Nuorten miesten asema
Nuorista miehistä lähes 20% on pienituloisia, ja se on paljon se. Raaka tosiasia on se, ettei näillä 20% ole toivoakaan saada naista. Täten he eivät Saa lapsiakaan. 87% Alle 30 vuotiaista miehistä on lapsettomia.
Tässä yhteiskunnassa on jotain pahasti pielessä kun se mihin kiinnitetään huomiota on ettei palomiehiä sanottaisi palomiehiksi ja samaan aikaan valtavilla määrillä miehiä menee elämä täysin hukkaan.
Kommentit (746)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten syrjäytyminen tulee jatkumaan ja myös jatkaa kasvuaan. 10 vuoden päästä 40% nuorista miehistä tulee olemaan pienituloisia ja parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella. Jo 2000 luvun alussa yrittivät jotkut tutkijat herättää keskustelua miesten suuresta syrjäytymisestä. Turhaan. Aivan turhaa se on nytkin. Osittain siitä syystä että media on vihervassari naisten käsissä. He nostavat pian taas jonkun polttavan yhteiskunnallisen ongelman esiin kuten miksi varusmiehiä kutsutaan miehiksi eikä varushenkilöiksi.
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
No tässähän ollaan selkeästi palaamassa vanhaan; halutut miehet pyörittävät haaremia modernisti FWB-suhteiden muodossa.
eri
Sehän on hyvä. Auliisti jakavat halukkaille. Tosin vieläkään ei tullut vastausta mistä naiset saa parisuhteita jos miehet ei niitä saa.
Tämä on satoja kertoja: Koska miehilläkin on vaatimuksia suhteeseen huolittavalle naiselle ja itseään kunnioittava mies ei halua olla se alempiarvoinen "beta-elättäjä". Siis naiset pelaavat itsensä ulos parisuhdemarkkinoilta ja jäljelle jää ne, joille suhteen laadulla ei ole väliä, kunhan saa pildeä.
Tämä se onkin aina hauska juttu. Naisilla noita vaatimuksia ei saisi olla, koska silloin nainen on pinnallinen. Pitäisi ottaa se harmaa hissukka, koska se niin kovasti haluaa naisen, ja on kilttikin vielä.
Se on niin tavattoman mukava ja kilt-ti, että fantasioi miten naisia raiskataan. Tuohan se ongelma on, sen lisäksi että mies on vätys, joka kaipaa äitiä eikä puolisoa. Eikä riitä sellaisia Justiinoita, jotka ottaisivat sekä äidin että vaimon roolin. Ja vaikka riittäisi, kun ne ei samaan aikaan näytä alusvaatemalleilta, niin eivät kelpaa.
Jos haluaa väkisin puhua parinmuodostuksesta markkinoina, pitäisi hyväksyä markkinatalouden lait. Että jos ei (ihan mistä tahansa syystä) kelpaa, niin se on tuon henkilön realistinen ja oikea markkina-arvo tuolla hetkellä. Mihin asiaan yhteiskunnan ei missään tapauksessa tule sekaantua. Ja jos omaa arvoa haluaa parantaa, pitää se tehdä ihan itse.
Rakkaudestahan ne henkisesti lapsen tasolle jäänet ei tajua mitään, ellei lasketa itserakkautta. Mutta perhettä pitäisi saada, vaikka ominaisuudet hyväksi isäksi eivät riitä, lähellekään.
Jätän nyt ad hominem "argumentit" huomiomatta ja huomautan vain siitä, mikä sinulta jäi kokonaan huomaamatta; alkuperäinen kommentti nimenomaan koskee naisen markkina-arvoa. Katsos kun se ei ole sinun saneltavissasi, mitä mies haluaa, ei edes miehen itsensä. Huonolle suhteelle on nykyään enemmän vaihtoehtoja.
Niin, mutta entä toisin päin? Onko se miesten saneltavissa, mitä nainen haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
Ei kaikille naisille tule miestä riittämäänkään. Syrjäytymisen kehityksen huippu tulee uskoakseni olemaan juuri n. 40% nuorista miehistä. Siinä vaiheessa yhteiskunta alkaa ihan oikeasti murentumaan. Nyt vielä voidaan ylenkatsoa ongelmaa ja yrittää lakaista sitä maton alle. Feminismillä ja miesten syrjäytymisellä on suora yhteys.
Oletko ihan tosissasi? Olen feministi ja minun lapset ovat poikia. En ole paaponut poikia pilalle vaan olen vaatinut, että koulu hoidetaan kunnolla ja kotona ei kukaan elä täysihoidossa. Kumpikin poika on muuttanut omilleen, he pesevät pyykkinsä, ostavat ja laittavat ruokansa, osaavat leipoa, siivoavat asuntonsa, pitävät huolen raha-asioistaan, harrastavat ja tapaavat kavereitaan, opiskelevat ja käyvät välillä töissä. Kummallakin on ollut seurustelusuhteita. Kummallakin on hyvä itsetunto, he tietävät olevansa hyviä tyyppejä, mutta he tietävät myös senkin, että he eivät ole sukupuolensa tai muun syyn takia muita parempia tai huonompia.
Feministin kasvattamat pojat ovat hyviä seurustelukumppaneita ja aviomiehiä. Kyllä ne syrjäytyvät ovat niitä, joilta ei ole koskaan vaadittu mitään ja annettu kaikki tarjottimella nenän eteen.
Päätelmäsi on virheellinen. Se miksi pojistasi on tullut tuollaisia on suurelta osin sattuman tulosta, kasvatuksellasi on ollut vain vähän merkitystä. Vai mikä muuten selittää sen, että samojen vanhempien lapset voivat olla ihan erilaisia?
eri
En väittänytkään poikien olevan samanlaisia, kummallakin on ihan erilainen luonne toiseen verrattuna. Heillä on ihan eri harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, he myös opiskelevat ihan eri aloja. Nuo luettelemani on ihan normaaleja asioita, mitä aikuisen pitää osata.
Mutta onko niiden osaaminen sun toiminnan tulosta? Johtaako feministinen kasvatus aina siihen, että pojilla on hyvä itsetunto? Voisiko kaveripiirillä olla vaikutusta? Tai sillä miten tytöt kiinnostuvat? Kuinka paljon kasvatus vaikuttaa harrastuksiin? Onko työttömyys huonon kasvatuksen tulosta?
