Oletko joskus ollut vegaani mutta palannut takaisin sekasyöjäksi?

Puolen vuoden jälkeen lopetin, kun todettiin allergiaa/yliherkkyyttä kotimaisiin viljoihin, palkokasveihin (eli siis herneet ja pavut ja soija) ja tomaattiin. En enää keksinyt halpaa (ja edes suht terveellistä) syötävää opiskelijabudjetilla :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa tähän väliin näin pitkän linjan vegaanina että jos vegaaniruokavaliolla tulee nälkä tai terveysongelmia niin syy on silloin omassa ruoanlaitossa eikä vegaaniruokavaliossa. Ymmärrän toki että jos on tottunut laittamaan liharuokia niin voi olla opettelemista vegaaniruoissa. Itse tein 90-luvulla niin että kun muutin omilleni niin opettelin suoraan laittamaan kasvisruokaa. En siis minäkään osaisi liharuokia tehdä jos pitäisi yhtäkkiä opetella.

Vegaaniruokaa ei voi syyttää epämonipuoliseksi, päinvastoin, monenlaisia makuja löytyy. Olen aina kauhistellut miten yksipuolisesti peruslihaani syö, makkaraa, pitsaa, makaronilaatikkoa ja lihamureketta, siitä koostuu monen perheen ruoat. Itse pidän erilaisista, herkullisista makuvivahteista ja vegaaniruoissa niitä löytyy aina uusia.

Elät harhoissa. Sekaani voi syödä kaikkea mitä sinäkin ja kaikkea muutakin.

Sinkkumies

Niin voi, mutta harvemmin syö.

Vain pieni osa suomalaisista syö sen puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä ja lihaa syödään runsaasti yli suositusten.

Täälläkin kun ruokaketjuja seuraa, koostuu monen perheen ruoka jauheliha- ja makkararuoista.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko yksi syy veganismin lopettamiseen se, että muutos on ollut liian nopea ja elimistö & makutottumukset eivät ehdi mukautua? Pitäisi myös varmistaa, että saa alusta alkaen riittävästi eri ravintoaineita.

Vegaaniruualla ei kaikkea tarvitsemaansa saa, vaikka kuinka varmistaisi.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko yksi syy veganismin lopettamiseen se, että muutos on ollut liian nopea ja elimistö & makutottumukset eivät ehdi mukautua? Pitäisi myös varmistaa, että saa alusta alkaen riittävästi eri ravintoaineita.

Tuoo muutos lähteee minusta siitä että ensinnäkin kotitaloudett heittäisivät koko eu n alueella vähemmän ruokaa roskiin, kiinaan sähkömopedit, kehitysmaissa ehkäisyvalisstusta....

En vegaani mutta vegetaristi olin n. 10 vuotta. Syy miksi lopetin oli se että huomasin viljat ja palkokasvit vatsalleni sopimattomiksi. Nostan kyllä hattua vegaaneille, se on selvästi eettisin vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vegaani, mutta kasvissyöjä. Valitettavasti kiitos suolistosairauden joka on pahentunut hitaasti meni ruokavalio niin suppeaksi, että lääkärin suosituksesta otin kanan, kalan ja kananmunat takaisin. Olin lopulta sellaisella ruokavaliolla, että päivässä tuli joku 700 kaloria, koska niin monesta asiasta tuli vatsaoireita.

See tarmokkuus on osa ihmiselle kuluuvaa, muttta sehän siinä on ongelma kun jos ei ole kokeemusta ja ihminen ei kykene käsittämäään mitä on tekemässä ja ennenkaikkea elimistö ei ole tottunut siiihen, niin se tulee takaisin takaiskuuna ikäänkuin.

Olin kasvissyöjä 9 vuotta, että ei kyllä ollut tottumisesta kiinni.

Siiihen olit tottunut kylllä, mutta ett ymmärtänyt mitä olit tekemässsä elimistösii tottumuksillle.

Mihinhän sä et oo tottunut tuolla kirjoitustaidolla? Huumeisiin?

yritin, yritin ihan tosissaan, mutta en kestä "henkisesti" sitä hiilarihumalaa = sokeria jonka sain ruoista. En ole tottunut naukkailemaan ruokaa ensinäkään vähän väliä ja se seinille hyppiminen jatkuvan korkean verensokerin takia oli vain liikaa stressiä keholle ja mielelle.

