HS: Pärstäkerroin vaikuttaa koululaisten arvosanoihin liikaa

Vierailija kirjoitti:

Oppilaan asenne harvoin vaikuttaa, mutta jos sen näyttää tekemällä tehtäviä huolimattomasti, lintsaamalla tai oppitunnilla tehtäviin töihin osallistumatta jättämisellä, niin opettajalla on mielestäni oikeus laskea numeroa. Miksi läksyjä tai tehtäviä edes annettaisiin ja tunnilla tehtäisiin tehtäviä/töitä, jos vain kokeen arvosanalla olisi väliä?[/quote]

Oppimisen edistämiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:

"Hetemäestä on tärkeää, että päättö­arvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuri­pulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.

”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.

Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla. 

Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.

Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.

Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.

Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille na

ureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.

Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.

Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin

En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.

Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa

Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.

Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?

Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.

Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa

Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.

Ne IÄNIKUISET vuorovaikutus- ja työskentelytaidot. Ne pitäisi arvioida omana kokonaisuutenaan. Aineen osaaminen on eri asia.  Ihmiset ovat eri tyyppisiä ja heillä on erilaiset, kuitenkin usein aivan yhtä hyvät, tavat vuorovaikuttaa ja työskennellä. On väärin, että varautuneempi ja mietiskelevämpi tyyppi johdonmukaisesti kärsii joka ikisessä oppiaineessa luonteensa ja luonnollisen toimintatapansa kanssa. 

Vuorovaikutus- ja työskentelytaitoihin voisi vallan mainiosti paneutua oppilaan ohjauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:

"Hetemäestä on tärkeää, että päättö­arvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuri­pulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.

”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.

Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla. 

Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.

Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.

Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.

Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille naureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.

Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.

Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin

En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.

Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa

Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.

Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?

Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.

Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa

Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.

Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia....

Eli oppilaita joista minä en tykkää.

Opiskelijoita, joiden vuorovaikutus- ja työskentelytaidoissa on puutteita. Se, että pystyy työskentelemään opettajan määräämän parin tai ryhmän kanssa asiallisesti, on osa osaamisesta annettavaa näyttöä.

Tätä siinä ei lukenut. Eikä tarkoitettu. Vuorovaikutuksen arvioinnillekin on kai kriteerit?

Kovin hankalia oppilaita ei varmaan lukiossa ole.

Tässä opettaja vielä sanoi että osaaminen on ysin tasoa. Käyttää valtaa väärällä tavalla

Ei sanonut, että osaaminen on ysin tasoa, vaan että "tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin". Kokeessa ei voi mitata kaikkea, mitä pitää arvioida. Esimerkiksi vuorovaikutus- tai ryhmätyötaitoja.

Millä tavalla opetat oppiaineesi ohessa vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja?

Sillä tottahan sen tulee kuulua aineen opetussuunnitelmaan, jos kerran arvosteletkin niitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:

"Hetemäestä on tärkeää, että päättö­arvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuri­pulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.

”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.

Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla. 

Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.

Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.

Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.

Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille na

ureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.

Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.

Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin

En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.

Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa

Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.

Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?

Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.

Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa

Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.

Ne IÄNIKUISET vuorovaikutus- ja työskentelytaidot. Ne pitäisi arvioida omana kokonaisuutenaan. Aineen osaaminen on eri asia.  Ihmiset ovat eri tyyppisiä ja heillä on erilaiset, kuitenkin usein aivan yhtä hyvät, tavat vuorovaikuttaa ja työskennellä. On väärin, että varautuneempi ja mietiskelevämpi tyyppi johdonmukaisesti kärsii joka ikisessä oppiaineessa luonteensa ja luonnollisen toimintatapansa kanssa. 

Vuorovaikutus- ja työskentelytaitoihin voisi vallan mainiosti paneutua oppilaan ohjauksessa.

Mutta kun se vuorovaikutus on aineen osaamista kieliaineissa. Kieli kun on viestintää ja vuorovaikutusta.

