Nuorten miesten asema
Nuorista miehistä lähes 20% on pienituloisia, ja se on paljon se. Raaka tosiasia on se, ettei näillä 20% ole toivoakaan saada naista. Täten he eivät Saa lapsiakaan. 87% Alle 30 vuotiaista miehistä on lapsettomia.
Tässä yhteiskunnassa on jotain pahasti pielessä kun se mihin kiinnitetään huomiota on ettei palomiehiä sanottaisi palomiehiksi ja samaan aikaan valtavilla määrillä miehiä menee elämä täysin hukkaan.
Kommentit (746)
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Ketjussa toistuu kaava. Kun miehet puhuvat tyttöystävän saamisen vaikeudesta nuorina, naiset vastaavat:
"Miksi pitäisi perustaa perhe nuorena"
- missään ei ole puhuttu perheen perustamisesta
"Miksi pitäisi ryhtyä miehen elätettäväksi"
- missään ei ole puhuttu miehen elätettävänä olemisestaNaiset siis automaattisesti olettavat että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Sitä ennen betamies on epäkiinnostava ja tarpeeton. Ellei oma taso riitä alfan sitouttamiseen, alfan kanssa voi aina harrastaa seksiä kunhan ei vaadi parisuhdetta.
Joko jaksat provota vuodesta toiseen tai sitten elät jossain ihan ihmeellisessä sisäisessä maailmassa, missä ei ole mitään kosketusta todellisuuteen. Nuoret aikuiset tapailevat, sekstailevat ja seurustelevat. Osa löytää "sen oikean" jo nuorena ja päätyy yhteen (avo- tai avioliittoon lapsilla tai ilman) ensimmäisen tai toisen seurustelukumppaninsa kanssa, osalle kertyy enemmän "harjoittelua" ja pitempiä sinkkujaksoja. Jotkut haluavat seksiä sinkkunakin, jotkut vain parisuhteessa. Ei ole naisia, jotka olettavat, että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Et varmaan edes tajua, miltä tuollainen lause kuulostaa normaaleissa parisuhteissa olleesta ihmisestä. Yhtä oudolta kuin jos kysyisit äidiltäsi, onnistuiko tämä sitouttamaan alfan vai pyörikö vain k-karuselleissa kunnes halusi betaisäsi pyörittämään perhearkea...
Muistelen, että 1212 on kertonut olevansa puoliksi venäläinen. Oletan sen vaikuttavan hänen käsitykseensä parisuhteista ylipäätään. Uskon sen myös näkyvän tavassa, miten hänet on kasvatettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret naiset yleensä tietävät, mitä elämältään haluavat. He myös näkevät vaivaa saavuttaakseen nämä asiat. Jos he huomaavat, että jokin asia ei ole mahdollinen, he muuttavat suunnitelmiaan. Luopuvat yhdestä haaveesta ja alkavat haaveilla jostain sellaisesta, joka on mahdollista saavuttaa. Vain harva nainen laittaa 17-vuotiaana kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja istuvat odottamaan, että elämä antaa heille kaiken heidän haluamansa vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään tyttöinä.
Mutta millaisella nuorella "naisella" on alle 25-vuotiaana yli 100 seksipartneria.
"live, love, laugh"
Aika harvalla.
121212 kirjoitti:
Ketjussa toistuu kaava. Kun miehet puhuvat tyttöystävän saamisen vaikeudesta nuorina, naiset vastaavat:
"Miksi pitäisi perustaa perhe nuorena"
- missään ei ole puhuttu perheen perustamisesta
"Miksi pitäisi ryhtyä miehen elätettäväksi"
- missään ei ole puhuttu miehen elätettävänä olemisestaNaiset siis automaattisesti olettavat että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Sitä ennen betamies on epäkiinnostava ja tarpeeton. Ellei oma taso riitä alfan sitouttamiseen, alfan kanssa voi aina harrastaa seksiä kunhan ei vaadi parisuhdetta.