Olen tottunut liikkumaan paljon. Hiilari hötön takia siirryin ensisijaisesti treenissä juoksuun, mutta se löysä lihakseton ruumis kuvotti liikaa, joten nyt sali harrastuksen palatessa on eläinperäiset proteiinit matkassa ( kananmuna, kala ) maidosta olen aika hyvin vieroittautunut, vaikka sen käyttö olisi helppoa. Katson jotenkin olevani kuitenkin iholtanikin siistimmässä kunnossa ilman.

Maha ei siedä oikein soijaa eikä muitakaan palkokasveja. Silti soijaproteiiniakin vedän välillä. Aika karpiksi kai jutut menneet ja energiat ovat kai liian korkeat koko ajan, kun jaksaa liikkua loputtomiin. Olen varmaan vaihtanut syömishäiriöstä toiseen. Se tuntuu olevan aina tätä, jos on joku rajoite päällä.

Olin vegaani suunnilleen kolme vuotta vuosina 1995-1998. Muutin vielä pois kotoa opiskelemaan vegaanina olon alku aikoina ja se ruokavalio oli mitä oli. Makaroonia ja valkoisia papuja tomaattikastikkeessa ja leipää ja joskus ranskalaisia. Koulussakin vegaani vaihtoehto oli aina herne-maissi-paprika kastiketta. Sillon ei ollut mitään spessu vegaani ruokia, juusto tuli siinä jossain vaiheessa ja sitäkin sai yhdestä tietystä tamperelaisesta kaupasta. Ei mitään puhetta mistään vitamiineista tai proteiineista. Ehkä olisin voinut syödä paremminkin mutta olin niin nuori 15-18 vuotias ja rahaa ei kauheesti ollut. Sitten pikku hiljaa tuli mukaan maitotuotteet sitten kala ja nyt olen ihan sekasyöjä tosin aika nirso lihan suhteen ja en käytä maitotuotteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa tähän väliin näin pitkän linjan vegaanina että jos vegaaniruokavaliolla tulee nälkä tai terveysongelmia niin syy on silloin omassa ruoanlaitossa eikä vegaaniruokavaliossa. Ymmärrän toki että jos on tottunut laittamaan liharuokia niin voi olla opettelemista vegaaniruoissa. Itse tein 90-luvulla niin että kun muutin omilleni niin opettelin suoraan laittamaan kasvisruokaa. En siis minäkään osaisi liharuokia tehdä jos pitäisi yhtäkkiä opetella.

Vegaaniruokaa ei voi syyttää epämonipuoliseksi, päinvastoin, monenlaisia makuja löytyy. Olen aina kauhistellut miten yksipuolisesti peruslihaani syö, makkaraa, pitsaa, makaronilaatikkoa ja lihamureketta, siitä koostuu monen perheen ruoat. Itse pidän erilaisista, herkullisista makuvivahteista ja vegaaniruoissa niitä löytyy aina uusia.

Elät harhoissa. Sekaani voi syödä kaikkea mitä sinäkin ja kaikkea muutakin.

Sinkkumies

Ite elät, aika moni sekaani ei voi syödä vegaaniruokaa, katsos kun asennevamma.

Monissa huippuruuissa on hyvä kasvispohja, mutta huom. vain pohja. Se loppu sitten täydennetään erinomaisilla lihoilla, joilloin siitä tuleekin vasta exellent. Kumpikaan yksinään ei tätä täytä, vaan vasta lopputulos!

