Köyhyydessä pahinta ei ole ruoasta ja vapaa-ajasta säästäminen vaan se, ettei ole valinnanvaraa
Tämä ajatus on vaivannut minua siitä asti, kun tapasin erään sosiaalipuolen työntekijän muilla asioilla ja tulin maininneeksi siitä, kuinka jatkuva rahattomuus lannistaa ja passivoi. Ja sain vastaukseksi tyypilliset neuvot: lapset eivät tarvitse huvipuistoja vaan puistoretket eväiden kera riittävät, että Prismasta saa edullisesti punalapullista ruokaa iltaisin ja kuinka itse tekemällä säästää ruoasta. Hän kuulemma itsekin ostaa alennushintaisia tuotteita.
Mutta kun se on niin, että on ihan eri asia elää säästäväisesti kuin elää köyhyysrajalla. On eri asia ostaa punalaputettua sisäfileetä seuraavan päivän ruoaksi ex tempore kuin metsästää halvimpia kilohintoja ja laskea, miten saa alennusjauhelihasta mahdollisimman monen päivän ruoat. On eri asia leipoa lasten kanssa sämpylöitä vaihtelun vuoksi viikonlopun brunssin sijaan kuin leipoa niitä sen takia, ettei kaapissa ole muuta kuin sämpyläainekset. On eri asia skipata maksulliset huvit omasta tahdosta ja lähteä eväiden kanssa metsään, puistoon tai kirjastoon kuin mennä sinne samalle eväsretkelle viisi vuotta putkeen, koska ei voi muutakaan.
On eri asia säästää rahaa matkaa varten tai sukanvarteen kuin säästää rahaa, koska on pakko.
Oman tunnelin päässä alkaa näkyä hiljalleen valoa vakityöpaikan vuoksi, mutta siitä huolimatta en tule koskaan unohtamaan sitä, kuinka näköalattomaksi köyhyys tekee ja kuinka kapeaksi elämä käy, kun ei ole rahaa kuin kaikista välttämättömimpään. Minun suustani ei tule koskaan lipsahtamaan mitään "jätä erikoiskahvit väliin"-säästövinkkejä, kun minulla itselläni ei ole ollut vuosikausiin mahdollista tavata ystäviä kahvilassa edes tavallisen kahvikupillisen ääressä.
Kaiken lisäksi tutkitusti juuri jatkuva niukkuudessa eläminen on kaikista pahinta ja aiheuttaa valitettavasti sitä, että rahat tuhlataan silloin kun sitä on - köyhä siis käyttää veronpalautukset uuteen telkkariin osakesijoittamisen sijaan, koska ei pysty luottamaan tulevaisuuteen ja siihen, että rahaa ja muita resursseja olisi huomennakin. Ei tämä tietenkään koske kaikkia köyhiä tai pienituloisia, mutta tutkitusti kuitenkin monia. On yksinkertaisesti helpompi laittaa rahaa sinne sukanvarteen tai osakkeisiin, jos ei ole joutunut kokemaan vuosikausien niukkuutta elämän perusasioissa.
Kommentit (548)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän onkin juuri suurta vapautta tuovaa, että voi budjetoida menonsa ja tietää, että budjetti on riittävä tai jos tulee jotain muutoksia, niin budjetissa on väljyyttä. Silloinhan juuri voi raha-asiat unohtaa ja keskittyä muuhun elämiseen.
Mutta itsellä on juuri se tilanne, että kun eläke tulee niin kun maksan asumisen ja muut pakolliset menot, niin silti jää laskuja maksamatta ja tiedän jo valmiiksi, että joudun siirtämään ja neuvottelemaan maksuaikaa ja loppukuulle jää erittäin vähän rahaa.
Koska säästän voimiani ja haluan olla ajattelematta rahaa muutaman päivän, soitan esimerkiksi viikon päästä ja neuvottelen seuraavista pakollisista laskuista.
Sitten tarkistan taas rahatilanteen ja totean, että nyt taas sitten alkaa se pakkokuuri olla ostamatta mitään ylimääräistä.
Siitäkään eivät hyväosaiset tiedä mitään mikä energiamäärä ja nöyryytys köyhältä ihmiseltä (jos on lupa sanoa itseään ihmiseksi) on jonottaa ja odotella linjoilla (nykyään tosi kauan) ja miettiä minkähänsorttinen asiakaspalvelija tällä kertaa minulle vastaa.
Ikuisuuden odottelun jälkeen usein alkaa pompotus toiselta toiselle, usein ynseille ja ylimielisille, ja selittää sama asia moneen kertaan.
Monesti kuulee tuon neuvon, mitä muuallakin: helpoimmalla pääsee kun maksaa laskut ajoissa tms.
Sanoin usein, että kuule, jos se olisikin niin yksinkertaista niin kuvitteleeko joku, että huvikseni täällä henkilökohtaisia asioitani selvitän. Maksaisin ne ilomielin ja riemulla.
Minulla on tilanne se, että eläke riittää juuri siihen toimeentulorajalle, joten periaatteessa elän joka kuukausi tt-tuen kokoisella summalla, mutta joudun huolehtimaan maksut omasta pussista, tosin tulee pieni asumistuki.
Olen monesti miettinyt, että paljon helpommalla pääsisin kun olisin niin pienituloinen, että Kela maksaisi asumisen, sähkön jne. ja itse maksaisin vain muut omat kuluni. Silloin myös olisi aina valmiina tt-hakemus, että jos tulee joku suuri sairauskulu tms. niin ei tarvitse tehdä uutta toimeentukihakemusta, joka ensimmäisellä tai satunnaisella kerralla on työläs ja vaatii paljon liitteitä, odottelua ja myös sen myönteisen päätöksen, mikä ei ole koskaan varma.
Mitä nämä mystiset laskut monikossa on, joita sinulle tulee ihan joka kuukausi? Useimmilla ihmisillä on välttämättömiä menoja a) vuokra tai yhtiövastike, b) sähkö, c) puhelin+netti ja d) vakuutukset. Toistuvat täsmälleen saman suuruisina kuukaudesta toiseen. Neljä laskua siis. Ei siinä paljon siirreltävää ole.
Jos sinulle tulee ihan joka kuukausi joku lasku mikä pitää siirtää, teet jotain väärin. Vaikka kävisi joka kuukausi lääkärissä, ei siitäkään tarvitse maksaa kuin kolme kertaa vuodessa, ainakaan täällä, tai sitten isompi kertamaksu. Lääkemaksut ei tule laskulla, joten niistä et voi puhua.
Todennäköisesti nämä laskusi ovat jotain menoja mistä voisit aivan hyvin luopua.
Ajatellaan esim. että minulla on tällä hetkellä 50 e rahaa tilillä ja parin viikon sisällä erääntyy kaksi laskua, jotka ovat yhteensä 70 e. Laskujen eräpäivän siirtäminen on siis ainoa vaihtoehto. Tai on tietysti toinenkin: jättää yksinkertaisesti maksamatta. Nämä siis, jos ei voi tai halua lainata keneltäkään rahaa.
Kyse on kierteestä, joka on saanut alkunsa jostain ja kun elää minimituloilla, sitä kierrettä on hankala katkaista.
Miten niin maksaa lääkärikäynnit 3 x vuodessa? Minä ainakin joudun maksamaan terveyskeskusmaksun parin viikon sisällä käynnistä (ellei jälleen kerran soita ja neuvottele maksun siirtämisestä).
No mitä nämä laskut ovat jotka ihan yllättäen tulivat? Pointtini oli se että useimmilla ihmisillä ei ole useita laskuja kuukaudessa. Ei kerta kaikkiaan ole, ellei ostele tavaraa laskulla. Koska niitä välttämättömiä menoja ei ole montaa.
Meidän tk:ssa on terveyskeskusmaksujen suhteen kaksi vaihtoehtoa: maksaa yhden kertamaksun vuodessa, mikä on isompi, tai sitten maksimissaan kolme pientä kertamaksua. Ts. siellä saa käydä vaikka jopa päivä ilmaiseksi kun on maksanut kolmesta käynnistä.
En puhunut itse asiassa yllätyslaskuista ja esimerkki oli hatusta vedetty. Mutta joudun kyllä neuvottelemaan maksuista ja siirtelemään niitä useinkin. Siihen on omat syynsä enkä jaksa tähän kirjoittaa mitään pitkää tarinaa.
Minulla on tällä hetkellä kuukaudessa kuusi laskua vuokran lisäksi. Mielestäni se ei ole paljon eikä siinä ole myöskään mitään turhaa tai tarpeetonta. Kolme osamaksua on, koska ei ole ollut varaa maksaa kerralla.
Osamaksu on aina turha. Jos ei ole ollut varaa säästää rahaa X euroa kuukaudessa näihin "yllättäviin menoihin" miten ihmeessä muka olisi varaa maksaa sitä osamaksua?
Ihminen ei välttämättä tarvitse edes sitä pyykkikonetta, jos sellainen sattuu hajoamaan. Yhden osamaksun hyväksyisin, koska ilman jääkaappia on oikeasti nykyään aika vaikea elää. Vaikka siinäkin ihmettelen että miten muka on vara maksaa se osamaksuerä jos ei ole aikaisemmin ollut varaa laittaa ko. summaa joka kuukausi säästöön? Mutta kolme osamaksua kertoo kyllä ihan silkasta tyhmyydestä.
Ensinnäkin asun vuokralla, ja jos minulta hajoaa jääkaappi, niin uuden hankinta on omistajan/vuokranantajan vastuulla. Sama koskee luonnollisesti hellaa. Pesukonetta minulla ei ole. Taloyhtiössä on ihan hyvä pesutupa ja pientä pyykkiä pesen usein myös käsin.
Ymmärrätkö sinä, että jos elää todella pienillä tuloilla, niin esim. 300-400 euron säästäminen voi viedä vuosia? Minulla oli vanha sänky niin huonossa kunnossa, että tällaiselle selkäongelmaiselle se oli jo hyvin vahingollinen. Sitä paitsi on halvempaa maksaa pari kymppiä kuussa sängystä kuin 50-70e fysioterapiasta tai osteopaatilla käynnistä.
Toinen osamaksuistani on älypuhelin. Minulla on eräs harrastus (todella tärkeä, voisi sanoa intohimoksi), josta yritän vähitellen saada hieman lisätuloja itselleni. Se kuitenkin edellyttää, että käytössäni on jonkinlainen kamera. Ei jaksa jatkuvasti sellaista joltain lainata. Ja mielestäni älypuhelin on järkevämpi ja monipuolisempi ostos kuin digikamera. Lisäksi esim. Kelan kanssa asioiminen on nyt helpompaa, kun voi lähettää tarvittavat liitteet kotona. Ei tarvitse käydä skannaamassa jossain (ja maksaa siitä bussimaksua) tai kiikuttaa papereita postilaatikkoihin. Ja onhan se nyt monella tavalla ihanampi kuin peruspuhelin. :) Ja kuukausimaksu on todella pieni.
Kolmas osamaksu on sitten läppäri. Ilman sitä on hankala tulla toimeen tänä päivänä, ja tarvitsen sitä myös tuota em. harrastustani varten. Kuukausimaksu tässäkin todella pieni.
