Miten te, kenellä ei älypuhelinta hoidatte Nordean verkkopankkimaksut jatkossa?

Hoidin asian lopettamalla yli 30 vuotisen asiakkuuteni Nordeassa ja vaihtamalla toiseen pankiin (Danskeen). Alkoi vituttaa Nordean meininki muutenkin. Nyt olen tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten vähävaraisilla, yksinäisillä eläkeläisvanhuksilla riittää rahat laskujen käsittelymaksuihin tiskillä. Saatika mikä paniikki mahtaa olla, kun konttoreita on suljettu, kotona vain lankapuhelin ja tietokoneen ovat nähneet vain tv-uutisissa. Heitä ei näy somessa kertovan ongelmistaan, kun lankapuhelimella ei tännekään pääse.

Kuinkahan vanhoja oikein tarkoitat? Anoppini on 83 vuotias ja käyttää älykännykkää ja tablettia siinä missä muutkin. Maksaa laskunsa ja tilisiirtonsa ihan suvereenisti tunnuslukusovellusta käyttäen, joten eiköhän se ole pitkälti itsestä kiinni miten haluaa kehittyä teknologian mukana.

Sitten ei ole mitään ongelmaa, koska anoppisikin käyttää. :D Kaikillahan on nettiliittymät, tietokone, älypuhelimet, hyvä liikuntakyky, riittävä eläke ylimääräisiin kuluihin ja osaaminen tietotekniikkaan kansakoulun kasvientunnistamisen oppitunneilta. Koska anoppisikin!

Juurikin näin. Mielestäsi siis teknologian pitäisi pysähtyä jos jollain ei ole varaa nettiin tai on liian vanha?

Vierailija kirjoitti:

Tabletille voi ladata mobiilisovelluksen ja tunnuslukusovelluksen Nordealla pinkoodeineen, jolloin et tarvi mitään muita laitteita asioimiseen. Tunnuslukusovellus aukeaa automaattisesti, kun laite on nettiyhteydessä. Tosin Nordean mobilisovellus on kammottavan näköinen ulkoasullisesti ja muutenkin, mutta toimii päivittäistoiminnoissa. 

Tarttis siis ostaa ensin tabletti! Sellaista ei ole, enkä ole ollut aikeissa hankkiakaan, kun en sellaista mihinkään tarvitse. Pelkäksi tunnuslukulaitteeksi en taatusti osta.

Tunnen kyllä montakin 70 vuotiasta miestä jotka kyllä eivät kyllä koskaan koskeneet tietokoneeseen mutta mahdottoman käteviä sitten käsistään.

https://yle.fi/uutiset/3-8343745

Digiyhteiskunta unohtaa ikääntyneet – asioiden hoito siirtyy lapsille

Valtaosa ikäihmisistä tarvitsee apua nettiasioittensa hoitamisessa. Palvelujen muuttuminen sähköiseksi on niin haasteellista, että moni pyytää lähisukulaisensa hätiin. Tilanne voi olla kiperä sekä autettavalle että auttajalle, kun palvellut karkaavat hyväkuntoisen ihmisen ulottumattomiin.

Kotimaa

6.10.2015 klo 07:48päivitetty 6.10.2015 klo 16:56

Ylen nettikyselyssä kävi ilmi, että omien vanhempien nettiasioiden hoitaminen on yleistä. Lähes 90 prosenttia vastanneista ilmoitti hoitavansa joko osan tai kaiken vanhempiensa sähköisen asioinnin.

Tulos ei yllätä asiantuntijoita. Vanhus- ja lähimmäispalveluliittoon perustettiin kesäkuussa Ikäteknologiakeskus edistämään vanhusväestön nettiosaamista. Liiton selvityksissä samoin kuin Tilastokeskuksen tutkimuksissa on todettu, että vain joka neljäs 75–89-vuotias etsii itse tietoa netistä ja vain joka viides hoitaa itse pankkiasiansa. Kaikki kuitenkin haluaisivat olla itsenäisiä.

– Monien asioiden hoitaminen ei suju, jos sinulla ei ole tietokonetta tai et osaa sitä käyttää, sanoo Ikäteknologiakeskuksen erityisasiantuntija Lea Stenberg.

