Lue keskustelun säännöt.
HS: Pärstäkerroin vaikuttaa koululaisten arvosanoihin liikaa
27.05.2018 |
ONGELMA on helposti esitelty.
Ella, Niko ja Eetu ovat yhdeksäsluokkalaisia. Ensi lauantaina he hypistelevät käsissään valkoista paperia, peruskoulun päättötodistusta. Ella saa englannista 9, matematiikasta 9 ja yhteiskuntaopista 9. Nikon arvosanoissa komeilevat 8, 8 ja 8. Eetun rivi on 7, 7 ja 7.
Ongelmallisen tilanteesta tekee se, että Ella, Niko ja Eetu ovat englannissa, matematiikassa ja yhteiskuntaopissa yhtä hyviä.
Miksi heidän arvosanansa vaihtelevat näin paljon? Siksi, että he käyvät suomalaista peruskoulua.
TASA-ARVO on suomalaisen peruskoulun kulmakivi. Se on niin merkittävä asia, että sana tasa-arvo mainitaan peruskoulun opetussuunnitelmassa jo ensimmäisessä virkkeessä.
473-sivuinen opetussuunnitelma, koulukielessä ops, on tärkein peruskoulujen toimintaa ohjaava asiakirja. Päättöarviointia koskevassa kohdassa sivulla 54 lukee: Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein.
Kaikenlaista voi julistaa, mutta olennainen kysymys on tietenkin se, toteutuuko yhdenvertaisuus.
”Ei toteudu käytössäni olevien tietojen mukaan”, aloittaa apulaisprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta.
”Ei toteudu”, sanoo tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivio Helsingin yliopistosta.
”Ei se toteudu. Numerot vuotavat, ja oppilaan oikeusturva on vaarassa”, sanoo dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta.
Arviointi on ollut Rautopuron tutkimusaihe jo yli kymmenen vuotta, ja Ouakrim-Soiviokin on tutkinut sitä vuosia. Salminen taas on erikoistunut koulutuksen historiaan.
Kaikki kolme muistuttavat, ettei alun esimerkki ole poikkeustapaus, vaan suomalaisten koulujen arkea.
Ouakrim-Soivio tutki väitöskirjassaan historian ja yhteiskuntaopin päättöarvosanoja. Hän laski, kuinka monessa koulussa numerot vaihtelevat epäreilusti. Tulokset ovat karuja.
Joka neljännessä koulussa yhteiskuntaopin arvosana voi vaihdella yhdellä numerolla ylös- tai alaspäin suhteessa valtakunnalliseen osaamistasoon. Näin Ellan numero voisi olla 9, Nikon 8 ja Eetun 7, vaikka kaikki olisivat osaamiseltaan kasin tasoisia.
Joka neljännessä koulussa numerot heittelevät vähän vähemmän, noin puolikkaan arvosanan ylös- tai alaspäin. Käytännössä yhtä hyvistä oppilaista toinen voi saada todistukseen seiskan ja toinen kasin.
Sittemmin Ouakrim-Soivio, Rautopuro ja heidän kollegansa ovat todistaneet, että arvosanat vaihtelevat samalla tavalla myös matematiikassa, A1-englannissa, B1-ruotsissa ja terveystiedossa.
(jatkuu)
Kommentit (260)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion lopuksi on yo kirjoitukset. Onhan nekin arvioitava koe. Eikö kurssiarviointien kuuluisi antaa suuntaa opiskelijan tasosta. Ei kai lukiossa "tuntiaktivuus", opettajan ilmapiirin nostaminen ole arvosan laskun peruste.
Voi olla muita tapoja kokeen lisäksi tai tilalla. Vaikka projekti. Tai ryhmätyö (arvioidaan), tehtävät (kerrotaan miten vaikuttaa arvosanaan) ym. Mutta ei tällä tasolla enää mielivsltaa näe kuten peruskoulussa oli.
Miksi opettaja haluaa laskea numerolla arvosanaa? Haluaa kostaa. Näyttää valtaansa.
