Parisuhteessa oleva mies, oletko suhteessa vain koska parempaakaan ei ole saatavilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasin kyselyyn kyllä. Olihan nykyinen nainen kuitenkin ehkä joku kymmenes nainen jota lähestyin, ja joka sitten koki sen taianomaisen kemian kanssani ja siitä sitten edettiin parisuhteeseen. Noista muista naisista suurin osa oli ulkonäöltään selvästi parempia kuin nykyinen, mutta olen kyllä tähänkin jo nyt tottunut ja ihan tyytyväinen.

Tässä on mielestäni hyvä kiteytys.

Mies on se joka lähestyy kymmeniä naisia ja sitten alkaa olemaan sen kanssa jolta tulee vastakaikua.

Ei tietenkään ihan kenen tahansa ylipainoisen tai yksinhuoltajan mutta niiden kymmenien ihan ok naisten joukosta eka joka antaa vastakaikua.

Muunlaista skenariota ei oikeastaan ole ellet ole joku erityisen hyvännäköinen. Ei mies pääse valikoimaan niitä naisia joita itse pitäisi viehättävimpänä. Mies on aina se joka antaa periksi näissä pariutumisasioissa.

Ei normaali mies. Normaali mies ei edes tunnistaisi näitä betonikuutiossa syntyneitä assi-ajatuksia. Jos menisit vakavissasi niitä hänelle kertomaan, niin hän nauraisi sinulle ihan kuten koulukiusaajat aikoinaan nauroivat sinulle jo koulussa.

Ai niin,naisethan luulevat että jokainen miesten tekemä lähestyminen johtaa suhteeseen.Kysymys kuuluu MITÄ PAKIT SAANEEN MIEHEN PITÄISI NAISTEN MIELESTÄ TEHDÄ? Olla loppuikä sinkkuna ettei vaan tyytyisi kakkosvaihtoehtoon?

Olisiko miehelle mitenkään mahdollista opetella arvottamaan naisia muunkin kuin ulkonäön kautta? Olisiko mitään ajatusta siinä, että jos kohtaa luonteeltaan ihanan ja edes suunnilleen siedettävän näköisen naisen, niin pyrkisi ihastumaan naiseen ihmisenä ja persoonana sen sijaan, että ajattelee hänen olevan kakkosvaihtoehto? Jospa aikuinen mies voisi luopua siitä lapsellisesta harhasta, että ainoastaan unelmien prinsessaa voi rakastaa ja että ne rakkauden tunteet pitää säästellä sitä unelmien huippumallin näköistä prinsessaa varten, joka ei reaalielämässä koskaan eteen tule kuitenkaan? Olisiko ihan mahdoton ajatus tavalliselle miehelle, että tavallista naista voisi rakastaa ja jopa taviksen kanssa voi tuntea yhteistä kipinää ja kemiaa?

Olisiko näissä ajatuksissa mitään ideaa, vai onko tosiaan mielekkäämpää arvioida naiset vain ulkonäön mukaan ja säästää ne aidot tunteet sitä haavekuvaa varten, jota ei oikeasti ole olemassakaan?

No on ideaa mutta useimmille miehille ulkonäkö on suurin juttu naisessa.

Ja silti miesten kestovalitusaihe on naisten pinnallisuus. Kun yhyy naiset ovat niin nirsoja, että haluavat komean, pitkän, jykeväleukaisen laatikkopää kalsarimallikirurgilentäjän. Kuvittelisi miesten ymmärtävän hyvin pinnallisuuden naisissa, jos kerran noin pinnallisia ovat itsekin.

Vai sekö se onkin toiveena, että kauniiden naisten pitää luopua ulkonäkökriteereistään, jotta jokainen tavistomppa voi saada oman fitness-instababen?

Niin kyllähän noista puheista näkee lähinnä sen, mikä noille miehille itselleen on tärkeää naisissa, ja valittavat kun luulevat naisten olevan samanlaisia eli ulkonäkö- tai statuskeskeisiä. Todellisuudessa naiselle tavallisen näköinen duunari voi olla se aito ykkösvaihtoehto, jos on kultakimpale luonteeltaan ja elämänhallinta on kunnossa.

Niinpä. Hirveä ulina on keskutelupalstoilla joiltakin miehiltä, että naiset aina haluavat "pariutua ylöspäin" (ja siinä kuulemma korkea palkka olisi tärkeä). Olen itse naisvaltaisessa työpaikassa, missä valtaosalla naisista on korkeakoulututkinto ja monilla heistä on n.s. "duunarimies". Niissä ovat mm. muurari, päihdetyöntekijä, uimahallin valvoja, varaosakaupan myyjä j.n.e.,  mutta nämä miehet ovat siis työssäkäyviä, raittiita, hyviä perheenisiä, eivätkä varmaan keskustelupalstoilla huutamassa että naisille ei duunarimies mukamas kelpaisi.

Toisaalta koulutettujen kaupunkilaissinkkujen kumppanin löytymättömyydestä on ollut paljon keskustelua, ja jopa tutkijat ovat kommentoineet, että mm. koulutusero on ongelma. Ei tämä mikään palstamiesten myytti ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasin kyselyyn kyllä. Olihan nykyinen nainen kuitenkin ehkä joku kymmenes nainen jota lähestyin, ja joka sitten koki sen taianomaisen kemian kanssani ja siitä sitten edettiin parisuhteeseen. Noista muista naisista suurin osa oli ulkonäöltään selvästi parempia kuin nykyinen, mutta olen kyllä tähänkin jo nyt tottunut ja ihan tyytyväinen.

Tässä on mielestäni hyvä kiteytys.

Mies on se joka lähestyy kymmeniä naisia ja sitten alkaa olemaan sen kanssa jolta tulee vastakaikua.

Ei tietenkään ihan kenen tahansa ylipainoisen tai yksinhuoltajan mutta niiden kymmenien ihan ok naisten joukosta eka joka antaa vastakaikua.

Muunlaista skenariota ei oikeastaan ole ellet ole joku erityisen hyvännäköinen. Ei mies pääse valikoimaan niitä naisia joita itse pitäisi viehättävimpänä. Mies on aina se joka antaa periksi näissä pariutumisasioissa.

Ei normaali mies. Normaali mies ei edes tunnistaisi näitä betonikuutiossa syntyneitä assi-ajatuksia. Jos menisit vakavissasi niitä hänelle kertomaan, niin hän nauraisi sinulle ihan kuten koulukiusaajat aikoinaan nauroivat sinulle jo koulussa.