Olen feministi ja olen kasvattanut lapset noin, en tiedä, miten joku toinen sen tekisi. Olen itse kasvanut perheessä, jossa pojille ja tytöille oli ihan eri säännöt. Olen ihan tietoisesti koettanut välttää niitä asioita, miten minut on kasvatettu.
Kasvatuksella on iso vaikutus itsetuntoon, jos lyttää tai palvoo, niin lopputulos on eri (en siis ole lytännyt enkä palvonut lapsia). Lapsuuden kokemuksilla on vaikutus harrastuksiin eli niillä muumilaulujen laulamisella ja sormiväreillä maalaamisella on oikeasti vaikutusta lapsen kehitykseen. Olen sataan kertaan tääläkin sanonut, että lapsen kasvattaminen aikuiseksi on iso työ vaikka palstamiehet väittävätkin vastaan.
Kenellekään ei ole haittaa siitä, että kouluttautuu niin pitkälle, mitä kyvyt antavat myötä. Työttömyys ei ole yleensä oma valinta, mutta kukaan ei halua huonosti käyttäytyvää öykkäriä työkaveriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten syrjäytyminen tulee jatkumaan ja myös jatkaa kasvuaan. 10 vuoden päästä 40% nuorista miehistä tulee olemaan pienituloisia ja parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella. Jo 2000 luvun alussa yrittivät jotkut tutkijat herättää keskustelua miesten suuresta syrjäytymisestä. Turhaan. Aivan turhaa se on nytkin. Osittain siitä syystä että media on vihervassari naisten käsissä. He nostavat pian taas jonkun polttavan yhteiskunnallisen ongelman esiin kuten miksi varusmiehiä kutsutaan miehiksi eikä varushenkilöiksi.
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
No tässähän ollaan selkeästi palaamassa vanhaan; halutut miehet pyörittävät haaremia modernisti FWB-suhteiden muodossa.
eri
Sehän on hyvä. Auliisti jakavat halukkaille. Tosin vieläkään ei tullut vastausta mistä naiset saa parisuhteita jos miehet ei niitä saa.
Tämä on satoja kertoja: Koska miehilläkin on vaatimuksia suhteeseen huolittavalle naiselle ja itseään kunnioittava mies ei halua olla se alempiarvoinen "beta-elättäjä". Siis naiset pelaavat itsensä ulos parisuhdemarkkinoilta ja jäljelle jää ne, joille suhteen laadulla ei ole väliä, kunhan saa pildeä.
Tämä se onkin aina hauska juttu. Naisilla noita vaatimuksia ei saisi olla, koska silloin nainen on pinnallinen. Pitäisi ottaa se harmaa hissukka, koska se niin kovasti haluaa naisen, ja on kilttikin vielä.
Se on niin tavattoman mukava ja kilt-ti, että fantasioi miten naisia raiskataan. Tuohan se ongelma on, sen lisäksi että mies on vätys, joka kaipaa äitiä eikä puolisoa. Eikä riitä sellaisia Justiinoita, jotka ottaisivat sekä äidin että vaimon roolin. Ja vaikka riittäisi, kun ne ei samaan aikaan näytä alusvaatemalleilta, niin eivät kelpaa.
Jos haluaa väkisin puhua parinmuodostuksesta markkinoina, pitäisi hyväksyä markkinatalouden lait. Että jos ei (ihan mistä tahansa syystä) kelpaa, niin se on tuon henkilön realistinen ja oikea markkina-arvo tuolla hetkellä. Mihin asiaan yhteiskunnan ei missään tapauksessa tule sekaantua. Ja jos omaa arvoa haluaa parantaa, pitää se tehdä ihan itse.
Rakkaudestahan ne henkisesti lapsen tasolle jäänet ei tajua mitään, ellei lasketa itserakkautta. Mutta perhettä pitäisi saada, vaikka ominaisuudet hyväksi isäksi eivät riitä, lähellekään.
Jätän nyt ad hominem "argumentit" huomiomatta ja huomautan vain siitä, mikä sinulta jäi kokonaan huomaamatta; alkuperäinen kommentti nimenomaan koskee naisen markkina-arvoa. Katsos kun se ei ole sinun saneltavissasi, mitä mies haluaa, ei edes miehen itsensä. Huonolle suhteelle on nykyään enemmän vaihtoehtoja.
Niin, mutta entä toisin päin? Onko se miesten saneltavissa, mitä nainen haluaa?
Ei ole, enkä ole niin väittänytkään. Ja harvemmin sellaisia viestejä näkyy, missä sellaista vaadittaisin. Ne mitä olen nähnyt ovat olleet lähinnä koomisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
Ei kaikille naisille tule miestä riittämäänkään. Syrjäytymisen kehityksen huippu tulee uskoakseni olemaan juuri n. 40% nuorista miehistä. Siinä vaiheessa yhteiskunta alkaa ihan oikeasti murentumaan. Nyt vielä voidaan ylenkatsoa ongelmaa ja yrittää lakaista sitä maton alle. Feminismillä ja miesten syrjäytymisellä on suora yhteys.
Oletko ihan tosissasi? Olen feministi ja minun lapset ovat poikia. En ole paaponut poikia pilalle vaan olen vaatinut, että koulu hoidetaan kunnolla ja kotona ei kukaan elä täysihoidossa. Kumpikin poika on muuttanut omilleen, he pesevät pyykkinsä, ostavat ja laittavat ruokansa, osaavat leipoa, siivoavat asuntonsa, pitävät huolen raha-asioistaan, harrastavat ja tapaavat kavereitaan, opiskelevat ja käyvät välillä töissä. Kummallakin on ollut seurustelusuhteita. Kummallakin on hyvä itsetunto, he tietävät olevansa hyviä tyyppejä, mutta he tietävät myös senkin, että he eivät ole sukupuolensa tai muun syyn takia muita parempia tai huonompia.
Feministin kasvattamat pojat ovat hyviä seurustelukumppaneita ja aviomiehiä. Kyllä ne syrjäytyvät ovat niitä, joilta ei ole koskaan vaadittu mitään ja annettu kaikki tarjottimella nenän eteen.