Todistusarvosanahan voi peruskoulussa pysyä samana, laskea tai nousta edellisestä todistuksesta. Tuskin kukaan opettaja haluamalla haluaa laskea kenenkään arvosanaa edellisen todistuksen arvosanasta. Lukiossa kurssit arvioidaan itsenäisesti, edellisen kurssin arvosanaa ei oteta eikä pidä ottaa huomioon seuraavan kurssin arvosanassa.
Laskea kokeen ja osaamisen tasosta. Ihan juuri näin lukion ope täällä pohti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:
"Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.
Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla.
Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.
Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.
Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille na
ureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.
Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin
En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.
Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa
Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.
Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?
Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.
Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa
Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia....
Eli oppilaita joista minä en tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion lopuksi on yo kirjoitukset. Onhan nekin arvioitava koe. Eikö kurssiarviointien kuuluisi antaa suuntaa opiskelijan tasosta. Ei kai lukiossa "tuntiaktivuus", opettajan ilmapiirin nostaminen ole arvosan laskun peruste.
Voi olla muita tapoja kokeen lisäksi tai tilalla. Vaikka projekti. Tai ryhmätyö (arvioidaan), tehtävät (kerrotaan miten vaikuttaa arvosanaan) ym. Mutta ei tällä tasolla enää mielivsltaa näe kuten peruskoulussa oli.
Miksi opettaja haluaa laskea numerolla arvosanaa? Haluaa kostaa. Näyttää valtaansa.
Todistusarvosanahan voi peruskoulussa pysyä samana, laskea tai nousta edellisestä todistuksesta. Tuskin kukaan opettaja haluamalla haluaa laskea kenenkään arvosanaa edellisen todistuksen arvosanasta. Lukiossa kurssit arvioidaan itsenäisesti, edellisen kurssin arvosanaa ei oteta eikä pidä ottaa huomioon seuraavan kurssin arvosanassa.
Laskea kokeen ja osaamisen tasosta. Ihan juuri näin lukion ope täällä pohti
Minusta tässä kiikastaa nyt siitä, että olet takertunut ajatukseen, jossa koearvosana on yhtä kuin osaaminen. Tämä ei mene näin enää nykyään, vaan kurssikokeilla on aiempaa pienempi merkitys arvioinnissa. Kun kaikki arvioitavat sisällöt ja arviointiperusteet kerrotaan opiskelijoille, ei arviointi ole mielivaltaista. Se, että sinä et henkilökohtaisesti pidä jostain arviointimenetelmästä, ei tee siitä mielivaltaista. Yleensäkin ihmiset toivovat, että opetusta ja arviointia muutettaisiin suuntaan, joka suosii omaa tai omien lasten oppimisprofiilia. Ei ole yhtä kaikille sopivaa tasapuolista menetelmää, joten on parempi, että arviointi on monipuolista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion lopuksi on yo kirjoitukset. Onhan nekin arvioitava koe. Eikö kurssiarviointien kuuluisi antaa suuntaa opiskelijan tasosta. Ei kai lukiossa "tuntiaktivuus", opettajan ilmapiirin nostaminen ole arvosan laskun peruste.
Voi olla muita tapoja kokeen lisäksi tai tilalla. Vaikka projekti. Tai ryhmätyö (arvioidaan), tehtävät (kerrotaan miten vaikuttaa arvosanaan) ym. Mutta ei tällä tasolla enää mielivsltaa näe kuten peruskoulussa oli.
Miksi opettaja haluaa laskea numerolla arvosanaa? Haluaa kostaa. Näyttää valtaansa.
olin hiljainen ja huomaamaton lukiolainen. Kurssiarvosanat oli aina jotain n. 8 tasoa. Kirjoitin 5 eximiaa ja 2 laudaturia ja opet oli "hämmästyneitä". En nostanut tasoa kirjoituksiin, vaan mut oli aina arvioitu mieluummin alakanttiin. Sama se on työelämässä, jollet tuo itseäsi esille ja mielistele esimiehiä, niin olet "mitätön". Monella alalla ei tarvii sinällään spesifejä tietoja, vaan sellainen yes-meininki riittää. Sitten kun tarvitaan tiettyä osaamista, niin näkymätön persoona(kin) kelpaa.