Ai niin,naisethan luulevat että jokainen miesten tekemä lähestyminen johtaa suhteeseen.Kysymys kuuluu MITÄ PAKIT SAANEEN MIEHEN PITÄISI NAISTEN MIELESTÄ TEHDÄ? Olla loppuikä sinkkuna ettei vaan tyytyisi kakkosvaihtoehtoon?

Jos elämän aikana ei tule kohdalle kuin tuo yksi kiinnostava nainen, niin kyllä, silloin kannattaa olla loppuikä sinkkuna. Useimmat ihmiset kuitenkin kohtaavat elämänsä aikana lukuisia potentiaalisia parisuhdekumppaneita. Mitä aktiivisempi on, sitä enemmän. Aktiivisuudella en tarkoita nyt aloitteiden tekemistä vaan sitä, että liikkuu ihmisten parissa, harrastaa, matkustelee, osallistuu, laajentaa ystävä- ja tuttavapiiriään jne.

Ei kyllä tavismies ”lukuisia” kohtaa. Jos siis tarkoitat sellaisia, jotka suostuisivat suhteeseen. Toki miehelle kelpaavia on pilvin pimein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa on aika paljon viljelty tuota että mies ottaa ensimmäisen joka hänet kelpuuttaa ja nainen taas valikoi tarkasti, mutta minusta tuossa ehkä nämä perinteiset sukupuoliroolit parinmuodostuksen osalta vähän hämärtävät monien mielissä tuota kuviota.

Jos oletetaan (kuten usein on) että mies tekee aloitteen ja nainen joko hyväksyy tai hylkää niin yleensä mies tekee niitä aloitteita vain itseään kiinnostaville naisille eli suorittaa jonkinlaista valikointia jo ennen aloitetta. Toisaalta taas nainen joka odottaa miehen tekevän aloitteen voi valita ainoastaan  niistä miehistä jotka hänelle aloitteita tekevät eli pääsee valitsemaan vain pienestä miesten osajoukosta. 

Lopputulos on se että vaikka näennäisesti naiset ovat valikoivampia niin käytännössä kumpikin joutuu jossain määrin "tyytymään" - nainen saa aloitteita vain miehiltä joille hän kelpaa ja  aloite vastakaikua vain silloin kun mies kelpaa naiselle.

Vaikka nainen tekisi kuinka paljon aloitteita, se ei lisää kiinnostavien miesten määrää hänen ympärillään. Olen tätä yrittänyt sinulle vääntää rautalangasta aika monta kertaa. Jos menen baariin ja siellä on viisi kiinnostavaa miestä, niin mikään aloitteiden määrä ei lisää kiinnostavien miesten määrää. Ihan sama pätee nettideittiin; jos käyn läpi oman ikäluokkani ja alueeni profiilit ja siellä on kolme kiinnostavaa miestä, niin minkä ihmeen takia minä tekisin aloitteita niille muille?

Baarit ja netti, mitä roskaa. Kummassakaan paikassa ei näe mitään muuta kun pintaa, tärkein on se luonne. Sen tajuaa viimeistään siinä vaiheessa kun ikä alkaa jättää merkkinsä ihmiseen, ja näin käy IHAN JOKAISELLE. Myös niille huippunäteille. Silloin jos koko suhde perustuu pelkkään ulkonäköön, niin on tuhoon tuomittu.

Eli autovertauksin niin että tyhmimmätkin tajuaa: se Ferrari ei pysy Ferrarina, vaikka mitä tekisit lopputuloksena on Ladan taso, kun aikaa vaan kuluu kylliksi. Pellit mätänevät, moottori yskii,  öljy vuotaa, sähköt pätkivät. 

Pitää olla enemmän kuin se ulkonäkö, jos haluaa suhteen kestävän. Mitä nätimpi nuorena, sitä suurempi se pudotus on ulkonäössä ajatellen. Ei se 17-25 v vuotias ole sitä enää 10 vuoden päästä, etkä ole itsekään. Pinnallinen ihminen kärsii väistämättömästä ikääntymisestä eniten, ne joilla suhteessa on rakkautta pääsevät paljon vähemmällä, kun rakkaus saa sen toisen näyttämään hyvältä oman puolison silmissä. 

Kun auto hajoaa, menet kauppaan ja vaihdat uuteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasin kyselyyn kyllä. Olihan nykyinen nainen kuitenkin ehkä joku kymmenes nainen jota lähestyin, ja joka sitten koki sen taianomaisen kemian kanssani ja siitä sitten edettiin parisuhteeseen. Noista muista naisista suurin osa oli ulkonäöltään selvästi parempia kuin nykyinen, mutta olen kyllä tähänkin jo nyt tottunut ja ihan tyytyväinen.

Tässä on mielestäni hyvä kiteytys.

Mies on se joka lähestyy kymmeniä naisia ja sitten alkaa olemaan sen kanssa jolta tulee vastakaikua.

Ei tietenkään ihan kenen tahansa ylipainoisen tai yksinhuoltajan mutta niiden kymmenien ihan ok naisten joukosta eka joka antaa vastakaikua.

Muunlaista skenariota ei oikeastaan ole ellet ole joku erityisen hyvännäköinen. Ei mies pääse valikoimaan niitä naisia joita itse pitäisi viehättävimpänä. Mies on aina se joka antaa periksi näissä pariutumisasioissa.

Ei normaali mies. Normaali mies ei edes tunnistaisi näitä betonikuutiossa syntyneitä assi-ajatuksia. Jos menisit vakavissasi niitä hänelle kertomaan, niin hän nauraisi sinulle ihan kuten koulukiusaajat aikoinaan nauroivat sinulle jo koulussa.

Ai niin,naisethan luulevat että jokainen miesten tekemä lähestyminen johtaa suhteeseen.Kysymys kuuluu MITÄ PAKIT SAANEEN MIEHEN PITÄISI NAISTEN MIELESTÄ TEHDÄ? Olla loppuikä sinkkuna ettei vaan tyytyisi kakkosvaihtoehtoon?

Jos elämän aikana ei tule kohdalle kuin tuo yksi kiinnostava nainen, niin kyllä, silloin kannattaa olla loppuikä sinkkuna. Useimmat ihmiset kuitenkin kohtaavat elämänsä aikana lukuisia potentiaalisia parisuhdekumppaneita. Mitä aktiivisempi on, sitä enemmän. Aktiivisuudella en tarkoita nyt aloitteiden tekemistä vaan sitä, että liikkuu ihmisten parissa, harrastaa, matkustelee, osallistuu, laajentaa ystävä- ja tuttavapiiriään jne.

Ei kyllä tavismies ”lukuisia” kohtaa. Jos siis tarkoitat sellaisia, jotka suostuisivat suhteeseen. Toki miehelle kelpaavia on pilvin pimein.