Päätelmäsi on virheellinen. Se miksi pojistasi on tullut tuollaisia on suurelta osin sattuman tulosta, kasvatuksellasi on ollut vain vähän merkitystä. Vai mikä muuten selittää sen, että samojen vanhempien lapset voivat olla ihan erilaisia?
eri
En väittänytkään poikien olevan samanlaisia, kummallakin on ihan erilainen luonne toiseen verrattuna. Heillä on ihan eri harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, he myös opiskelevat ihan eri aloja. Nuo luettelemani on ihan normaaleja asioita, mitä aikuisen pitää osata.
Mutta onko niiden osaaminen sun toiminnan tulosta? Johtaako feministinen kasvatus aina siihen, että pojilla on hyvä itsetunto? Voisiko kaveripiirillä olla vaikutusta? Tai sillä miten tytöt kiinnostuvat? Kuinka paljon kasvatus vaikuttaa harrastuksiin? Onko työttömyys huonon kasvatuksen tulosta?
Olen feministi ja olen kasvattanut lapset noin, en tiedä, miten joku toinen sen tekisi. Olen itse kasvanut perheessä, jossa pojille ja tytöille oli ihan eri säännöt. Olen ihan tietoisesti koettanut välttää niitä asioita, miten minut on kasvatettu.
Kasvatuksella on iso vaikutus itsetuntoon, jos lyttää tai palvoo, niin lopputulos on eri (en siis ole lytännyt enkä palvonut lapsia). Lapsuuden kokemuksilla on vaikutus harrastuksiin eli niillä muumilaulujen laulamisella ja sormiväreillä maalaamisella on oikeasti vaikutusta lapsen kehitykseen. Olen sataan kertaan tääläkin sanonut, että lapsen kasvattaminen aikuiseksi on iso työ vaikka palstamiehet väittävätkin vastaan.
Kenellekään ei ole haittaa siitä, että kouluttautuu niin pitkälle, mitä kyvyt antavat myötä. Työttömyys ei ole yleensä oma valinta, mutta kukaan ei halua huonosti käyttäytyvää öykkäriä työkaveriksi.
Pakko tähän huudella sivusta, että pointti on, kuten on jo tarkennettukin, ettei kasvatuksella voi tähän vaikutta, vaan vika on yhteiskunnallisella tasolla. Tosin jos syyllistät poikaasi ja puhut miehistä samaan tyyliin kuin muut mammat tällä palstalla, niin sitten saat kyllä syyttää myös itseäsikin.
Vierailija kirjoitti:
Syytän äitejä, jotka passaavat poikia aikuisuuteen ja vieläpä sen jälkeenkin, kun asutaan omillaan.
Vai ettekö ole huomanneet tälläistä toimintaa? Moni poika vie pyykkinsä äitille, äiti silittää paidat, äiti tuo ruokaa ja vähän siinä pikkusen siivoaa mennessään.
Miehen kaverit hämmästyi, kun se sanoi silittävänsä itse paitansa. (Ollaan 23-25)
Voi jeesus. Tai pikemminkin, voi äidit, äidit...
Tällaisia mammoja oli paljon ennen paljon enemmän, ja on Etelä-Euroopassa vieläkin (tyypillisesti 30-40% asuu mamman helmoissa). mikä siis olisi looginen johtopäätös...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten syrjäytyminen tulee jatkumaan ja myös jatkaa kasvuaan. 10 vuoden päästä 40% nuorista miehistä tulee olemaan pienituloisia ja parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella. Jo 2000 luvun alussa yrittivät jotkut tutkijat herättää keskustelua miesten suuresta syrjäytymisestä. Turhaan. Aivan turhaa se on nytkin. Osittain siitä syystä että media on vihervassari naisten käsissä. He nostavat pian taas jonkun polttavan yhteiskunnallisen ongelman esiin kuten miksi varusmiehiä kutsutaan miehiksi eikä varushenkilöiksi.
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
No tässähän ollaan selkeästi palaamassa vanhaan; halutut miehet pyörittävät haaremia modernisti FWB-suhteiden muodossa.
eri
Sehän on hyvä. Auliisti jakavat halukkaille. Tosin vieläkään ei tullut vastausta mistä naiset saa parisuhteita jos miehet ei niitä saa.
Tämä on satoja kertoja: Koska miehilläkin on vaatimuksia suhteeseen huolittavalle naiselle ja itseään kunnioittava mies ei halua olla se alempiarvoinen "beta-elättäjä". Siis naiset pelaavat itsensä ulos parisuhdemarkkinoilta ja jäljelle jää ne, joille suhteen laadulla ei ole väliä, kunhan saa pildeä.
Tämä se onkin aina hauska juttu. Naisilla noita vaatimuksia ei saisi olla, koska silloin nainen on pinnallinen. Pitäisi ottaa se harmaa hissukka, koska se niin kovasti haluaa naisen, ja on kilttikin vielä.
Se on niin tavattoman mukava ja kilt-ti, että fantasioi miten naisia raiskataan. Tuohan se ongelma on, sen lisäksi että mies on vätys, joka kaipaa äitiä eikä puolisoa. Eikä riitä sellaisia Justiinoita, jotka ottaisivat sekä äidin että vaimon roolin. Ja vaikka riittäisi, kun ne ei samaan aikaan näytä alusvaatemalleilta, niin eivät kelpaa.
Jos haluaa väkisin puhua parinmuodostuksesta markkinoina, pitäisi hyväksyä markkinatalouden lait. Että jos ei (ihan mistä tahansa syystä) kelpaa, niin se on tuon henkilön realistinen ja oikea markkina-arvo tuolla hetkellä. Mihin asiaan yhteiskunnan ei missään tapauksessa tule sekaantua. Ja jos omaa arvoa haluaa parantaa, pitää se tehdä ihan itse.
Rakkaudestahan ne henkisesti lapsen tasolle jäänet ei tajua mitään, ellei lasketa itserakkautta. Mutta perhettä pitäisi saada, vaikka ominaisuudet hyväksi isäksi eivät riitä, lähellekään.