Sinkkumies

Eikä kun ruoka menee siitä pilalle jos siihen lisätään lihaa :) tätä minä just tarkoitin sillä ruoanlaittotaidolla tai pikemminkin valinnoilla. Jos kasvisruoka tehdään siten että mitään muuta ei muuteta kuin jätetään liha pois niin eihän se silloin ravitse eikä täytä. Kasvisruoka ei ole pohja, ei lisuke, eikä pelkkää salaatinlehteä vaan sen voi tehdä kokonaan maukkaaksi ja proteiinin lähteenkin sisältäväksi. Esim. ei kasviskeitto ole sitä että lihakeitosta vaan jätetään liha pois ja syödään juureskeittoa, vaan keitto tehdään linsseistä tai pavuista ja kasviksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa tähän väliin näin pitkän linjan vegaanina että jos vegaaniruokavaliolla tulee nälkä tai terveysongelmia niin syy on silloin omassa ruoanlaitossa eikä vegaaniruokavaliossa. Ymmärrän toki että jos on tottunut laittamaan liharuokia niin voi olla opettelemista vegaaniruoissa. Itse tein 90-luvulla niin että kun muutin omilleni niin opettelin suoraan laittamaan kasvisruokaa. En siis minäkään osaisi liharuokia tehdä jos pitäisi yhtäkkiä opetella.

Vegaaniruokaa ei voi syyttää epämonipuoliseksi, päinvastoin, monenlaisia makuja löytyy. Olen aina kauhistellut miten yksipuolisesti peruslihaani syö, makkaraa, pitsaa, makaronilaatikkoa ja lihamureketta, siitä koostuu monen perheen ruoat. Itse pidän erilaisista, herkullisista makuvivahteista ja vegaaniruoissa niitä löytyy aina uusia.

Sano mitä sanot. Mutta mulla ongelmaksi muodostui kasvirasvan yksipuolisuus. Lisäksi se, että en hirveän mielelläni suosi ulkomailta tuotuja ruokia. Elo fennovegaanina oli vaan niin suppeaa, että se teki lopulta elämän ihan mahdottomaksi. Oli pakko ottaa mukaan eläinrasva ja sen myötä myös eläinproteiini.

Ensin heivasin hittoon kaikki siemenöljyt, sillä ne aiheutti minulle suurimman osan ongelmistani. Jo se jeesasi jonkin verran, mutta sitten piti jostain saada jotain rasvaa tilalle. Piti ottaa rasva sitten maitorasvoista ja munista ja myöhemmin kehiin tulivat myös sisäelimet, luu-lihaliemi, rasvainen liha. Syön edelleen tosi paljon kasviksia, varmaan enemmän kuin sekaanit keskimäärin. Ne vaan ei toimi minulla proteiinin eikä rasvanlähteinä, vaan hiilarina ja kuituna. En syö makkaraa, en pizzaa, en makaronilaatikkoa, lihamureketta joskus.

Olen siis se lchf sekaani.

millaisia ongelmia siemenöljyt on aiheuttanut sulle? Ite nimittäin miettinyt mm. Vedänkö liikaa jotain pähkinöitä..

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin anoreksiasta parannuttuani (tai no "parannuttuani") syömishäiriön ehdottomaan veganismiin. Tätä jatkui 2 vuotta. Nyt olen jälleen anoreksian vuoksi psykiatrisessa hoidossa, sekä fyysinen terveys että mielenterveys vielä rappeutuneempana kuin aiemmin. Ravitsemussuunnitelman mukaan mennään ja saan sen mukaan syöden jatkaa kala-kasvissyöjänä, mutta veganismiin kuulemma ei ole paluuta tai edessä on letkuruokintaan joutuminen.

Oikein! Vegatistit vain letkuihin kiinni ja kunnon liharuokaa menemään.

Siitä se parantuminen alkaa!

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin anoreksiasta parannuttuani (tai no "parannuttuani") syömishäiriön ehdottomaan veganismiin. Tätä jatkui 2 vuotta. Nyt olen jälleen anoreksian vuoksi psykiatrisessa hoidossa, sekä fyysinen terveys että mielenterveys vielä rappeutuneempana kuin aiemmin. Ravitsemussuunnitelman mukaan mennään ja saan sen mukaan syöden jatkaa kala-kasvissyöjänä, mutta veganismiin kuulemma ei ole paluuta tai edessä on letkuruokintaan joutuminen.