Osamaksujen maksaminen on paljon helpompaa kuin saman summan säästäminen vähitellen. Olen monesti yrittänyt säästää, mutta sitten tulee jotain, esim. juuri vaikka osteopaatilla käynti tai muu terveysjuttu, kenkien yllättävä hajoaminen tms. ja ne rahat otan sitten niistä säästöistä. Se säästäminen siis kestäisi "ikuisuuksia". Mutta kun kyse on laskusta, niin se maksetaan, jos ei eräpäivänä niin myöhemmin. Se nyt vain on ainakin omalla kohdallani näin. Jos et tajua, niin et tajua. :)
Toisin sanoa sulla olisi varaa säästää, mutta olet päättänyt kuluttaa ensin ja maksaa myöhemmin. Olisit voinut kaksi vuotta sitten alkaa säästää samat summat ja ostaa nyt kaikki tavarat käteisellä rahalla. Älä väitä että säästämiseen ei ole varaa, jos se on vaan hankalaa ja maksat samalla kolmea osa-maksua.
Niin? Jos minä valitsen olemassaolevista vaihtoehdoista itselleni helpomman ja miellyttävämmän, niin onko se sinulle jonkinlainen ongelma?
Ja ihan tarkasti ottaen, en ole sanonut että minulla ei ollut varaa säästää. Kai sitä olisi ollut, jos olisin tehnyt elämästäni vuosiksi ihan helvetin ankeaa ja kivuliasta. Ja olisinhan minä voinut nälässänikin itseäni aina välillä pitää. Mutta miksi olisin tehnyt niin, kun ei ollut pakko? Minussa kun ei ole yhtään masokistin vikaa.
Säästäminen, jos olisit sitä tehnyt, olisi tehnyt elämästäsi ”vuosiksi ihan helvetin ankeaa ja kivuliasta. Ja olisinhan minä voinut nälässänikin itseäni aina välillä pitää”. Sen sijaan sama summa osamaksulla maksettuna on helpompi ja miellyttävämpi vaihtoehto. On kyllä erikoinen logiikka sinulla, en voi sanoa ymmärtäväni. Liekö jotain köyhien logiikkaa. Köyhien impulssikontrollin sanotaan olevan heikko tai olematon, ja näin sinun kohdallasi näyttää olevan. Pakko saada tavara heti, vaikka sitten velaksi.
Eri
Nyt en kyllä ymmärrä enää. Onko tässä taustalla sellainen ajatus, että köyhän ihmisen elämän kuuluisi olla mahdollisimman vaikeaa ja epämiellyttävää? Ja jos hän pyrkii sitä helpottamaan, niin siinä on jotain väärää? Uutta sänkyäkään ei saa ostaa terveytensä parantamiseksi, vaan pitää pahentaa terveysongelmaansa ensin muutaman vuoden?
Onko tämä nyt kenties sitä perisuomalaista kateutta sitten? Koska mitä merkitystä oikeasti kenellekään voi olla sillä, maksanko minä jonkun tavaran osissa vai kerralla?
Et ole nyt oikeasti enää tosissasi! Tämä köyhä kommentoi että ei halua tehdä elämästä ankeaa ja kurjaa säästämällä pienistä tuloista vaan mieluummin ostaa osamaksulla tarvittavat asiat. TOISIN SANOEN, osamaksuun menevien rahojen menetys ei kurjista elämää, ainoastaan säästäminen etukäteen samaan asiaan sama summa. Sen sijaan että säästäisi rikkoutunutta sänkyä tai puhelinta tai mitä tahansa tarvittavaa varten esim. kaksi vuotta 50 euroa kuukaudessa, ostaa romppeet ja maksaa osamaksua 50 euroa kuukaudessa. Tämä on köyhän logiikkaa.
Elämä menee hankalaksi, jos pitää olla pari vuotta ilman puhelinta tai nukkua rikkinäisessä sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän onkin juuri suurta vapautta tuovaa, että voi budjetoida menonsa ja tietää, että budjetti on riittävä tai jos tulee jotain muutoksia, niin budjetissa on väljyyttä. Silloinhan juuri voi raha-asiat unohtaa ja keskittyä muuhun elämiseen.
Mutta itsellä on juuri se tilanne, että kun eläke tulee niin kun maksan asumisen ja muut pakolliset menot, niin silti jää laskuja maksamatta ja tiedän jo valmiiksi, että joudun siirtämään ja neuvottelemaan maksuaikaa ja loppukuulle jää erittäin vähän rahaa.
Koska säästän voimiani ja haluan olla ajattelematta rahaa muutaman päivän, soitan esimerkiksi viikon päästä ja neuvottelen seuraavista pakollisista laskuista.
Sitten tarkistan taas rahatilanteen ja totean, että nyt taas sitten alkaa se pakkokuuri olla ostamatta mitään ylimääräistä.
Siitäkään eivät hyväosaiset tiedä mitään mikä energiamäärä ja nöyryytys köyhältä ihmiseltä (jos on lupa sanoa itseään ihmiseksi) on jonottaa ja odotella linjoilla (nykyään tosi kauan) ja miettiä minkähänsorttinen asiakaspalvelija tällä kertaa minulle vastaa.
Ikuisuuden odottelun jälkeen usein alkaa pompotus toiselta toiselle, usein ynseille ja ylimielisille, ja selittää sama asia moneen kertaan.
Monesti kuulee tuon neuvon, mitä muuallakin: helpoimmalla pääsee kun maksaa laskut ajoissa tms.
Sanoin usein, että kuule, jos se olisikin niin yksinkertaista niin kuvitteleeko joku, että huvikseni täällä henkilökohtaisia asioitani selvitän. Maksaisin ne ilomielin ja riemulla.
Minulla on tilanne se, että eläke riittää juuri siihen toimeentulorajalle, joten periaatteessa elän joka kuukausi tt-tuen kokoisella summalla, mutta joudun huolehtimaan maksut omasta pussista, tosin tulee pieni asumistuki.
Olen monesti miettinyt, että paljon helpommalla pääsisin kun olisin niin pienituloinen, että Kela maksaisi asumisen, sähkön jne. ja itse maksaisin vain muut omat kuluni. Silloin myös olisi aina valmiina tt-hakemus, että jos tulee joku suuri sairauskulu tms. niin ei tarvitse tehdä uutta toimeentukihakemusta, joka ensimmäisellä tai satunnaisella kerralla on työläs ja vaatii paljon liitteitä, odottelua ja myös sen myönteisen päätöksen, mikä ei ole koskaan varma.
Mitä nämä mystiset laskut monikossa on, joita sinulle tulee ihan joka kuukausi? Useimmilla ihmisillä on välttämättömiä menoja a) vuokra tai yhtiövastike, b) sähkö, c) puhelin+netti ja d) vakuutukset. Toistuvat täsmälleen saman suuruisina kuukaudesta toiseen. Neljä laskua siis. Ei siinä paljon siirreltävää ole.
Jos sinulle tulee ihan joka kuukausi joku lasku mikä pitää siirtää, teet jotain väärin. Vaikka kävisi joka kuukausi lääkärissä, ei siitäkään tarvitse maksaa kuin kolme kertaa vuodessa, ainakaan täällä, tai sitten isompi kertamaksu. Lääkemaksut ei tule laskulla, joten niistä et voi puhua.
Todennäköisesti nämä laskusi ovat jotain menoja mistä voisit aivan hyvin luopua.
Ajatellaan esim. että minulla on tällä hetkellä 50 e rahaa tilillä ja parin viikon sisällä erääntyy kaksi laskua, jotka ovat yhteensä 70 e. Laskujen eräpäivän siirtäminen on siis ainoa vaihtoehto. Tai on tietysti toinenkin: jättää yksinkertaisesti maksamatta. Nämä siis, jos ei voi tai halua lainata keneltäkään rahaa.
Kyse on kierteestä, joka on saanut alkunsa jostain ja kun elää minimituloilla, sitä kierrettä on hankala katkaista.
Miten niin maksaa lääkärikäynnit 3 x vuodessa? Minä ainakin joudun maksamaan terveyskeskusmaksun parin viikon sisällä käynnistä (ellei jälleen kerran soita ja neuvottele maksun siirtämisestä).
No mitä nämä laskut ovat jotka ihan yllättäen tulivat? Pointtini oli se että useimmilla ihmisillä ei ole useita laskuja kuukaudessa. Ei kerta kaikkiaan ole, ellei ostele tavaraa laskulla. Koska niitä välttämättömiä menoja ei ole montaa.
Meidän tk:ssa on terveyskeskusmaksujen suhteen kaksi vaihtoehtoa: maksaa yhden kertamaksun vuodessa, mikä on isompi, tai sitten maksimissaan kolme pientä kertamaksua. Ts. siellä saa käydä vaikka jopa päivä ilmaiseksi kun on maksanut kolmesta käynnistä.
Ohis...mä tiedän, mitä ovat nk yllätyslaskut. Kyse on ajattelutavasta. Henkilöllä A lohkeaa yllättäen hammas. Hän menee heti hammaslääkäripäivystykseen. Käynnistä tulee myöhemmin lasku. A:n mielestä lasku johtuu hampaan yllättävästä lohkeamisesta ja sen vuoksi kyseessä on yllätyslasku. Henkilöllä B lohkeaa yllättäen hammas. Hän menee heti hammaslääkäripäivystykseen. Käynnistä tulee myöhemmin lasku. B:n mielestä lasku johtuu hammaslääkärikäynnistä. B:n mielestä kyseessä ei ole yllätyslasku, koska hammaslääkäriin mennessään hän jo tiesi, että siitä tulee lasku.
Juuri näin. Sen lisäksi B tajuaa että niin hampaat, kodinkoneet, vaatteet ja muu ovat kaikki asioita ja tavaraa, joka kuluu ajan myötä. Hyvinkin hoidettu hammas saattaa lohjeta, kodinkone kuluu joka käytöllä aivan kuten vaate ja kenkäkin. Hampaiden ja tavaroiden iän kasvaessa rikkoontumisen todennäköisyyskin kasvaa. Kun tulee aika korvata vanha rikkoontunut uudella, ei kyse todellakan ole yllätyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän onkin juuri suurta vapautta tuovaa, että voi budjetoida menonsa ja tietää, että budjetti on riittävä tai jos tulee jotain muutoksia, niin budjetissa on väljyyttä. Silloinhan juuri voi raha-asiat unohtaa ja keskittyä muuhun elämiseen.
Mutta itsellä on juuri se tilanne, että kun eläke tulee niin kun maksan asumisen ja muut pakolliset menot, niin silti jää laskuja maksamatta ja tiedän jo valmiiksi, että joudun siirtämään ja neuvottelemaan maksuaikaa ja loppukuulle jää erittäin vähän rahaa.
Koska säästän voimiani ja haluan olla ajattelematta rahaa muutaman päivän, soitan esimerkiksi viikon päästä ja neuvottelen seuraavista pakollisista laskuista.
Sitten tarkistan taas rahatilanteen ja totean, että nyt taas sitten alkaa se pakkokuuri olla ostamatta mitään ylimääräistä.
Siitäkään eivät hyväosaiset tiedä mitään mikä energiamäärä ja nöyryytys köyhältä ihmiseltä (jos on lupa sanoa itseään ihmiseksi) on jonottaa ja odotella linjoilla (nykyään tosi kauan) ja miettiä minkähänsorttinen asiakaspalvelija tällä kertaa minulle vastaa.
Ikuisuuden odottelun jälkeen usein alkaa pompotus toiselta toiselle, usein ynseille ja ylimielisille, ja selittää sama asia moneen kertaan.
Monesti kuulee tuon neuvon, mitä muuallakin: helpoimmalla pääsee kun maksaa laskut ajoissa tms.