Jätän nyt ad hominem "argumentit" huomiomatta ja huomautan vain siitä, mikä sinulta jäi kokonaan huomaamatta; alkuperäinen kommentti nimenomaan koskee naisen markkina-arvoa. Katsos kun se ei ole sinun saneltavissasi, mitä mies haluaa, ei edes miehen itsensä. Huonolle suhteelle on nykyään enemmän vaihtoehtoja.
Ihan sama mitä alkuperäinen kommentti koski, ja sivistyssanojen heittely sisällöttömään tekstiin vaan alleviivaa tekstin sisällöttömyyttä. Mitäpä jos vastaisit itse kommenttiin?
Ja miksi maailmassa ulisijat ei käytä niitä vaihtoehtoja, niinhän tekevät naiset kun jäävät yksin ilman omaa toivetta. Hankitaan kissa, ystäviä, mennään yhdistystoimintaan. Ei ulista, että yhteiskunnan pitäisi heille tuoda mies.
Ulina ei ole vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
Ei kaikille naisille tule miestä riittämäänkään. Syrjäytymisen kehityksen huippu tulee uskoakseni olemaan juuri n. 40% nuorista miehistä. Siinä vaiheessa yhteiskunta alkaa ihan oikeasti murentumaan. Nyt vielä voidaan ylenkatsoa ongelmaa ja yrittää lakaista sitä maton alle. Feminismillä ja miesten syrjäytymisellä on suora yhteys.
Oletko ihan tosissasi? Olen feministi ja minun lapset ovat poikia. En ole paaponut poikia pilalle vaan olen vaatinut, että koulu hoidetaan kunnolla ja kotona ei kukaan elä täysihoidossa. Kumpikin poika on muuttanut omilleen, he pesevät pyykkinsä, ostavat ja laittavat ruokansa, osaavat leipoa, siivoavat asuntonsa, pitävät huolen raha-asioistaan, harrastavat ja tapaavat kavereitaan, opiskelevat ja käyvät välillä töissä. Kummallakin on ollut seurustelusuhteita. Kummallakin on hyvä itsetunto, he tietävät olevansa hyviä tyyppejä, mutta he tietävät myös senkin, että he eivät ole sukupuolensa tai muun syyn takia muita parempia tai huonompia.
Feministin kasvattamat pojat ovat hyviä seurustelukumppaneita ja aviomiehiä. Kyllä ne syrjäytyvät ovat niitä, joilta ei ole koskaan vaadittu mitään ja annettu kaikki tarjottimella nenän eteen.
Päätelmäsi on virheellinen. Se miksi pojistasi on tullut tuollaisia on suurelta osin sattuman tulosta, kasvatuksellasi on ollut vain vähän merkitystä. Vai mikä muuten selittää sen, että samojen vanhempien lapset voivat olla ihan erilaisia?
eri
En väittänytkään poikien olevan samanlaisia, kummallakin on ihan erilainen luonne toiseen verrattuna. Heillä on ihan eri harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, he myös opiskelevat ihan eri aloja. Nuo luettelemani on ihan normaaleja asioita, mitä aikuisen pitää osata.
Mutta onko niiden osaaminen sun toiminnan tulosta? Johtaako feministinen kasvatus aina siihen, että pojilla on hyvä itsetunto? Voisiko kaveripiirillä olla vaikutusta? Tai sillä miten tytöt kiinnostuvat? Kuinka paljon kasvatus vaikuttaa harrastuksiin? Onko työttömyys huonon kasvatuksen tulosta?
Olen feministi ja olen kasvattanut lapset noin, en tiedä, miten joku toinen sen tekisi. Olen itse kasvanut perheessä, jossa pojille ja tytöille oli ihan eri säännöt. Olen ihan tietoisesti koettanut välttää niitä asioita, miten minut on kasvatettu.
Kasvatuksella on iso vaikutus itsetuntoon, jos lyttää tai palvoo, niin lopputulos on eri (en siis ole lytännyt enkä palvonut lapsia). Lapsuuden kokemuksilla on vaikutus harrastuksiin eli niillä muumilaulujen laulamisella ja sormiväreillä maalaamisella on oikeasti vaikutusta lapsen kehitykseen. Olen sataan kertaan tääläkin sanonut, että lapsen kasvattaminen aikuiseksi on iso työ vaikka palstamiehet väittävätkin vastaan.
Kenellekään ei ole haittaa siitä, että kouluttautuu niin pitkälle, mitä kyvyt antavat myötä. Työttömyys ei ole yleensä oma valinta, mutta kukaan ei halua huonosti käyttäytyvää öykkäriä työkaveriksi.
Pakko tähän huudella sivusta, että pointti on, kuten on jo tarkennettukin, ettei kasvatuksella voi tähän vaikutta, vaan vika on yhteiskunnallisella tasolla. Tosin jos syyllistät poikaasi ja puhut miehistä samaan tyyliin kuin muut mammat tällä palstalla, niin sitten saat kyllä syyttää myös itseäsikin.
Mikä ihmeen ongelma? Eihän noilla pojilla mitään ongelmaa ole, sinulla on. Ja kasvatuksella voidaan vaikuttaa paljonkin, ihan sukupuolesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten syrjäytyminen tulee jatkumaan ja myös jatkaa kasvuaan. 10 vuoden päästä 40% nuorista miehistä tulee olemaan pienituloisia ja parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella. Jo 2000 luvun alussa yrittivät jotkut tutkijat herättää keskustelua miesten suuresta syrjäytymisestä. Turhaan. Aivan turhaa se on nytkin. Osittain siitä syystä että media on vihervassari naisten käsissä. He nostavat pian taas jonkun polttavan yhteiskunnallisen ongelman esiin kuten miksi varusmiehiä kutsutaan miehiksi eikä varushenkilöiksi.
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
No tässähän ollaan selkeästi palaamassa vanhaan; halutut miehet pyörittävät haaremia modernisti FWB-suhteiden muodossa.
eri
Sehän on hyvä. Auliisti jakavat halukkaille. Tosin vieläkään ei tullut vastausta mistä naiset saa parisuhteita jos miehet ei niitä saa.
