HS: Pärstäkerroin vaikuttaa koululaisten arvosanoihin liikaa
ONGELMA on helposti esitelty.
Ella, Niko ja Eetu ovat yhdeksäsluokkalaisia. Ensi lauantaina he hypistelevät käsissään valkoista paperia, peruskoulun päättötodistusta. Ella saa englannista 9, matematiikasta 9 ja yhteiskuntaopista 9. Nikon arvosanoissa komeilevat 8, 8 ja 8. Eetun rivi on 7, 7 ja 7.
Ongelmallisen tilanteesta tekee se, että Ella, Niko ja Eetu ovat englannissa, matematiikassa ja yhteiskuntaopissa yhtä hyviä.
Miksi heidän arvosanansa vaihtelevat näin paljon? Siksi, että he käyvät suomalaista peruskoulua.
TASA-ARVO on suomalaisen peruskoulun kulmakivi. Se on niin merkittävä asia, että sana tasa-arvo mainitaan peruskoulun opetussuunnitelmassa jo ensimmäisessä virkkeessä.
473-sivuinen opetussuunnitelma, koulukielessä ops, on tärkein peruskoulujen toimintaa ohjaava asiakirja. Päättöarviointia koskevassa kohdassa sivulla 54 lukee: Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein.
Kaikenlaista voi julistaa, mutta olennainen kysymys on tietenkin se, toteutuuko yhdenvertaisuus.
”Ei toteudu käytössäni olevien tietojen mukaan”, aloittaa apulaisprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta.
”Ei toteudu”, sanoo tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivio Helsingin yliopistosta.
”Ei se toteudu. Numerot vuotavat, ja oppilaan oikeusturva on vaarassa”, sanoo dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta.
Arviointi on ollut Rautopuron tutkimusaihe jo yli kymmenen vuotta, ja Ouakrim-Soiviokin on tutkinut sitä vuosia. Salminen taas on erikoistunut koulutuksen historiaan.
Kaikki kolme muistuttavat, ettei alun esimerkki ole poikkeustapaus, vaan suomalaisten koulujen arkea.
Ouakrim-Soivio tutki väitöskirjassaan historian ja yhteiskuntaopin päättöarvosanoja. Hän laski, kuinka monessa koulussa numerot vaihtelevat epäreilusti. Tulokset ovat karuja.
Joka neljännessä koulussa yhteiskuntaopin arvosana voi vaihdella yhdellä numerolla ylös- tai alaspäin suhteessa valtakunnalliseen osaamistasoon. Näin Ellan numero voisi olla 9, Nikon 8 ja Eetun 7, vaikka kaikki olisivat osaamiseltaan kasin tasoisia.
Joka neljännessä koulussa numerot heittelevät vähän vähemmän, noin puolikkaan arvosanan ylös- tai alaspäin. Käytännössä yhtä hyvistä oppilaista toinen voi saada todistukseen seiskan ja toinen kasin.
Sittemmin Ouakrim-Soivio, Rautopuro ja heidän kollegansa ovat todistaneet, että arvosanat vaihtelevat samalla tavalla myös matematiikassa, A1-englannissa, B1-ruotsissa ja terveystiedossa.
(jatkuu)
Kommentit (260)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi silmään tuo meidänkin lasten koulun opettajan kommentti:
"Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa.
Oikeudenmukaisuutta on se, että aineen arvosana annetaan osaamisen perusteella. Sillä ei pidä olla mitään merkitystä, onko Jamppa urakoinut ja Ella saavuttanut saman osaamisen pitämällä korvat auki tunnilla.
Oppimistekniikoista puolestaan koulun pitäisi pitää huoli oppilaan ohjaustunneilla.
Tuo on yksi näkemys, ja olen ollut itsekin tuota mieltä, ennen kuin aloin itse opettaa.
Opetan lukiossa ja mietin juuri kurssiarvosanoja tässä. Minulla on opiskelija, jonka taso ei muuten aivan yllä kasiin, mutta yritys, keskittyminen ja osallistuminen on niin intensiivistä, että kasin hän saa.