Sanoin usein, että kuule, jos se olisikin niin yksinkertaista niin kuvitteleeko joku, että huvikseni täällä henkilökohtaisia asioitani selvitän. Maksaisin ne ilomielin ja riemulla.
Minulla on tilanne se, että eläke riittää juuri siihen toimeentulorajalle, joten periaatteessa elän joka kuukausi tt-tuen kokoisella summalla, mutta joudun huolehtimaan maksut omasta pussista, tosin tulee pieni asumistuki.
Olen monesti miettinyt, että paljon helpommalla pääsisin kun olisin niin pienituloinen, että Kela maksaisi asumisen, sähkön jne. ja itse maksaisin vain muut omat kuluni. Silloin myös olisi aina valmiina tt-hakemus, että jos tulee joku suuri sairauskulu tms. niin ei tarvitse tehdä uutta toimeentukihakemusta, joka ensimmäisellä tai satunnaisella kerralla on työläs ja vaatii paljon liitteitä, odottelua ja myös sen myönteisen päätöksen, mikä ei ole koskaan varma.
Mitä nämä mystiset laskut monikossa on, joita sinulle tulee ihan joka kuukausi? Useimmilla ihmisillä on välttämättömiä menoja a) vuokra tai yhtiövastike, b) sähkö, c) puhelin+netti ja d) vakuutukset. Toistuvat täsmälleen saman suuruisina kuukaudesta toiseen. Neljä laskua siis. Ei siinä paljon siirreltävää ole.
Jos sinulle tulee ihan joka kuukausi joku lasku mikä pitää siirtää, teet jotain väärin. Vaikka kävisi joka kuukausi lääkärissä, ei siitäkään tarvitse maksaa kuin kolme kertaa vuodessa, ainakaan täällä, tai sitten isompi kertamaksu. Lääkemaksut ei tule laskulla, joten niistä et voi puhua.
Todennäköisesti nämä laskusi ovat jotain menoja mistä voisit aivan hyvin luopua.
Ajatellaan esim. että minulla on tällä hetkellä 50 e rahaa tilillä ja parin viikon sisällä erääntyy kaksi laskua, jotka ovat yhteensä 70 e. Laskujen eräpäivän siirtäminen on siis ainoa vaihtoehto. Tai on tietysti toinenkin: jättää yksinkertaisesti maksamatta. Nämä siis, jos ei voi tai halua lainata keneltäkään rahaa.
Kyse on kierteestä, joka on saanut alkunsa jostain ja kun elää minimituloilla, sitä kierrettä on hankala katkaista.
Miten niin maksaa lääkärikäynnit 3 x vuodessa? Minä ainakin joudun maksamaan terveyskeskusmaksun parin viikon sisällä käynnistä (ellei jälleen kerran soita ja neuvottele maksun siirtämisestä).
No mitä nämä laskut ovat jotka ihan yllättäen tulivat? Pointtini oli se että useimmilla ihmisillä ei ole useita laskuja kuukaudessa. Ei kerta kaikkiaan ole, ellei ostele tavaraa laskulla. Koska niitä välttämättömiä menoja ei ole montaa.
Meidän tk:ssa on terveyskeskusmaksujen suhteen kaksi vaihtoehtoa: maksaa yhden kertamaksun vuodessa, mikä on isompi, tai sitten maksimissaan kolme pientä kertamaksua. Ts. siellä saa käydä vaikka jopa päivä ilmaiseksi kun on maksanut kolmesta käynnistä.
En puhunut itse asiassa yllätyslaskuista ja esimerkki oli hatusta vedetty. Mutta joudun kyllä neuvottelemaan maksuista ja siirtelemään niitä useinkin. Siihen on omat syynsä enkä jaksa tähän kirjoittaa mitään pitkää tarinaa.
Minulla on tällä hetkellä kuukaudessa kuusi laskua vuokran lisäksi. Mielestäni se ei ole paljon eikä siinä ole myöskään mitään turhaa tai tarpeetonta. Kolme osamaksua on, koska ei ole ollut varaa maksaa kerralla.
Osamaksu on aina turha. Jos ei ole ollut varaa säästää rahaa X euroa kuukaudessa näihin "yllättäviin menoihin" miten ihmeessä muka olisi varaa maksaa sitä osamaksua?
Ihminen ei välttämättä tarvitse edes sitä pyykkikonetta, jos sellainen sattuu hajoamaan. Yhden osamaksun hyväksyisin, koska ilman jääkaappia on oikeasti nykyään aika vaikea elää. Vaikka siinäkin ihmettelen että miten muka on vara maksaa se osamaksuerä jos ei ole aikaisemmin ollut varaa laittaa ko. summaa joka kuukausi säästöön? Mutta kolme osamaksua kertoo kyllä ihan silkasta tyhmyydestä.
Ensinnäkin asun vuokralla, ja jos minulta hajoaa jääkaappi, niin uuden hankinta on omistajan/vuokranantajan vastuulla. Sama koskee luonnollisesti hellaa. Pesukonetta minulla ei ole. Taloyhtiössä on ihan hyvä pesutupa ja pientä pyykkiä pesen usein myös käsin.
Ymmärrätkö sinä, että jos elää todella pienillä tuloilla, niin esim. 300-400 euron säästäminen voi viedä vuosia? Minulla oli vanha sänky niin huonossa kunnossa, että tällaiselle selkäongelmaiselle se oli jo hyvin vahingollinen. Sitä paitsi on halvempaa maksaa pari kymppiä kuussa sängystä kuin 50-70e fysioterapiasta tai osteopaatilla käynnistä.
Toinen osamaksuistani on älypuhelin. Minulla on eräs harrastus (todella tärkeä, voisi sanoa intohimoksi), josta yritän vähitellen saada hieman lisätuloja itselleni. Se kuitenkin edellyttää, että käytössäni on jonkinlainen kamera. Ei jaksa jatkuvasti sellaista joltain lainata. Ja mielestäni älypuhelin on järkevämpi ja monipuolisempi ostos kuin digikamera. Lisäksi esim. Kelan kanssa asioiminen on nyt helpompaa, kun voi lähettää tarvittavat liitteet kotona. Ei tarvitse käydä skannaamassa jossain (ja maksaa siitä bussimaksua) tai kiikuttaa papereita postilaatikkoihin. Ja onhan se nyt monella tavalla ihanampi kuin peruspuhelin. :) Ja kuukausimaksu on todella pieni.
Kolmas osamaksu on sitten läppäri. Ilman sitä on hankala tulla toimeen tänä päivänä, ja tarvitsen sitä myös tuota em. harrastustani varten. Kuukausimaksu tässäkin todella pieni.
Osamaksujen maksaminen on paljon helpompaa kuin saman summan säästäminen vähitellen. Olen monesti yrittänyt säästää, mutta sitten tulee jotain, esim. juuri vaikka osteopaatilla käynti tai muu terveysjuttu, kenkien yllättävä hajoaminen tms. ja ne rahat otan sitten niistä säästöistä. Se säästäminen siis kestäisi "ikuisuuksia". Mutta kun kyse on laskusta, niin se maksetaan, jos ei eräpäivänä niin myöhemmin. Se nyt vain on ainakin omalla kohdallani näin. Jos et tajua, niin et tajua. :)
Toisin sanoa sulla olisi varaa säästää, mutta olet päättänyt kuluttaa ensin ja maksaa myöhemmin. Olisit voinut kaksi vuotta sitten alkaa säästää samat summat ja ostaa nyt kaikki tavarat käteisellä rahalla. Älä väitä että säästämiseen ei ole varaa, jos se on vaan hankalaa ja maksat samalla kolmea osa-maksua.
Niin? Jos minä valitsen olemassaolevista vaihtoehdoista itselleni helpomman ja miellyttävämmän, niin onko se sinulle jonkinlainen ongelma?
Ja ihan tarkasti ottaen, en ole sanonut että minulla ei ollut varaa säästää. Kai sitä olisi ollut, jos olisin tehnyt elämästäni vuosiksi ihan helvetin ankeaa ja kivuliasta. Ja olisinhan minä voinut nälässänikin itseäni aina välillä pitää. Mutta miksi olisin tehnyt niin, kun ei ollut pakko? Minussa kun ei ole yhtään masokistin vikaa.
Säästäminen, jos olisit sitä tehnyt, olisi tehnyt elämästäsi ”vuosiksi ihan helvetin ankeaa ja kivuliasta. Ja olisinhan minä voinut nälässänikin itseäni aina välillä pitää”. Sen sijaan sama summa osamaksulla maksettuna on helpompi ja miellyttävämpi vaihtoehto. On kyllä erikoinen logiikka sinulla, en voi sanoa ymmärtäväni. Liekö jotain köyhien logiikkaa. Köyhien impulssikontrollin sanotaan olevan heikko tai olematon, ja näin sinun kohdallasi näyttää olevan. Pakko saada tavara heti, vaikka sitten velaksi.
Eri
Nyt en kyllä ymmärrä enää. Onko tässä taustalla sellainen ajatus, että köyhän ihmisen elämän kuuluisi olla mahdollisimman vaikeaa ja epämiellyttävää? Ja jos hän pyrkii sitä helpottamaan, niin siinä on jotain väärää? Uutta sänkyäkään ei saa ostaa terveytensä parantamiseksi, vaan pitää pahentaa terveysongelmaansa ensin muutaman vuoden?
Onko tämä nyt kenties sitä perisuomalaista kateutta sitten? Koska mitä merkitystä oikeasti kenellekään voi olla sillä, maksanko minä jonkun tavaran osissa vai kerralla?
Et ole nyt oikeasti enää tosissasi! Tämä köyhä kommentoi että ei halua tehdä elämästä ankeaa ja kurjaa säästämällä pienistä tuloista vaan mieluummin ostaa osamaksulla tarvittavat asiat. TOISIN SANOEN, osamaksuun menevien rahojen menetys ei kurjista elämää, ainoastaan säästäminen etukäteen samaan asiaan sama summa. Sen sijaan että säästäisi rikkoutunutta sänkyä tai puhelinta tai mitä tahansa tarvittavaa varten esim. kaksi vuotta 50 euroa kuukaudessa, ostaa romppeet ja maksaa osamaksua 50 euroa kuukaudessa. Tämä on köyhän logiikkaa.
No mennäänpä ajassa 2-3 vuotta taaksepäin. Minulla oli silloin tiukempi rahatilanne, mitä tällä hetkellä. SEKÄ säästäminen ETTÄ osamaksun maksaminen oli(si) ollut vaikeampaa. Viime vuonna taloudellinen tilanteeni parani hieman niin, että kumpi tahansa tuli/olisi tullut hiukan helpommaksi. Okei, minulla oli siis viime syksynä kaksi vaihtoehtoa:
A) Voisin laittaa kuukausittain summan x syrjään ja hankkia sängyn puolentoista-parin vuoden päästä.
B) Voisin maksaa kuukausittain saman summan x osamaksuna ja saada sen sängyn saman tien.
Kerro nyt oikeasti minulle, miksi minun olisi pitänyt/kannattanut valita vaihtoehto B?
Tuo selittäisi tilannetta, jos olisit siis kaksi vuotta sitten miettinyt säästämistä ja osamaksua ja tullut lopputulokseen että kumpaankaan ei ole varaa. Sitten kun tulotilanne paranee, hankit sängyn osamaksulla että kahden vuoden päästä käteisellä koska uskot että tulosi pysyvät samalla tasolla. Tästä et kuitenkaan maininnut mitään aikaisemmin, vaan ainoastaan että miksi haluaisit kurjistaa omaa elämää säästämällä jos voit hankkia tavarat osamaksulla. Ymmärrät varmasti miten älyttömältä tuo kuulostaa?
