Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII

Juha miks me ei ikinä puhuttu?

Mä halusin vaan olla sun silmissä kaunis. En muuta. Ikinä ei olis tapahtunut mitään, uskon. Se olis jääny niihin katseisiin ja päiväuniin.

Mä luulin sitä joksikin rakkaudeks. Oikeesti sä olit upee haaveilun kohde ja kaukainen unelma. En koskaan olis riskeerannu tätä elämääni ja satuttanut ketään. Ja kunnioitan teidänkin.

Halusin vaan olla sun salainen uni niin kuin sä olet mun.

Vierailija kirjoitti:

Tänään tuntui erityisen pahalta katsoa sitä tyhjyyttä jonka jätit jälkees. Todella vaikea oppia elämään uudella tavalla. Silmät väkisin etsivät sua edelleen. Ja joka kerta mun sisällä kuohahtaa ettet olekaan siellä enää.

Mihin mä laitan nää tunteet jotka jäi? Nähdäänkö me koskaan enää? Häviääkö se kylmyys joka peitti viimekerroilla kaiken alleen? Mitä hittoa oikeestaan edes tapahtu ja mikä juttu tää oli?

En koskaan saa vastausta näihin😔

L?

Vierailija kirjoitti:

Huomenta, rakas. Olisin halunnut herätä vierestäsi ja rakastella kanssasi. Voiko tämä olla se päivä, jolloin meistä tulee toisillemme totta?

Olisi voinut olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään tuntui erityisen pahalta katsoa sitä tyhjyyttä jonka jätit jälkees. Todella vaikea oppia elämään uudella tavalla. Silmät väkisin etsivät sua edelleen. Ja joka kerta mun sisällä kuohahtaa ettet olekaan siellä enää.

Mihin mä laitan nää tunteet jotka jäi? Nähdäänkö me koskaan enää? Häviääkö se kylmyys joka peitti viimekerroilla kaiken alleen? Mitä hittoa oikeestaan edes tapahtu ja mikä juttu tää oli?

En koskaan saa vastausta näihin😔

L?

Ei, sori😕

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sinua häiritsee eniten kaivatussasi tai teidän väleissänne?

Se ettei kumpikaan uskalla tai halua nostaa kissaa pöydälle. Nyt se kissa tuntuu minusta vieläkin lihavammalta ja äänekkäämmältä kuin vuosia sitten. Mä haluaisin puhua, mutta pelkään liikaa ottaa puheeksi...jos olenkin kuvitellut sittenkin tai vaikken olisikaan, niin jos hän ei halua olla enää missään tekemisissä siltikään. Ja itse tiedän, että "Oot aina ollu vaan ystävä/potentiaalinen panopuu mulle"-vastaus tarkoittaa välien jäädytystä minun puolelta.  Voi olla ettei mieskään tahdo puhua tai jos tuntee jotain, ei tahdo paljastua minulle. Molemminpuolinen tiedostaminen ja keskustelu voisi olla hänelle liian raskasta nyt. Jos jotain tunteita on, minua tiedostaminen vain helpottaisi (tai niin ainakin luulen :D). Jopa se olisi helpottavaa kuulla ettei hän ajattele minusta mitään. Niin hämmentävää kuin se olisikin. Silloin kuitenkin olisi mahdollisuus hiljalleen jotenkin päästä oikeasti eteenpäin. Eikä vain leikisti. Tahtoisin vain tietää, vailla paineita tai odotuksia kummankaan suuntaan. Kun emme elämiemme ainoat tärkeät ihmiset ole kuitenkaan. 

Nyt vain on pelkkää epävarmuutta, hämmennystä ja näistä johtuvaa sisäistä vaikeaa oloa. Kyllähän se ulospäinkin näkyy ailahtelevaisena ulosantina, joka taas voi luoda oman noidankehänsä. Entä jos kumpikin luulee, että ei tuo kuitenkaan tykkää? On vaikea säädellä omaa käyttäytymistä, kun ei tiedä MITÄ itse merkitsee toiselle aivan totuudenmukaisesti. Ollakko viileä vai lämpimämpi? Ollakko puhdas platoninen vai sopiiko kommunikointiin tuoda pientä maustetta? Voiko tuoda ilmi välittämisen tunteitaan jotenkin vai onko toisen mielestä parempi pysyä vähän etäämmällä? Turhauttavinta ehkä on se hämmennys. Viitteitä jostain on, mutta teeskennellään ettei ole tai sitten niitä ei oikeasti ole ja itse olen vain mielenvikainen. Jos hän tuntisikin jotain samanlaista, niin tulisin onnelliseksi ja iloiseksi ihan jo siitä tiedosta <3. Ei tietämiseen tarvitse koko elämää muuttaa. Vaikka nähdä kyllä haluaisin edes joskus.

Ihan kuin minun ajatuksistani!

Tai osittain menneisyydestäni, osittain nykyisyydestä. Erityisesti tuo loppu. Allekirjoitan.

yön pimeimpinä ja kipeimpinä aikoina olet aina lähellä. myös päivä kuin eilinen huomisen loisto. Pidän sinusta. . Liikaa.

yötä sulle <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sinua häiritsee eniten kaivatussasi tai teidän väleissänne?

Ei mikään muu kuin se, etten tiedä, mitä hän minusta ajattelee. Mitä hän tunsi silloin, mitä hän tuntee nyt, oliko välillämme jokin väärinkäsitys, sotkiko joku ulkopuolinen välejämme, miksi hän toimi niin kuin toimi, kuvittelinko liikoja siksi kun itse tunsin vahvasti.