Tähän on olemassa täysin looginen syy. Naiset eivät seurustele sellaisen miehen kanssa, jota kohtaan heillä ei ole tunteita. Poikaystävää kohtaan on tunteita ja sen vuoksi nainen ottaa poikaystävänsä ja tämän tunteet huomioon tehdessään erilaisia päätöksiä elämässään. Jos naisen suunnitelmissa on tehdä vielä asioita - kuten paikkakunnan vaihto, opiskelu tai työharjoittelu ulkomailla tms - nainen kokee huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä päättäessään seurustelusuhteen näiden asioiden vuoksi.
Ymmärrän, että sinua ei ehkä haittaa, jos tyttöystäväsi yks kaks pistääkin välit poikki ja lähtee toiselle puolelle maapalloa. On kuitenkin paljon miehiä, jotka ihan oikeasti tuntevat mielipahaa tullessaan jätetyiksi.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret naiset yleensä tietävät, mitä elämältään haluavat. He myös näkevät vaivaa saavuttaakseen nämä asiat. Jos he huomaavat, että jokin asia ei ole mahdollinen, he muuttavat suunnitelmiaan. Luopuvat yhdestä haaveesta ja alkavat haaveilla jostain sellaisesta, joka on mahdollista saavuttaa. Vain harva nainen laittaa 17-vuotiaana kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja istuvat odottamaan, että elämä antaa heille kaiken heidän haluamansa vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään tyttöinä.
Ilmeisesti tuossakin asiassa naiset ovat parhaimmillaan 17-22v ikäisinä. Koska tuota vanhemmilla naisilla tuntuu olevan suuria vaikeuksia päättää mitä he haluavat. Elämä on yhtä vaihetta ja muutosta kun yksi, yleensä epärealistinen haave, vaihtuu toiseen.
Tuota vaivannäköä en ole havainnut. Jo kesäkuntoon laihduttaminen on monille mahdoton projekti.
Pidä sinä huoli vain omasta painostasi. Sinun vallassa ei ole määrätä, kenen pitäisi laihduttaa kesäksi tai talveksi.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret naiset yleensä tietävät, mitä elämältään haluavat. He myös näkevät vaivaa saavuttaakseen nämä asiat. Jos he huomaavat, että jokin asia ei ole mahdollinen, he muuttavat suunnitelmiaan. Luopuvat yhdestä haaveesta ja alkavat haaveilla jostain sellaisesta, joka on mahdollista saavuttaa. Vain harva nainen laittaa 17-vuotiaana kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja istuvat odottamaan, että elämä antaa heille kaiken heidän haluamansa vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään tyttöinä.
Ilmeisesti tuossakin asiassa naiset ovat parhaimmillaan 17-22v ikäisinä. Koska tuota vanhemmilla naisilla tuntuu olevan suuria vaikeuksia päättää mitä he haluavat. Elämä on yhtä vaihetta ja muutosta kun yksi, yleensä epärealistinen haave, vaihtuu toiseen.
Tuota vaivannäköä en ole havainnut. Jo kesäkuntoon laihduttaminen on monille mahdoton projekti.
No nyt mennään kyllä asiasta aidanseipääseen ja ihan huolella! :D Mitäs osaa ja arpaa meillä vanhemmilla naisilla nyt tässä keskustelussa oli??!? Kysele ihan rauhassa jos on kysyttävää, vastaan kyllä parhaimpani mukaan. Olenhan elänyt kaikki ikävuodet nuoresta keski-ikään saakka!
N48
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
Ei kaikille naisille tule miestä riittämäänkään. Syrjäytymisen kehityksen huippu tulee uskoakseni olemaan juuri n. 40% nuorista miehistä. Siinä vaiheessa yhteiskunta alkaa ihan oikeasti murentumaan. Nyt vielä voidaan ylenkatsoa ongelmaa ja yrittää lakaista sitä maton alle. Feminismillä ja miesten syrjäytymisellä on suora yhteys.
