Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia, jos 3-kymppisenä ärsyttää se, että nuoruus on ohi?
Onko tämä tavallista? Onko ikäkriisi 3-kymppisillä yleinen juttu?
Kommentit (271)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
32v täällä. Kyllä on nuo ajatukset pyörineet mielessä, vaikka olen kokenut paljon enemmän kuin useimmat suomalaiset.
- koko yliopistoaika aasiassa ja sitten töissä siellä vuosia
- asunut 3 eri maassa
- tälläkin hetkellä asun ulkomailla ja ehkä muutan takaisin suomeen piakkoin
- matkustanut monta kertaa joka vuosi, käynyt n. 25 eri maassaJa silti nyt tuntuu että olisikohan pitänyt kokea enemmän parikymppisenä... niin se vaan on että ruoho tuntuu aina vihreämmältä jne. Tuntuu että parhaat vuodet olivat jo. Välillä olen jopa fantasioinut jos saisi aloittaa uudelleen vaikka 15-vuotiaasta...
Toisin sanoen: olet saanut liikaa.
Ei noin voi sanoa! Ihan normaali ajatus pohtia sitä, että mitä muuta elämä olisi voinut olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yngwie Malmsteen kirjoitti:
on normaalia, itselläni tuli burn out 33 vuotiaana ja elämä loppui siihen, siitä lähtien elämä o ollut nuoruusvuosien perään haikailua ja yksinäisyyyttä, kaikki kaveritkin alkoi olla 33 vuotiaana jo naimisissa
nyt ikää 47, naimisiin en ole joutunut tai päässyt, töissä en ole, arki täyttä paskaa ja minnekään ei osaa eikä voi mennä, js olisi rahaa, lähtisin ihan turhautumisen takia jo maailmanympärysreissulle vuosikausiksi, tuskin palaisin tänne typerien ihmisten Suomeen
45,5 - vuotiaana olen vielä melko nuori, mutten liian. Sopivasti kypsä enkä vielä ihan hapantunut vaan melkein freesi. Lapset alkaa olla kasvatettu, uutta uraa suunnittelen.
Kolmikymppisenä luulin hetken, että elämässä pitäisi olla joku keski-iän vaihde. Onneksi se meni nopeasti ohi. Mitään "voi voi, en ole enää parikymppinen"- juttua en kokenut. Ne kriisit kuuluu seiskajulkuille.Parhaat iät on olleet 31 ja 41. Onkohan tämä sukupuolisidonnaista? Olen nainen ja oletan sinut mieheksi.
Mistä tämä sukupuolikysymys tähän revittiin? Miksi ikäkriisi siihen liittyisi?
Ihan hyvin liittyy. Naiset kokevat ainakin 3 erilaista "elämää", miehet sauhuavat kunnes hyytyvät. Paitsi ne jotka perustavat uuden perheen myöhemmällä iällä. Usein he ovat isoisän iässä parhaimmillaan.
Yngwie Malmsteen kirjoitti:
niinhän se Jeesuskin kuoli 33 vuotiaana, ois varmaan pitänyt päästä marttyyrikuolemaan 33 vuotiaana kun oli uskonasiatkin vielä kunnossa
"Blaa blaa. Saanko puhua hetken Jeesuksesta?"... Oletko ovelta ovelle kiertävä saarnaaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
32v täällä. Kyllä on nuo ajatukset pyörineet mielessä, vaikka olen kokenut paljon enemmän kuin useimmat suomalaiset.
- koko yliopistoaika aasiassa ja sitten töissä siellä vuosia
- asunut 3 eri maassa
- tälläkin hetkellä asun ulkomailla ja ehkä muutan takaisin suomeen piakkoin
- matkustanut monta kertaa joka vuosi, käynyt n. 25 eri maassaJa silti nyt tuntuu että olisikohan pitänyt kokea enemmän parikymppisenä... niin se vaan on että ruoho tuntuu aina vihreämmältä jne. Tuntuu että parhaat vuodet olivat jo. Välillä olen jopa fantasioinut jos saisi aloittaa uudelleen vaikka 15-vuotiaasta...
Toisin sanoen: olet saanut liikaa.
Ei noin voi sanoa! Ihan normaali ajatus pohtia sitä, että mitä muuta elämä olisi voinut olla.
Voipas. Tuolla ihmisellä oli henkinen ähky. Vähemmän voisi olla enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
32v täällä. Kyllä on nuo ajatukset pyörineet mielessä, vaikka olen kokenut paljon enemmän kuin useimmat suomalaiset.
- koko yliopistoaika aasiassa ja sitten töissä siellä vuosia
- asunut 3 eri maassa
- tälläkin hetkellä asun ulkomailla ja ehkä muutan takaisin suomeen piakkoin
- matkustanut monta kertaa joka vuosi, käynyt n. 25 eri maassaJa silti nyt tuntuu että olisikohan pitänyt kokea enemmän parikymppisenä... niin se vaan on että ruoho tuntuu aina vihreämmältä jne. Tuntuu että parhaat vuodet olivat jo. Välillä olen jopa fantasioinut jos saisi aloittaa uudelleen vaikka 15-vuotiaasta...
Toisin sanoen: olet saanut liikaa.
Ei noin voi sanoa! Ihan normaali ajatus pohtia sitä, että mitä muuta elämä olisi voinut olla.
Voipas. Tuolla ihmisellä oli henkinen ähky. Vähemmän voisi olla enemmän.
Konmarita vain ihan rauhassa oma elämäsi ja anna toisten elää miten tahtovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
32v täällä. Kyllä on nuo ajatukset pyörineet mielessä, vaikka olen kokenut paljon enemmän kuin useimmat suomalaiset.