Lukion kurssien tason pitäisi kai antaa suuntaa yo kirjoituksista. Luulisi opettajia mietityttävän tämä, jos arvioivat musta tuntuu periaatteella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:
"Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.
Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla.
Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.
Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.
Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille na
ureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.
Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin
En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.
Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa
Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.
Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?
Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.
Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa
Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia....
Eli oppilaita joista minä en tykkää.
Opiskelijoita, joiden vuorovaikutus- ja työskentelytaidoissa on puutteita. Se, että pystyy työskentelemään opettajan määräämän parin tai ryhmän kanssa asiallisesti, on osa osaamisesta annettavaa näyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion lopuksi on yo kirjoitukset. Onhan nekin arvioitava koe. Eikö kurssiarviointien kuuluisi antaa suuntaa opiskelijan tasosta. Ei kai lukiossa "tuntiaktivuus", opettajan ilmapiirin nostaminen ole arvosan laskun peruste.
Voi olla muita tapoja kokeen lisäksi tai tilalla. Vaikka projekti. Tai ryhmätyö (arvioidaan), tehtävät (kerrotaan miten vaikuttaa arvosanaan) ym. Mutta ei tällä tasolla enää mielivsltaa näe kuten peruskoulussa oli.
Miksi opettaja haluaa laskea numerolla arvosanaa? Haluaa kostaa. Näyttää valtaansa.
Todistusarvosanahan voi peruskoulussa pysyä samana, laskea tai nousta edellisestä todistuksesta. Tuskin kukaan opettaja haluamalla haluaa laskea kenenkään arvosanaa edellisen todistuksen arvosanasta. Lukiossa kurssit arvioidaan itsenäisesti, edellisen kurssin arvosanaa ei oteta eikä pidä ottaa huomioon seuraavan kurssin arvosanassa.
Laskea kokeen ja osaamisen tasosta. Ihan juuri näin lukion ope täällä pohti
Minusta tässä kiikastaa nyt siitä, että olet takertunut ajatukseen, jossa koearvosana on yhtä kuin osaaminen. Tämä ei mene näin enää nykyään, vaan kurssikokeilla on aiempaa pienempi merkitys arvioinnissa. Kun kaikki arvioitavat sisällöt ja arviointiperusteet kerrotaan opiskelijoille, ei arviointi ole mielivaltaista. Se, että sinä et henkilökohtaisesti pidä jostain arviointimenetelmästä, ei tee siitä mielivaltaista. Yleensäkin ihmiset toivovat, että opetusta ja arviointia muutettaisiin suuntaan, joka suosii omaa tai omien lasten oppimisprofiilia. Ei ole yhtä kaikille sopivaa tasapuolista menetelmää, joten on parempi, että arviointi on monipuolista.
Ei ole tästä kyse. Aivan ok käyttää eri menetelmiä ja kertoa ne etukäteen. Ei ole ok tuo aiempi, jonka perustelu oli että huonontaa ilmapiiriä. Osaaminen on ysin tadoa mutta saa kadon. Kostoksi
Ja lukiossa kai kursdien numerot pitäisi jollain lailla ennustaa yo tuloksia?
Kun koulusta tehdään tahallaan puuhastelupaikka, vanhemmat joutuvat paikkaamaan opetuksen puutteen kotiopetuksella. Kaikilla lapsilla ei ole tähän kykeneviä vanhempia, mutta saadaanhan epätasa-arvo tätäkin kautta toteutettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion lopuksi on yo kirjoitukset. Onhan nekin arvioitava koe. Eikö kurssiarviointien kuuluisi antaa suuntaa opiskelijan tasosta. Ei kai lukiossa "tuntiaktivuus", opettajan ilmapiirin nostaminen ole arvosan laskun peruste.