Tämä on satoja kertoja: Koska miehilläkin on vaatimuksia suhteeseen huolittavalle naiselle ja itseään kunnioittava mies ei halua olla se alempiarvoinen "beta-elättäjä". Siis naiset pelaavat itsensä ulos parisuhdemarkkinoilta ja jäljelle jää ne, joille suhteen laadulla ei ole väliä, kunhan saa pildeä.
Aikaisemmin tässä ketjussa oltiin sitä mieltä että ei naisten kuulu nuorena opiskella ja tehdä töitä vaan lapsia ja olla miehen elätettävänä. Ei mennyt kauaa että taas päästiin siihen että mies ei halua elättää ketään.
Tähän jäi kommentoimatta, osin sen takia, että johtopäätös nyt on taas luokkaa "luen sen niin kuin itse haluan". Mitään en elättämisestä puhunut, ja toisaalta en ole ainut kommentoija täällä. Ei miehet ole mikään yhtenäinen massa.
Tämä vaatisi melkein uuden ketjun, mutta kysyn nyt tässä: Miksi naisten argumentointi on näissä ketjussa näin heikolla tasolla? Valtaosa kommenteista sisältävät jonkinlaisen argumentointivirheen. Vaikuttaa ettei ole edes halua ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytän äitejä, jotka passaavat poikia aikuisuuteen ja vieläpä sen jälkeenkin, kun asutaan omillaan.
Vai ettekö ole huomanneet tälläistä toimintaa? Moni poika vie pyykkinsä äitille, äiti silittää paidat, äiti tuo ruokaa ja vähän siinä pikkusen siivoaa mennessään.
Miehen kaverit hämmästyi, kun se sanoi silittävänsä itse paitansa. (Ollaan 23-25)
Voi jeesus. Tai pikemminkin, voi äidit, äidit...
Tällaisia mammoja oli paljon ennen paljon enemmän, ja on Etelä-Euroopassa vieläkin (tyypillisesti 30-40% asuu mamman helmoissa). mikä siis olisi looginen johtopäätös...?
Tästä päättelen sen, että [kun poikalapset kasvatetaan ''pojat on poikia'' tyyliin, ja tyttölapsille korostetaan koulun tärkeyttä sekä opetetaan ottamaan vastuu kotitöistä ihan itse ja pärjäämään itse] pojat syrjäytyvät herkemmin.
Toki voin olla väärässä, en minä sitä sano. Olen vain varma kasvatuksen merkityksestä.
Ketjussa toistuu kaava. Kun miehet puhuvat tyttöystävän saamisen vaikeudesta nuorina, naiset vastaavat:
"Miksi pitäisi perustaa perhe nuorena"
- missään ei ole puhuttu perheen perustamisesta
"Miksi pitäisi ryhtyä miehen elätettäväksi"
- missään ei ole puhuttu miehen elätettävänä olemisesta
Naiset siis automaattisesti olettavat että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Sitä ennen betamies on epäkiinnostava ja tarpeeton. Ellei oma taso riitä alfan sitouttamiseen, alfan kanssa voi aina harrastaa seksiä kunhan ei vaadi parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
Ei kaikille naisille tule miestä riittämäänkään. Syrjäytymisen kehityksen huippu tulee uskoakseni olemaan juuri n. 40% nuorista miehistä. Siinä vaiheessa yhteiskunta alkaa ihan oikeasti murentumaan. Nyt vielä voidaan ylenkatsoa ongelmaa ja yrittää lakaista sitä maton alle. Feminismillä ja miesten syrjäytymisellä on suora yhteys.
Oletko ihan tosissasi? Olen feministi ja minun lapset ovat poikia. En ole paaponut poikia pilalle vaan olen vaatinut, että koulu hoidetaan kunnolla ja kotona ei kukaan elä täysihoidossa. Kumpikin poika on muuttanut omilleen, he pesevät pyykkinsä, ostavat ja laittavat ruokansa, osaavat leipoa, siivoavat asuntonsa, pitävät huolen raha-asioistaan, harrastavat ja tapaavat kavereitaan, opiskelevat ja käyvät välillä töissä. Kummallakin on ollut seurustelusuhteita. Kummallakin on hyvä itsetunto, he tietävät olevansa hyviä tyyppejä, mutta he tietävät myös senkin, että he eivät ole sukupuolensa tai muun syyn takia muita parempia tai huonompia.
Feministin kasvattamat pojat ovat hyviä seurustelukumppaneita ja aviomiehiä. Kyllä ne syrjäytyvät ovat niitä, joilta ei ole koskaan vaadittu mitään ja annettu kaikki tarjottimella nenän eteen.
Päätelmäsi on virheellinen. Se miksi pojistasi on tullut tuollaisia on suurelta osin sattuman tulosta, kasvatuksellasi on ollut vain vähän merkitystä. Vai mikä muuten selittää sen, että samojen vanhempien lapset voivat olla ihan erilaisia?
eri
En väittänytkään poikien olevan samanlaisia, kummallakin on ihan erilainen luonne toiseen verrattuna. Heillä on ihan eri harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, he myös opiskelevat ihan eri aloja. Nuo luettelemani on ihan normaaleja asioita, mitä aikuisen pitää osata.
Mutta onko niiden osaaminen sun toiminnan tulosta? Johtaako feministinen kasvatus aina siihen, että pojilla on hyvä itsetunto? Voisiko kaveripiirillä olla vaikutusta? Tai sillä miten tytöt kiinnostuvat? Kuinka paljon kasvatus vaikuttaa harrastuksiin? Onko työttömyys huonon kasvatuksen tulosta?
Olen feministi ja olen kasvattanut lapset noin, en tiedä, miten joku toinen sen tekisi. Olen itse kasvanut perheessä, jossa pojille ja tytöille oli ihan eri säännöt. Olen ihan tietoisesti koettanut välttää niitä asioita, miten minut on kasvatettu.
Kasvatuksella on iso vaikutus itsetuntoon, jos lyttää tai palvoo, niin lopputulos on eri (en siis ole lytännyt enkä palvonut lapsia). Lapsuuden kokemuksilla on vaikutus harrastuksiin eli niillä muumilaulujen laulamisella ja sormiväreillä maalaamisella on oikeasti vaikutusta lapsen kehitykseen. Olen sataan kertaan tääläkin sanonut, että lapsen kasvattaminen aikuiseksi on iso työ vaikka palstamiehet väittävätkin vastaan.