Juuri tunne itsenäisyyden menettämisestä tuntuu monista ikäihmisistä ja heidän omaisistaan vaikealta varsinkin silloin, kun vanhus on hyvässä kunnossa. Tämä näkyi myös Ylen saamissa kommenteissa.

Tekee pahaa nähdä aiemmin vahvojen, kaiken osaavien ja tietävien vanhempieni kokevan avuttomuutta tiedon ja palvelujen karatessa heidän ulottumattomiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miten vähävaraisilla, yksinäisillä eläkeläisvanhuksilla riittää rahat laskujen käsittelymaksuihin tiskillä. Saatika mikä paniikki mahtaa olla, kun konttoreita on suljettu, kotona vain lankapuhelin ja tietokoneen ovat nähneet vain tv-uutisissa. Heitä ei näy somessa kertovan ongelmistaan, kun lankapuhelimella ei tännekään pääse.

Kuinkahan vanhoja oikein tarkoitat? Anoppini on 83 vuotias ja käyttää älykännykkää ja tablettia siinä missä muutkin. Maksaa laskunsa ja tilisiirtonsa ihan suvereenisti tunnuslukusovellusta käyttäen, joten eiköhän se ole pitkälti itsestä kiinni miten haluaa kehittyä teknologian mukana.

Sitten ei ole mitään ongelmaa, koska anoppisikin käyttää. :D Kaikillahan on nettiliittymät, tietokone, älypuhelimet, hyvä liikuntakyky, riittävä eläke ylimääräisiin kuluihin ja osaaminen tietotekniikkaan kansakoulun kasvientunnistamisen oppitunneilta. Koska anoppisikin!

Juurikin näin. Mielestäsi siis teknologian pitäisi pysähtyä jos jollain ei ole varaa nettiin tai on liian vanha?

Etkö keksinyt muuta saivartelua.

Minulla on vain työnantajan älykännykkä, johon en ota mitään pankkitunnussovelluksia. Kai on pakko se tunnuslukulaite ensihätään tilata, mutta aloitin jo järjestelyt pankin vaihtamiseksi. Se siitä Nordeasta sitten.

Mulla on ongelma se etten saa kahta tunnusluku sovellusta puhelimeen. Mulla on miehen pankkitunnukset ja sovellus joilla maksan laskut yhteiseltä tililtä. Omia pankkitunnuksia käytän vain tunnitautumiseem netissä.

Mulla on tietokoneessa tietoturvasovellus, joka on liian raskas kännykkään. En käytä enkä tule käyttämään kännykkää asioihin jotka vaativat hyvän tietoturvan. Kuten pankkiasiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap kiltti. "Kenellä" on kysymyssana, sitä ei ikinä käytetä tuolla lailla.

Joten kysy: Miten te, joilla ei ole älypuhelinta...

Pankkiasioinnin voi vallan mainiosti hoitaa tietokoneella, tabletilla tms. En käytä siihen kännykkää (vaikka minulla on älykännyköitä kaksi), koska pienellä näytöllä on tylsä operoida.

Niin mitä ne tabletit jne auttaa, jos se sovellus pitää ladata älyluuriin eikä niitä kortteja ole. Onko se lukulaite ilmainen? Jos ei, lähtee asuntolaina ja palkkatulot toiseen pankkiin.

Jotenkin koomista, että oikein asuntolainaa on hankittu, mutta muuten on pihalla kuin lumiukko. Näistä Nordean muutoksista on ollut lööppilehdissä ja täälläkin jo monta kertaa keskustelua. Niin ja tietysty Nordean sivuiltakin voisi löytyä jotain tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun känny varastetaan olet tyhjänpäällä.

Voi se lappukin kadota. Sovelluksen voi ladata vaikka kymmeneen laitteeseen, jos haluaa.

No lappua on harvemmin tarve kantaa mukana.