Voi olla muita tapoja kokeen lisäksi tai tilalla. Vaikka projekti. Tai ryhmätyö (arvioidaan), tehtävät (kerrotaan miten vaikuttaa arvosanaan) ym. Mutta ei tällä tasolla enää mielivsltaa näe kuten peruskoulussa oli.
Miksi opettaja haluaa laskea numerolla arvosanaa? Haluaa kostaa. Näyttää valtaansa.
Todistusarvosanahan voi peruskoulussa pysyä samana, laskea tai nousta edellisestä todistuksesta. Tuskin kukaan opettaja haluamalla haluaa laskea kenenkään arvosanaa edellisen todistuksen arvosanasta. Lukiossa kurssit arvioidaan itsenäisesti, edellisen kurssin arvosanaa ei oteta eikä pidä ottaa huomioon seuraavan kurssin arvosanassa.
Laskea kokeen ja osaamisen tasosta. Ihan juuri näin lukion ope täällä pohti
Minusta tässä kiikastaa nyt siitä, että olet takertunut ajatukseen, jossa koearvosana on yhtä kuin osaaminen. Tämä ei mene näin enää nykyään, vaan kurssikokeilla on aiempaa pienempi merkitys arvioinnissa. Kun kaikki arvioitavat sisällöt ja arviointiperusteet kerrotaan opiskelijoille, ei arviointi ole mielivaltaista. Se, että sinä et henkilökohtaisesti pidä jostain arviointimenetelmästä, ei tee siitä mielivaltaista. Yleensäkin ihmiset toivovat, että opetusta ja arviointia muutettaisiin suuntaan, joka suosii omaa tai omien lasten oppimisprofiilia. Ei ole yhtä kaikille sopivaa tasapuolista menetelmää, joten on parempi, että arviointi on monipuolista.
Arvioinnin tulee olla monipuolista ja ennen kaikkea sekä oppilaiden että vanhempien tiedossa. Esim.Wilman kautta tiedotettuna tai muuten dokumentoituna. Jos näin ei ole vaan tietoa on vain opettajalla, silloin mennään metsään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:
"Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.
Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla.
Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.
Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.
Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille na
ureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.
Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin
En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.
Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa
Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.
Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?
Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.
Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa
Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia....
Eli oppilaita joista minä en tykkää.
Opiskelijoita, joiden vuorovaikutus- ja työskentelytaidoissa on puutteita. Se, että pystyy työskentelemään opettajan määräämän parin tai ryhmän kanssa asiallisesti, on osa osaamisesta annettavaa näyttöä.
Tätä siinä ei lukenut. Eikä tarkoitettu. Vuorovaikutuksen arvioinnillekin on kai kriteerit?
Kovin hankalia oppilaita ei varmaan lukiossa ole.
Tässä opettaja vielä sanoi että osaaminen on ysin tasoa. Käyttää valtaa väärällä tavalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:
"Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.
Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla.
Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.
Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.
Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille na
ureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.
Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin
En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.
Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa
Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.
Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?
Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.
Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa
Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.
Miten arvioit tuollaisia taitoja ja kuinka usein? Mitä enemmän mennään itse aineosaamisen ytimen ulkopuolelle, sitä enemmän opettajan omat mieltymykset oikeasti vaikuttavat numeroon ja se ei ole oikein!
Olen äidinkielen opettaja enkä koskaan rankaise numerossa ujoja, estyneitä enkä ilmaisuissaan niukkoja, jos tiedän syyt ja taustat. Osaamisen ja asenteen voi ilmaista muutenkin. Olen opettanut myös mutistia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla kohdalla kävi niin, että kiusattuna olemisesta tavallaan rankaistiin. En koskaan halunnut viitata, koska ne muutamat kerrat kun sen tein, alkoi kiusaajaporukka nauramaan tai supisemaan. Numerot todistuksessa pyöristettiin sitten aina alaspäin, koska "ei näyttöä tuntiosaamisesta", vaikka aina tein ahkerasti kaikki kirjalliset tehtävät tunnilla ja ryhmätöihin osallistuin hyvin (jos ei ollut kiusaajia ryhmässä).