Kenellekään ei ole haittaa siitä, että kouluttautuu niin pitkälle, mitä kyvyt antavat myötä. Työttömyys ei ole yleensä oma valinta, mutta kukaan ei halua huonosti käyttäytyvää öykkäriä työkaveriksi.
Pakko tähän huudella sivusta, että pointti on, kuten on jo tarkennettukin, ettei kasvatuksella voi tähän vaikutta, vaan vika on yhteiskunnallisella tasolla. Tosin jos syyllistät poikaasi ja puhut miehistä samaan tyyliin kuin muut mammat tällä palstalla, niin sitten saat kyllä syyttää myös itseäsikin.
En syyttäisi yhteiskuntaa, jos olisin antanut "poikien olla poikia" ja käyttäytyä huonosti, jättää läksyt hoitamatta, tehnyt kaiken heille valmiiksi, antanut heidän olla ottamatta vastuuta teoistaan ja kertonut, että miehet on joka asiassa naisia parempia ja vaimo sitten hoitaa ikävät kotityöt. Syyllistäminen ei ole kuulunut kasvatuskeinoihini koskaan.
Ihan turha väittää, etteikö kasvatuksella olisi vaikutusta lapsen kehitykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten syrjäytyminen tulee jatkumaan ja myös jatkaa kasvuaan. 10 vuoden päästä 40% nuorista miehistä tulee olemaan pienituloisia ja parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella. Jo 2000 luvun alussa yrittivät jotkut tutkijat herättää keskustelua miesten suuresta syrjäytymisestä. Turhaan. Aivan turhaa se on nytkin. Osittain siitä syystä että media on vihervassari naisten käsissä. He nostavat pian taas jonkun polttavan yhteiskunnallisen ongelman esiin kuten miksi varusmiehiä kutsutaan miehiksi eikä varushenkilöiksi.
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
No tässähän ollaan selkeästi palaamassa vanhaan; halutut miehet pyörittävät haaremia modernisti FWB-suhteiden muodossa.
eri
Sehän on hyvä. Auliisti jakavat halukkaille. Tosin vieläkään ei tullut vastausta mistä naiset saa parisuhteita jos miehet ei niitä saa.
Tämä on satoja kertoja: Koska miehilläkin on vaatimuksia suhteeseen huolittavalle naiselle ja itseään kunnioittava mies ei halua olla se alempiarvoinen "beta-elättäjä". Siis naiset pelaavat itsensä ulos parisuhdemarkkinoilta ja jäljelle jää ne, joille suhteen laadulla ei ole väliä, kunhan saa pildeä.
Tämä se onkin aina hauska juttu. Naisilla noita vaatimuksia ei saisi olla, koska silloin nainen on pinnallinen. Pitäisi ottaa se harmaa hissukka, koska se niin kovasti haluaa naisen, ja on kilttikin vielä.
Se on niin tavattoman mukava ja kilt-ti, että fantasioi miten naisia raiskataan. Tuohan se ongelma on, sen lisäksi että mies on vätys, joka kaipaa äitiä eikä puolisoa. Eikä riitä sellaisia Justiinoita, jotka ottaisivat sekä äidin että vaimon roolin. Ja vaikka riittäisi, kun ne ei samaan aikaan näytä alusvaatemalleilta, niin eivät kelpaa.
Jos haluaa väkisin puhua parinmuodostuksesta markkinoina, pitäisi hyväksyä markkinatalouden lait. Että jos ei (ihan mistä tahansa syystä) kelpaa, niin se on tuon henkilön realistinen ja oikea markkina-arvo tuolla hetkellä. Mihin asiaan yhteiskunnan ei missään tapauksessa tule sekaantua. Ja jos omaa arvoa haluaa parantaa, pitää se tehdä ihan itse.
Rakkaudestahan ne henkisesti lapsen tasolle jäänet ei tajua mitään, ellei lasketa itserakkautta. Mutta perhettä pitäisi saada, vaikka ominaisuudet hyväksi isäksi eivät riitä, lähellekään.
Jätän nyt ad hominem "argumentit" huomiomatta ja huomautan vain siitä, mikä sinulta jäi kokonaan huomaamatta; alkuperäinen kommentti nimenomaan koskee naisen markkina-arvoa. Katsos kun se ei ole sinun saneltavissasi, mitä mies haluaa, ei edes miehen itsensä. Huonolle suhteelle on nykyään enemmän vaihtoehtoja.
Ihan sama mitä alkuperäinen kommentti koski, ja sivistyssanojen heittely sisällöttömään tekstiin vaan alleviivaa tekstin sisällöttömyyttä. Mitäpä jos vastaisit itse kommenttiin?
Ja miksi maailmassa ulisijat ei käytä niitä vaihtoehtoja, niinhän tekevät naiset kun jäävät yksin ilman omaa toivetta. Hankitaan kissa, ystäviä, mennään yhdistystoimintaan. Ei ulista, että yhteiskunnan pitäisi heille tuoda mies.
Ulina ei ole vaihtoehto.
Selittäisitkö milla tavalla vastaukseni on sisällötön?
Ja alkuperäinen kommenttisi ei sisällä kysymysmerkkiä, joten voisitko tarkentaa, mikä oli kysymys?
Nuoret naiset yleensä tietävät, mitä elämältään haluavat. He myös näkevät vaivaa saavuttaakseen nämä asiat. Jos he huomaavat, että jokin asia ei ole mahdollinen, he muuttavat suunnitelmiaan. Luopuvat yhdestä haaveesta ja alkavat haaveilla jostain sellaisesta, joka on mahdollista saavuttaa. Vain harva nainen laittaa 17-vuotiaana kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja istuvat odottamaan, että elämä antaa heille kaiken heidän haluamansa vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään tyttöinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
Ei kaikille naisille tule miestä riittämäänkään. Syrjäytymisen kehityksen huippu tulee uskoakseni olemaan juuri n. 40% nuorista miehistä. Siinä vaiheessa yhteiskunta alkaa ihan oikeasti murentumaan. Nyt vielä voidaan ylenkatsoa ongelmaa ja yrittää lakaista sitä maton alle. Feminismillä ja miesten syrjäytymisellä on suora yhteys.