Niin, ehkä sitä ei sitten aina heti tajua, että jollekin pitää selittää joku asia juurta jaksain tai vääntää rautalangasta, jotta itselle täysin päivänselvä asia ymmärretään. Itse kun on elellyt tietynlaisessa todellisuudessa pitkään ja toinen ilmeisesti viettää täysin toisenlaista elämää.
Kun olen olllut useamman vuoden vailla jotain todella tärkeää ja olen kokenut sen tilanteen kurjana, ja sitten joku tulee sanomaan, että sehän on IHAN SAMA, olenko minä sitten vielä lisää siinä kurjassa tilanteessa parisen VIIKKOA tai parisen VUOTTA, ei mitään eroa. :D Tiedätkö miten älyttömältä tämä minusta kuulostaa?
Mutta ehkä se tosiaan on sitä "köyhän logiikkaa" sitten, koska todennäköisesti toinen köyhä pystyy ymmärtämään tilanteen ilman sitä rautalankaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän onkin juuri suurta vapautta tuovaa, että voi budjetoida menonsa ja tietää, että budjetti on riittävä tai jos tulee jotain muutoksia, niin budjetissa on väljyyttä. Silloinhan juuri voi raha-asiat unohtaa ja keskittyä muuhun elämiseen.
Mutta itsellä on juuri se tilanne, että kun eläke tulee niin kun maksan asumisen ja muut pakolliset menot, niin silti jää laskuja maksamatta ja tiedän jo valmiiksi, että joudun siirtämään ja neuvottelemaan maksuaikaa ja loppukuulle jää erittäin vähän rahaa.
Koska säästän voimiani ja haluan olla ajattelematta rahaa muutaman päivän, soitan esimerkiksi viikon päästä ja neuvottelen seuraavista pakollisista laskuista.
Sitten tarkistan taas rahatilanteen ja totean, että nyt taas sitten alkaa se pakkokuuri olla ostamatta mitään ylimääräistä.
Siitäkään eivät hyväosaiset tiedä mitään mikä energiamäärä ja nöyryytys köyhältä ihmiseltä (jos on lupa sanoa itseään ihmiseksi) on jonottaa ja odotella linjoilla (nykyään tosi kauan) ja miettiä minkähänsorttinen asiakaspalvelija tällä kertaa minulle vastaa.
Ikuisuuden odottelun jälkeen usein alkaa pompotus toiselta toiselle, usein ynseille ja ylimielisille, ja selittää sama asia moneen kertaan.
Monesti kuulee tuon neuvon, mitä muuallakin: helpoimmalla pääsee kun maksaa laskut ajoissa tms.
Sanoin usein, että kuule, jos se olisikin niin yksinkertaista niin kuvitteleeko joku, että huvikseni täällä henkilökohtaisia asioitani selvitän. Maksaisin ne ilomielin ja riemulla.
Minulla on tilanne se, että eläke riittää juuri siihen toimeentulorajalle, joten periaatteessa elän joka kuukausi tt-tuen kokoisella summalla, mutta joudun huolehtimaan maksut omasta pussista, tosin tulee pieni asumistuki.
Olen monesti miettinyt, että paljon helpommalla pääsisin kun olisin niin pienituloinen, että Kela maksaisi asumisen, sähkön jne. ja itse maksaisin vain muut omat kuluni. Silloin myös olisi aina valmiina tt-hakemus, että jos tulee joku suuri sairauskulu tms. niin ei tarvitse tehdä uutta toimeentukihakemusta, joka ensimmäisellä tai satunnaisella kerralla on työläs ja vaatii paljon liitteitä, odottelua ja myös sen myönteisen päätöksen, mikä ei ole koskaan varma.
Mitä nämä mystiset laskut monikossa on, joita sinulle tulee ihan joka kuukausi? Useimmilla ihmisillä on välttämättömiä menoja a) vuokra tai yhtiövastike, b) sähkö, c) puhelin+netti ja d) vakuutukset. Toistuvat täsmälleen saman suuruisina kuukaudesta toiseen. Neljä laskua siis. Ei siinä paljon siirreltävää ole.
Jos sinulle tulee ihan joka kuukausi joku lasku mikä pitää siirtää, teet jotain väärin. Vaikka kävisi joka kuukausi lääkärissä, ei siitäkään tarvitse maksaa kuin kolme kertaa vuodessa, ainakaan täällä, tai sitten isompi kertamaksu. Lääkemaksut ei tule laskulla, joten niistä et voi puhua.
Todennäköisesti nämä laskusi ovat jotain menoja mistä voisit aivan hyvin luopua.
Ajatellaan esim. että minulla on tällä hetkellä 50 e rahaa tilillä ja parin viikon sisällä erääntyy kaksi laskua, jotka ovat yhteensä 70 e. Laskujen eräpäivän siirtäminen on siis ainoa vaihtoehto. Tai on tietysti toinenkin: jättää yksinkertaisesti maksamatta. Nämä siis, jos ei voi tai halua lainata keneltäkään rahaa.
Kyse on kierteestä, joka on saanut alkunsa jostain ja kun elää minimituloilla, sitä kierrettä on hankala katkaista.
Miten niin maksaa lääkärikäynnit 3 x vuodessa? Minä ainakin joudun maksamaan terveyskeskusmaksun parin viikon sisällä käynnistä (ellei jälleen kerran soita ja neuvottele maksun siirtämisestä).
No mitä nämä laskut ovat jotka ihan yllättäen tulivat? Pointtini oli se että useimmilla ihmisillä ei ole useita laskuja kuukaudessa. Ei kerta kaikkiaan ole, ellei ostele tavaraa laskulla. Koska niitä välttämättömiä menoja ei ole montaa.
Meidän tk:ssa on terveyskeskusmaksujen suhteen kaksi vaihtoehtoa: maksaa yhden kertamaksun vuodessa, mikä on isompi, tai sitten maksimissaan kolme pientä kertamaksua. Ts. siellä saa käydä vaikka jopa päivä ilmaiseksi kun on maksanut kolmesta käynnistä.
En puhunut itse asiassa yllätyslaskuista ja esimerkki oli hatusta vedetty. Mutta joudun kyllä neuvottelemaan maksuista ja siirtelemään niitä useinkin. Siihen on omat syynsä enkä jaksa tähän kirjoittaa mitään pitkää tarinaa.
Minulla on tällä hetkellä kuukaudessa kuusi laskua vuokran lisäksi. Mielestäni se ei ole paljon eikä siinä ole myöskään mitään turhaa tai tarpeetonta. Kolme osamaksua on, koska ei ole ollut varaa maksaa kerralla.
Osamaksu on aina turha. Jos ei ole ollut varaa säästää rahaa X euroa kuukaudessa näihin "yllättäviin menoihin" miten ihmeessä muka olisi varaa maksaa sitä osamaksua?
Ihminen ei välttämättä tarvitse edes sitä pyykkikonetta, jos sellainen sattuu hajoamaan. Yhden osamaksun hyväksyisin, koska ilman jääkaappia on oikeasti nykyään aika vaikea elää. Vaikka siinäkin ihmettelen että miten muka on vara maksaa se osamaksuerä jos ei ole aikaisemmin ollut varaa laittaa ko. summaa joka kuukausi säästöön? Mutta kolme osamaksua kertoo kyllä ihan silkasta tyhmyydestä.
Ensinnäkin asun vuokralla, ja jos minulta hajoaa jääkaappi, niin uuden hankinta on omistajan/vuokranantajan vastuulla. Sama koskee luonnollisesti hellaa. Pesukonetta minulla ei ole. Taloyhtiössä on ihan hyvä pesutupa ja pientä pyykkiä pesen usein myös käsin.
Ymmärrätkö sinä, että jos elää todella pienillä tuloilla, niin esim. 300-400 euron säästäminen voi viedä vuosia? Minulla oli vanha sänky niin huonossa kunnossa, että tällaiselle selkäongelmaiselle se oli jo hyvin vahingollinen. Sitä paitsi on halvempaa maksaa pari kymppiä kuussa sängystä kuin 50-70e fysioterapiasta tai osteopaatilla käynnistä.
Toinen osamaksuistani on älypuhelin. Minulla on eräs harrastus (todella tärkeä, voisi sanoa intohimoksi), josta yritän vähitellen saada hieman lisätuloja itselleni. Se kuitenkin edellyttää, että käytössäni on jonkinlainen kamera. Ei jaksa jatkuvasti sellaista joltain lainata. Ja mielestäni älypuhelin on järkevämpi ja monipuolisempi ostos kuin digikamera. Lisäksi esim. Kelan kanssa asioiminen on nyt helpompaa, kun voi lähettää tarvittavat liitteet kotona. Ei tarvitse käydä skannaamassa jossain (ja maksaa siitä bussimaksua) tai kiikuttaa papereita postilaatikkoihin. Ja onhan se nyt monella tavalla ihanampi kuin peruspuhelin. :) Ja kuukausimaksu on todella pieni.
Kolmas osamaksu on sitten läppäri. Ilman sitä on hankala tulla toimeen tänä päivänä, ja tarvitsen sitä myös tuota em. harrastustani varten. Kuukausimaksu tässäkin todella pieni.
Osamaksujen maksaminen on paljon helpompaa kuin saman summan säästäminen vähitellen. Olen monesti yrittänyt säästää, mutta sitten tulee jotain, esim. juuri vaikka osteopaatilla käynti tai muu terveysjuttu, kenkien yllättävä hajoaminen tms. ja ne rahat otan sitten niistä säästöistä. Se säästäminen siis kestäisi "ikuisuuksia". Mutta kun kyse on laskusta, niin se maksetaan, jos ei eräpäivänä niin myöhemmin. Se nyt vain on ainakin omalla kohdallani näin. Jos et tajua, niin et tajua. :)
Toisin sanoa sulla olisi varaa säästää, mutta olet päättänyt kuluttaa ensin ja maksaa myöhemmin. Olisit voinut kaksi vuotta sitten alkaa säästää samat summat ja ostaa nyt kaikki tavarat käteisellä rahalla. Älä väitä että säästämiseen ei ole varaa, jos se on vaan hankalaa ja maksat samalla kolmea osa-maksua.
Niin? Jos minä valitsen olemassaolevista vaihtoehdoista itselleni helpomman ja miellyttävämmän, niin onko se sinulle jonkinlainen ongelma?
Ja ihan tarkasti ottaen, en ole sanonut että minulla ei ollut varaa säästää. Kai sitä olisi ollut, jos olisin tehnyt elämästäni vuosiksi ihan helvetin ankeaa ja kivuliasta. Ja olisinhan minä voinut nälässänikin itseäni aina välillä pitää. Mutta miksi olisin tehnyt niin, kun ei ollut pakko? Minussa kun ei ole yhtään masokistin vikaa.
Säästäminen, jos olisit sitä tehnyt, olisi tehnyt elämästäsi ”vuosiksi ihan helvetin ankeaa ja kivuliasta. Ja olisinhan minä voinut nälässänikin itseäni aina välillä pitää”. Sen sijaan sama summa osamaksulla maksettuna on helpompi ja miellyttävämpi vaihtoehto. On kyllä erikoinen logiikka sinulla, en voi sanoa ymmärtäväni. Liekö jotain köyhien logiikkaa. Köyhien impulssikontrollin sanotaan olevan heikko tai olematon, ja näin sinun kohdallasi näyttää olevan. Pakko saada tavara heti, vaikka sitten velaksi.