Ikävä kuulla. Itselläni syömishäiriön, ei noin vakavan, rippeet hävisivät kun aloin vegaaniksi. Kaikki syömäni ruoka oli nyt sallittua eikä mistään syömisistä tarvinnut kantaa huonoa omaatuntoa, sai herkutellakin hyvällä omatunnolla. Minusta mikään ei ole parempaa kuin lusikoida ihanaa herkkua suuhunsa ja tietää että kukaan eikä mikään ole joutunut kärsimään herkutteluni vuoksi. Tämän vuoksi mielenterveytenikin voi paremmin. Toivon näin vegaanijäätelöä samalla syöden että veganismia ei liitetä anoreksiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa tähän väliin näin pitkän linjan vegaanina että jos vegaaniruokavaliolla tulee nälkä tai terveysongelmia niin syy on silloin omassa ruoanlaitossa eikä vegaaniruokavaliossa. Ymmärrän toki että jos on tottunut laittamaan liharuokia niin voi olla opettelemista vegaaniruoissa. Itse tein 90-luvulla niin että kun muutin omilleni niin opettelin suoraan laittamaan kasvisruokaa. En siis minäkään osaisi liharuokia tehdä jos pitäisi yhtäkkiä opetella.

Vegaaniruokaa ei voi syyttää epämonipuoliseksi, päinvastoin, monenlaisia makuja löytyy. Olen aina kauhistellut miten yksipuolisesti peruslihaani syö, makkaraa, pitsaa, makaronilaatikkoa ja lihamureketta, siitä koostuu monen perheen ruoat. Itse pidän erilaisista, herkullisista makuvivahteista ja vegaaniruoissa niitä löytyy aina uusia.

Elät harhoissa. Sekaani voi syödä kaikkea mitä sinäkin ja kaikkea muutakin.

Sinkkumies

Ite elät, aika moni sekaani ei voi syödä vegaaniruokaa, katsos kun asennevamma.

Monissa huippuruuissa on hyvä kasvispohja, mutta huom. vain pohja. Se loppu sitten täydennetään erinomaisilla lihoilla, joilloin siitä tuleekin vasta exellent. Kumpikaan yksinään ei tätä täytä, vaan vasta lopputulos!

Sinkkumies

Eikä kun ruoka menee siitä pilalle jos siihen lisätään lihaa :) tätä minä just tarkoitin sillä ruoanlaittotaidolla tai pikemminkin valinnoilla. Jos kasvisruoka tehdään siten että mitään muuta ei muuteta kuin jätetään liha pois niin eihän se silloin ravitse eikä täytä. Kasvisruoka ei ole pohja, ei lisuke, eikä pelkkää salaatinlehteä vaan sen voi tehdä kokonaan maukkaaksi ja proteiinin lähteenkin sisältäväksi. Esim. ei kasviskeitto ole sitä että lihakeitosta vaan jätetään liha pois ja syödään juureskeittoa, vaan keitto tehdään linsseistä tai pavuista ja kasviksista.

En minä mistään lihakeitosta puhunut, vaan esim. Simpukkakeiton pohja tehdään kasviksista, eikä siitä simpukkakeittoa tule suin surminkaan lisäämällä sinne papuja tai linssejä, vaan maku on pilalla.

Sinkkumies

Olen sitä mieltä, että vegaaneilta voisi poistaa äänestysoikeuden. Jos on kykenemätön huolehtimaan itsestään, niin miten on pätevä päättämään yhteiskunnan asioista?

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa tähän väliin näin pitkän linjan vegaanina että jos vegaaniruokavaliolla tulee nälkä tai terveysongelmia niin syy on silloin omassa ruoanlaitossa eikä vegaaniruokavaliossa. Ymmärrän toki että jos on tottunut laittamaan liharuokia niin voi olla opettelemista vegaaniruoissa. Itse tein 90-luvulla niin että kun muutin omilleni niin opettelin suoraan laittamaan kasvisruokaa. En siis minäkään osaisi liharuokia tehdä jos pitäisi yhtäkkiä opetella.

Vegaaniruokaa ei voi syyttää epämonipuoliseksi, päinvastoin, monenlaisia makuja löytyy. Olen aina kauhistellut miten yksipuolisesti peruslihaani syö, makkaraa, pitsaa, makaronilaatikkoa ja lihamureketta, siitä koostuu monen perheen ruoat. Itse pidän erilaisista, herkullisista makuvivahteista ja vegaaniruoissa niitä löytyy aina uusia.