Monet ovat nähtävästi mieltyneet ns. teknisen tiedon mittaamiseen jollain neutraalilta tuntuvalla mittarilla, kuten tehtäväkohtaisin pistein ja niistä laskettavin kokonaispistein ja suhteuttamalla se keskiarvoon. Näin olen tämän kritiikin ymmärtänyt. Ajatellaan asiasubstanssin olevan ikään kuin jossain sinetöidyssä pullossa, ja pullon sisällön pitoisuutta, tilavuutta ja painoa voidaan mitata ja sitten taas sulkea pullo.

Tuo on sellaista umpioarviointia, joka ei hyödytä oppilasta. Se ei anna mitään elämää varten. Se on toki helppoa ja näennäisen neutraalia, liekö siinä syy sen suosioon. Mutta ne päivät ovat auttamatta takana, kun tuolla tavalla ns. "osaamista" mitattiin. Osaamista kun ei ole tyhjiössä, tietoa pitäisi osata soveltaa, taitoja harjoittaa ja osata toimia yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.

Koulun käynnin ei yleensäkään pitäisi olla mitään koenumeroiden metsästystä ja ulkokohtaista suorittamista. Sellaisesta suorittamisesta syntyy vain masentujia, ja niitä meillä on jo tässä maassa kyllin.

Onneksi meillä on ylioppilaskokeet ja yliopisto. Niissä sentään vain osaaminen ratkaisee, ei opettajan nutturan kireys.

Yliopistossa oikein kannustetaan haastamaan opettajia. Sanotaan että kysykää, kysykää.

Yläasteella ja lukiossa joudut vaikeuksiin kun kyseenalaistat opettajan sanomisia. Opettaja väittää että Tukholma sijaitsee Norjassa ja oppilas tämän kyseenalaistaa, niin kokeen kymppi muuttuu kasiksi todistukseen.

Sillä ei pitäisi olla väliä jos oppilas ei häiriköi, ei huuda vaan vaikka istuu paikallaan ja kuuntelee, niin sen pitää riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina, kun ihminen arvostelee ihmistä, on mahdollisuus myös virheisiin, mutta väittäisin sen olevan nykyperuskoulussa ehkä yhden numeron luokkaa. Käsite ”pärstäkerroin” kuvaa mielestäni aktiivisuutta ja asennetta. Aktiivisuus voi nostaa numeroa ja negatiivinen asenne laskea.

Eli käytännössä rangaistaan eniten sosiaalisista tilanteista ahdistuvia.

Ujous tms. ei laske numeroa vaan negatiivinen asenne on se joka laskee. Tällaiset oppilaat tuovat sen kyllä julki. Aktiivisuus voi nostaa numeroa. Oikeassakin elämässä sosiaaliset paskanjauhajat menestyvät ja hiljaiset puurtajat saavat vain paskat silmilleen.

Ai ei laske... Tyttäreni, joka sai kokeista aina ysejä ja teki läksyt tunnollisesti, sai todistukseen numeroksi 8, koska on ujo ja hiljainen tunnilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:

"Hetemäestä on tärkeää, että päättö­arvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuri­pulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.

”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.

Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla. 

Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.

Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.

Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.

Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille naureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.

Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.

Tämä on todella väärin. Ymmärrän tuon ylöspäin nostamisen. Mutta lasket alaspäin koska asenne... eli et tykkää kyseisestä ihmisestä. Se on väärin

En laske alaspäin mitään, koenumero vaikuttaa omalla painollaan. Mutta kokeessa ei voi mitata kaikkia arvioitavia asioita, kun kerran sisältöihin ja tavoitteisiin kuuluu kuitenkin esim. vuorovaikutustaidot. Ja ne eivät välttämättä ole ysin tasoa niillä, joilla tiedot on ysin tasoa.

Katso oma perustelusi laskea numero. Se ei todellakaan kestä päivänvaloa

Tähän lainattujen viestien ketjuun on osallistunut useampi opettaja.

Kestääkö ylläoleva perustelu päivänvaloa?

Riippuu oppiaineesta. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä ainakin kestää, sillä vuorovaikutustaidot ovat yksi oppiainekohtaisen OPS:n arvioitavista sisällöistä. Myös reaaliaineiden arviointia on OPS:ssa viety suuntaan, jossa painotetaan arvioinnin monipuolisuutta. Matematiikasta ja en osaa sanoa. Taito- ja taideaineissa oppitunneilla osallistumisen merkitys arvioinnissa lienee itsestäänselvyys.