- koko yliopistoaika aasiassa ja sitten töissä siellä vuosia
- asunut 3 eri maassa
- tälläkin hetkellä asun ulkomailla ja ehkä muutan takaisin suomeen piakkoin
- matkustanut monta kertaa joka vuosi, käynyt n. 25 eri maassaJa silti nyt tuntuu että olisikohan pitänyt kokea enemmän parikymppisenä... niin se vaan on että ruoho tuntuu aina vihreämmältä jne. Tuntuu että parhaat vuodet olivat jo. Välillä olen jopa fantasioinut jos saisi aloittaa uudelleen vaikka 15-vuotiaasta...
Toisin sanoen: olet saanut liikaa.
Ei noin voi sanoa! Ihan normaali ajatus pohtia sitä, että mitä muuta elämä olisi voinut olla.
Voipas. Tuolla ihmisellä oli henkinen ähky. Vähemmän voisi olla enemmän.
Konmarita vain ihan rauhassa oma elämäsi ja anna toisten elää miten tahtovat.
Konmaritus, minkäänlainen, evvk. En kiellä muita elämästä kuten haluavat. Olenpa vain elänyt ja nähnyt.
Se on sinun ongelmasi jos nuoruus meni ohi. Voithan ruveta kutomaan sukkia ja valmistautua kuoloon. Muista myös kitistä katkerana kaikesta ja vihata nuorekkaita ihmisiä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketäpä ikääntyminen ei mietityttäisi, vuosiluku vain vaihtuu, ja lopulta aika jättää. Sitä ennen kannattaa tehdä kaikenlaista, mikä ei tarkoita tälle palstalle kirjoittamista.
Nelikymppisenä ärsyttää, kun ei ole kolmekymppinen ja kuuskymppisenä antaisi mitä vaan, että olisi nelikymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on sinun ongelmasi jos nuoruus meni ohi. Voithan ruveta kutomaan sukkia ja valmistautua kuoloon. Muista myös kitistä katkerana kaikesta ja vihata nuorekkaita ihmisiä. :)
Mitä saat irti kettuilusta toisille?
Vierailija kirjoitti:
Ketäpä ikääntyminen ei mietityttäisi, vuosiluku vain vaihtuu, ja lopulta aika jättää. Sitä ennen kannattaa tehdä kaikenlaista, mikä ei tarkoita tälle palstalle kirjoittamista.
Näin juuri!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sitä voi kriiseilläkin. Itse oon nyt vähän yli kolmekymppisenä niin onnellinen elämääni kun vaan voi olla. Lapset on kouluikäsiä, asuntolaina kohta maksettu, mukava vakiduuni.
On aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa, matkustella, tehdä mitä haluaa. Ei tarvi miettiä et sitku jotain...niin teen ja meen ja... Se elämä on nyt.
Semmonen nuoruuden epävarmuus on poissa.
Minusta 30 on hyvä ikä. Ei ole enää ihan nuori ja kokematon, mutta ei vielä keski-ikäinenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole; olis pitänyt ärsyttää 18-vuotiaana. Sillon alkaa aikuisuus ja nuoruus on auttamattomasti ohitse; on otettava vastuu itsestä ja tulevaisuudestaan.
3-kymppisenä voisi ärsyttää alkava keski-ikä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole; olis pitänyt ärsyttää 18-vuotiaana. Sillon alkaa aikuisuus ja nuoruus on auttamattomasti ohitse; on otettava vastuu itsestä ja tulevaisuudestaan.
3-kymppisenä voisi ärsyttää alkava keski-ikä.
Ehkä se on näin siinä tapauksessa, että elää jossakin kehitysmaassa eikä kuulu maan yläluokkaan. Länsimaissa nuoruus kuitenkin jatkuu melko pitkään.
50- vuotiaana alkaa miettiä kuolemaa. 49-vuotiaaksi vielä menettelee.
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä voi kriiseilläkin. Itse oon nyt vähän yli kolmekymppisenä niin onnellinen elämääni kun vaan voi olla. Lapset on kouluikäsiä, asuntolaina kohta maksettu, mukava vakiduuni.
On aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa, matkustella, tehdä mitä haluaa. Ei tarvi miettiä et sitku jotain...niin teen ja meen ja... Se elämä on nyt.
Semmonen nuoruuden epävarmuus on poissa.
Minulla on pieniä lapsia. Sekin on puskenut omat epävarmuudet vahvasti pintaan.
Vierailija kirjoitti:
50- vuotiaana alkaa miettiä kuolemaa. 49-vuotiaaksi vielä menettelee.
Minulla on kuollut useita läheisiä. Siksi olen kärsinyt kuolemanpelosta nuoresta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä voi kriiseilläkin. Itse oon nyt vähän yli kolmekymppisenä niin onnellinen elämääni kun vaan voi olla. Lapset on kouluikäsiä, asuntolaina kohta maksettu, mukava vakiduuni.
On aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa, matkustella, tehdä mitä haluaa. Ei tarvi miettiä et sitku jotain...niin teen ja meen ja... Se elämä on nyt.
Semmonen nuoruuden epävarmuus on poissa.
Kriisittömyys ei siis liity ikääsi- jos jostain syystä sairastuisit niin että pitäisi vaihtaa alaa ja talo paljastuisi homekämpäksi ja omaisuus menisi oikeudenkäynteihin, mies lähtisi jne, saattaisit sitten kriiseillä sitäkin että pitää tämän ikäisenä aloittaa alusta.
Toisin sanoen: olet saanut liikaa.