"Suostuisivat suhteeseen"? Voi elämä. Enpä ole ikinä ennen tuollaista ilmaisua kuullut. Kerro vähän parisuhdehistoriastasi ja siitä, kuinka parisuhteesi ovat alkaneet.

Vierailija kirjoitti:

Kauniina naisena tämä keskustelu tuntuu hassulta ja epäuskottavalta.

Minua on yrittäneet nörtit, komeat, mallit, rikkaat setämiehet, rikkaat kultalusukka suussa syntyneet komeat miehet, taiteelliset rentut, menestyneet liikemiehet... Kaikilla oma tyyli.

Ketjun perusteella olen kai poikkeus? No en ole. Mutta oikeasti, ei tasokas mies ole kaikille tasokas. Ei minua kiinnosta komea, menestynyt mies jota naiset jahtaa, ja joka vie rahalla jonojen ohi. Ylipäätään mies joka tietää olevansa komea ja nauttii siitä, on mielestäni oksettava.

Olen ollut yhdessä komean DI:n kanssa sekä keskitason nörtin.

Lopulta tapasin urheilullisen komean miehen, jolla oli rankempi tausta. Mies ei edelleenkään käyttäydy kuten nuo itsetietoiset, itserakkaat miehet. Hän on todellakin ulkonäöllisesti minua komeampi, etenkin nyt, kun olen lihonut 10kg jne.

Hän saisi oikeasti lähes kenet vaan. Ja kertoo nauraen kuinka on pyydetty kahville/ treffeille/ mainokseen. Silti on kanssani. Olen entinen kympin tyttö, nykyään korkeintaan keskinkertainen.

Ja miksi on kanssani? Voisiko oikeasti rakkaudella olla jotain tekemistä asian kanssa?

En minäkään jättäisi, jos hän lihoisi, joutuisi kolariin, menettäisi työn tms.

Oot lihonu jo 10kg

anna mennä vaan...sit kun silmäsi mongoloidi viiruina sian naamasta tihrustaa mies lähtee..

ÄLÄ VERTAA ONNETTOMUUTTA JA LÄSKISTYMISTÄ TOISIINSA!!!

Vierailija kirjoitti:

Minun exäni kuulemma tyytyi minuun. Oli todella mieltä ylentävää saada tietää, että hän halusi minusta tyttöystävänsä, koska olin hänestä kiinnostunut eikä kukaan muu nainen aiemmin ollut. Pysyi yhdessä kanssani niin kauan, kunnes eräs kaunis ilta joku muu nainen tuli iskemään baarissa. Ja samantien miestä vietiin eikä minulla ollut enää mitään väliä. Olimme vuosia yhdessä. Erotessamme kehtasi itkeä sitä kuinka en ymmärrä, häntä eivät naiset lähesty baarissa ja nyt kun lähestyi, niin "ei voinut vastustaa". 

Koskaan ei saisi vain tyytyä. Se ei ole reilua sitä toista kohtaan. Nyt minulla on mies, joka oikeasti haluaa minut juuri tällaisena kuin olen ja joka hylkäsi takiani toisen tapailusuhteensa. En enää ikinä ota sellaista miestä kuin exä, jolla oli ilmeisesti huono itsetunto ja siksi roikkui minussa. Inhottavaa tietää, että olin ns kakkosvaihtoehto. 

Voiko tämä olla edes totta????????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasin kyselyyn kyllä. Olihan nykyinen nainen kuitenkin ehkä joku kymmenes nainen jota lähestyin, ja joka sitten koki sen taianomaisen kemian kanssani ja siitä sitten edettiin parisuhteeseen. Noista muista naisista suurin osa oli ulkonäöltään selvästi parempia kuin nykyinen, mutta olen kyllä tähänkin jo nyt tottunut ja ihan tyytyväinen.

Tässä on mielestäni hyvä kiteytys.

Mies on se joka lähestyy kymmeniä naisia ja sitten alkaa olemaan sen kanssa jolta tulee vastakaikua.

Ei tietenkään ihan kenen tahansa ylipainoisen tai yksinhuoltajan mutta niiden kymmenien ihan ok naisten joukosta eka joka antaa vastakaikua.

Muunlaista skenariota ei oikeastaan ole ellet ole joku erityisen hyvännäköinen. Ei mies pääse valikoimaan niitä naisia joita itse pitäisi viehättävimpänä. Mies on aina se joka antaa periksi näissä pariutumisasioissa.

Ei normaali mies. Normaali mies ei edes tunnistaisi näitä betonikuutiossa syntyneitä assi-ajatuksia. Jos menisit vakavissasi niitä hänelle kertomaan, niin hän nauraisi sinulle ihan kuten koulukiusaajat aikoinaan nauroivat sinulle jo koulussa.

Ai niin,naisethan luulevat että jokainen miesten tekemä lähestyminen johtaa suhteeseen.Kysymys kuuluu MITÄ PAKIT SAANEEN MIEHEN PITÄISI NAISTEN MIELESTÄ TEHDÄ? Olla loppuikä sinkkuna ettei vaan tyytyisi kakkosvaihtoehtoon?

Jos elämän aikana ei tule kohdalle kuin tuo yksi kiinnostava nainen, niin kyllä, silloin kannattaa olla loppuikä sinkkuna. Useimmat ihmiset kuitenkin kohtaavat elämänsä aikana lukuisia potentiaalisia parisuhdekumppaneita. Mitä aktiivisempi on, sitä enemmän. Aktiivisuudella en tarkoita nyt aloitteiden tekemistä vaan sitä, että liikkuu ihmisten parissa, harrastaa, matkustelee, osallistuu, laajentaa ystävä- ja tuttavapiiriään jne.

Ei kyllä tavismies ”lukuisia” kohtaa. Jos siis tarkoitat sellaisia, jotka suostuisivat suhteeseen. Toki miehelle kelpaavia on pilvin pimein.

"Suostuisivat suhteeseen"? Voi elämä. Enpä ole ikinä ennen tuollaista ilmaisua kuullut. Kerro vähän parisuhdehistoriastasi ja siitä, kuinka parisuhteesi ovat alkaneet.

Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Jos poimit kadulta perusäijän, niin suurin osa naisista ei halua hänen kanssaan suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniina naisena tämä keskustelu tuntuu hassulta ja epäuskottavalta.

Minua on yrittäneet nörtit, komeat, mallit, rikkaat setämiehet, rikkaat kultalusukka suussa syntyneet komeat miehet, taiteelliset rentut, menestyneet liikemiehet... Kaikilla oma tyyli.