Oletko ihan tosissasi? Olen feministi ja minun lapset ovat poikia. En ole paaponut poikia pilalle vaan olen vaatinut, että koulu hoidetaan kunnolla ja kotona ei kukaan elä täysihoidossa. Kumpikin poika on muuttanut omilleen, he pesevät pyykkinsä, ostavat ja laittavat ruokansa, osaavat leipoa, siivoavat asuntonsa, pitävät huolen raha-asioistaan, harrastavat ja tapaavat kavereitaan, opiskelevat ja käyvät välillä töissä. Kummallakin on ollut seurustelusuhteita. Kummallakin on hyvä itsetunto, he tietävät olevansa hyviä tyyppejä, mutta he tietävät myös senkin, että he eivät ole sukupuolensa tai muun syyn takia muita parempia tai huonompia.
Feministin kasvattamat pojat ovat hyviä seurustelukumppaneita ja aviomiehiä. Kyllä ne syrjäytyvät ovat niitä, joilta ei ole koskaan vaadittu mitään ja annettu kaikki tarjottimella nenän eteen.
Päätelmäsi on virheellinen. Se miksi pojistasi on tullut tuollaisia on suurelta osin sattuman tulosta, kasvatuksellasi on ollut vain vähän merkitystä. Vai mikä muuten selittää sen, että samojen vanhempien lapset voivat olla ihan erilaisia?
eri
En väittänytkään poikien olevan samanlaisia, kummallakin on ihan erilainen luonne toiseen verrattuna. Heillä on ihan eri harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, he myös opiskelevat ihan eri aloja. Nuo luettelemani on ihan normaaleja asioita, mitä aikuisen pitää osata.
Mutta onko niiden osaaminen sun toiminnan tulosta? Johtaako feministinen kasvatus aina siihen, että pojilla on hyvä itsetunto? Voisiko kaveripiirillä olla vaikutusta? Tai sillä miten tytöt kiinnostuvat? Kuinka paljon kasvatus vaikuttaa harrastuksiin? Onko työttömyys huonon kasvatuksen tulosta?
Olen feministi ja olen kasvattanut lapset noin, en tiedä, miten joku toinen sen tekisi. Olen itse kasvanut perheessä, jossa pojille ja tytöille oli ihan eri säännöt. Olen ihan tietoisesti koettanut välttää niitä asioita, miten minut on kasvatettu.
Kasvatuksella on iso vaikutus itsetuntoon, jos lyttää tai palvoo, niin lopputulos on eri (en siis ole lytännyt enkä palvonut lapsia). Lapsuuden kokemuksilla on vaikutus harrastuksiin eli niillä muumilaulujen laulamisella ja sormiväreillä maalaamisella on oikeasti vaikutusta lapsen kehitykseen. Olen sataan kertaan tääläkin sanonut, että lapsen kasvattaminen aikuiseksi on iso työ vaikka palstamiehet väittävätkin vastaan.
Kenellekään ei ole haittaa siitä, että kouluttautuu niin pitkälle, mitä kyvyt antavat myötä. Työttömyys ei ole yleensä oma valinta, mutta kukaan ei halua huonosti käyttäytyvää öykkäriä työkaveriksi.
Pakko tähän huudella sivusta, että pointti on, kuten on jo tarkennettukin, ettei kasvatuksella voi tähän vaikutta, vaan vika on yhteiskunnallisella tasolla. Tosin jos syyllistät poikaasi ja puhut miehistä samaan tyyliin kuin muut mammat tällä palstalla, niin sitten saat kyllä syyttää myös itseäsikin.
Mikä ihmeen ongelma? Eihän noilla pojilla mitään ongelmaa ole, sinulla on. Ja kasvatuksella voidaan vaikuttaa paljonkin, ihan sukupuolesta riippumatta.