Sitten minulla on näitä taitavia mutta ivallisia muille naureskelijoita, joiden tiedot ja taidot esim. kokeessa yltävät ysiin, mutta joiden panos yhteiseen oppimiseen on nolla, ja panos ilmapiiriin negatiivinen. Heille ei tule ysiä kurssiarvosanaksi.
Saman siis saavat, kasin, sekä hän joka ei tiedoiltaan aivan yllä kasiin, että he, joiden tiedot yltävät ysiin. Arvioin siis myös taitoja, esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja työskentelytaitoja.
Jos ei kasia meinaa saada niin ei kyllä yritä tarpeeksi. Tämä vain vaikeuttaa muiden työtä, kun ei tiedä kuka on saanut numeron osaamisella ja kuka nuolemalla opettajaa (joskus jopa kirjaimellisesti)
Onko kaikki aktiivisuus tunneilla mielestäsi "opettajan nuolemista"? On nuoria, joita aidosti kiinnostaa opiskelu yleensä tai jokin tietty oppiaine ja jotka oppitunneilla osallistuvat kommentoimalla ja kyselemällä ihan oman kiinnostuksensa vuoksi eivätkä saadakseen paremman arvosanan.
Osaamista siellä pitäisi mitata.
Kommentoimalla ja kysymällä osoitetaan osaamista ihan samalla tavalla kuin kirjallisissa kokeissakin. Opettaja kyllä erottaa, mikä aktiivisuudesta on aitoa aktiivisuutta ja mikä tyhjän jauhantaa. Jos kaikki arviointi perustuisi pelkkään kokeissa annettuun näyttöön, kärsisivät tästä monet oppilaat. Kaikille kirjallinen tuottaminen ei ole paras tapa tuoda esille osaamistaan. Onhan se myös hyvä, että opettajan lisäksi tunnilla ovat äänessä oppilaat. Ei koulunkäynti ole pitkään aikaan ollut mitään luennoimista vaan keskustelu on ihan tavallinen opetusmenetelmä.
Opetustilanteessa opitaan asiaa. Kokeessa näytetään, mitä on opittu. Tietysti voi pitää suullisiakin kuulusteluja, mutta et kai vakavissasi väitä, että suosit luokan suunapäänä olijoita harkitsevampien ja hiljaisemmin asioita prosessoivien kustannuksella?
Tuossa jutussa ei puhuta pärstäkertoimesta vaan siitä kuinka esim. hyvässä koulussa keskihyvä voi saada heikkoja arvosanoja tai vaikka huonossa koulussa heikommatkin oppilaat voivat saada hyviä arvosanoja jos oikeasti hyviä oppilaita ei ole.
Se mistä sinä puhut pärstäkertoimena esim. se, että osallistuu opetukseen aktiivisesti on ihan normaali osa arviointia.
Hiphei
Tämä on tiedetty aina
Saarijärven lukiosta sai kiitettäviä kun istui tunnilla.
Viitasaarella oli vaativat opet ja olivat tiukkoja kiitettävän antamisessa.
no ..elämä on oikeudenmukaista, tasa-arvoista ..ym diipadaapaa syntymästä kuolemaan
Tapahtui 80-luvun lopulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli. Olen oikeasti tyrmistynyt siitä, että on arviointi on näinkin pitkälti yksittäisen opettajan varassa, etenkin, kun vielä iloisesti todetaan, ettei opettajien koulutuksessa juuri arviointiin paneuduta. Mitä muuta arvosanat voisivat tällöin olla kuin subjektiivisia pärstäkerroin-numeroita?
Ja englanninkielen opettajalle, joka totesi antavansa "negatiivisesta asenteesta" numeroa koetuloksia alemman arvosanan, toteaisin, että tässä olisi pedagogille oiva paikka koettaa vaikuttaa positiivisen kautta. Lapset ovat vielä kehittymättömiä, nurjan asenteen takana voi olla vaikka mitä vaikeista kotioloista huonoon itsetuntoon. Numeron korottaminen ahkeruuden vuoksi on vielä jotenkin ymmärrettävää. Vaikkei sekään minusta oikein ole.