Ketjun perusteella olen kai poikkeus? No en ole. Mutta oikeasti, ei tasokas mies ole kaikille tasokas. Ei minua kiinnosta komea, menestynyt mies jota naiset jahtaa, ja joka vie rahalla jonojen ohi. Ylipäätään mies joka tietää olevansa komea ja nauttii siitä, on mielestäni oksettava.

Olen ollut yhdessä komean DI:n kanssa sekä keskitason nörtin.

Lopulta tapasin urheilullisen komean miehen, jolla oli rankempi tausta. Mies ei edelleenkään käyttäydy kuten nuo itsetietoiset, itserakkaat miehet. Hän on todellakin ulkonäöllisesti minua komeampi, etenkin nyt, kun olen lihonut 10kg jne.

Hän saisi oikeasti lähes kenet vaan. Ja kertoo nauraen kuinka on pyydetty kahville/ treffeille/ mainokseen. Silti on kanssani. Olen entinen kympin tyttö, nykyään korkeintaan keskinkertainen.

Ja miksi on kanssani? Voisiko oikeasti rakkaudella olla jotain tekemistä asian kanssa?

En minäkään jättäisi, jos hän lihoisi, joutuisi kolariin, menettäisi työn tms.

Oot lihonu jo 10kg

anna mennä vaan...sit kun silmäsi mongoloidi viiruina sian naamasta tihrustaa mies lähtee..

ÄLÄ VERTAA ONNETTOMUUTTA JA LÄSKISTYMISTÄ TOISIINSA!!!

Minä olen vanha, ruma ja lihava. Olin lihava jo, kun tapasin mieheni, mutta siitä olen lihonut lähes 10 kg. Tuolla tuo edelleen on, toisessa huoneessa, Komeana, ihanana, nauravasilmäisenä, poikamaisena. Joka ilta haluaa lukea minulle ääneen sängyssä ja ottaa sitten kainaloon, joka aamu pitää kainalossaan niin pitkään kunnes minun on ihan pakko nousta, ja seksiin on valmis ja halukas aina.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasin kyselyyn kyllä. Olihan nykyinen nainen kuitenkin ehkä joku kymmenes nainen jota lähestyin, ja joka sitten koki sen taianomaisen kemian kanssani ja siitä sitten edettiin parisuhteeseen. Noista muista naisista suurin osa oli ulkonäöltään selvästi parempia kuin nykyinen, mutta olen kyllä tähänkin jo nyt tottunut ja ihan tyytyväinen.

Tässä on mielestäni hyvä kiteytys.

Mies on se joka lähestyy kymmeniä naisia ja sitten alkaa olemaan sen kanssa jolta tulee vastakaikua.

Ei tietenkään ihan kenen tahansa ylipainoisen tai yksinhuoltajan mutta niiden kymmenien ihan ok naisten joukosta eka joka antaa vastakaikua.

Muunlaista skenariota ei oikeastaan ole ellet ole joku erityisen hyvännäköinen. Ei mies pääse valikoimaan niitä naisia joita itse pitäisi viehättävimpänä. Mies on aina se joka antaa periksi näissä pariutumisasioissa.

Ei normaali mies. Normaali mies ei edes tunnistaisi näitä betonikuutiossa syntyneitä assi-ajatuksia. Jos menisit vakavissasi niitä hänelle kertomaan, niin hän nauraisi sinulle ihan kuten koulukiusaajat aikoinaan nauroivat sinulle jo koulussa.

Ai niin,naisethan luulevat että jokainen miesten tekemä lähestyminen johtaa suhteeseen.Kysymys kuuluu MITÄ PAKIT SAANEEN MIEHEN PITÄISI NAISTEN MIELESTÄ TEHDÄ? Olla loppuikä sinkkuna ettei vaan tyytyisi kakkosvaihtoehtoon?

Jos elämän aikana ei tule kohdalle kuin tuo yksi kiinnostava nainen, niin kyllä, silloin kannattaa olla loppuikä sinkkuna. Useimmat ihmiset kuitenkin kohtaavat elämänsä aikana lukuisia potentiaalisia parisuhdekumppaneita. Mitä aktiivisempi on, sitä enemmän. Aktiivisuudella en tarkoita nyt aloitteiden tekemistä vaan sitä, että liikkuu ihmisten parissa, harrastaa, matkustelee, osallistuu, laajentaa ystävä- ja tuttavapiiriään jne.

Ei kyllä tavismies ”lukuisia” kohtaa. Jos siis tarkoitat sellaisia, jotka suostuisivat suhteeseen. Toki miehelle kelpaavia on pilvin pimein.

"Suostuisivat suhteeseen"? Voi elämä. Enpä ole ikinä ennen tuollaista ilmaisua kuullut. Kerro vähän parisuhdehistoriastasi ja siitä, kuinka parisuhteesi ovat alkaneet.

Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Jos poimit kadulta perusäijän, niin suurin osa naisista ei halua hänen kanssaan suhteeseen.

Ei tietenkään, koska suhde ei synny niin, että poimitaan joku ja aletaan suhteeseen. Suhde on prosessi. Ensin tarvitaan kiinnostuksen herääminen, sitten ihastuminen, sitten tutustutaan lisää ja joko huomataan, että meidän on hyvä olla yhdessä tai sitten erotaan; jos ollaan yhdessä niin ihastuminen syvenee rakastumiseksi, mutta edelleen tulee tilanteita, joissa rakkaus voi päättyä; jos rakastuminen syvenee rakkaudeksi niin ollaan valmiita sitoutumaan, ollaan parisuhteessa. Mikä sekään ei kuitenkaan aina kestä.

Ajatus suhteeseen suostumisesta ikään kuin koko tuo prosessi voitaisiin unohtaa, on yksinkertaisesti korni ja osoittaa totaalista kokemattomuutta parisuhteista.

Vierailija kirjoitti:

Kauniina naisena tämä keskustelu tuntuu hassulta ja epäuskottavalta.

Minua on yrittäneet nörtit, komeat, mallit, rikkaat setämiehet, rikkaat kultalusukka suussa syntyneet komeat miehet, taiteelliset rentut, menestyneet liikemiehet... Kaikilla oma tyyli.

Ketjun perusteella olen kai poikkeus? No en ole. Mutta oikeasti, ei tasokas mies ole kaikille tasokas. Ei minua kiinnosta komea, menestynyt mies jota naiset jahtaa, ja joka vie rahalla jonojen ohi. Ylipäätään mies joka tietää olevansa komea ja nauttii siitä, on mielestäni oksettava.

Olen ollut yhdessä komean DI:n kanssa sekä keskitason nörtin.

Lopulta tapasin urheilullisen komean miehen, jolla oli rankempi tausta. Mies ei edelleenkään käyttäydy kuten nuo itsetietoiset, itserakkaat miehet. Hän on todellakin ulkonäöllisesti minua komeampi, etenkin nyt, kun olen lihonut 10kg jne.