Sano mitä sanot. Mutta mulla ongelmaksi muodostui kasvirasvan yksipuolisuus. Lisäksi se, että en hirveän mielelläni suosi ulkomailta tuotuja ruokia. Elo fennovegaanina oli vaan niin suppeaa, että se teki lopulta elämän ihan mahdottomaksi. Oli pakko ottaa mukaan eläinrasva ja sen myötä myös eläinproteiini.

Ensin heivasin hittoon kaikki siemenöljyt, sillä ne aiheutti minulle suurimman osan ongelmistani. Jo se jeesasi jonkin verran, mutta sitten piti jostain saada jotain rasvaa tilalle. Piti ottaa rasva sitten maitorasvoista ja munista ja myöhemmin kehiin tulivat myös sisäelimet, luu-lihaliemi, rasvainen liha. Syön edelleen tosi paljon kasviksia, varmaan enemmän kuin sekaanit keskimäärin. Ne vaan ei toimi minulla proteiinin eikä rasvanlähteinä, vaan hiilarina ja kuituna. En syö makkaraa, en pizzaa, en makaronilaatikkoa, lihamureketta joskus.

Olen siis se lchf sekaani.

Ja meidät vegaanit leimataan hihhuleiksi...

Ne eläintuotteet mitä syöt, ne eläimet syövät kaukomailta tuotua rehua, esim. soijaa enemmän kuin minä tavallinen vegaani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdoin anoreksiasta parannuttuani (tai no "parannuttuani") syömishäiriön ehdottomaan veganismiin. Tätä jatkui 2 vuotta. Nyt olen jälleen anoreksian vuoksi psykiatrisessa hoidossa, sekä fyysinen terveys että mielenterveys vielä rappeutuneempana kuin aiemmin. Ravitsemussuunnitelman mukaan mennään ja saan sen mukaan syöden jatkaa kala-kasvissyöjänä, mutta veganismiin kuulemma ei ole paluuta tai edessä on letkuruokintaan joutuminen.

Ikävä kuulla. Itselläni syömishäiriön, ei noin vakavan, rippeet hävisivät kun aloin vegaaniksi. Kaikki syömäni ruoka oli nyt sallittua eikä mistään syömisistä tarvinnut kantaa huonoa omaatuntoa, sai herkutellakin hyvällä omatunnolla. Minusta mikään ei ole parempaa kuin lusikoida ihanaa herkkua suuhunsa ja tietää että kukaan eikä mikään ole joutunut kärsimään herkutteluni vuoksi. Tämän vuoksi mielenterveytenikin voi paremmin. Toivon näin vegaanijäätelöä samalla syöden että veganismia ei liitetä anoreksiaan.

Vaihhda tuon "sallittua" -sanan ensimmäisen kirjaimeen sijaan "H" - kirjain.

Mulla on sellainen opus kuin Intialainen keittotaito, 600 sivuinen järkäle. Siinä on paljon Dal ruokia yms. eikö tuo juuri tarkoita linssipohjaisia. Siitä katselen usein ohjeita ja korvaan kaikenmaailman pavut ja linssit vain kunnon lihoilla.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa tähän väliin näin pitkän linjan vegaanina että jos vegaaniruokavaliolla tulee nälkä tai terveysongelmia niin syy on silloin omassa ruoanlaitossa eikä vegaaniruokavaliossa. Ymmärrän toki että jos on tottunut laittamaan liharuokia niin voi olla opettelemista vegaaniruoissa. Itse tein 90-luvulla niin että kun muutin omilleni niin opettelin suoraan laittamaan kasvisruokaa. En siis minäkään osaisi liharuokia tehdä jos pitäisi yhtäkkiä opetella.

Vegaaniruokaa ei voi syyttää epämonipuoliseksi, päinvastoin, monenlaisia makuja löytyy. Olen aina kauhistellut miten yksipuolisesti peruslihaani syö, makkaraa, pitsaa, makaronilaatikkoa ja lihamureketta, siitä koostuu monen perheen ruoat. Itse pidän erilaisista, herkullisista makuvivahteista ja vegaaniruoissa niitä löytyy aina uusia.

Elät harhoissa. Sekaani voi syödä kaikkea mitä sinäkin ja kaikkea muutakin.