Eri
Nyt en kyllä ymmärrä enää. Onko tässä taustalla sellainen ajatus, että köyhän ihmisen elämän kuuluisi olla mahdollisimman vaikeaa ja epämiellyttävää? Ja jos hän pyrkii sitä helpottamaan, niin siinä on jotain väärää? Uutta sänkyäkään ei saa ostaa terveytensä parantamiseksi, vaan pitää pahentaa terveysongelmaansa ensin muutaman vuoden?
Onko tämä nyt kenties sitä perisuomalaista kateutta sitten? Koska mitä merkitystä oikeasti kenellekään voi olla sillä, maksanko minä jonkun tavaran osissa vai kerralla?
Alunperin ongelmasi oli, ettet saa maksettua kaikkia laskujasi ajallaan, ja joudut soittelemaan ympäriinsä saadaksesi maksuaikaa ja saadaksesi maksaa osissa, vai kuinka? Olet ihan vapaa sotkemaan taloutesi toimillasi ja hakemaan vaikka sitten leipäjonosta syötävää kun tuet on niin pienet ettei rahat riitä ruokaan, vai miten se valitusvirsi menee. Tuskin kukaan raha-asioitansa sössinyttä köyhää kadehtii, mutta kai se on defenssi köyhälle ajatella niin.
Sori nyt vaan, mutta minulla on aina ollut rahaa ruokaan - ja terveelliseen sellaiseen. Yksi syy niihin soittoihin ja siirtoihin on juuri se, että haluan pitää huolta itsestäni vähävaraisuudestani huolimatta.
Mitä enemmän laiminlöisin itseäni ja hyvinvointiani, sitä todennäköisemmin en koskaan nousisi tästä tilanteesta enkä pystyisi rakentamaan elämääni paremmaksi. Eli isossa mitassa/kuvassa ne muutamat eräpäivän siirrrot tai osamaksut ovat pelkkä hyttysen kakka valtameressä.
Mikä sinua muuten pännii tai mikä on elämässäsi vinossa? Tyytyväisellä ihmisellä ei liene tarvetta aukoa päätään tuolla tavalla.
Ihan ihme hyökkäys nyt tällä yhdellä tätä muutamasta osamaksuostoksesta kertonutta kohtaan. Missään vaiheessa en minä ainakaan saanut sellaista kuvaa että hän olisi täysin haluton säästämään ja ostelisi kaikkea osamaksulla ja olisi siksi köyhä. Hän kertoi ostaneensa kaksi perustellusti tarpeellista tavaraa osamaksulla perustelluista syistä. Köyhän elämä on juuri sitä että välillä edessä on vain huonoja vaihtoehtoja ja niistä täytyy valita se vähemmän huonompi. Olen itsekin köyhä työkyvyttömyyseläkeläinen ja olen sitä mieltä että aina kannattaa ennemmin säästää ensin ja että osamaksu on huono tapa ostaa. Itse olen onneksi selvinnyt ilman niitä ja aina saanut pidettyä jotain säästössä. Mutta aina ei ole vaihtoehtoa. Esim juuri se uusi sänky voi olla terveydelle niin merkittävä asia että sen ostoa ei voi lykätä vuosia.
Hämmentää myös nämä yllätyslaskuista vauhkoajat. Kyllä jokainen tietää että mikään tavara ei kestä loputtomiin ja että kaikki pitää jossain vaiheessa uusia. Mutta köyhälle se yllätys tulee juuri siinä että köyhän ei ole mahdollista varautua koko ajan kaikkeen, pitää koko ajan silmällä sitä että mikä tahansa tärkeäkin tavara voi hajota milloin vain. Elämä on monesti kädestä suuhun elämistä ja budjetti kestää vain ne pakolliset arkielämän kulut. Ei ole varaa pistää syrjään rahaa sitä ajatellen että tavarat x-y varmaan vuoden parin sisällä tulevat tiensä päähän.
Kyllä se hyvätuloisellekin on ihan yhtä lailla yllättävää ja harmittavaa jos eteen tulee jokin yllättävä perus arjen kuluista poikkeava isompi ostos, hajosi sitten jääkaappi/tietokone tai tuli isompi sairaalalasku. Näin silloinkin vaikka jemmassa olisi rahaa niitä varten.
Pointti osamaksuissa on, että ei voida oikeasti tietää miten paljon esimerkiksi jo vuodessa omat asiat voivat muuttua ja menot lisääntyä. Siksi köyhälle, joka jo nyt elää kädestä suuhun on vaarallista ottaa osamaksuja. Myös pienet osamaksut voivat yhtäkkiä kohota suuriksi.
Esimerkiksi henkilö voi maksaa puhelinta, sänkyä ja telkkaria osamaksuilla. Puhelin on 15e/kk, sänky 20e/kk ja telkkari 20e/kk. Itsekseen eivät ole niin isoja määriä, mutta kun lisää nuo kaikki yhteen niin on se köyhälle jo iso määrä rahaa, varsinkin kun miettii että nuo kaikki tuelvat joka kuukausi vielä parin vuoden ajan. Sitten jos tuleekin yllättävä meno, jokin tärkeä kodinkone hajoaa, tai jotain muuta tapahtuu minkä takia henkilölle tulee enemmän menoja. Yhtäkkiä ne 55e/kk on ihan mahdoton hinta.
Osamaksujen takia aika monet joutuvat sinne ulosottoon. Ensiksi aloitetaan pienillä ja kohta niitä laskuja tulee joka viikko postista. Itse olen sitä mieltä, että jos ei pysty säätämään itsekseen sitä samaa määrää kuukaudessa, niin todennäköisesti ei tule myöskään kykenemään maksamaan niitä osamaksuja.
mielestäni älypuhelimet on ihan turhia köyhälle. Itselläni ei ole moista. Ne särkyvät aihan pienestä eivätkä parin vuoden jälkeen ole välttämättä toimivia, kun tulee jokin uusi puhelinsysteemi blahblah. Puhumatta siitä, että jos siihen puhelimeen vielä netti hankitaan ja sitten kun liitytään kaikkiin kauppoihin ynnämuihin niin tulee jatkuvasti kaiken maailman tarjousmainoksia ym. Silloin harmittaa vain enemmän kun ei voi ostaa, tai tulee ostettua ilman ajattelematta jotain tarjouksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ihan oikeassa. Noita neuvoja kuitenkin annetaan siksi, että jotkut vähävaraiset eivät osaa ennakoida ja käyttää rahaa järkevästi. Rahapäivänä ostellaan kaikenlaista, mihin ei todellisuudessa olisi varaa lainkaan. Sitten jää laskuja maksamatta tai jääkaappi on jo parin viikon päästä tyhjä.
Tämä!
Olen tekemisissä täysin yhteiskunnan avulla elävien perheiden kanssa ja iso ongelma on tämä hallitsemattomuus eli kun tilille tulee rahaa se käytetään mitä hupsummin.
Esim ostetaan lapsille karkkia kioskin kalleimmalla hinnalla ja limpparia vaikka tien toisella puolella on kauppa mistä saisi samat puolet halvemmalla.
Pienistä ostoksista kertyy äkkiä iso summa.
Ymmärrän ap pointin ja ihan oikeassa on, mutta se ei poista sitä tosiasiaa ettei kaikki ole varakkaita.Oletko ikinä ajatellut että ihmiset jotka joutuvat aina säästämään kaikesta ja koko ajan, kun vihdoin onkin vähän rahaa, halutaan elää edes hetki niin että ei tarvi ajatella hintoja pienessä kaavassa, vaan ostetaan sitä kalleinta karkkia, jotta tunnetaan itsensä edes vähän aikaa ihmiseksi, jolla on varaa johonkin.
Ei, se ei ehkä ole järkevää mutta se on inhimillistä toimintaa ihmiseltä, jolla ei koskaan ole varaa mihinkään ekstraan. Ihmettelen että sinä asiantuntijana et pysty tajuamaan näin yksinkertaista asiaa.
Eiks se yks työtön nainen kokenut nautinnon huipuksi R:rrä kahvin?
Mahtaa R-kioskilla käydä kuhina niinä päivinä kun tuet tulee tilille
Pakko nostaa tämä lainaus monen sivun takaa, koska R:rrä kahvi.
R:rrä kahvi.
Vierailija kirjoitti:
Pointti osamaksuissa on, että ei voida oikeasti tietää miten paljon esimerkiksi jo vuodessa omat asiat voivat muuttua ja menot lisääntyä. Siksi köyhälle, joka jo nyt elää kädestä suuhun on vaarallista ottaa osamaksuja. Myös pienet osamaksut voivat yhtäkkiä kohota suuriksi.
Esimerkiksi henkilö voi maksaa puhelinta, sänkyä ja telkkaria osamaksuilla. Puhelin on 15e/kk, sänky 20e/kk ja telkkari 20e/kk. Itsekseen eivät ole niin isoja määriä, mutta kun lisää nuo kaikki yhteen niin on se köyhälle jo iso määrä rahaa, varsinkin kun miettii että nuo kaikki tuelvat joka kuukausi vielä parin vuoden ajan. Sitten jos tuleekin yllättävä meno, jokin tärkeä kodinkone hajoaa, tai jotain muuta tapahtuu minkä takia henkilölle tulee enemmän menoja. Yhtäkkiä ne 55e/kk on ihan mahdoton hinta.
Osamaksujen takia aika monet joutuvat sinne ulosottoon. Ensiksi aloitetaan pienillä ja kohta niitä laskuja tulee joka viikko postista. Itse olen sitä mieltä, että jos ei pysty säätämään itsekseen sitä samaa määrää kuukaudessa, niin todennäköisesti ei tule myöskään kykenemään maksamaan niitä osamaksuja.
mielestäni älypuhelimet on ihan turhia köyhälle. Itselläni ei ole moista. Ne särkyvät aihan pienestä eivätkä parin vuoden jälkeen ole välttämättä toimivia, kun tulee jokin uusi puhelinsysteemi blahblah. Puhumatta siitä, että jos siihen puhelimeen vielä netti hankitaan ja sitten kun liitytään kaikkiin kauppoihin ynnämuihin niin tulee jatkuvasti kaiken maailman tarjousmainoksia ym. Silloin harmittaa vain enemmän kun ei voi ostaa, tai tulee ostettua ilman ajattelematta jotain tarjouksesta.
Kyllä hyvin moni tajuaa ja ymmärtää että osamaksuostosten kerryttäminen on hölmöä ja vaarallistakin. Ei sitä ole kieltäminen. Mutta niitäkin tilanteita voi tulla eteen, erityisesti köyhälle, että osamaksuun turvautuminen on kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin olla kokonaan ilman tai säästää ensin vuoden pari. Aina on parempi säästää ja ostaa vasta sitten mutta ei meillä kenelläkään mene elämä niin että aina on mahdollisuus valita parhain vaihtoehto vaan välillä on valittava se vähemmän huonoin. Kaikkia osamaksuvaihtoehdon valinneita ei pitäisi suorilta käsin tuomita ja niputtaa kaikkia holtittomiksi ostajiksi jotka ostelee sitä ja tätä osamaksulla. Toki heitäkin on ja he ajautuvat sitten ongelmiin käyttäytymisensä vuoksi, toivon mukaan oppien kantapään kautta järkevämmän tavan toimia.
