Eikös olekin minulla hyvä poika <3
Miniä muutti kotoa pois ja poikani jäi kolmen lapsen kanssa yhteiseen kotiin. Pojalla olisi ollut tänään kavereidensa kanssa illanvietto ja lupauduin jo lastenvahdiksi. Hän kuitenkin soitti, että perutaan keikka, koska yhdellä lapsella on huomenna syntymäpäivä ja isä haluaa tehdä kakun, antaa lapselle hänen sisarustensa kanssa lahjat ja kaikki muukin synttäreihin kuuluvat jutut pitää tehdä.
Minä rakastan tuota poikaani 💙
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä äiti saa olla ylpeä pojastaan ja kyllä se niin on että moni mies ei kykene tohon.
Äitejä ei kehuta koska on niin luonnollista että äiti pitää lapsistaan huolta.
Miten kehtaatte olla niin ilkeitä?
Sama kohtelu iseistä kirjoittaville, kuin äideistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mutta ei ole kuitenkaan onnistunut pitämään perheettään kasassa. : (
MITÄ sinä oikein ajattelet? Ei elämä aina mene niinkuin suunnittelee. Ei aina pysty "pitämään perhettä kasassa". En minäkään pystynyt.
Isä ja äiti erosi 50-luvulla ja silloin se oli tosi kummallista. Ajattelin, että kunhan itse menen joskus naimisiin niin en ikinä eroa. Ei se niin sitten mennytkään.
Tulin vielä sen verran sanomaan, että tulee kyyneleet silmiin, kun ajattelen lapseni kotipihaa. Ajattelin pyytää huomenna pappaa kanssani puutarhalle ja ostetaan kukkia ruukkuihin ja viedään pois ne kuihtuneet talvikukat.
- ap -
Voi ap, saat sinä olla ylpeä lapsestasi! Ja olkaa te kaikki muutkin vanhemmat itsestänne ja lapsestanne ylpeitä samalla tavalla. Kyllä arki pienten lasten kanssa on välillä ihan tarpeeksi raskasta, varmasti mieltä lämmittää kuulla joskus tunnustusta "ihan normaaleista jutuista" :). Miten se keneltäkään muulta on pois, jos ap on iloinen siitä, miten lapsensa toimii arjessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihme, että miniä häipyi jos poika on noin nössö.
Tätä en voi käsittää. Poika on kaikkea muuta kuin nössö. Kyllähän se jossain vaiheessa alkaa sylettämään, kun miniä haluaa vaan olla meikkifirman konsulentti ja matkustella sen suhteen joka ikinen viikonloppu. Minun mielestäni niitä pyykkivuoria pitäisi molempien vanhempien selättää ja tehdä lapsille ruokaa. Ei niin, että kun isä tulee joskus klo 23:00 kotiin töistä niin vaimo sanoo, jotta hae ruokaa ABC:ltä.
Minulta meni ohi muutama kohta. Poikasi saa olla töissä arkisin klo 23 saakka. Miniäsi hoitaa siis arjet yksin lapsia? Miten poikasi nyt pystyy lapset hoitamaan kun tekee noin pitkiä päiviä?
Ja miniä ei saa edes viikonloppuisin tehdä töitä, siis sellaista josta pitää? Milloin se poikasi selättää sitä pyykkivuorta? Viikonloppuisin? Miksi miniän pitää olla vieressä kun poikasi pesee pyykkiä, sillä eihän poikasikaan ole arkisin vieressä kun miniä tekee kotihommat ym? Eli miniällä ei saa omaa aikaa olla lainkaan?Minulla on myös mies, joka tekee myöhään iltoihin töitä. Hän on monesti ehdottanut, että minä voin mennä viikonloppuisin johonkin ja hän on lasten kanssa. Väitän, että se olen minä, joka suurimman osan teen kotihommista, sillä hän ei ole arkisin samalla tavalla läsnä niitä tekemässä, niin löytyy aina häneltäkin puhdasta päälle kaapista vaikka ei ole viikolla pesemässä. Ja joka päivä kun lähtee töistä, soittaa ja kysyy tarvitseeko käydä kaupassa. Yleensä ei, sillä pyrimme tekemään viikoksi kerrallaan ostokset.
Poikani siis on yrittäjä ja työaikoja ei aina tiedä. Miniä on toimistotyöntekijä ja tekee puolta päivää. Siltikään hän ei mielestään kerkiä tehdä ruokaa perheelle. Kerran minut pyydettiin hätiin auttamaan. Menin sitten tottakai ja miniällä oli siinä kova kiire tehdä palapeliä lapsen kanssa. Siivosin parissa tunnissa koko kodin ja jäivät vielä tekemään palapeliä.
uhriutuvista