En kyllä löytänyt jutusta kohtaa, jossa englanninopettaja sanoisi alentavansa numeroa negatiivisen asenteen vuoksi.
Kyllä oikeudenmukaista on se, ettei arviointi perustu yksittäiseen kokeeseen vaan nykyinen ops painottaa nimenomaan jatkuvaa arviointia, jossa tuntityöskentelyllä on olennainen osa!
"(Tapiolan koulun englanninopettaja) Hetemäestä on tärkeää, että päättöarvioinnissa voi hieman myös palkita yrittämisestä ja ahkeruudesta. Kyse on arvojen opettamisesta. Ei ole oikein, jos nuori urakoi saadakseen seiskan eikä työtä huomioida, jos samaan aikaan naapuripulpetin Ella saa ysejä tekemättä mitään.
”On sellainen käsite kuin oikeudenmukaisuus”, hän painottaa."
Oikeudenmukaisuus on sitä, että oppilaat arvioidaan osaamisensa perusteella.
Meidän lapsi sai kokeesta 8+ ja kurssista kympin. Kysyin kyllä perusteluita, ja vastaukseksi sain erinomaiset tuntitehtävät. Enää ei kuulemma arvioida pelkän kokeen perusteella, vaan myös se, miten hommat on tehty, vaikuttaa arviointiin. Lapsen mielestä hankalaa, kun ei oikeasti tiedä, mitä osaa. Kaverinsa oli saanut kokeesta 5,5 ja kurssiarvosana 7.
Sveitsin malli?
Todistukseen annetaan kokeiden laskennallinen tulos, myös liikunnasta ja rytmisestä. Alakoulu päätetään kantonin tasokokeisiin - se on sama kaikille. Lukion opettajana pidän päättökokeen lukuvuoden lopussa. Niiden painoarvo on aina suurempi. Osa kokeista on suullisia, näin myös ylioppilaskokeissa. Itse laadin matematiikan yo-kokeen. Suullista osuutta tulee avukseni arvioimaan aineen proffa yliopistolta.
Itsellä numerot selvästi laski, kun oli liian hiljainen ja ne äänekkäimmät hyötyivät. Tähän hiljaisuuteen oli myös kiusaaminen syynä ja en sen takia uskaltanut olla aktiivisempi esim viittaamisen suhteen. Harmittaa vaan jälkeenpäin, kun jäi monta oikeaa vastausta sanomatta. Samaten esitelmien pito oli niin vaikeaa siinä porukassa. Aikaisemmin tykkäsin jopa esiintyä, mutta sitten kaikki muuttui. Kai tämä esitelmän "epäonnistuminen" myös vaikutti, koska monesti oli lappuun kirjoitettu, että esitelmän sisältö hyvä, mutta ei katsekontaktia yleisöön ja luontevaa puhetta jne. Toisilla oli vaan niin helppo esiintyä kun saivat kaiken avun muilta ja oma esitelmä alkoi sillä kun ensin opettajaa naurattaa ja sitten koko luokan on helppo yhtyä nauruun. Ja tämä vielä lukiossa. Siinä mielessä uskon kyllä kaiken tästä edellä mainitusta. Itselläkin arvosanat heiluneet miten vaan, vaikka kokeen arvosanat olivat olleet 7-8 niin keväällä olikin 6. Siihen kyllä hainkin jo oikeutta, koska se oli ihan järjetöntä. Sama juttu liikunnan suhteen ja numero on heilunut 7-9 akselilla vaikka saman panoksen olen taatusti antanut. Ei yllätä yhtään. Itsekin olen ollut välillä ihan selvästi se opettajien inhokki.