Onneksi pääsin kuitenkin haluamaani lukioon, ja myöhemmin opiskelemaan. Olisi muuten varmaan katkeroittanut aika pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:
"Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.
Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla.
Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.
Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.
Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille naureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.
Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.
Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin
En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.
Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa
Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.
Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?
Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.
Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa
Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia....
Eli oppilaita joista minä en tykkää.
Opiskelijoita, joiden vuorovaikutus- ja työskentelytaidoissa on puutteita. Se, että pystyy työskentelemään opettajan määräämän parin tai ryhmän kanssa asiallisesti, on osa osaamisesta annettavaa näyttöä.
Tätä siinä ei lukenut. Eikä tarkoitettu. Vuorovaikutuksen arvioinnillekin on kai kriteerit?
Kovin hankalia oppilaita ei varmaan lukiossa ole.
Tässä opettaja vielä sanoi että osaaminen on ysin tasoa. Käyttää valtaa väärällä tavalla
Ei sanonut, että osaaminen on ysin tasoa, vaan että "tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin". Kokeessa ei voi mitata kaikkea, mitä pitää arvioida. Esimerkiksi vuorovaikutus- tai ryhmätyötaitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdalla kävi niin, että kiusattuna olemisesta tavallaan rankaistiin. En koskaan halunnut viitata, koska ne muutamat kerrat kun sen tein, alkoi kiusaajaporukka nauramaan tai supisemaan. Numerot todistuksessa pyöristettiin sitten aina alaspäin, koska "ei näyttöä tuntiosaamisesta", vaikka aina tein ahkerasti kaikki kirjalliset tehtävät tunnilla ja ryhmätöihin osallistuin hyvin (jos ei ollut kiusaajia ryhmässä).
Onneksi pääsin kuitenkin haluamaani lukioon, ja myöhemmin opiskelemaan. Olisi muuten varmaan katkeroittanut aika pahasti.
Toisille nauraminen ja supiseminen on juuri niitä huonoja vuorovaikutustaitoja. Ja niitä ei saisi jonkun mielestä arvioida lainkaan, vaan arvosanan pitäisi olla vähintään koenumero.
Opettajat kyllä osaavat erottaa ujoudesta, jännityksestä, kiusatuksi tulemisesta ja muista vastaavista syistä johtuvan vetäytymisen tunnilla siitä, että ei edes kuunnella, vaan touhutaan opetukseen liittymättömiä asioita ja pahimmassa tapauksessa naureskellaan muille. Kun kutakin arvioidaan yksilönä vertaamatta muihin, voidaan myös ko. oppilaan ryhmätaitoja arvioida hänen tilanteensa pohjalta.
Oppilaan asenne harvoin vaikuttaa, mutta jos sen näyttää tekemällä tehtäviä huolimattomasti, lintsaamalla tai oppitunnilla tehtäviin töihin osallistumatta jättämisellä, niin opettajalla on mielestäni oikeus laskea numeroa. Miksi läksyjä tai tehtäviä edes annettaisiin ja tunnilla tehtäisiin tehtäviä/töitä, jos vain kokeen arvosanalla olisi väliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:
"Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.
Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla.
Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.
Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.
Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille naureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.
Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.
Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin
En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.
Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa
Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.
Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?
Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.
Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa
Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia....
Eli oppilaita joista minä en tykkää.
Opiskelijoita, joiden vuorovaikutus- ja työskentelytaidoissa on puutteita. Se, että pystyy työskentelemään opettajan määräämän parin tai ryhmän kanssa asiallisesti, on osa osaamisesta annettavaa näyttöä.
Tätä siinä ei lukenut. Eikä tarkoitettu. Vuorovaikutuksen arvioinnillekin on kai kriteerit?
Kovin hankalia oppilaita ei varmaan lukiossa ole.