Eihän noilla pohilla mitään ongelmaa (vaikka ongelmat ovat aina tapetilla) - voimme siis päättää keskustelun? Kasvatuksen vaikutuksesta voidaan kiistellä, joka tapauksessa et voi vaikuttaa siihen, mitä nuori aikuinen itse päättä ja ne päätökset tapahtuvat yhteiskunnan puitteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Ketjussa toistuu kaava. Kun miehet puhuvat tyttöystävän saamisen vaikeudesta nuorina, naiset vastaavat:
"Miksi pitäisi perustaa perhe nuorena"
- missään ei ole puhuttu perheen perustamisesta
"Miksi pitäisi ryhtyä miehen elätettäväksi"
- missään ei ole puhuttu miehen elätettävänä olemisestaNaiset siis automaattisesti olettavat että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Sitä ennen betamies on epäkiinnostava ja tarpeeton. Ellei oma taso riitä alfan sitouttamiseen, alfan kanssa voi aina harrastaa seksiä kunhan ei vaadi parisuhdetta.
Joko jaksat provota vuodesta toiseen tai sitten elät jossain ihan ihmeellisessä sisäisessä maailmassa, missä ei ole mitään kosketusta todellisuuteen. Nuoret aikuiset tapailevat, sekstailevat ja seurustelevat. Osa löytää "sen oikean" jo nuorena ja päätyy yhteen (avo- tai avioliittoon lapsilla tai ilman) ensimmäisen tai toisen seurustelukumppaninsa kanssa, osalle kertyy enemmän "harjoittelua" ja pitempiä sinkkujaksoja. Jotkut haluavat seksiä sinkkunakin, jotkut vain parisuhteessa. Ei ole naisia, jotka olettavat, että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Et varmaan edes tajua, miltä tuollainen lause kuulostaa normaaleissa parisuhteissa olleesta ihmisestä. Yhtä oudolta kuin jos kysyisit äidiltäsi, onnistuiko tämä sitouttamaan alfan vai pyörikö vain k-karuselleissa kunnes halusi betaisäsi pyörittämään perhearkea...
Muistelen, että 1212 on kertonut olevansa puoliksi venäläinen. Oletan sen vaikuttavan hänen käsitykseensä parisuhteista ylipäätään. Uskon sen myös näkyvän tavassa, miten hänet on kasvatettu.
Sinä uskot kaiken mitä hän kertoo? Kokeilepa keskustella hänen kanssaan venäjän kielellä ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytän äitejä, jotka passaavat poikia aikuisuuteen ja vieläpä sen jälkeenkin, kun asutaan omillaan.
Vai ettekö ole huomanneet tälläistä toimintaa? Moni poika vie pyykkinsä äitille, äiti silittää paidat, äiti tuo ruokaa ja vähän siinä pikkusen siivoaa mennessään.
Miehen kaverit hämmästyi, kun se sanoi silittävänsä itse paitansa. (Ollaan 23-25)
Voi jeesus. Tai pikemminkin, voi äidit, äidit...
Tällaisia mammoja oli paljon ennen paljon enemmän, ja on Etelä-Euroopassa vieläkin (tyypillisesti 30-40% asuu mamman helmoissa). mikä siis olisi looginen johtopäätös...?
Tästä päättelen sen, että [kun poikalapset kasvatetaan ''pojat on poikia'' tyyliin, ja tyttölapsille korostetaan koulun tärkeyttä sekä opetetaan ottamaan vastuu kotitöistä ihan itse ja pärjäämään itse] pojat syrjäytyvät herkemmin.
Toki voin olla väärässä, en minä sitä sano. Olen vain varma kasvatuksen merkityksestä.
Pojat on aina kasvatettu ''pojat on poikia'' tyyliin - mikä on muuttunut?