Tällä maahanmuuttajanerolla näyttäisi olevan sekä isänsä että miehensä nimi. Mitäs tasa-arvoa se sellainen on? Eikö oukratti halua tasa-arvoisia liittoja? Jos naisia saa syrjiä, eikä poikiakin saa?:) eipä ole miehillä yhdistelmä nimiä. Hahaa. Naispuoliset professorit ovat lähinnä naurunaihe.
Näin se on kaikessa koulun jälkeenkin. Se on elämää, pidä huolta pärstästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa jutussa ei mainita halaistua sanaa siitä, että opettajakoulutuksessa ei käydä läpi arviointia lainkaan. Ainakaan minun käydessäni opettajan pedagogiset opinnot arviointi ei ollut yhdenkään tunnin tai työn aihe. Näin ollen ei ole mikään ihme, että arvioinnissa ei ole yhtenäistä linjaa, kun se ei ole osa koulutusta.
Missä olet käynyt opettajankoulutuksen? Minä opiskelin Jyväskylän yliopistossa, ja koulutukseen sisältyi paljon arvioinnin teoriaa ja harjoittelua.
Tampereella.
Missä tasa-arvo nimissä? Miksi mamuakka kannattaa isän JA miehen nimeä naiselle? Eikö vain yksi riitä?
Vierailija kirjoitti:
Missä tasa-arvo nimissä? Miksi mamuakka kannattaa isän JA miehen nimeä naiselle? Eikö vain yksi riitä?
Nyt riittää äitihullu
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsi sai kokeesta 8+ ja kurssista kympin. Kysyin kyllä perusteluita, ja vastaukseksi sain erinomaiset tuntitehtävät. Enää ei kuulemma arvioida pelkän kokeen perusteella, vaan myös se, miten hommat on tehty, vaikuttaa arviointiin. Lapsen mielestä hankalaa, kun ei oikeasti tiedä, mitä osaa. Kaverinsa oli saanut kokeesta 5,5 ja kurssiarvosana 7.
Ihan hullua. Koulujärjestelmä rappeutuu.
Mitäs Nataassa sanoo siihen,.että hänen kotimaassaan naisia saa hakata?
Vierailija kirjoitti:
Näin se on kaikessa koulun jälkeenkin. Se on elämää, pidä huolta pärstästäsi.
Tässä heitossa on totuus. Iän mukana piirteet korostuu, joten todellakin pidä huolta pärstästäsi.
Jos on pulskat posket, ope ei tykkää ja kun iän mukana pulskat posket muuttuvat vihaisen bulldogin poskiksi, työkaveri ei tykkää. Totuus on peilissä, pitipä tai hyväksyipä asiaa tai ei.
Jos reksi tukee laittamaan kaikille kiitettävää, vaikka osaaminen on ehkä 7-8, niin ope laittaa ja iloista lomaa kaikille... Näin toimii monikin peruskoulu, mutta lukiossahan se sitten syksyllä ykkösille totuus valkenee, kun mafyke laskee monella ysistä kutoseen, samoin vieraat kielet.
Peruskoulu on nykyisin liian lepsu ja lapsilähtöinen. Pitkäjänteisyys, tylsyyden sietäminen yms. ovat ihan vieraita monille nuorille. Joskus mietin, millaista se elämä on perheiden sisällä, kun kultamussukat pyörittävät palettia.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs Nataassa sanoo siihen,.että hänen kotimaassaan naisia saa hakata?
Sopisi sinuakin vähän mukiloida, pershedelmä.
Vierailija kirjoitti:
Auttaahan se mielistely työelämässäkin, joten hyvä se tuolla olisi oppia. Nyt voi kasilla kokeesta saada kympin mielistelemällä, mutta jos ei ujouden takia uskalla mielistellä niin voi saada kutosen ja työelämässä menee aika samalla tavalla usein.
Mitähän mahtaa mielestä olla mielistelyä? Hyvä käytös ja ystävällisyys, ryhmätyötaidot, tuntiaktiivisuus, yhteisön hyväksi toiminen ja muiden auttaminen?
Noilla asioilla on numeroa korottava vaikutus, mutta kasista ei tule kymppiä millään :)
Kiitos tästä panoksestasi