

Voi se lappukin kadota. Sovelluksen voi ladata vaikka kymmeneen laitteeseen, jos haluaa.

En koskaan kuljeta sitä lappua enkä tunnuslukulaitetta mukanani, mutta kännykkää kuljetaan. Hoidan pankkiasiat pöydän vieressä istuen, en kävellessäni tai bussissa istuessani.

Olen käyttänyt Nordean mobiilipankkia sekä kännykässä että tabletissa reilun vuoden. Takaisin vanhaan ei ole paluuta kun sen käytön oppii. Tietenkin aina on asiakkaita, joille uusi teknologia tuottaa hankaluuksia ja heitä ei pitäisi tästä rangaista ylijinnottelulla.

En ymmärrä, miten vähävaraisilla, yksinäisillä eläkeläisvanhuksilla riittää rahat laskujen käsittelymaksuihin tiskillä. Saatika mikä paniikki mahtaa olla, kun konttoreita on suljettu, kotona vain lankapuhelin ja tietokoneen ovat nähneet vain tv-uutisissa. Heitä ei näy somessa kertovan ongelmistaan, kun lankapuhelimella ei tännekään pääse.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten vähävaraisilla, yksinäisillä eläkeläisvanhuksilla riittää rahat laskujen käsittelymaksuihin tiskillä. Saatika mikä paniikki mahtaa olla, kun konttoreita on suljettu, kotona vain lankapuhelin ja tietokoneen ovat nähneet vain tv-uutisissa. Heitä ei näy somessa kertovan ongelmistaan, kun lankapuhelimella ei tännekään pääse.

Kuinkahan vanhoja oikein tarkoitat? Anoppini on 83 vuotias ja käyttää älykännykkää ja tablettia siinä missä muutkin. Maksaa laskunsa ja tilisiirtonsa ihan suvereenisti tunnuslukusovellusta käyttäen, joten eiköhän se ole pitkälti itsestä kiinni miten haluaa kehittyä teknologian mukana.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten vähävaraisilla, yksinäisillä eläkeläisvanhuksilla riittää rahat laskujen käsittelymaksuihin tiskillä. Saatika mikä paniikki mahtaa olla, kun konttoreita on suljettu, kotona vain lankapuhelin ja tietokoneen ovat nähneet vain tv-uutisissa. Heitä ei näy somessa kertovan ongelmistaan, kun lankapuhelimella ei tännekään pääse.

Näinpä, ihmisistä tehdään avuttomia, kun ei edes yritetä luoda vaihtoehtoisia tapoja, miten ko ihmiset pysyisivät toimintakykyisinä jatkossa. Asioita ei testata vanhuksilla, vaan nuoret ”tietävät” , miten kaikkien vain pitäisi omaksua uutta.

Kun aistien toiminta heikkenee, on todella vaikea tottua yhä pieneneviin ja nopeampiin laitteisiin.

Jos ei ole työssään joutunut koskaan tietokoneen kanssa tekemisiin, on kyllä vaikea omaksua kaikkia uusia vempaimia, mutta tätähän on nuoren vaikea ymmärtää.

Mä en voi olla kuin kiitollinen että tunnuslukusovellus on kehitetty. Olisin ollut pari kertaa pulassa ulkomailla ja nopeat tilisiirrot lapsen tilille on ollut helppoa. Tunnuslukulappua on riski kuljettaa mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten vähävaraisilla, yksinäisillä eläkeläisvanhuksilla riittää rahat laskujen käsittelymaksuihin tiskillä. Saatika mikä paniikki mahtaa olla, kun konttoreita on suljettu, kotona vain lankapuhelin ja tietokoneen ovat nähneet vain tv-uutisissa. Heitä ei näy somessa kertovan ongelmistaan, kun lankapuhelimella ei tännekään pääse.

Kuinkahan vanhoja oikein tarkoitat? Anoppini on 83 vuotias ja käyttää älykännykkää ja tablettia siinä missä muutkin. Maksaa laskunsa ja tilisiirtonsa ihan suvereenisti tunnuslukusovellusta käyttäen, joten eiköhän se ole pitkälti itsestä kiinni miten haluaa kehittyä teknologian mukana.

Sitten ei ole mitään ongelmaa, koska anoppisikin käyttää. :D Kaikillahan on nettiliittymät, tietokone, älypuhelimet, hyvä liikuntakyky, riittävä eläke ylimääräisiin kuluihin ja osaaminen tietotekniikkaan kansakoulun kasvientunnistamisen oppitunneilta. Koska anoppisikin!