Tässä opettaja vielä sanoi että osaaminen on ysin tasoa. Käyttää valtaa väärällä tavallaEi sanonut, että osaaminen on ysin tasoa, vaan että "tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin". Kokeessa ei voi mitata kaikkea, mitä pitää arvioida. Esimerkiksi vuorovaikutus- tai ryhmätyötaitoja.
Mitään kriteeriä ei mainittu. Vain oma valta
M a t u i l l e opettajat antavat jopa kolme numeroa liian hyviä numeroita. Tämä selvisi kun Pisa tuloksia analysoitiin...
Vierailija kirjoitti:
Oppilaan asenne harvoin vaikuttaa, mutta jos sen näyttää tekemällä tehtäviä huolimattomasti, lintsaamalla tai oppitunnilla tehtäviin töihin osallistumatta jättämisellä, niin opettajalla on mielestäni oikeus laskea numeroa. Miksi läksyjä tai tehtäviä edes annettaisiin ja tunnilla tehtäisiin tehtäviä/töitä, jos vain kokeen arvosanalla olisi väliä?
Ehkä oppimisen vuoksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:
"Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.
Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla.
Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.
Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.
Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille naureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.
Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.
Jos ei kasia meinaa saada niin ei kyllä yritä tarpeeksi. Tämä vain vaikeuttaa muiden työtä, kun ei tiedä kuka on saanut numeron osaamisella ja kuka nuolemalla opettajaa (joskus jopa kirjaimellisesti)
Onko kaikki aktiivisuus tunneilla mielestäsi "opettajan nuolemista"? On nuoria, joita aidosti kiinnostaa opiskelu yleensä tai jokin tietty oppiaine ja jotka oppitunneilla osallistuvat kommentoimalla ja kyselemällä ihan oman kiinnostuksensa vuoksi eivätkä saadakseen paremman arvosanan.
Osaamista siellä pitäisi mitata.
Kommentoimalla ja kysymällä osoitetaan osaamista ihan samalla tavalla kuin kirjallisissa kokeissakin. Opettaja kyllä erottaa, mikä aktiivisuudesta on aitoa aktiivisuutta ja mikä tyhjän jauhantaa. Jos kaikki arviointi perustuisi pelkkään kokeissa annettuun näyttöön, kärsisivät tästä monet oppilaat. Kaikille kirjallinen tuottaminen ei ole paras tapa tuoda esille osaamistaan. Onhan se myös hyvä, että opettajan lisäksi tunnilla ovat äänessä oppilaat. Ei koulunkäynti ole pitkään aikaan ollut mitään luennoimista vaan keskustelu on ihan tavallinen opetusmenetelmä.
Opetustilanteessa opitaan asiaa. Kokeessa näytetään, mitä on opittu. Tietysti voi pitää suullisiakin kuulusteluja, mutta et kai vakavissasi väitä, että suosit luokan suunapäänä olijoita harkitsevampien ja hiljaisemmin asioita prosessoivien kustannuksella?
Vastaus kysymykseesi löytyy edellisestä kommentistani: "Opettaja kyllä erottaa, mikä aktiivisuudesta on aitoa aktiivisuutta ja mikä tyhjän jauhantaa." En siis "suosi luokan suunapäänä olijoita". Tarkoitin osaamisen ja kiinnostuksen osoittamisella suullisesti tunneilla sitä, että oppilas vaikka kysyy asioista, jotka liittyvät aiheeseen mutta joita ei käsitellä oppikirjassa, ja näin osoittaa, että hänellä on muualta hankittua tietoa. Totta kai tällainen katsotaan oppilaan eduksi. Samoin jos tunnilla on tehtävänä keskustella opettajan antamasta aiheesta ryhmissä ja raportoida keskustelun tuloksista, joku ottaa vastuuta ryhmän tuotoksesta ja tuo siihen enemmän asiasisältöä jotain toista enemmän. Jos minulla on kaksi oppilasta, joiden kurssitöiden keskiarvo on 8+, aktiivisella arvosana voi pyöristä ysiin ja sellaisella, joka ei anna muuta näyttöä osaamisestaan kuin mainitut työt, on arvosana 8. Ei tämä ole syrjintää, suosimista eikä mielivaltaa. Se, että näyttöä voi antaa sekä suullisesti että kirjallisesti, nimenomaan on pyrkimystä tasapuolisuuteen.