Hän saisi oikeasti lähes kenet vaan. Ja kertoo nauraen kuinka on pyydetty kahville/ treffeille/ mainokseen. Silti on kanssani. Olen entinen kympin tyttö, nykyään korkeintaan keskinkertainen.

Ja miksi on kanssani? Voisiko oikeasti rakkaudella olla jotain tekemistä asian kanssa?

En minäkään jättäisi, jos hän lihoisi, joutuisi kolariin, menettäisi työn tms.

Kaunis nainen valitsi komean miehen. Kuin miesasiamiesten keskustelumanuaalista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniina naisena tämä keskustelu tuntuu hassulta ja epäuskottavalta.

Minua on yrittäneet nörtit, komeat, mallit, rikkaat setämiehet, rikkaat kultalusukka suussa syntyneet komeat miehet, taiteelliset rentut, menestyneet liikemiehet... Kaikilla oma tyyli.

Ketjun perusteella olen kai poikkeus? No en ole. Mutta oikeasti, ei tasokas mies ole kaikille tasokas. Ei minua kiinnosta komea, menestynyt mies jota naiset jahtaa, ja joka vie rahalla jonojen ohi. Ylipäätään mies joka tietää olevansa komea ja nauttii siitä, on mielestäni oksettava.

Olen ollut yhdessä komean DI:n kanssa sekä keskitason nörtin.

Lopulta tapasin urheilullisen komean miehen, jolla oli rankempi tausta. Mies ei edelleenkään käyttäydy kuten nuo itsetietoiset, itserakkaat miehet. Hän on todellakin ulkonäöllisesti minua komeampi, etenkin nyt, kun olen lihonut 10kg jne.

Hän saisi oikeasti lähes kenet vaan. Ja kertoo nauraen kuinka on pyydetty kahville/ treffeille/ mainokseen. Silti on kanssani. Olen entinen kympin tyttö, nykyään korkeintaan keskinkertainen.

Ja miksi on kanssani? Voisiko oikeasti rakkaudella olla jotain tekemistä asian kanssa?

En minäkään jättäisi, jos hän lihoisi, joutuisi kolariin, menettäisi työn tms.

Oot lihonu jo 10kg

anna mennä vaan...sit kun silmäsi mongoloidi viiruina sian naamasta tihrustaa mies lähtee..

ÄLÄ VERTAA ONNETTOMUUTTA JA LÄSKISTYMISTÄ TOISIINSA!!!

Minä olen vanha, ruma ja lihava. Olin lihava jo, kun tapasin mieheni, mutta siitä olen lihonut lähes 10 kg. Tuolla tuo edelleen on, toisessa huoneessa, Komeana, ihanana, nauravasilmäisenä, poikamaisena. Joka ilta haluaa lukea minulle ääneen sängyssä ja ottaa sitten kainaloon, joka aamu pitää kainalossaan niin pitkään kunnes minun on ihan pakko nousta, ja seksiin on valmis ja halukas aina.

eri

entäs tämä säteilevä kaunotar ,joka meinaa syödä itsensä rumaksi?

minkä neuvon antaisit hänelle?

Onko se sinusta ok hänen miestään kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasin kyselyyn kyllä. Olihan nykyinen nainen kuitenkin ehkä joku kymmenes nainen jota lähestyin, ja joka sitten koki sen taianomaisen kemian kanssani ja siitä sitten edettiin parisuhteeseen. Noista muista naisista suurin osa oli ulkonäöltään selvästi parempia kuin nykyinen, mutta olen kyllä tähänkin jo nyt tottunut ja ihan tyytyväinen.

Tässä on mielestäni hyvä kiteytys.

Mies on se joka lähestyy kymmeniä naisia ja sitten alkaa olemaan sen kanssa jolta tulee vastakaikua.

Ei tietenkään ihan kenen tahansa ylipainoisen tai yksinhuoltajan mutta niiden kymmenien ihan ok naisten joukosta eka joka antaa vastakaikua.

Muunlaista skenariota ei oikeastaan ole ellet ole joku erityisen hyvännäköinen. Ei mies pääse valikoimaan niitä naisia joita itse pitäisi viehättävimpänä. Mies on aina se joka antaa periksi näissä pariutumisasioissa.

Ei normaali mies. Normaali mies ei edes tunnistaisi näitä betonikuutiossa syntyneitä assi-ajatuksia. Jos menisit vakavissasi niitä hänelle kertomaan, niin hän nauraisi sinulle ihan kuten koulukiusaajat aikoinaan nauroivat sinulle jo koulussa.

Ai niin,naisethan luulevat että jokainen miesten tekemä lähestyminen johtaa suhteeseen.Kysymys kuuluu MITÄ PAKIT SAANEEN MIEHEN PITÄISI NAISTEN MIELESTÄ TEHDÄ? Olla loppuikä sinkkuna ettei vaan tyytyisi kakkosvaihtoehtoon?

Jos elämän aikana ei tule kohdalle kuin tuo yksi kiinnostava nainen, niin kyllä, silloin kannattaa olla loppuikä sinkkuna. Useimmat ihmiset kuitenkin kohtaavat elämänsä aikana lukuisia potentiaalisia parisuhdekumppaneita. Mitä aktiivisempi on, sitä enemmän. Aktiivisuudella en tarkoita nyt aloitteiden tekemistä vaan sitä, että liikkuu ihmisten parissa, harrastaa, matkustelee, osallistuu, laajentaa ystävä- ja tuttavapiiriään jne.

Ei kyllä tavismies ”lukuisia” kohtaa. Jos siis tarkoitat sellaisia, jotka suostuisivat suhteeseen. Toki miehelle kelpaavia on pilvin pimein.

"Suostuisivat suhteeseen"? Voi elämä. Enpä ole ikinä ennen tuollaista ilmaisua kuullut. Kerro vähän parisuhdehistoriastasi ja siitä, kuinka parisuhteesi ovat alkaneet.

Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Jos poimit kadulta perusäijän, niin suurin osa naisista ei halua hänen kanssaan suhteeseen.

Ei tietenkään, koska suhde ei synny niin, että poimitaan joku ja aletaan suhteeseen. Suhde on prosessi. Ensin tarvitaan kiinnostuksen herääminen, sitten ihastuminen, sitten tutustutaan lisää ja joko huomataan, että meidän on hyvä olla yhdessä tai sitten erotaan; jos ollaan yhdessä niin ihastuminen syvenee rakastumiseksi, mutta edelleen tulee tilanteita, joissa rakkaus voi päättyä; jos rakastuminen syvenee rakkaudeksi niin ollaan valmiita sitoutumaan, ollaan parisuhteessa. Mikä sekään ei kuitenkaan aina kestä.