Ihan käsittämätöntä tämä yllätyslaskuista uliseminen, "ei voi olla yllätys". Minä olen itse ihan keskituloinen ja säästössä olevilla varoilla voin hoitaa nämä yllätyslaskut, mutta kyllä ne silti yllättäviä on. Mistä ihmisen pitäisi osata ennustaa MILLOIN joku tarvitsemansa asia hajoaa.
Tässäpä omat yllätyslaskuni viimeisen kuukauden ajalta:
- auton huolto yli 300 euroa (ei määräaikaishuolto vaan varoitusvalon syttymisestä johtunut ylimääräinen käynti)
- rikesakko ylinopeaudesta 170 euroa (oma moka joo, silti yllätys)
- yläkoulun opettajan kevätlahja 10 euroa (luulin ettei yläkoulussa enää lahjota, olin väärässä ja osallistuin yhteislahjaan)
- lapsen kaverin synttärilahja 20 euroa, olin unohtanut koko synttärit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pointti osamaksuissa on, että ei voida oikeasti tietää miten paljon esimerkiksi jo vuodessa omat asiat voivat muuttua ja menot lisääntyä. Siksi köyhälle, joka jo nyt elää kädestä suuhun on vaarallista ottaa osamaksuja. Myös pienet osamaksut voivat yhtäkkiä kohota suuriksi.
Esimerkiksi henkilö voi maksaa puhelinta, sänkyä ja telkkaria osamaksuilla. Puhelin on 15e/kk, sänky 20e/kk ja telkkari 20e/kk. Itsekseen eivät ole niin isoja määriä, mutta kun lisää nuo kaikki yhteen niin on se köyhälle jo iso määrä rahaa, varsinkin kun miettii että nuo kaikki tuelvat joka kuukausi vielä parin vuoden ajan. Sitten jos tuleekin yllättävä meno, jokin tärkeä kodinkone hajoaa, tai jotain muuta tapahtuu minkä takia henkilölle tulee enemmän menoja. Yhtäkkiä ne 55e/kk on ihan mahdoton hinta.
Osamaksujen takia aika monet joutuvat sinne ulosottoon. Ensiksi aloitetaan pienillä ja kohta niitä laskuja tulee joka viikko postista. Itse olen sitä mieltä, että jos ei pysty säätämään itsekseen sitä samaa määrää kuukaudessa, niin todennäköisesti ei tule myöskään kykenemään maksamaan niitä osamaksuja.
mielestäni älypuhelimet on ihan turhia köyhälle. Itselläni ei ole moista. Ne särkyvät aihan pienestä eivätkä parin vuoden jälkeen ole välttämättä toimivia, kun tulee jokin uusi puhelinsysteemi blahblah. Puhumatta siitä, että jos siihen puhelimeen vielä netti hankitaan ja sitten kun liitytään kaikkiin kauppoihin ynnämuihin niin tulee jatkuvasti kaiken maailman tarjousmainoksia ym. Silloin harmittaa vain enemmän kun ei voi ostaa, tai tulee ostettua ilman ajattelematta jotain tarjouksesta.
Kyllä hyvin moni tajuaa ja ymmärtää että osamaksuostosten kerryttäminen on hölmöä ja vaarallistakin. Ei sitä ole kieltäminen. Mutta niitäkin tilanteita voi tulla eteen, erityisesti köyhälle, että osamaksuun turvautuminen on kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin olla kokonaan ilman tai säästää ensin vuoden pari. Aina on parempi säästää ja ostaa vasta sitten mutta ei meillä kenelläkään mene elämä niin että aina on mahdollisuus valita parhain vaihtoehto vaan välillä on valittava se vähemmän huonoin. Kaikkia osamaksuvaihtoehdon valinneita ei pitäisi suorilta käsin tuomita ja niputtaa kaikkia holtittomiksi ostajiksi jotka ostelee sitä ja tätä osamaksulla. Toki heitäkin on ja he ajautuvat sitten ongelmiin käyttäytymisensä vuoksi, toivon mukaan oppien kantapään kautta järkevämmän tavan toimia.
Ehkä oma pointtini on, että niitä osamaksuja kannattaa vältellä viimeiseen asti ja ainoastaan silloin jos se on välttämättömyys eikä muuta vaihtoehtoa ole. Esim onko pakko sängyn olla se 500e sänky, voisiko se olla halvempi tai voisiko vanhalla pärjätä jos ostaa vain uuden petauspatjan. Tai voisiko säästää rahaa ja ostaa käytettynä, sen sijaan kuin uutena.
Kun oikeasti miettii, ei ole montaa asiaa mitkä olisi välttämättömiä ostoksia uusina.
Mutta kaikkien omahan asia se tottakai on. Itse vain haluan sen takia osamaksuista varoittaa, koska niin monesti lukee ja on nähnyt miten moni kaatuu juuri osamaksujen takia, kun niitä otetaan aina uudelleen ja uudelleen, joko uskotellen siihen, että tulot pysyvät samana tai että tulot jopa kasvaisivat.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ihme hyökkäys nyt tällä yhdellä tätä muutamasta osamaksuostoksesta kertonutta kohtaan. Missään vaiheessa en minä ainakaan saanut sellaista kuvaa että hän olisi täysin haluton säästämään ja ostelisi kaikkea osamaksulla ja olisi siksi köyhä. Hän kertoi ostaneensa kaksi perustellusti tarpeellista tavaraa osamaksulla perustelluista syistä. Köyhän elämä on juuri sitä että välillä edessä on vain huonoja vaihtoehtoja ja niistä täytyy valita se vähemmän huonompi. Olen itsekin köyhä työkyvyttömyyseläkeläinen ja olen sitä mieltä että aina kannattaa ennemmin säästää ensin ja että osamaksu on huono tapa ostaa. Itse olen onneksi selvinnyt ilman niitä ja aina saanut pidettyä jotain säästössä. Mutta aina ei ole vaihtoehtoa. Esim juuri se uusi sänky voi olla terveydelle niin merkittävä asia että sen ostoa ei voi lykätä vuosia.
Hämmentää myös nämä yllätyslaskuista vauhkoajat. Kyllä jokainen tietää että mikään tavara ei kestä loputtomiin ja että kaikki pitää jossain vaiheessa uusia. Mutta köyhälle se yllätys tulee juuri siinä että köyhän ei ole mahdollista varautua koko ajan kaikkeen, pitää koko ajan silmällä sitä että mikä tahansa tärkeäkin tavara voi hajota milloin vain. Elämä on monesti kädestä suuhun elämistä ja budjetti kestää vain ne pakolliset arkielämän kulut. Ei ole varaa pistää syrjään rahaa sitä ajatellen että tavarat x-y varmaan vuoden parin sisällä tulevat tiensä päähän.
Kyllä se hyvätuloisellekin on ihan yhtä lailla yllättävää ja harmittavaa jos eteen tulee jokin yllättävä perus arjen kuluista poikkeava isompi ostos, hajosi sitten jääkaappi/tietokone tai tuli isompi sairaalalasku. Näin silloinkin vaikka jemmassa olisi rahaa niitä varten.
Kiitos. <3
Terv. se sängyn ostaja. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän onkin juuri suurta vapautta tuovaa, että voi budjetoida menonsa ja tietää, että budjetti on riittävä tai jos tulee jotain muutoksia, niin budjetissa on väljyyttä. Silloinhan juuri voi raha-asiat unohtaa ja keskittyä muuhun elämiseen.
Mutta itsellä on juuri se tilanne, että kun eläke tulee niin kun maksan asumisen ja muut pakolliset menot, niin silti jää laskuja maksamatta ja tiedän jo valmiiksi, että joudun siirtämään ja neuvottelemaan maksuaikaa ja loppukuulle jää erittäin vähän rahaa.
Koska säästän voimiani ja haluan olla ajattelematta rahaa muutaman päivän, soitan esimerkiksi viikon päästä ja neuvottelen seuraavista pakollisista laskuista.
Sitten tarkistan taas rahatilanteen ja totean, että nyt taas sitten alkaa se pakkokuuri olla ostamatta mitään ylimääräistä.
Siitäkään eivät hyväosaiset tiedä mitään mikä energiamäärä ja nöyryytys köyhältä ihmiseltä (jos on lupa sanoa itseään ihmiseksi) on jonottaa ja odotella linjoilla (nykyään tosi kauan) ja miettiä minkähänsorttinen asiakaspalvelija tällä kertaa minulle vastaa.
Ikuisuuden odottelun jälkeen usein alkaa pompotus toiselta toiselle, usein ynseille ja ylimielisille, ja selittää sama asia moneen kertaan.
Monesti kuulee tuon neuvon, mitä muuallakin: helpoimmalla pääsee kun maksaa laskut ajoissa tms.
Sanoin usein, että kuule, jos se olisikin niin yksinkertaista niin kuvitteleeko joku, että huvikseni täällä henkilökohtaisia asioitani selvitän. Maksaisin ne ilomielin ja riemulla.
Minulla on tilanne se, että eläke riittää juuri siihen toimeentulorajalle, joten periaatteessa elän joka kuukausi tt-tuen kokoisella summalla, mutta joudun huolehtimaan maksut omasta pussista, tosin tulee pieni asumistuki.
Olen monesti miettinyt, että paljon helpommalla pääsisin kun olisin niin pienituloinen, että Kela maksaisi asumisen, sähkön jne. ja itse maksaisin vain muut omat kuluni. Silloin myös olisi aina valmiina tt-hakemus, että jos tulee joku suuri sairauskulu tms. niin ei tarvitse tehdä uutta toimeentukihakemusta, joka ensimmäisellä tai satunnaisella kerralla on työläs ja vaatii paljon liitteitä, odottelua ja myös sen myönteisen päätöksen, mikä ei ole koskaan varma.
Mitä nämä mystiset laskut monikossa on, joita sinulle tulee ihan joka kuukausi? Useimmilla ihmisillä on välttämättömiä menoja a) vuokra tai yhtiövastike, b) sähkö, c) puhelin+netti ja d) vakuutukset. Toistuvat täsmälleen saman suuruisina kuukaudesta toiseen. Neljä laskua siis. Ei siinä paljon siirreltävää ole.
Jos sinulle tulee ihan joka kuukausi joku lasku mikä pitää siirtää, teet jotain väärin. Vaikka kävisi joka kuukausi lääkärissä, ei siitäkään tarvitse maksaa kuin kolme kertaa vuodessa, ainakaan täällä, tai sitten isompi kertamaksu. Lääkemaksut ei tule laskulla, joten niistä et voi puhua.
Todennäköisesti nämä laskusi ovat jotain menoja mistä voisit aivan hyvin luopua.
Ajatellaan esim. että minulla on tällä hetkellä 50 e rahaa tilillä ja parin viikon sisällä erääntyy kaksi laskua, jotka ovat yhteensä 70 e. Laskujen eräpäivän siirtäminen on siis ainoa vaihtoehto. Tai on tietysti toinenkin: jättää yksinkertaisesti maksamatta. Nämä siis, jos ei voi tai halua lainata keneltäkään rahaa.
Kyse on kierteestä, joka on saanut alkunsa jostain ja kun elää minimituloilla, sitä kierrettä on hankala katkaista.
Miten niin maksaa lääkärikäynnit 3 x vuodessa? Minä ainakin joudun maksamaan terveyskeskusmaksun parin viikon sisällä käynnistä (ellei jälleen kerran soita ja neuvottele maksun siirtämisestä).