Tämä on juuri se syy miksi otin heti käyttöön Nordean mobiilitunnistuksen. Sama homma S-pankin kanssa. Aikanaan piti kolmea eri tunnuslukuliuskaa kantaa mukana. Onneksi niistä on päästy eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja mitä idiotismia. Osaatteko ylipäätään yhtään mitään vai onko täällä vain kiukuttelevia prinsessoja liikkeellä?

Hihi, kuinkapa maailman vanhin lapsinero kopioi kännykässä kaikki e-laskujen tiedot Nordeasta S-pankkiin?

Entäpä miten pikkuneiti hoitaa pankkiasiat, kun kännykkä on viikon huollossa? 

Äly on siirtynyt kännykkään ja tehnyt käyttäjistä idiootteja, mutta eivät onneksi itse sitä huomaa.

Kopointi onnistuu helposti. Ja jos känny joutuu huoltoon, niin minulla on vanha luuri ns. varapuhelimena kotona ja voin ottaa sen käyttöön tarvittaessa. 

Tiestysti, jos ei mitään osaa, niin kaikki on tosi vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin S-pankki ja pienemmät säästöpankit käyttävät perinteisiä tunnuslukukortteja.

Mutta onneksi S-pankkiinkin saa se mobiilitunnistuksen, niin ei tarvi mitään kortteja pitää mukana. Sähköisen kuittipalvelunkin otin välittömästi käyttöön kun se tuli.

Tuohan on ihan älytöntä että samaan aikaan surkutellaan vanhuksia, jotka ovat riippuvaisia lapsistaan tai muusta avusta asioittensa hoitamisessa, mutta samaan aikaan vängätään itse uudistuksia vastaan, ja jostain "periaatteesta" kieltäydytään opettelemasta uutta teknologiaa. Itse näin viisikymppisenä haluan opetella heti kaikki uudet systeemit ja sovellukset, pysyä kehityksessä mukana niin hyvin kuin pystyn, että varmistan oman riippumattomuuden mahdollisimman pitkälle. En halua olla kymmenen vuoden päästä se muori, joka itkee nurkassa lankapuhelimen perään, eikä osaa itse maksaa laskujaan. Tulee melko ankea toinen puolisko elämästä, jos jättäytyy tahallaan tietoyhteiskunnan ulkopuolelle.

Vaihdettiin eilen äidin (81v) kanssa Nordea Osuuspankkiin.

Näin loppui äidin vuonna 1971 alkanut asiakkuus Kansallis-Osake Pankissa, joka muuttui Meritan kautta Nordeaksi. Asiakkuuden myötä siirtyi myös melkoisen tukeva omaisuuskin. 

Ja miten meinaa pärjätä tulevaisuudessa, jos ei nyt opettele edes perustaitoja älykännykän ja sovellusten käytöstä? Ei ne suinkaan tule tulevaisuudessa vähenemään, päinvastoin. Sitten se vasta vaikeaa on niitä opetella, jos ei ole hajuakaan perusasioista, ja oma aivotoimintakin alkaa jo hidastua. Opetelkaa nyt kun vielä voitte!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pankki ei halua palvella etsin toisen joka palvelee.

Joo mä aion tehdä samoin. Näköjään se laite on ilmainen, mutta periaate on kyseessä mulla tässä. Ap

Mikähän se periaate on? "En halua ikinä mitään muutosta, koska en tajua mitään?"

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ei älyluuria enkä pelkän pankkiasionnin vuoksi aio hankkiakaan. Mietityttää, pitääkö siirtää asiointi toiseen pankkiin ihan vaan tämän takia.

No sitten:

A) vaihdat pankkia

B) hankit sen tunnuslukulaitteen. 

Ei tämäkään nyt voi olla näin vaikeaa.

Vaihdoin jo vuosia sitten spankkiin, voitan paljon kun ei ole mitään maksuja

Vierailija kirjoitti:

Vaihdettiin eilen äidin (81v) kanssa Nordea Osuuspankkiin.

Näin loppui äidin vuonna 1971 alkanut asiakkuus Kansallis-Osake Pankissa, joka muuttui Meritan kautta Nordeaksi. Asiakkuuden myötä siirtyi myös melkoisen tukeva omaisuuskin. 

Niin, mitä sitten? Päivittäin joku vaihtaa pankkia.