Ajatus suhteeseen suostumisesta ikään kuin koko tuo prosessi voitaisiin unohtaa, on yksinkertaisesti korni ja osoittaa totaalista kokemattomuutta parisuhteista.

Hieno homma, mutta jattelin nyt pitää tämän keskustelun astetta ylemmällä tasolla, koska prosessilla ja sen yksityiskohdilla ei ole tähän asiaan merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniina naisena tämä keskustelu tuntuu hassulta ja epäuskottavalta.

Minua on yrittäneet nörtit, komeat, mallit, rikkaat setämiehet, rikkaat kultalusukka suussa syntyneet komeat miehet, taiteelliset rentut, menestyneet liikemiehet... Kaikilla oma tyyli.

Ketjun perusteella olen kai poikkeus? No en ole. Mutta oikeasti, ei tasokas mies ole kaikille tasokas. Ei minua kiinnosta komea, menestynyt mies jota naiset jahtaa, ja joka vie rahalla jonojen ohi. Ylipäätään mies joka tietää olevansa komea ja nauttii siitä, on mielestäni oksettava.

Olen ollut yhdessä komean DI:n kanssa sekä keskitason nörtin.

Lopulta tapasin urheilullisen komean miehen, jolla oli rankempi tausta. Mies ei edelleenkään käyttäydy kuten nuo itsetietoiset, itserakkaat miehet. Hän on todellakin ulkonäöllisesti minua komeampi, etenkin nyt, kun olen lihonut 10kg jne.

Hän saisi oikeasti lähes kenet vaan. Ja kertoo nauraen kuinka on pyydetty kahville/ treffeille/ mainokseen. Silti on kanssani. Olen entinen kympin tyttö, nykyään korkeintaan keskinkertainen.

Ja miksi on kanssani? Voisiko oikeasti rakkaudella olla jotain tekemistä asian kanssa?

En minäkään jättäisi, jos hän lihoisi, joutuisi kolariin, menettäisi työn tms.

Kaunis nainen valitsi komean miehen. Kuin miesasiamiesten keskustelumanuaalista.

Kaunis nainen valitsi komean miehen ja söi itsensä läskiksi

Nainen ei ole enää kaunis..mutta olettaa saavansa pitää miehen

HUUTONAURUA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde, jossa vaan tyydytään huonompaan vaihtoehtoon, on täysin hyväksyttävää, kunhan molemmat osapuolet ovat siinä tietoisesti.

Miksi ei sitten samantein ottaisi sitä parempaa vaihtoehtoa?

Jos ei kumpikaan saa sitä haluamaansa ykkösvaihtoehtoa.

Ero miehen ja naisen välillä taitaa olla sit se, että vaikka nainenkin mielellään katsoo hyvännäköisiä miehiä ja kuolaa Johnny Deppin, Ryan Goslingin, Sam Heughanin ja mitä näitä nyt on, perään, hän voi olla todella onnellinen Teemu Mattilan kanssa, joka ostaa vaatteensa Prismasta ja jonka ainoa urheilusuoritus on siirtyä lähibaariin katsomaan lätkän MM-kisoja screeniltä.

Mies taas on nähnyt jossain kuvan Pamela Andersonista, Madonnasta, Kim Kardashianista, tai jopa videon ihan mistä tahansa nimettömästä mutta isotissisestä, hoikkauumaisesta ja hyväpyllyisestä naisesta toteuttamassa maksetusti vastentahtoisesti suihinottoa tai lekaa pebaan. Miehen mielestä tällöin siis se tavallisen nätti itsestään huolta pitävä, perhekeskeinen Minna Virtanen on tylsä tavis johon pitää vaan tyytyä kun ei parempaakaan saa.

Sorry, mutta Johnny Depp on kyllä nykyisellään hieman huono esimerkki hyvännäköisestä miehestä!!!

Paremminkin hyvä esimerkki siitä, miten käy, kun ei huolehdi/välitä mitenkään itsestään!!!

trikoo on riskillä ruma kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniina naisena tämä keskustelu tuntuu hassulta ja epäuskottavalta.

Minua on yrittäneet nörtit, komeat, mallit, rikkaat setämiehet, rikkaat kultalusukka suussa syntyneet komeat miehet, taiteelliset rentut, menestyneet liikemiehet... Kaikilla oma tyyli.

Ketjun perusteella olen kai poikkeus? No en ole. Mutta oikeasti, ei tasokas mies ole kaikille tasokas. Ei minua kiinnosta komea, menestynyt mies jota naiset jahtaa, ja joka vie rahalla jonojen ohi. Ylipäätään mies joka tietää olevansa komea ja nauttii siitä, on mielestäni oksettava.

Olen ollut yhdessä komean DI:n kanssa sekä keskitason nörtin.

Lopulta tapasin urheilullisen komean miehen, jolla oli rankempi tausta. Mies ei edelleenkään käyttäydy kuten nuo itsetietoiset, itserakkaat miehet. Hän on todellakin ulkonäöllisesti minua komeampi, etenkin nyt, kun olen lihonut 10kg jne.

Hän saisi oikeasti lähes kenet vaan. Ja kertoo nauraen kuinka on pyydetty kahville/ treffeille/ mainokseen. Silti on kanssani. Olen entinen kympin tyttö, nykyään korkeintaan keskinkertainen.

Ja miksi on kanssani? Voisiko oikeasti rakkaudella olla jotain tekemistä asian kanssa?

En minäkään jättäisi, jos hän lihoisi, joutuisi kolariin, menettäisi työn tms.

Oot lihonu jo 10kg

anna mennä vaan...sit kun silmäsi mongoloidi viiruina sian naamasta tihrustaa mies lähtee..

ÄLÄ VERTAA ONNETTOMUUTTA JA LÄSKISTYMISTÄ TOISIINSA!!!

Minä olen vanha, ruma ja lihava. Olin lihava jo, kun tapasin mieheni, mutta siitä olen lihonut lähes 10 kg. Tuolla tuo edelleen on, toisessa huoneessa, Komeana, ihanana, nauravasilmäisenä, poikamaisena. Joka ilta haluaa lukea minulle ääneen sängyssä ja ottaa sitten kainaloon, joka aamu pitää kainalossaan niin pitkään kunnes minun on ihan pakko nousta, ja seksiin on valmis ja halukas aina.

eri

entäs tämä säteilevä kaunotar ,joka meinaa syödä itsensä rumaksi?

minkä neuvon antaisit hänelle?