No mitä nämä laskut ovat jotka ihan yllättäen tulivat? Pointtini oli se että useimmilla ihmisillä ei ole useita laskuja kuukaudessa. Ei kerta kaikkiaan ole, ellei ostele tavaraa laskulla. Koska niitä välttämättömiä menoja ei ole montaa.
Meidän tk:ssa on terveyskeskusmaksujen suhteen kaksi vaihtoehtoa: maksaa yhden kertamaksun vuodessa, mikä on isompi, tai sitten maksimissaan kolme pientä kertamaksua. Ts. siellä saa käydä vaikka jopa päivä ilmaiseksi kun on maksanut kolmesta käynnistä.
En puhunut itse asiassa yllätyslaskuista ja esimerkki oli hatusta vedetty. Mutta joudun kyllä neuvottelemaan maksuista ja siirtelemään niitä useinkin. Siihen on omat syynsä enkä jaksa tähän kirjoittaa mitään pitkää tarinaa.
Minulla on tällä hetkellä kuukaudessa kuusi laskua vuokran lisäksi. Mielestäni se ei ole paljon eikä siinä ole myöskään mitään turhaa tai tarpeetonta. Kolme osamaksua on, koska ei ole ollut varaa maksaa kerralla.
Osamaksu on aina turha. Jos ei ole ollut varaa säästää rahaa X euroa kuukaudessa näihin "yllättäviin menoihin" miten ihmeessä muka olisi varaa maksaa sitä osamaksua?
Ihminen ei välttämättä tarvitse edes sitä pyykkikonetta, jos sellainen sattuu hajoamaan. Yhden osamaksun hyväksyisin, koska ilman jääkaappia on oikeasti nykyään aika vaikea elää. Vaikka siinäkin ihmettelen että miten muka on vara maksaa se osamaksuerä jos ei ole aikaisemmin ollut varaa laittaa ko. summaa joka kuukausi säästöön? Mutta kolme osamaksua kertoo kyllä ihan silkasta tyhmyydestä.
Ensinnäkin asun vuokralla, ja jos minulta hajoaa jääkaappi, niin uuden hankinta on omistajan/vuokranantajan vastuulla. Sama koskee luonnollisesti hellaa. Pesukonetta minulla ei ole. Taloyhtiössä on ihan hyvä pesutupa ja pientä pyykkiä pesen usein myös käsin.
Ymmärrätkö sinä, että jos elää todella pienillä tuloilla, niin esim. 300-400 euron säästäminen voi viedä vuosia? Minulla oli vanha sänky niin huonossa kunnossa, että tällaiselle selkäongelmaiselle se oli jo hyvin vahingollinen. Sitä paitsi on halvempaa maksaa pari kymppiä kuussa sängystä kuin 50-70e fysioterapiasta tai osteopaatilla käynnistä.
Toinen osamaksuistani on älypuhelin. Minulla on eräs harrastus (todella tärkeä, voisi sanoa intohimoksi), josta yritän vähitellen saada hieman lisätuloja itselleni. Se kuitenkin edellyttää, että käytössäni on jonkinlainen kamera. Ei jaksa jatkuvasti sellaista joltain lainata. Ja mielestäni älypuhelin on järkevämpi ja monipuolisempi ostos kuin digikamera. Lisäksi esim. Kelan kanssa asioiminen on nyt helpompaa, kun voi lähettää tarvittavat liitteet kotona. Ei tarvitse käydä skannaamassa jossain (ja maksaa siitä bussimaksua) tai kiikuttaa papereita postilaatikkoihin. Ja onhan se nyt monella tavalla ihanampi kuin peruspuhelin. :) Ja kuukausimaksu on todella pieni.
Kolmas osamaksu on sitten läppäri. Ilman sitä on hankala tulla toimeen tänä päivänä, ja tarvitsen sitä myös tuota em. harrastustani varten. Kuukausimaksu tässäkin todella pieni.
Osamaksujen maksaminen on paljon helpompaa kuin saman summan säästäminen vähitellen. Olen monesti yrittänyt säästää, mutta sitten tulee jotain, esim. juuri vaikka osteopaatilla käynti tai muu terveysjuttu, kenkien yllättävä hajoaminen tms. ja ne rahat otan sitten niistä säästöistä. Se säästäminen siis kestäisi "ikuisuuksia". Mutta kun kyse on laskusta, niin se maksetaan, jos ei eräpäivänä niin myöhemmin. Se nyt vain on ainakin omalla kohdallani näin. Jos et tajua, niin et tajua. :)
Toisin sanoa sulla olisi varaa säästää, mutta olet päättänyt kuluttaa ensin ja maksaa myöhemmin. Olisit voinut kaksi vuotta sitten alkaa säästää samat summat ja ostaa nyt kaikki tavarat käteisellä rahalla. Älä väitä että säästämiseen ei ole varaa, jos se on vaan hankalaa ja maksat samalla kolmea osa-maksua.
Niin? Jos minä valitsen olemassaolevista vaihtoehdoista itselleni helpomman ja miellyttävämmän, niin onko se sinulle jonkinlainen ongelma?
Ja ihan tarkasti ottaen, en ole sanonut että minulla ei ollut varaa säästää. Kai sitä olisi ollut, jos olisin tehnyt elämästäni vuosiksi ihan helvetin ankeaa ja kivuliasta. Ja olisinhan minä voinut nälässänikin itseäni aina välillä pitää. Mutta miksi olisin tehnyt niin, kun ei ollut pakko? Minussa kun ei ole yhtään masokistin vikaa.
Säästäminen, jos olisit sitä tehnyt, olisi tehnyt elämästäsi ”vuosiksi ihan helvetin ankeaa ja kivuliasta. Ja olisinhan minä voinut nälässänikin itseäni aina välillä pitää”. Sen sijaan sama summa osamaksulla maksettuna on helpompi ja miellyttävämpi vaihtoehto. On kyllä erikoinen logiikka sinulla, en voi sanoa ymmärtäväni. Liekö jotain köyhien logiikkaa. Köyhien impulssikontrollin sanotaan olevan heikko tai olematon, ja näin sinun kohdallasi näyttää olevan. Pakko saada tavara heti, vaikka sitten velaksi.
Eri
Nyt en kyllä ymmärrä enää. Onko tässä taustalla sellainen ajatus, että köyhän ihmisen elämän kuuluisi olla mahdollisimman vaikeaa ja epämiellyttävää? Ja jos hän pyrkii sitä helpottamaan, niin siinä on jotain väärää? Uutta sänkyäkään ei saa ostaa terveytensä parantamiseksi, vaan pitää pahentaa terveysongelmaansa ensin muutaman vuoden?
Onko tämä nyt kenties sitä perisuomalaista kateutta sitten? Koska mitä merkitystä oikeasti kenellekään voi olla sillä, maksanko minä jonkun tavaran osissa vai kerralla?
Alunperin ongelmasi oli, ettet saa maksettua kaikkia laskujasi ajallaan, ja joudut soittelemaan ympäriinsä saadaksesi maksuaikaa ja saadaksesi maksaa osissa, vai kuinka? Olet ihan vapaa sotkemaan taloutesi toimillasi ja hakemaan vaikka sitten leipäjonosta syötävää kun tuet on niin pienet ettei rahat riitä ruokaan, vai miten se valitusvirsi menee. Tuskin kukaan raha-asioitansa sössinyttä köyhää kadehtii, mutta kai se on defenssi köyhälle ajatella niin.
Sori nyt vaan, mutta minulla on aina ollut rahaa ruokaan - ja terveelliseen sellaiseen. Yksi syy niihin soittoihin ja siirtoihin on juuri se, että haluan pitää huolta itsestäni vähävaraisuudestani huolimatta.
Mitä enemmän laiminlöisin itseäni ja hyvinvointiani, sitä todennäköisemmin en koskaan nousisi tästä tilanteesta enkä pystyisi rakentamaan elämääni paremmaksi. Eli isossa mitassa/kuvassa ne muutamat eräpäivän siirrrot tai osamaksut ovat pelkkä hyttysen kakka valtameressä.
Mikä sinua muuten pännii tai mikä on elämässäsi vinossa? Tyytyväisellä ihmisellä ei liene tarvetta aukoa päätään tuolla tavalla.
Kaltaisesi vinkujat pännii. Itse sotketaan se oma elämä ja talous ja sitten kitistään kun ollaan persaukisia. Selitellään kuinka niillä joilla on raha-asiat ja elämä muutenkin kunnossa, on käynyt vaan hyvä tuuri. Joopa joo :)
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pointti osamaksuissa on, että ei voida oikeasti tietää miten paljon esimerkiksi jo vuodessa omat asiat voivat muuttua ja menot lisääntyä. Siksi köyhälle, joka jo nyt elää kädestä suuhun on vaarallista ottaa osamaksuja. Myös pienet osamaksut voivat yhtäkkiä kohota suuriksi.
Esimerkiksi henkilö voi maksaa puhelinta, sänkyä ja telkkaria osamaksuilla. Puhelin on 15e/kk, sänky 20e/kk ja telkkari 20e/kk. Itsekseen eivät ole niin isoja määriä, mutta kun lisää nuo kaikki yhteen niin on se köyhälle jo iso määrä rahaa, varsinkin kun miettii että nuo kaikki tuelvat joka kuukausi vielä parin vuoden ajan. Sitten jos tuleekin yllättävä meno, jokin tärkeä kodinkone hajoaa, tai jotain muuta tapahtuu minkä takia henkilölle tulee enemmän menoja. Yhtäkkiä ne 55e/kk on ihan mahdoton hinta.
Osamaksujen takia aika monet joutuvat sinne ulosottoon. Ensiksi aloitetaan pienillä ja kohta niitä laskuja tulee joka viikko postista. Itse olen sitä mieltä, että jos ei pysty säätämään itsekseen sitä samaa määrää kuukaudessa, niin todennäköisesti ei tule myöskään kykenemään maksamaan niitä osamaksuja.
mielestäni älypuhelimet on ihan turhia köyhälle. Itselläni ei ole moista. Ne särkyvät aihan pienestä eivätkä parin vuoden jälkeen ole välttämättä toimivia, kun tulee jokin uusi puhelinsysteemi blahblah. Puhumatta siitä, että jos siihen puhelimeen vielä netti hankitaan ja sitten kun liitytään kaikkiin kauppoihin ynnämuihin niin tulee jatkuvasti kaiken maailman tarjousmainoksia ym. Silloin harmittaa vain enemmän kun ei voi ostaa, tai tulee ostettua ilman ajattelematta jotain tarjouksesta.
Kyllä hyvin moni tajuaa ja ymmärtää että osamaksuostosten kerryttäminen on hölmöä ja vaarallistakin. Ei sitä ole kieltäminen. Mutta niitäkin tilanteita voi tulla eteen, erityisesti köyhälle, että osamaksuun turvautuminen on kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin olla kokonaan ilman tai säästää ensin vuoden pari. Aina on parempi säästää ja ostaa vasta sitten mutta ei meillä kenelläkään mene elämä niin että aina on mahdollisuus valita parhain vaihtoehto vaan välillä on valittava se vähemmän huonoin. Kaikkia osamaksuvaihtoehdon valinneita ei pitäisi suorilta käsin tuomita ja niputtaa kaikkia holtittomiksi ostajiksi jotka ostelee sitä ja tätä osamaksulla. Toki heitäkin on ja he ajautuvat sitten ongelmiin käyttäytymisensä vuoksi, toivon mukaan oppien kantapään kautta järkevämmän tavan toimia.