Jos on hyvä perustelu on ok nostaa numeroa. Mutta ei laskea kuten edellä laski ysistä kasiin. Ja vielä lukiossa
Arviointiperusteisiin voi tutustua OPS:ssa. Siellä puhutaan monipuolisesta arvioinnista ja tuntityöskentelyn havainnoinnista. Suunta OPS-uudistuksissa on jo pitkään ollut nimenomaan pois kirjallisista kokeista. Minä en henkilökohtaisesti muuta kurssiarvosanaa numeroilla arvioitavien töiden keskiarvosta enempää kuin tuon 0,75 numeron verran, ja käytännössä teen tuonkaan suuruusluokan muutoksia vain ylöspäin. Puolikkaasta alaspäin pudottamista negatiivisen tuntityöskentelyn perusteella sen sijaan pidän vielä kohtuullisena: puolikashan on yhtä lähellä kumpaakin arvosanaa, ja käytäntö pyöristää ylöspäin on matematiikan sääntöihin perustuva tapa.
Kyllä sekin on väärin että pyöristät alaspäin. Se on juuri sitä pärstäkerrointa.
Yritän nyt vielä vääntää rautalangasta. On olemassa positiivista, neutraalia ja negatiivista tuntityöskentelyä. Negatiivinen tuntityöskentely tarkoittaa sitä, että oppilas ei tee koti- eikä tuntitehtäviä, ei vastaa opettajan esittämiin kysymyksiin eikä osallistu ryhmätyöskentelyyn. Se, että tekee tehtäviä ja osallistuu ryhmätyöskentelyyn, on osa osaamisesta annettavaa näyttöä.
Pärstäkerroin tarkoittaa sitä, että opettaja antaa oppilaalle osaamisesta annettua näyttöä heikomman arvosanan siksi, ettei pidä kyseisestä oppilaasta. Negatiivinen tuntityöskentely taas tarkoittaa sitä, että osaamisesta annettu näyttö ei riitä ylempään arvosanaan.
Ei.
Kaikki luettelemasi aktiivisuuden ja osallistumisen painottaminen aineen arvostelussa on pärstäkerrointa silloin kun se ei perustu systemaattiseen seurantaan, joka kohdistuu jokaiseen oppilaaseen, vaan on opettajan mutua.
Olennaista on myös se, että lapset (ja vanhemmat) ovat lukuvuoden alkaessa saaneet tiedon siitä, mitkä kaikki asiat otetaan huomioon arvostelussa.
Kun lapsemme olivat koulussa USA:ssa, jokaisen aineen opettaja aivan ensimmäiseksi listasi arvostelukriteerit, joita olivat lukukauden aikana suoritettavat valtakunnalliset sekä muut isommat kokeet, pienemmät pistokokeet, projektit (joissa oli aina useampi mahdollinen toteutustapa, jotta erilaiset oppijat pääsivät tasapuolisesti näyttämään osaamistaan) sekä kotitehtävien suorittaminen. Ja kotitehtävien suorittaminen todella tarkistettiin kaikilta, jokaisella tunnilla. Jokaisen osatekijän painoarvo arvosanassa myös kerrottiin etukäteen.
Oppitunneilla totta kai kyseltiin, keskusteltiin, väiteltiin - mutta arvosana ei perustunut siihen, kuinka paljon oppilas oli äänessä. Opettajat lisäksi pitivät auktoriteetillään huolen siitä, ettei toisten esityksille tai mielipiteille irvailtu. Toivottavasti suomalaisessa koulussakin mennään tähän suuntaan.
Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.