Vierailija kirjoitti:
Nuoret naiset yleensä tietävät, mitä elämältään haluavat. He myös näkevät vaivaa saavuttaakseen nämä asiat. Jos he huomaavat, että jokin asia ei ole mahdollinen, he muuttavat suunnitelmiaan. Luopuvat yhdestä haaveesta ja alkavat haaveilla jostain sellaisesta, joka on mahdollista saavuttaa. Vain harva nainen laittaa 17-vuotiaana kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja istuvat odottamaan, että elämä antaa heille kaiken heidän haluamansa vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään tyttöinä.
''Nuoret naiset yleensä tietävät, mitä elämältään haluavat''
No ei todellakaan tiedetty, ei kukaan tiennyt, eikä nyt 23 vuotiaina tiedetä vieläkää. Pakko vaan on jotain paskaa tehä ja siinä samalla sitten miettiä mitä hittoa tällä elämällä tekis.
Ärsyttää tommone. Naiset tietää heti kaiken ne on niin s**tanan valmiita elämään ja lässynlää. EI, minä ja moni muu hankitaan paska ammatti, tehään paskaa, mutta onpahan ulkosesti niin pirun hyvä meininki! On työtä ja rahaa! On somessa niin helevetin paljon ''ystäviä''. Näytetään tilastollisesti niin maan perkeleen hyvältä! No kun on pakko! On pakko suoriutua ja olla hyvä vaikka sä vihaat sitä paskaa työtä ja elämääs ja niitä teennäisiä kavereita! Ei näy tilastois. KAikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
Ei kaikille naisille tule miestä riittämäänkään. Syrjäytymisen kehityksen huippu tulee uskoakseni olemaan juuri n. 40% nuorista miehistä. Siinä vaiheessa yhteiskunta alkaa ihan oikeasti murentumaan. Nyt vielä voidaan ylenkatsoa ongelmaa ja yrittää lakaista sitä maton alle. Feminismillä ja miesten syrjäytymisellä on suora yhteys.
Oletko ihan tosissasi? Olen feministi ja minun lapset ovat poikia. En ole paaponut poikia pilalle vaan olen vaatinut, että koulu hoidetaan kunnolla ja kotona ei kukaan elä täysihoidossa. Kumpikin poika on muuttanut omilleen, he pesevät pyykkinsä, ostavat ja laittavat ruokansa, osaavat leipoa, siivoavat asuntonsa, pitävät huolen raha-asioistaan, harrastavat ja tapaavat kavereitaan, opiskelevat ja käyvät välillä töissä. Kummallakin on ollut seurustelusuhteita. Kummallakin on hyvä itsetunto, he tietävät olevansa hyviä tyyppejä, mutta he tietävät myös senkin, että he eivät ole sukupuolensa tai muun syyn takia muita parempia tai huonompia.
Feministin kasvattamat pojat ovat hyviä seurustelukumppaneita ja aviomiehiä. Kyllä ne syrjäytyvät ovat niitä, joilta ei ole koskaan vaadittu mitään ja annettu kaikki tarjottimella nenän eteen.
Päätelmäsi on virheellinen. Se miksi pojistasi on tullut tuollaisia on suurelta osin sattuman tulosta, kasvatuksellasi on ollut vain vähän merkitystä. Vai mikä muuten selittää sen, että samojen vanhempien lapset voivat olla ihan erilaisia?
eri
En väittänytkään poikien olevan samanlaisia, kummallakin on ihan erilainen luonne toiseen verrattuna. Heillä on ihan eri harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, he myös opiskelevat ihan eri aloja. Nuo luettelemani on ihan normaaleja asioita, mitä aikuisen pitää osata.
Mutta onko niiden osaaminen sun toiminnan tulosta? Johtaako feministinen kasvatus aina siihen, että pojilla on hyvä itsetunto? Voisiko kaveripiirillä olla vaikutusta? Tai sillä miten tytöt kiinnostuvat? Kuinka paljon kasvatus vaikuttaa harrastuksiin? Onko työttömyys huonon kasvatuksen tulosta?