Et siis lukenut mitä yllä lukee. Se ei kestä päivanvaloa. Ihan selkeää mielivaltaa

Luin kaikki lainatut viestit ja minusta niissä puhutaan arviointiperusteista ihan selkeästi: vuorovaikutus- ja työskentelytaidot ovat osa arviointia. Kun perusteet opiskelijoille ja huoltajille kerrotaan, ei arvioinnissa ole mitään mielivaltaista.

Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia....

Eli oppilaita joista minä en tykkää.

Opiskelijoita, joiden vuorovaikutus- ja työskentelytaidoissa on puutteita. Se, että pystyy työskentelemään opettajan määräämän parin tai ryhmän kanssa asiallisesti, on osa osaamisesta annettavaa näyttöä.

Tätä siinä ei lukenut. Eikä tarkoitettu. Vuorovaikutuksen arvioinnillekin on kai kriteerit?

Kovin hankalia oppilaita ei varmaan lukiossa ole.

Tässä opettaja vielä sanoi että osaaminen on ysin tasoa. Käyttää valtaa väärällä tavalla

Ei sanonut, että osaaminen on ysin tasoa, vaan että "tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin". Kokeessa ei voi mitata kaikkea, mitä pitää arvioida. Esimerkiksi vuorovaikutus- tai ryhmätyötaitoja.

Millä tavalla opetat oppiaineesi ohessa vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja?

Sillä tottahan sen tulee kuulua aineen opetussuunnitelmaan, jos kerran arvosteletkin niitä. 

Ryhmätöihin mallinnetaan, vaiheistetaan, annetaan ohjeet (kirjalliset ja suulliset), ohjeet on laadittu keskustelemalla ensin yhdessä, joten oppilaat ovat osallistuneet ohjeen laatimiseen. Ryhmätyön aluksi voidaan sopia roolit ja vastuualueet. Ryhmätöitä harjoitutetaan jatkuvasti, ryhmän työskentelyä seurataan ja sitä ohjataan. Oman ryhmän työskentelyä ja omaa roolia siinä arvioidaan, eli harjoittaminen on reflektiivistä.

Toki nykyään kun ryhmätöitä tehdään jatkuvasti kaikissa oppiaineissa ja tunneilla, ei jokainen opettaja joka ryhmätyön aluksi käy samaa settiä läpi. Voidaan sopia, että seiskojen kanssa käydään lukuvuoden aluksi asiat läpi ja kerrataan ja kerätään palautetta myöhemmin.

90-luvulla kun olin itse koulussa, "tuntiaktiivisuus" joka käytännössä oli tämä pärstäkerroin, oli virallisestikin yksi arvosteluperuste. Sain itse aineista ysejä ja kaseja todistukseen, koska olin introvertti, enkä uskaltanut viittailla ja vastata. Sitten jossain vaiheessa aloin viittailemaan ja mielistelemään opea, niin aloin saamaan todistukseen sen kympin, mikä kokeestakin oli tullut.

Tämä ei muuten ollut sukupuolikysymys, sillä kympin pojatkin saivat vain ysin todistukseen.

Vierailija kirjoitti:

Monet ovat nähtävästi mieltyneet ns. teknisen tiedon mittaamiseen jollain neutraalilta tuntuvalla mittarilla, kuten tehtäväkohtaisin pistein ja niistä laskettavin kokonaispistein ja suhteuttamalla se keskiarvoon. Näin olen tämän kritiikin ymmärtänyt. Ajatellaan asiasubstanssin olevan ikään kuin jossain sinetöidyssä pullossa, ja pullon sisällön pitoisuutta, tilavuutta ja painoa voidaan mitata ja sitten taas sulkea pullo.

Tuo on sellaista umpioarviointia, joka ei hyödytä oppilasta. Se ei anna mitään elämää varten. Se on toki helppoa ja näennäisen neutraalia, liekö siinä syy sen suosioon. Mutta ne päivät ovat auttamatta takana, kun tuolla tavalla ns. "osaamista" mitattiin. Osaamista kun ei ole tyhjiössä, tietoa pitäisi osata soveltaa, taitoja harjoittaa ja osata toimia yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.