Vierailija kirjoitti:

Pankki vaihtuu nordealta saa niin paskaa palvelua muutenkin näin suoraan sanottuna.

Tämä on valitettavasti omakin kokemukseni tämän vuoden puolelta. Asunnon varainsiirtoveron maksun onnistuvat ryssimään niin perusteellisesti, että itsekin ihmettelen miten on edes mahdollista. Ja mitään selitystä en saanut. Verottajalla onneksi oli puhelinpalvelu väärin maksettuja laskuja varten ja sain sitä kautta Nordean virheet korjattua. Mutta mitään selitystä tai anteeksipyyntöä en Nordeasta ole saanut.

Sitten kun halusin varata ajan tapaamiseen lapsen raha-asioiden hoitamista varten (useampi asia, joista osa vaatii konttorikäynnin) niin voi helvetti että oli vaikea saada sitä aikaa! Helpommin pääsee terveyskeskuksessa lääkärille kuin Nordeassa asiakaspalvelijalle! Minulle ehdotettiin vaikka mitä tolkuttoman hankalia virityksiä, ettei vaan tarvitsisi päästää meitä konttoriin. Meillä on kuitenkin siellä isot asuntolainat ja lapsella 50000€ sijoitussalkku. Kyllä mietin, että pitääkö tässä ruveta Premium-asiakkaaksi että jotain palvelua voisi saada. Mitään varainhoitopalveluja ei tarvita, kun hoidetaan sijoitukset itse, mutta nyt näyttää ettei tavallisina asiakkaina saada mitään palvelua niin tuo Premium-status voisi siihen auttaa.

Asuntolainat on kuitenkin Nordeaasta hyvillä ehdoilla ja niin kauan kun ei tule mitään konttoriasiointia vaativaa juttua, niin hyvinhän tämä Nordea pelittää. 

HSEn adonis kirjoitti:

Itse en tajua miksi joku haluaisi käyttää sitä turvatonta ja vaivalloista paperilappua. 20v vanha juttu ja kaikin puolin heikko. Tuo mobiilipankki tunnuslukuappilla on todella kätevä kombo.

Näennäisen kätevä.

Paperilappu on kyllä itse asiassa varma kuin junan vessa. Itse juuri vaihdoin kännykkää, ja ongelmia tuli heti. Uuteen kännytkkään kun asentaa tunnuslukusovelluksen ja mobiilipankin, niin siihen tarvitsee - kuinkas muutenkaan kuin - tunnusluvut paperilta. Onneksi nuo paperi oli vielä olemassa, mutta mitäs sitten kun niitä ei enää ole, ja vaihdat kännykkää? Sitten vaan soittelemaan pankkiin ja pyytelemään tunnuslukuja  lähetettäväksi. Odottelet ainakin viikon, ennen kuin pääset verkkopankkiin.

Ja se tunnuslukulaite on aivan syvältä. Varsinkaan vanhat ihmiset eivät sen kanssa kyllä osaa toimia. Se toimii sen verran epäloogisesti ja numeronäyttö on pientä piperrystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten vähävaraisilla, yksinäisillä eläkeläisvanhuksilla riittää rahat laskujen käsittelymaksuihin tiskillä. Saatika mikä paniikki mahtaa olla, kun konttoreita on suljettu, kotona vain lankapuhelin ja tietokoneen ovat nähneet vain tv-uutisissa. Heitä ei näy somessa kertovan ongelmistaan, kun lankapuhelimella ei tännekään pääse.

Kuinkahan vanhoja oikein tarkoitat? Anoppini on 83 vuotias ja käyttää älykännykkää ja tablettia siinä missä muutkin. Maksaa laskunsa ja tilisiirtonsa ihan suvereenisti tunnuslukusovellusta käyttäen, joten eiköhän se ole pitkälti itsestä kiinni miten haluaa kehittyä teknologian mukana.

Ilmaisit juuri sen ymmärtämättömyytesi, mikä on niin tavallista.

Kaikki eivät ole kuin anoppisi, joka luultavasti on saanut hyvää opastusta lähipiiriltään ko laitteiden käytössä ja ongelmien edessä on aina joku lähellä auttamassa. On paljon vanhuksia, jotka eivät ole joutuneet työssään tietokoneiden kanssa tekemisiin, eivät osaa kieliä, eivät ymmärrä mitä ”start ja exit” tarkoittavat. Heille tietokoneiden maailma on kuin avaruuteen lähtisi.

Mutta tätähän teidän tietäjien on niin vaikea ymmärtää.