Oletko ihan tosissasi? Olen feministi ja minun lapset ovat poikia. En ole paaponut poikia pilalle vaan olen vaatinut, että koulu hoidetaan kunnolla ja kotona ei kukaan elä täysihoidossa. Kumpikin poika on muuttanut omilleen, he pesevät pyykkinsä, ostavat ja laittavat ruokansa, osaavat leipoa, siivoavat asuntonsa, pitävät huolen raha-asioistaan, harrastavat ja tapaavat kavereitaan, opiskelevat ja käyvät välillä töissä. Kummallakin on ollut seurustelusuhteita. Kummallakin on hyvä itsetunto, he tietävät olevansa hyviä tyyppejä, mutta he tietävät myös senkin, että he eivät ole sukupuolensa tai muun syyn takia muita parempia tai huonompia.
Feministin kasvattamat pojat ovat hyviä seurustelukumppaneita ja aviomiehiä. Kyllä ne syrjäytyvät ovat niitä, joilta ei ole koskaan vaadittu mitään ja annettu kaikki tarjottimella nenän eteen.
Päätelmäsi on virheellinen. Se miksi pojistasi on tullut tuollaisia on suurelta osin sattuman tulosta, kasvatuksellasi on ollut vain vähän merkitystä. Vai mikä muuten selittää sen, että samojen vanhempien lapset voivat olla ihan erilaisia?
eri
En väittänytkään poikien olevan samanlaisia, kummallakin on ihan erilainen luonne toiseen verrattuna. Heillä on ihan eri harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, he myös opiskelevat ihan eri aloja. Nuo luettelemani on ihan normaaleja asioita, mitä aikuisen pitää osata.
Mutta onko niiden osaaminen sun toiminnan tulosta? Johtaako feministinen kasvatus aina siihen, että pojilla on hyvä itsetunto? Voisiko kaveripiirillä olla vaikutusta? Tai sillä miten tytöt kiinnostuvat? Kuinka paljon kasvatus vaikuttaa harrastuksiin? Onko työttömyys huonon kasvatuksen tulosta?
Olen feministi ja olen kasvattanut lapset noin, en tiedä, miten joku toinen sen tekisi. Olen itse kasvanut perheessä, jossa pojille ja tytöille oli ihan eri säännöt. Olen ihan tietoisesti koettanut välttää niitä asioita, miten minut on kasvatettu.
Kasvatuksella on iso vaikutus itsetuntoon, jos lyttää tai palvoo, niin lopputulos on eri (en siis ole lytännyt enkä palvonut lapsia). Lapsuuden kokemuksilla on vaikutus harrastuksiin eli niillä muumilaulujen laulamisella ja sormiväreillä maalaamisella on oikeasti vaikutusta lapsen kehitykseen. Olen sataan kertaan tääläkin sanonut, että lapsen kasvattaminen aikuiseksi on iso työ vaikka palstamiehet väittävätkin vastaan.
Kenellekään ei ole haittaa siitä, että kouluttautuu niin pitkälle, mitä kyvyt antavat myötä. Työttömyys ei ole yleensä oma valinta, mutta kukaan ei halua huonosti käyttäytyvää öykkäriä työkaveriksi.
Pakko tähän huudella sivusta, että pointti on, kuten on jo tarkennettukin, ettei kasvatuksella voi tähän vaikutta, vaan vika on yhteiskunnallisella tasolla. Tosin jos syyllistät poikaasi ja puhut miehistä samaan tyyliin kuin muut mammat tällä palstalla, niin sitten saat kyllä syyttää myös itseäsikin.
Mikä ihmeen ongelma? Eihän noilla pojilla mitään ongelmaa ole, sinulla on. Ja kasvatuksella voidaan vaikuttaa paljonkin, ihan sukupuolesta riippumatta.
Milleniaalit on pilalle mennyt sukupolvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten syrjäytyminen tulee jatkumaan ja myös jatkaa kasvuaan. 10 vuoden päästä 40% nuorista miehistä tulee olemaan pienituloisia ja parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella. Jo 2000 luvun alussa yrittivät jotkut tutkijat herättää keskustelua miesten suuresta syrjäytymisestä. Turhaan. Aivan turhaa se on nytkin. Osittain siitä syystä että media on vihervassari naisten käsissä. He nostavat pian taas jonkun polttavan yhteiskunnallisen ongelman esiin kuten miksi varusmiehiä kutsutaan miehiksi eikä varushenkilöiksi.
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
No tässähän ollaan selkeästi palaamassa vanhaan; halutut miehet pyörittävät haaremia modernisti FWB-suhteiden muodossa.
eri
Sehän on hyvä. Auliisti jakavat halukkaille. Tosin vieläkään ei tullut vastausta mistä naiset saa parisuhteita jos miehet ei niitä saa.
Tämä on satoja kertoja: Koska miehilläkin on vaatimuksia suhteeseen huolittavalle naiselle ja itseään kunnioittava mies ei halua olla se alempiarvoinen "beta-elättäjä". Siis naiset pelaavat itsensä ulos parisuhdemarkkinoilta ja jäljelle jää ne, joille suhteen laadulla ei ole väliä, kunhan saa pildeä.
Aikaisemmin tässä ketjussa oltiin sitä mieltä että ei naisten kuulu nuorena opiskella ja tehdä töitä vaan lapsia ja olla miehen elätettävänä. Ei mennyt kauaa että taas päästiin siihen että mies ei halua elättää ketään.
Tähän jäi kommentoimatta, osin sen takia, että johtopäätös nyt on taas luokkaa "luen sen niin kuin itse haluan". Mitään en elättämisestä puhunut, ja toisaalta en ole ainut kommentoija täällä. Ei miehet ole mikään yhtenäinen massa.
Tämä vaatisi melkein uuden ketjun, mutta kysyn nyt tässä: Miksi naisten argumentointi on näissä ketjussa näin heikolla tasolla? Valtaosa kommenteista sisältävät jonkinlaisen argumentointivirheen. Vaikuttaa ettei ole edes halua ymmärtää?