Koulun käynnin ei yleensäkään pitäisi olla mitään koenumeroiden metsästystä ja ulkokohtaista suorittamista. Sellaisesta suorittamisesta syntyy vain masentujia, ja niitä meillä on jo tässä maassa kyllin.

Lukiossa kuitenkin tähtäin on yo kirjoituksissa.

Ei oikein ole kohtuulista mitata "asennetta" mielivaltaisesti. Vaatimasi soveltaminen on jotain ihan muuta kuin vallankäyttöä.

Olen itsekin opettaja enkä ikinä käyttäisi valtaa opiskelijan haitaksi. Ei kai ole vaikea antaa sitä ydiä? Ellei perusteluita pysty edittämään. Ei riitä että ilmapiiri huononee. Opettajan pitää ajatella oppilaiden edun kautta. Se ei jalosta krtään että käyttää valtaa ja näpäyttä ysin osaajaa kasilla.

Onneksi tosiaan yo kokeet perustuu muuhin asioihin kuin opettajan mieltymyksiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet ovat nähtävästi mieltyneet ns. teknisen tiedon mittaamiseen jollain neutraalilta tuntuvalla mittarilla, kuten tehtäväkohtaisin pistein ja niistä laskettavin kokonaispistein ja suhteuttamalla se keskiarvoon. Näin olen tämän kritiikin ymmärtänyt. Ajatellaan asiasubstanssin olevan ikään kuin jossain sinetöidyssä pullossa, ja pullon sisällön pitoisuutta, tilavuutta ja painoa voidaan mitata ja sitten taas sulkea pullo.

Tuo on sellaista umpioarviointia, joka ei hyödytä oppilasta. Se ei anna mitään elämää varten. Se on toki helppoa ja näennäisen neutraalia, liekö siinä syy sen suosioon. Mutta ne päivät ovat auttamatta takana, kun tuolla tavalla ns. "osaamista" mitattiin. Osaamista kun ei ole tyhjiössä, tietoa pitäisi osata soveltaa, taitoja harjoittaa ja osata toimia yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.

Koulun käynnin ei yleensäkään pitäisi olla mitään koenumeroiden metsästystä ja ulkokohtaista suorittamista. Sellaisesta suorittamisesta syntyy vain masentujia, ja niitä meillä on jo tässä maassa kyllin.

Lukiossa kuitenkin tähtäin on yo kirjoituksissa.

Ei oikein ole kohtuulista mitata "asennetta" mielivaltaisesti. Vaatimasi soveltaminen on jotain ihan muuta kuin vallankäyttöä.

Olen itsekin opettaja enkä ikinä käyttäisi valtaa opiskelijan haitaksi. Ei kai ole vaikea antaa sitä ydiä? Ellei perusteluita pysty edittämään. Ei riitä että ilmapiiri huononee. Opettajan pitää ajatella oppilaiden edun kautta. Se ei jalosta krtään että käyttää valtaa ja näpäyttä ysin osaajaa kasilla.

Onneksi tosiaan yo kokeet perustuu muuhin asioihin kuin opettajan mieltymyksiin

Se, että tiedot on kokeessa ysin luokkaa, ei tarkoita, että henkilö on "ysin osaaja". Kun et tätä ole tähänkään mennessä ymmärtänyt etkä ole nähtävästi opsiin perehtynyt, en näe realististisena mahdollisuutena, että koskaan myöhemminkään ymmärtäisit.

Opettajaksi voi toki kuka tahansa täällä itseään väittää, mutta kunkin teksti puhuu puolestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet ovat nähtävästi mieltyneet ns. teknisen tiedon mittaamiseen jollain neutraalilta tuntuvalla mittarilla, kuten tehtäväkohtaisin pistein ja niistä laskettavin kokonaispistein ja suhteuttamalla se keskiarvoon. Näin olen tämän kritiikin ymmärtänyt. Ajatellaan asiasubstanssin olevan ikään kuin jossain sinetöidyssä pullossa, ja pullon sisällön pitoisuutta, tilavuutta ja painoa voidaan mitata ja sitten taas sulkea pullo.