Onko se sinusta ok hänen miestään kohtaan?

Kysymyksesi on lapsellinen. Ensinnäkään hän ei aio syödä itseään lihavaksi. Toiseksi

meillä ei ole mitään sellaista tietoa, mikä kertoisi, että hänen miehensä mielestä lihavuus olisi rumaa.

Jatketaan sitten, jos kykenet aikuiseen argumentointiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniina naisena tämä keskustelu tuntuu hassulta ja epäuskottavalta.

Minua on yrittäneet nörtit, komeat, mallit, rikkaat setämiehet, rikkaat kultalusukka suussa syntyneet komeat miehet, taiteelliset rentut, menestyneet liikemiehet... Kaikilla oma tyyli.

Ketjun perusteella olen kai poikkeus? No en ole. Mutta oikeasti, ei tasokas mies ole kaikille tasokas. Ei minua kiinnosta komea, menestynyt mies jota naiset jahtaa, ja joka vie rahalla jonojen ohi. Ylipäätään mies joka tietää olevansa komea ja nauttii siitä, on mielestäni oksettava.

Olen ollut yhdessä komean DI:n kanssa sekä keskitason nörtin.

Lopulta tapasin urheilullisen komean miehen, jolla oli rankempi tausta. Mies ei edelleenkään käyttäydy kuten nuo itsetietoiset, itserakkaat miehet. Hän on todellakin ulkonäöllisesti minua komeampi, etenkin nyt, kun olen lihonut 10kg jne.

Hän saisi oikeasti lähes kenet vaan. Ja kertoo nauraen kuinka on pyydetty kahville/ treffeille/ mainokseen. Silti on kanssani. Olen entinen kympin tyttö, nykyään korkeintaan keskinkertainen.

Ja miksi on kanssani? Voisiko oikeasti rakkaudella olla jotain tekemistä asian kanssa?

En minäkään jättäisi, jos hän lihoisi, joutuisi kolariin, menettäisi työn tms.

Oot lihonu jo 10kg

anna mennä vaan...sit kun silmäsi mongoloidi viiruina sian naamasta tihrustaa mies lähtee..

ÄLÄ VERTAA ONNETTOMUUTTA JA LÄSKISTYMISTÄ TOISIINSA!!!

Minä olen vanha, ruma ja lihava. Olin lihava jo, kun tapasin mieheni, mutta siitä olen lihonut lähes 10 kg. Tuolla tuo edelleen on, toisessa huoneessa, Komeana, ihanana, nauravasilmäisenä, poikamaisena. Joka ilta haluaa lukea minulle ääneen sängyssä ja ottaa sitten kainaloon, joka aamu pitää kainalossaan niin pitkään kunnes minun on ihan pakko nousta, ja seksiin on valmis ja halukas aina.

eri

Tapaan työssäni ihmisiä jotka uskovat seurustelevansa julkkiksen kanssa

Kertovat mitä ovat touhunneet yhdessä, vaikka iltapäivälehdet puhuu toista.

Ovat yleensä yksinäisiä lihavia naisia

Voimia..hae apua...psykoosi on vakava asia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde, jossa vaan tyydytään huonompaan vaihtoehtoon, on täysin hyväksyttävää, kunhan molemmat osapuolet ovat siinä tietoisesti.

Miksi ei sitten samantein ottaisi sitä parempaa vaihtoehtoa?

Jos ei kumpikaan saa sitä haluamaansa ykkösvaihtoehtoa.

Ero miehen ja naisen välillä taitaa olla sit se, että vaikka nainenkin mielellään katsoo hyvännäköisiä miehiä ja kuolaa Johnny Deppin, Ryan Goslingin, Sam Heughanin ja mitä näitä nyt on, perään, hän voi olla todella onnellinen Teemu Mattilan kanssa, joka ostaa vaatteensa Prismasta ja jonka ainoa urheilusuoritus on siirtyä lähibaariin katsomaan lätkän MM-kisoja screeniltä.

Mies taas on nähnyt jossain kuvan Pamela Andersonista, Madonnasta, Kim Kardashianista, tai jopa videon ihan mistä tahansa nimettömästä mutta isotissisestä, hoikkauumaisesta ja hyväpyllyisestä naisesta toteuttamassa maksetusti vastentahtoisesti suihinottoa tai lekaa pebaan. Miehen mielestä tällöin siis se tavallisen nätti itsestään huolta pitävä, perhekeskeinen Minna Virtanen on tylsä tavis johon pitää vaan tyytyä kun ei parempaakaan saa.

Sorry, mutta Johnny Depp on kyllä nykyisellään hieman huono esimerkki hyvännäköisestä miehestä!!!

Paremminkin hyvä esimerkki siitä, miten käy, kun ei huolehdi/välitä mitenkään itsestään!!!

Makuja on monia..mulle kelpais heti..ihan rutiköyhänä:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniina naisena tämä keskustelu tuntuu hassulta ja epäuskottavalta.

Minua on yrittäneet nörtit, komeat, mallit, rikkaat setämiehet, rikkaat kultalusukka suussa syntyneet komeat miehet, taiteelliset rentut, menestyneet liikemiehet... Kaikilla oma tyyli.

Ketjun perusteella olen kai poikkeus? No en ole. Mutta oikeasti, ei tasokas mies ole kaikille tasokas. Ei minua kiinnosta komea, menestynyt mies jota naiset jahtaa, ja joka vie rahalla jonojen ohi. Ylipäätään mies joka tietää olevansa komea ja nauttii siitä, on mielestäni oksettava.

Olen ollut yhdessä komean DI:n kanssa sekä keskitason nörtin.

Lopulta tapasin urheilullisen komean miehen, jolla oli rankempi tausta. Mies ei edelleenkään käyttäydy kuten nuo itsetietoiset, itserakkaat miehet. Hän on todellakin ulkonäöllisesti minua komeampi, etenkin nyt, kun olen lihonut 10kg jne.

Hän saisi oikeasti lähes kenet vaan. Ja kertoo nauraen kuinka on pyydetty kahville/ treffeille/ mainokseen. Silti on kanssani. Olen entinen kympin tyttö, nykyään korkeintaan keskinkertainen.

Ja miksi on kanssani? Voisiko oikeasti rakkaudella olla jotain tekemistä asian kanssa?

En minäkään jättäisi, jos hän lihoisi, joutuisi kolariin, menettäisi työn tms.

Oot lihonu jo 10kg

anna mennä vaan...sit kun silmäsi mongoloidi viiruina sian naamasta tihrustaa mies lähtee..

ÄLÄ VERTAA ONNETTOMUUTTA JA LÄSKISTYMISTÄ TOISIINSA!!!