Ja vielä enemmän vaivaa, mitä itse todella tunnen nyt aikojen päästä. Tai mitä tuntisin, jos todella saisin kohdata hänet kunnolla. Matkan päästä tämä on vähän epämääräistä ja vaihtelevaa, joten en oikeasti osaa sanoa mitään varmaa edes omista tunteistani. En tiedä kaipaanko sitä tunnetta, sitä ihmistä vai itseäni hänen seurassaan, vai kaikkia niitä.

Miksi ajattelet että kyseessä olisi ollut väärinkäsitys?

Ajattelen, että hänellä saattoi olla väärää tietoa, jonka pohjalta hän teki ratkaisunsa silloin joskus. Ja oli siinä sopassa ylimääräistä hämmentäjääkin. Ainakin yhden tiedän varmaksi. Mutta sitä en tiedä, vaikuttiko se asiaan. Ehkä hän ei vain tuntenut samoin. Mutta jos sittenkin tunsi, niin haluaisin tietää sen vieläkin, vaikkei mitään sen enempää välillämme enää koskaan tapahtuisi.

Kärsin kun muutit pois. Fyysisesti, kärsin.

Ironisesti facebook mainostaa muuttokuormaa, jonka katsoin kippaavan tavaroitas kyytiin. Pala palalta mun koko sydän muutti niin kauas, ettei kuule mua enää.

Vierailija kirjoitti:

Mikä sinua häiritsee eniten kaivatussasi tai teidän väleissänne?

Joskus mietin, että olenkohan näyttänyt pelottavalta kun olen peitellyt melkein läpi tulevia kyyneleitä..

Näytänkö mielestäsi vanhalta?

Vierailija kirjoitti:

Juha miks me ei ikinä puhuttu?

Juhat taitaa olla kaikki samanlaisia, jättävät vain paljon kysymyksiä vailla vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sinua häiritsee eniten kaivatussasi tai teidän väleissänne?

Joskus mietin, että olenkohan näyttänyt pelottavalta kun olen peitellyt melkein läpi tulevia kyyneleitä..

Miksi kyyneleitä?

Vierailija kirjoitti:

Kärsin kun muutit pois. Fyysisesti, kärsin.

Ironisesti facebook mainostaa muuttokuormaa, jonka katsoin kippaavan tavaroitas kyytiin. Pala palalta mun koko sydän muutti niin kauas, ettei kuule mua enää.

*firmaa... mainostaa firmaa tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Mä halusin vaan olla sun silmissä kaunis. En muuta. Ikinä ei olis tapahtunut mitään, uskon. Se olis jääny niihin katseisiin ja päiväuniin.

Mä luulin sitä joksikin rakkaudeks. Oikeesti sä olit upee haaveilun kohde ja kaukainen unelma. En koskaan olis riskeerannu tätä elämääni ja satuttanut ketään. Ja kunnioitan teidänkin.

Halusin vaan olla sun salainen uni niin kuin sä olet mun.

Olet aina ollut mun silmissä koko maailman kaunein nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juha miks me ei ikinä puhuttu?

Juhat taitaa olla kaikki samanlaisia, jättävät vain paljon kysymyksiä vailla vastauksia.

Tai sit on vaan tää yks,

joka jätti jälkeensä paljon naisia vailla sydäntä.

Hyvää yötä rakkain, E-naiseni.

T. Mies

Vierailija kirjoitti:

Jos todellakin rakastat, kunpa uskaltaisit kertoa sen minulle

– tavalla tai toisella.

Se, että kertoisit, olisi itsessään helpotus. Se merkitsisi

totta kai tavattoman paljon, mutta älä pelkää – se olisi

vain alku. En missään nimessä vaatisi sinua hylkäämään elämääsi.

En myöskään olisi kinuamassa seksiä, sillä

se ei todellakaan ole ensisijainen motiivini.

Haluaisin ensi alkuun, että tutustuisimme paremmin.

Olisimme ihan kahdestaan, ilman häiriötekijöitä ja

ylipäätään ilman ulkoisia paineita.
Etenkin sinulla taitaa kuitenkin olla aika rajalliset

mahdollisuudet tehdä mitään kauhean ihmeellistä,

mutta ehkä voisimme käydä jonain viikonloppuna vaikka elokuvissa?

Vai pitäisikö meidän etsiä kiva nuotiopaikka ja paistaa

muutama makkara? Tai ihan vain katsella lieskoja?

Erinäisiä täällä julkaistuja viestejä lukiessa

mieleeni on (lopultakin) juolahtanut, että sinulla voi olla vaikka

mitä (todella yllättäviäkin) syitä olla epävarma.

Mahdolliset pelkotilat ovat enemmän kuin ymmärrettäviä,

mutta niille ei kannattaisi antaa liian suurta painoarvoa.

On päivänselvää, että elämä on jättänyt jälkensä (meihin molempiin)

ja että tulevaisuus sisältää paljon haasteita, mutta sellaistahan

elämä on.

Rakastan sinua ja haluan tutustua Sinuun juuri sellaisena kuin olet.

Hyvää yötä ja oikein kauniita ja levollisia unia, Undómiel.

Kerro jotain itsestäsi. Edes joku pieni vihje, jonka vain Anu tajuaa. Toivon hartaasti, että kerrot tuon kaiken kirjoittamasi vielä joku päivä hänelle. Olet ihana. 

Amor on tehnyt pahaa jälkeä😁.