Tuo on sellaista umpioarviointia, joka ei hyödytä oppilasta. Se ei anna mitään elämää varten. Se on toki helppoa ja näennäisen neutraalia, liekö siinä syy sen suosioon. Mutta ne päivät ovat auttamatta takana, kun tuolla tavalla ns. "osaamista" mitattiin. Osaamista kun ei ole tyhjiössä, tietoa pitäisi osata soveltaa, taitoja harjoittaa ja osata toimia yhteistyössä muiden ihmisten kanssa.

Koulun käynnin ei yleensäkään pitäisi olla mitään koenumeroiden metsästystä ja ulkokohtaista suorittamista. Sellaisesta suorittamisesta syntyy vain masentujia, ja niitä meillä on jo tässä maassa kyllin.

Lukiossa kuitenkin tähtäin on yo kirjoituksissa.

Ei oikein ole kohtuulista mitata "asennetta" mielivaltaisesti. Vaatimasi soveltaminen on jotain ihan muuta kuin vallankäyttöä.

Olen itsekin opettaja enkä ikinä käyttäisi valtaa opiskelijan haitaksi. Ei kai ole vaikea antaa sitä ydiä? Ellei perusteluita pysty edittämään. Ei riitä että ilmapiiri huononee. Opettajan pitää ajatella oppilaiden edun kautta. Se ei jalosta krtään että käyttää valtaa ja näpäyttä ysin osaajaa kasilla.

Onneksi tosiaan yo kokeet perustuu muuhin asioihin kuin opettajan mieltymyksiin

Se, että tiedot on kokeessa ysin luokkaa, ei tarkoita, että henkilö on "ysin osaaja". Kun et tätä ole tähänkään mennessä ymmärtänyt etkä ole nähtävästi opsiin perehtynyt, en näe realististisena mahdollisuutena, että koskaan myöhemminkään ymmärtäisit.

Opettajaksi voi toki kuka tahansa täällä itseään väittää, mutta kunkin teksti puhuu puolestaan.

Ilkeys taitaa olla luonteenpiirre. Mitään muita perusteluja ei löydy vallankäytöllesi

On ilmeistä, että moni ei tiedä vuorovaikutustaitojen todella olevan opiskeltava sisältö ja arvioinnin kohde nykyään. Tässä lainauksia nykyisestä lukion opetussuunnitelmasta kolmen erityyppisen oppiaineen kohdalta:

"Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta, tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. - - Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - -".

"Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. - - Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä - -".

"Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. - - Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat ja antavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan. - - Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan."

Vierailija kirjoitti:

On ilmeistä, että moni ei tiedä vuorovaikutustaitojen todella olevan opiskeltava sisältö ja arvioinnin kohde nykyään. Tässä lainauksia nykyisestä lukion opetussuunnitelmasta kolmen erityyppisen oppiaineen kohdalta:

"Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta, tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. - - Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - -".

"Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. - - Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä - -".

"Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. - - Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat ja antavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan. - - Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan."

Missään ei puhuttu ilmapiiristä tai muusta mielivaltaisesta arvioinnista. Nämä asiat voidaan kertoa ennen kurssin alkua ja toimia johdonmukaisedti. Yhdessäkään ei sanottu vuorovaikutustaidot sanana

Vierailija kirjoitti:

Uudesta opsista:

"Oppilaita arvioidaan suhteessa koulun opetussuunnitelman tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa, eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Numeroarvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointipalaute on kannustavaa ja ohjaa oppilasta ymmärtämään, miten toimia tavoitteiden saavuttamiseksi."

"Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä."

Tässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:

"Hetemäestä on tärkeää, että päättö­arvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuri­pulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.

”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.

Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla. 

Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.

Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.

Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.

Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille naureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.

Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.

Pärstäkertoimen ammattilainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilmeistä, että moni ei tiedä vuorovaikutustaitojen todella olevan opiskeltava sisältö ja arvioinnin kohde nykyään. Tässä lainauksia nykyisestä lukion opetussuunnitelmasta kolmen erityyppisen oppiaineen kohdalta:

"Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta, tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. - - Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - -".

"Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. - - Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä - -".

"Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. - - Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat ja antavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan. - - Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan."

Missään ei puhuttu ilmapiiristä tai muusta mielivaltaisesta arvioinnista. Nämä asiat voidaan kertoa ennen kurssin alkua ja toimia johdonmukaisedti. Yhdessäkään ei sanottu vuorovaikutustaidot sanana

Hyvä tai huono ilmapiiri on seurausta siitä, millaiset vuorovaikutustaidot kullakin opiskelijalla ryhmässä on. Vuorovaikutustaitoja voi tarvittaessa mitata myös numeerisesti. Esimerkkimittaristona puheviestintätaitojen päättökokeen kriteerit. Löytyvät googlaamalla. Voit tutustua niihin halutessasi. Arvioinnin perusteet tulee kertoa opiskelijoille kurssin alussa, ja näin opettajat myös toimivat. Opettaja voi esimerkiksi laittaa linkin OPS-tekstiin kurssin nettisivulle. Kaikissa kolmessa lainatussa esimerkissä puhutaan vuorovaikutuksesta oppiaineen sisältönä ja työtapana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uudesta opsista:

"Oppilaita arvioidaan suhteessa koulun opetussuunnitelman tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa, eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Numeroarvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointipalaute on kannustavaa ja ohjaa oppilasta ymmärtämään, miten toimia tavoitteiden saavuttamiseksi."

"Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä."

Tässä

Tässä mikä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilmeistä, että moni ei tiedä vuorovaikutustaitojen todella olevan opiskeltava sisältö ja arvioinnin kohde nykyään. Tässä lainauksia nykyisestä lukion opetussuunnitelmasta kolmen erityyppisen oppiaineen kohdalta:

"Biologian opetukselle on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta, tutkimuksellisuus sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. - - Biologian tietoja ja taitoja opiskelija voi osoittaa paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - -".

"Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. - - Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä - -".

"Olennaista musiikin opetuksessa ja oppimisessa on ilmaiseminen, yhdessä tekeminen ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen sekä luovan ja kriittisen ajattelun taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. - - Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat ja antavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan. - - Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan."

Missään ei puhuttu ilmapiiristä tai muusta mielivaltaisesta arvioinnista. Nämä asiat voidaan kertoa ennen kurssin alkua ja toimia johdonmukaisedti. Yhdessäkään ei sanottu vuorovaikutustaidot sanana

Hyvä tai huono ilmapiiri on seurausta siitä, millaiset vuorovaikutustaidot kullakin opiskelijalla ryhmässä on. Vuorovaikutustaitoja voi tarvittaessa mitata myös numeerisesti. Esimerkkimittaristona puheviestintätaitojen päättökokeen kriteerit. Löytyvät googlaamalla. Voit tutustua niihin halutessasi. Arvioinnin perusteet tulee kertoa opiskelijoille kurssin alussa, ja näin opettajat myös toimivat. Opettaja voi esimerkiksi laittaa linkin OPS-tekstiin kurssin nettisivulle. Kaikissa kolmessa lainatussa esimerkissä puhutaan vuorovaikutuksesta oppiaineen sisältönä ja työtapana.

OPS linkki ei riitä eikä opettajan mielivalta. Pitää kertia selkeät kriteerit. Teot joita oppilas tekee. Yllä on oiva esimerkki pärstäkertoimen käytöstä

Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että ketjuun on pesiytynyt jankkaaja, joka ei tiedä aiheesta niin paljon, kuin mitä olisi suotavaa tietää näin vahvoja mielipiteitä esitettäessä. Ketjuun on kirjoittanut useita opettajia, jotka ovat viitanneet OPS-tekstiin sekä työtä tekemällä syntyneeseen ammattitaitoon. Jos alaa opiskellut, kokenut ammattilainen ei mielestäsi selviydy arvioinnista kunnialla, kuinka maallikko, jonka tietämys koulumaailmasta perustuu omiin kokemuksiin koululaisena, selviytyisi sen paremmin? Minä lopetan vastaamisen nyt omalta osaltani tähän. Keskustelussa ei enää tule esille uusia näkökulmia eikä esitettyihin vahvoihin argumentteihin reagoida asiallisesti.