Sinkkumies

Niin voi, mutta harvemmin syö.

Vain pieni osa suomalaisista syö sen puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä ja lihaa syödään runsaasti yli suositusten.

Täälläkin kun ruokaketjuja seuraa, koostuu monen perheen ruoka jauheliha- ja makkararuoista.

Mulla on tänään riisiä, salaattia, erilaisia kasviksia ja kanan fileitä.

Ihan tasapainoiselta kuullostaa.  (kasviskastike löytyy, saatan vielä lisätä vähän sieniä)

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa tähän väliin näin pitkän linjan vegaanina että jos vegaaniruokavaliolla tulee nälkä tai terveysongelmia niin syy on silloin omassa ruoanlaitossa eikä vegaaniruokavaliossa. Ymmärrän toki että jos on tottunut laittamaan liharuokia niin voi olla opettelemista vegaaniruoissa. Itse tein 90-luvulla niin että kun muutin omilleni niin opettelin suoraan laittamaan kasvisruokaa. En siis minäkään osaisi liharuokia tehdä jos pitäisi yhtäkkiä opetella.

Vegaaniruokaa ei voi syyttää epämonipuoliseksi, päinvastoin, monenlaisia makuja löytyy. Olen aina kauhistellut miten yksipuolisesti peruslihaani syö, makkaraa, pitsaa, makaronilaatikkoa ja lihamureketta, siitä koostuu monen perheen ruoat. Itse pidän erilaisista, herkullisista makuvivahteista ja vegaaniruoissa niitä löytyy aina uusia.

Elät harhoissa. Sekaani voi syödä kaikkea mitä sinäkin ja kaikkea muutakin.

Sinkkumies

Ruokakemiaa ja raaka-aineiden tunntemus ovat kokkailussa kaiken a ja o.

Niin voi, mutta harvemmin syö.

Vain pieni osa suomalaisista syö sen puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä ja lihaa syödään runsaasti yli suositusten.

Täälläkin kun ruokaketjuja seuraa, koostuu monen perheen ruoka jauheliha- ja makkararuoista.

Mulla on tänään riisiä, salaattia, erilaisia kasviksia ja kanan fileitä.

Ihan tasapainoiselta kuullostaa.  (kasviskastike löytyy, saatan vielä lisätä vähän sieniä)

Sinkkumies

Ötökkä1 kirjoitti:

yritin, yritin ihan tosissaan, mutta en kestä "henkisesti" sitä hiilarihumalaa = sokeria jonka sain ruoista. En ole tottunut naukkailemaan ruokaa ensinäkään vähän väliä ja se seinille hyppiminen jatkuvan korkean verensokerin takia oli vain liikaa stressiä keholle ja mielelle.

Olen tottunut liikkumaan paljon. Hiilari hötön takia siirryin ensisijaisesti treenissä juoksuun, mutta se löysä lihakseton ruumis kuvotti liikaa, joten nyt sali harrastuksen palatessa on eläinperäiset proteiinit matkassa ( kananmuna, kala ) maidosta olen aika hyvin vieroittautunut, vaikka sen käyttö olisi helppoa. Katson jotenkin olevani kuitenkin iholtanikin siistimmässä kunnossa ilman.

Maha ei siedä oikein soijaa eikä muitakaan palkokasveja. Silti soijaproteiiniakin vedän välillä. Aika karpiksi kai jutut menneet ja energiat ovat kai liian korkeat koko ajan, kun jaksaa liikkua loputtomiin. Olen varmaan vaihtanut syömishäiriöstä toiseen. Se tuntuu olevan aina tätä, jos on joku rajoite päällä.

Hiilarihumala, jatkuva korkea verensokeri - näin kävi minullekin, ja olin saamassa diabeteksen. Muistan, kuinka kerran tein gluteenitonta vegaanileipää, ja sitä syötyäni jalkoja alkoi pistellä kummallisesti ja tuli hirveä jano. Puhdasta sokeria en käyttänyt, vaan sokeri tuli viljoista ja hedelmistä. "Sokerittomat reseptikin" sisälsivät makeita banaaneja, taateleita ja hunajaa. Lopetin, ennen kuin oli liian myöhäistä.