Minä olen vanha, ruma ja lihava. Olin lihava jo, kun tapasin mieheni, mutta siitä olen lihonut lähes 10 kg. Tuolla tuo edelleen on, toisessa huoneessa, Komeana, ihanana, nauravasilmäisenä, poikamaisena. Joka ilta haluaa lukea minulle ääneen sängyssä ja ottaa sitten kainaloon, joka aamu pitää kainalossaan niin pitkään kunnes minun on ihan pakko nousta, ja seksiin on valmis ja halukas aina.

eri

Lainaisitko mulle edes hetkeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasin kyselyyn kyllä. Olihan nykyinen nainen kuitenkin ehkä joku kymmenes nainen jota lähestyin, ja joka sitten koki sen taianomaisen kemian kanssani ja siitä sitten edettiin parisuhteeseen. Noista muista naisista suurin osa oli ulkonäöltään selvästi parempia kuin nykyinen, mutta olen kyllä tähänkin jo nyt tottunut ja ihan tyytyväinen.

Tässä on mielestäni hyvä kiteytys.

Mies on se joka lähestyy kymmeniä naisia ja sitten alkaa olemaan sen kanssa jolta tulee vastakaikua.

Ei tietenkään ihan kenen tahansa ylipainoisen tai yksinhuoltajan mutta niiden kymmenien ihan ok naisten joukosta eka joka antaa vastakaikua.

Muunlaista skenariota ei oikeastaan ole ellet ole joku erityisen hyvännäköinen. Ei mies pääse valikoimaan niitä naisia joita itse pitäisi viehättävimpänä. Mies on aina se joka antaa periksi näissä pariutumisasioissa.

Ei normaali mies. Normaali mies ei edes tunnistaisi näitä betonikuutiossa syntyneitä assi-ajatuksia. Jos menisit vakavissasi niitä hänelle kertomaan, niin hän nauraisi sinulle ihan kuten koulukiusaajat aikoinaan nauroivat sinulle jo koulussa.

Ai niin,naisethan luulevat että jokainen miesten tekemä lähestyminen johtaa suhteeseen.Kysymys kuuluu MITÄ PAKIT SAANEEN MIEHEN PITÄISI NAISTEN MIELESTÄ TEHDÄ? Olla loppuikä sinkkuna ettei vaan tyytyisi kakkosvaihtoehtoon?

Jos elämän aikana ei tule kohdalle kuin tuo yksi kiinnostava nainen, niin kyllä, silloin kannattaa olla loppuikä sinkkuna. Useimmat ihmiset kuitenkin kohtaavat elämänsä aikana lukuisia potentiaalisia parisuhdekumppaneita. Mitä aktiivisempi on, sitä enemmän. Aktiivisuudella en tarkoita nyt aloitteiden tekemistä vaan sitä, että liikkuu ihmisten parissa, harrastaa, matkustelee, osallistuu, laajentaa ystävä- ja tuttavapiiriään jne.

Ei kyllä tavismies ”lukuisia” kohtaa. Jos siis tarkoitat sellaisia, jotka suostuisivat suhteeseen. Toki miehelle kelpaavia on pilvin pimein.

"Suostuisivat suhteeseen"? Voi elämä. Enpä ole ikinä ennen tuollaista ilmaisua kuullut. Kerro vähän parisuhdehistoriastasi ja siitä, kuinka parisuhteesi ovat alkaneet.

Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Jos poimit kadulta perusäijän, niin suurin osa naisista ei halua hänen kanssaan suhteeseen.

Ei tietenkään, koska suhde ei synny niin, että poimitaan joku ja aletaan suhteeseen. Suhde on prosessi. Ensin tarvitaan kiinnostuksen herääminen, sitten ihastuminen, sitten tutustutaan lisää ja joko huomataan, että meidän on hyvä olla yhdessä tai sitten erotaan; jos ollaan yhdessä niin ihastuminen syvenee rakastumiseksi, mutta edelleen tulee tilanteita, joissa rakkaus voi päättyä; jos rakastuminen syvenee rakkaudeksi niin ollaan valmiita sitoutumaan, ollaan parisuhteessa. Mikä sekään ei kuitenkaan aina kestä.

Ajatus suhteeseen suostumisesta ikään kuin koko tuo prosessi voitaisiin unohtaa, on yksinkertaisesti korni ja osoittaa totaalista kokemattomuutta parisuhteista.

Alan varmistua siitä, että olen löytänyt keskustelujen erimielisyyden keskeisen lähteen: toiset miettivät lopputulosta, toiset keskittyvät prosessiin ja siihen liittyviin tunteisiin.

Palstamiehet katsovat pareja ja toteavat, että tasot ovat olemassa. Palstanaiset muistelevat ihastumisiaan, joissa he eivät ajatelleet tasoja. Toki nämä eivät ole mitenkään ristiriidassa, koska tasoilla voi kuvata sitä, mihin ihmisten luonnostaan syntyvät ihastumiset johtavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde, jossa vaan tyydytään huonompaan vaihtoehtoon, on täysin hyväksyttävää, kunhan molemmat osapuolet ovat siinä tietoisesti.

Miksi ei sitten samantein ottaisi sitä parempaa vaihtoehtoa?

Jos ei kumpikaan saa sitä haluamaansa ykkösvaihtoehtoa.

Ero miehen ja naisen välillä taitaa olla sit se, että vaikka nainenkin mielellään katsoo hyvännäköisiä miehiä ja kuolaa Johnny Deppin, Ryan Goslingin, Sam Heughanin ja mitä näitä nyt on, perään, hän voi olla todella onnellinen Teemu Mattilan kanssa, joka ostaa vaatteensa Prismasta ja jonka ainoa urheilusuoritus on siirtyä lähibaariin katsomaan lätkän MM-kisoja screeniltä.

Mies taas on nähnyt jossain kuvan Pamela Andersonista, Madonnasta, Kim Kardashianista, tai jopa videon ihan mistä tahansa nimettömästä mutta isotissisestä, hoikkauumaisesta ja hyväpyllyisestä naisesta toteuttamassa maksetusti vastentahtoisesti suihinottoa tai lekaa pebaan. Miehen mielestä tällöin siis se tavallisen nätti itsestään huolta pitävä, perhekeskeinen Minna Virtanen on tylsä tavis johon pitää vaan tyytyä kun ei parempaakaan saa.

Sorry, mutta Johnny Depp on kyllä nykyisellään hieman huono esimerkki hyvännäköisestä miehestä!!!

Paremminkin hyvä esimerkki siitä, miten käy, kun ei huolehdi/välitä mitenkään itsestään!!!

Makuja on monia..mulle kelpais heti..ihan rutiköyhänä:)