No niinhän sinä teet, kun et pysty vastaamaan asiallisiin kysymyksiin, aloitat uuden ketjun. Vastaa siihen markkinakysymykseen: jos kerran pariutuminen on markkinaa, niin eikö kunkin oikea markkina-arvo määräydy ihan oikein siellä markkinoilla? Eikä siihen pidä yhteiskunnan mennä sorkkimaan, se ei enää olisi markkinataloutta.
Tämä on kai eräänlainen ulisijoiden päiväkoti, pääsee kirjoittamaan naisten kanssa, ja se on lähin kontakti mihin pääsee. Eikö kannattaisi muuttaa sitä omaa elämää?
121212 kirjoitti:
Ketjussa toistuu kaava. Kun miehet puhuvat tyttöystävän saamisen vaikeudesta nuorina, naiset vastaavat:
"Miksi pitäisi perustaa perhe nuorena"
- missään ei ole puhuttu perheen perustamisesta
"Miksi pitäisi ryhtyä miehen elätettäväksi"
- missään ei ole puhuttu miehen elätettävänä olemisestaNaiset siis automaattisesti olettavat että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Sitä ennen betamies on epäkiinnostava ja tarpeeton. Ellei oma taso riitä alfan sitouttamiseen, alfan kanssa voi aina harrastaa seksiä kunhan ei vaadi parisuhdetta.
(sivusta hypännyt tähän kommentoimaan)
Muista, että tätä sivua ei kannata ottaa 1. tosissaan 2. mielipiteiden muodostamiseen naisista tai miehistä (3. et edes voi muodostaa sellaista mielipidettä, kuten et voi vasen- tai oikeakätisistäkään)
Vierailija kirjoitti:
Nuoret naiset yleensä tietävät, mitä elämältään haluavat. He myös näkevät vaivaa saavuttaakseen nämä asiat. Jos he huomaavat, että jokin asia ei ole mahdollinen, he muuttavat suunnitelmiaan. Luopuvat yhdestä haaveesta ja alkavat haaveilla jostain sellaisesta, joka on mahdollista saavuttaa. Vain harva nainen laittaa 17-vuotiaana kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja istuvat odottamaan, että elämä antaa heille kaiken heidän haluamansa vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään tyttöinä.
Mutta millaisella nuorella "naisella" on alle 25-vuotiaana yli 100 seksipartneria.
"live, love, laugh"
121212 kirjoitti:
Ketjussa toistuu kaava. Kun miehet puhuvat tyttöystävän saamisen vaikeudesta nuorina, naiset vastaavat:
"Miksi pitäisi perustaa perhe nuorena"
- missään ei ole puhuttu perheen perustamisesta
"Miksi pitäisi ryhtyä miehen elätettäväksi"
- missään ei ole puhuttu miehen elätettävänä olemisestaNaiset siis automaattisesti olettavat että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Sitä ennen betamies on epäkiinnostava ja tarpeeton. Ellei oma taso riitä alfan sitouttamiseen, alfan kanssa voi aina harrastaa seksiä kunhan ei vaadi parisuhdetta.
Joko jaksat provota vuodesta toiseen tai sitten elät jossain ihan ihmeellisessä sisäisessä maailmassa, missä ei ole mitään kosketusta todellisuuteen. Nuoret aikuiset tapailevat, sekstailevat ja seurustelevat. Osa löytää "sen oikean" jo nuorena ja päätyy yhteen (avo- tai avioliittoon lapsilla tai ilman) ensimmäisen tai toisen seurustelukumppaninsa kanssa, osalle kertyy enemmän "harjoittelua" ja pitempiä sinkkujaksoja. Jotkut haluavat seksiä sinkkunakin, jotkut vain parisuhteessa. Ei ole naisia, jotka olettavat, että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Et varmaan edes tajua, miltä tuollainen lause kuulostaa normaaleissa parisuhteissa olleesta ihmisestä. Yhtä oudolta kuin jos kysyisit äidiltäsi, onnistuiko tämä sitouttamaan alfan vai pyörikö vain k-karuselleissa kunnes halusi betaisäsi pyörittämään perhearkea...
121212 kirjoitti:
Ketjussa toistuu kaava. Kun miehet puhuvat tyttöystävän saamisen vaikeudesta nuorina, naiset vastaavat:
"Miksi pitäisi perustaa perhe nuorena"
- missään ei ole puhuttu perheen perustamisesta
"Miksi pitäisi ryhtyä miehen elätettäväksi"
- missään ei ole puhuttu miehen elätettävänä olemisestaNaiset siis automaattisesti olettavat että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Sitä ennen betamies on epäkiinnostava ja tarpeeton. Ellei oma taso riitä alfan sitouttamiseen, alfan kanssa voi aina harrastaa seksiä kunhan ei vaadi parisuhdetta.
Jos aloittaa seurustelun nuorena, niin hyvin usein se tarkoittaa sitä, että opiskelut eivät ole vielä alkaneet. Otetaan nyt esimerkiksi kaksi 18-vuotiasta, jotka alkavat seurustelemaan. Jos opiskelun aloittaminen tarkoittaa paikkakunnan vaihtoa, niin pitääkö kummankin valita itselle mieluinen ala sen mukaan, missä toinenkin pystyy omaansa opiskelemaan. Miten tehdään sitten, jos toinen haluaa paikkakunnalle x ja toinen paikkakunnalle y? Entä jos toinen ei halua muuttaa kotipaikkakunnaltaan minnekään? Monta vuotta etäsuhteessa on hyvä olla?
En tiedä, onko se miehille jotenkin helppoa elää omaa elämää omien mielihalujen mukaan ja roikottaa tyttöystävää siinä mukana. Sitten tyttöystävälle on aikaa pikku pätkä sen mukaan, miten miehelle sopii. En jaksa uskoa, että nykynaiset jaksavat istua kotona odotellen, milloin mies ehtii ottaa yhteyttä.
Jätän nyt ad hominem "argumentit" huomiomatta ja huomautan vain siitä, mikä sinulta jäi kokonaan huomaamatta; alkuperäinen kommentti nimenomaan koskee naisen markkina-arvoa. Katsos kun se ei ole sinun saneltavissasi, mitä mies haluaa, ei edes miehen itsensä. Huonolle suhteelle on nykyään enemmän vaihtoehtoja.