Ehkä oma pointtini on, että niitä osamaksuja kannattaa vältellä viimeiseen asti ja ainoastaan silloin jos se on välttämättömyys eikä muuta vaihtoehtoa ole. Esim onko pakko sängyn olla se 500e sänky, voisiko se olla halvempi tai voisiko vanhalla pärjätä jos ostaa vain uuden petauspatjan. Tai voisiko säästää rahaa ja ostaa käytettynä, sen sijaan kuin uutena.
Kun oikeasti miettii, ei ole montaa asiaa mitkä olisi välttämättömiä ostoksia uusina.
Mutta kaikkien omahan asia se tottakai on. Itse vain haluan sen takia osamaksuista varoittaa, koska niin monesti lukee ja on nähnyt miten moni kaatuu juuri osamaksujen takia, kun niitä otetaan aina uudelleen ja uudelleen, joko uskotellen siihen, että tulot pysyvät samana tai että tulot jopa kasvaisivat.
Tottakai osamaksun tulisi olla se viimeinen vaihtoehto mutta niitä hetkiä voi tulla eteen että sekin on olemassaolevista vaihtoehdoista paras.
Esim selkävikainen ei voi ostaa käytettyä sänkyä, ja harvemmin edes se 500e sänkyyn riittää, jos mielii sängynvaihdon tuovan positiivisia muutoksia. Monille tuntuu olevan mahdoton ymmärtää (kuten tuolle yhdelle tuossa ylempänä), että terveysongelmien keskellä joutuu laittamaan rahaa terveytensä ylläpitämiseen. Joudut maksamaan lääkkeistä, hoidoista yms vaikka rahaa olisikin vähän ja vaikka kuinka ketuttaisi roposensa niihin käyttää. Moni joutuu taloudellisiin ongelmiin juuri sen vuoksi että sairaana ylimääräistä ei ole mutta silti sitä pitäisi löytyä.
Jos toivoo tilanteelleen kohenemista, joskus täytyy ottaa riskejä. Esim se selkävikainen sijoittaa uuteen sänkyyn sen toiveessa että selkä kuntoutuu ja pääsee jopa töihin taas. Tai joku sijoittaa läppäriin, jotta töiden saamisen todennäköisyys kasvaisi. Jokainen pohtii oman elämänsä kannalta mikä on järkevää ja kannattavaa eikä kenenkään pitäisi löyhin perustein heti tuomita. Vaikka sitten olisi köyhänä osamaksukaupoilla.
Kyllä jokaisen tulisi ostella järkeä käyttäen, oli sitten köyhä tai varakas. Kaikki ei tähän tietenkään pysty ja siitä seuraa toisille ongelmia. Tietysti on hyvä varoittaa osamaksujen vaaroista mutta senkin voi tehdä järkeä käyttäen eikä tuomita kaikkia jotka osamaksuun ovat joutuneet turvautumaan.
Kenellä tahansa elämä voi yllättää ja rahatilanne huonontua (tämän päivän varakaskin voi ensi vuonna olla varaton sairas/työtön) mutta ei niinkään voi loputtomasti elää että varautuu aina pahimpaan eikä edes yritä sen takia päästä suostaan ylös eli ei koskaan ota mitään riskejä vaan alistuu asemaansa.
Minulla kun pesukone hajosi, otin yhteyttä ystävääni ja pyysin apua. Sanoin suoraan pesukone hajosi, minulla ei ole varaa pesulaan. Voisinko hänen luonaan pesemässä jonkin aikaa. Sanoi tietenkin.
Kun menin pyykkieni kanssa, olikin varannut pyykkituvasta vuoron.
N 20 kertaa pesin värillisiä koneellisen ja sitten valkoisia, joka toinen maanantai.
Aloitettiin talvella ja vuoden vaihteessa ostin koneen.
Kävimme sauvailemassa yhden 45 min, sitten pyykin vaihto ja toinen 45 min sauvaillaan.
Sanoi ei käytä ikinä taloyhtiön konetta, voin hyvin käyttää hänen vuoroja.
Sain myös häneltä tarpeetonta kirppistavaraa ja vähensin pienestä ruokabudjetista kuussa 10 e. Ostin markkinoiden halvimman, maksoi 199 e kotiinkannolla, asennuksella ja vanhan Poisviennillä. En missään nimessä voi tähän tilanteeseen ostaa mitään osamaksulla.
Meillä on ex.n kanssa lapset vuoroviikoin toisen luona, mutta kesälomat ovat aina kk samassa paikkaa. Heinäkuun ex.llä ja elokuun minulla.
Viime vuonna minulla meni heinäkuussa rahaa n 10 e. Tänä vuonna tähtään pienempään summaan. Olen heinäkuun aamuisin torilla myymässä . Osa palkasta on saan myymättöminä vihanneksina ja muina ruokatuotteita. Nämä taas vähentää ruokakuluja tulevaisuudessa paljon.
Onhan se tosiasia, jos aina kaikki rahat menevät, silloin on turha haaveilla mistään.
Äitini työskenteli pienipalkkaisena työikänsä ja se näkyy myös palkassa.
Hänellä on pieniä harrastuksia, joista tulee vähän rahaa.
Käy päivittäin poimimassa roskia, on saanut tunnettavuutta sillä tavalla.
Kun maassa ei ole lunta, on päivittäin, säätilanteen mukaan 2 h päivässä poimii roskia. Saa liikuntaa, raitista ilmaa ja etenkin hänet tunnetaan.
Paikallisella kirpputorilla on lahjoituslaatikko. Sieltä hän käy poimimassa vaatteet, mistä voi purkaa langat ja tekee mm sukkia.
Koska mm siivoaa kirppiksen edustan, äiti saa myydä villasukat ilmaiseksi kirpputorilla. Hänellä onsiellä vitriinissä paikka. Siellä on aina väh 30 paria sukkia. Välillä ei mene yhtään ja ennen joulua voi mennä kaikki. Kirppiksen työntekijäkin voi ottaa äidille lahjoituksia sivuun. Vähintään 1 sukkaparin verran lahjoituksia tulee. Sitten vaan purkaa työn, pesee langan ja kutoo.
Marjoja tietenkin poimii.
Mustikat pakkaa maitotölkkeihin, jotka saa naapurista, jossa maitoa menee yli 10 l viikossa.
Keittiön 1 kaappi on täynnä näitä tölkkejä ja talven alkaessa on kaappi lähes tyhjä.
Lisäksi kerää ja kuivaa sieniä, tekee porkkana-omena hilloa.
Viime syksynä innostui Kalevala peitosta, tekee tilkkuja ja sai jämälangoista aikaan upean peiton. Sen myyminen oli hankalaa, myytiin yli puoli vuotta.
Mutta koska jämälankoja tulee aina ja villasukat tulee nopeasti valmiiksi, on nyt jo seuraava työnalla.
65 v eläkeläinen elää elämäänsä täysiä ja pärjää pienillä tuloillaan loistavasti.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kun pesukone hajosi, otin yhteyttä ystävääni ja pyysin apua. Sanoin suoraan pesukone hajosi, minulla ei ole varaa pesulaan. Voisinko hänen luonaan pesemässä jonkin aikaa. Sanoi tietenkin.
Kun menin pyykkieni kanssa, olikin varannut pyykkituvasta vuoron.
N 20 kertaa pesin värillisiä koneellisen ja sitten valkoisia, joka toinen maanantai.
Aloitettiin talvella ja vuoden vaihteessa ostin koneen.
Kävimme sauvailemassa yhden 45 min, sitten pyykin vaihto ja toinen 45 min sauvaillaan.
Sanoi ei käytä ikinä taloyhtiön konetta, voin hyvin käyttää hänen vuoroja.
Sain myös häneltä tarpeetonta kirppistavaraa ja vähensin pienestä ruokabudjetista kuussa 10 e. Ostin markkinoiden halvimman, maksoi 199 e kotiinkannolla, asennuksella ja vanhan Poisviennillä. En missään nimessä voi tähän tilanteeseen ostaa mitään osamaksulla.
Meillä on ex.n kanssa lapset vuoroviikoin toisen luona, mutta kesälomat ovat aina kk samassa paikkaa. Heinäkuun ex.llä ja elokuun minulla.
Viime vuonna minulla meni heinäkuussa rahaa n 10 e. Tänä vuonna tähtään pienempään summaan. Olen heinäkuun aamuisin torilla myymässä . Osa palkasta on saan myymättöminä vihanneksina ja muina ruokatuotteita. Nämä taas vähentää ruokakuluja tulevaisuudessa paljon.
Eli siis ydtäväsi auttoi sinua.
Monestihan sukulainen ja ystävä auttaa. Kannattaa kuitenkin ajatella silloin, että se ei ole itsestäänselvyys ja kaikilla ei ola apuna ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kun pesukone hajosi, otin yhteyttä ystävääni ja pyysin apua. Sanoin suoraan pesukone hajosi, minulla ei ole varaa pesulaan. Voisinko hänen luonaan pesemässä jonkin aikaa. Sanoi tietenkin.
Kun menin pyykkieni kanssa, olikin varannut pyykkituvasta vuoron.
N 20 kertaa pesin värillisiä koneellisen ja sitten valkoisia, joka toinen maanantai.
Aloitettiin talvella ja vuoden vaihteessa ostin koneen.
Kävimme sauvailemassa yhden 45 min, sitten pyykin vaihto ja toinen 45 min sauvaillaan.
Sanoi ei käytä ikinä taloyhtiön konetta, voin hyvin käyttää hänen vuoroja.
Sain myös häneltä tarpeetonta kirppistavaraa ja vähensin pienestä ruokabudjetista kuussa 10 e. Ostin markkinoiden halvimman, maksoi 199 e kotiinkannolla, asennuksella ja vanhan Poisviennillä. En missään nimessä voi tähän tilanteeseen ostaa mitään osamaksulla.
Meillä on ex.n kanssa lapset vuoroviikoin toisen luona, mutta kesälomat ovat aina kk samassa paikkaa. Heinäkuun ex.llä ja elokuun minulla.
Viime vuonna minulla meni heinäkuussa rahaa n 10 e. Tänä vuonna tähtään pienempään summaan. Olen heinäkuun aamuisin torilla myymässä . Osa palkasta on saan myymättöminä vihanneksina ja muina ruokatuotteita. Nämä taas vähentää ruokakuluja tulevaisuudessa paljon.
Eli siis ydtäväsi auttoi sinua.
Monestihan sukulainen ja ystävä auttaa. Kannattaa kuitenkin ajatella silloin, että se ei ole itsestäänselvyys ja kaikilla ei ola apuna ketään.
Pesukoneen lainaaminen ei ole suuri palvelus.
Tietysti, jos on aina saaja puolella, joskus ne palveluksetkin loppuvat.
Ei ole huono asia muutenkaan auttaa ihmisiä, tässä tuli apua, kun pyysin.
Vierailija kirjoitti:
... https://www.theguardian.com/books/2013/sep/07/scarcity-sendhil-mullaina… ...
Todella inspiroiva luennoitsija. Hänen kirjansa menee lukulistalleni myös. Asia on ajankohtainen minulle, koska asumisen kuluni ovat nousseet (asuin ennen puolisoni kanssa, mutta nyt asun yksin) ja joudun kiinnittämään enemmän huomiota toimeentuloon. Samoin sokeri- ja kolesteroliasioiden vuoksi ruokavalioon, joten nämä asiat "kuluttavat kaistaani". Kiitos kun linkkasit tämän.
Ymmärrätkö että sinut tekee köyhäksi nuo kolme osamaksua, eivät pienet tulosi.