Olen feministi ja olen kasvattanut lapset noin, en tiedä, miten joku toinen sen tekisi. Olen itse kasvanut perheessä, jossa pojille ja tytöille oli ihan eri säännöt. Olen ihan tietoisesti koettanut välttää niitä asioita, miten minut on kasvatettu.
Kasvatuksella on iso vaikutus itsetuntoon, jos lyttää tai palvoo, niin lopputulos on eri (en siis ole lytännyt enkä palvonut lapsia). Lapsuuden kokemuksilla on vaikutus harrastuksiin eli niillä muumilaulujen laulamisella ja sormiväreillä maalaamisella on oikeasti vaikutusta lapsen kehitykseen. Olen sataan kertaan tääläkin sanonut, että lapsen kasvattaminen aikuiseksi on iso työ vaikka palstamiehet väittävätkin vastaan.
Kenellekään ei ole haittaa siitä, että kouluttautuu niin pitkälle, mitä kyvyt antavat myötä. Työttömyys ei ole yleensä oma valinta, mutta kukaan ei halua huonosti käyttäytyvää öykkäriä työkaveriksi.
Pakko tähän huudella sivusta, että pointti on, kuten on jo tarkennettukin, ettei kasvatuksella voi tähän vaikutta, vaan vika on yhteiskunnallisella tasolla. Tosin jos syyllistät poikaasi ja puhut miehistä samaan tyyliin kuin muut mammat tällä palstalla, niin sitten saat kyllä syyttää myös itseäsikin.
Miten ihmeessä on vika yhteiskunnallisessa tasolla, koska osa pojista harrastaa, kouluttautuu ja saa sen tyttöystävän. Jos tässä olisi jokin systeemien vika niin kai se toimisi kaikkien poikien suhteen samoin. Kyllä se koti ja kasvatus vaikuttaa nuoreen paljon. Vaikuttaa jopa niihin kaverisuhteisiinkin. Minulla on kaksi poikaa ja tytär ja kaikille olen antanut samat mahdollisuudet oppia sosiaaliseksi, vastuuntuntoiseksi ja mukavaksi ihmiseksi. Kaikilla heillä on seurustelukumppanit ja ovat kouluttautumassa. Ei heidän kavereissakaan ole tällaisia syrjäytyneitä luusereita, vaan kaikki ovat mukavia omaa elämäänsä rakentavia nuoria. Tässä ei ole millään sattumalta mitään tekemistä, vaan ihan lapsuuden kodista nämä asiat lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytän äitejä, jotka passaavat poikia aikuisuuteen ja vieläpä sen jälkeenkin, kun asutaan omillaan.
Vai ettekö ole huomanneet tälläistä toimintaa? Moni poika vie pyykkinsä äitille, äiti silittää paidat, äiti tuo ruokaa ja vähän siinä pikkusen siivoaa mennessään.
Miehen kaverit hämmästyi, kun se sanoi silittävänsä itse paitansa. (Ollaan 23-25)
Voi jeesus. Tai pikemminkin, voi äidit, äidit...
Tällaisia mammoja oli paljon ennen paljon enemmän, ja on Etelä-Euroopassa vieläkin (tyypillisesti 30-40% asuu mamman helmoissa). mikä siis olisi looginen johtopäätös...?
Tästä päättelen sen, että [kun poikalapset kasvatetaan ''pojat on poikia'' tyyliin, ja tyttölapsille korostetaan koulun tärkeyttä sekä opetetaan ottamaan vastuu kotitöistä ihan itse ja pärjäämään itse] pojat syrjäytyvät herkemmin.
Toki voin olla väärässä, en minä sitä sano. Olen vain varma kasvatuksen merkityksestä.
Pojat on aina kasvatettu ''pojat on poikia'' tyyliin - mikä on muuttunut?
No se feminismi. Feministi ei kasvata pojat on poikia -tyylillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytän äitejä, jotka passaavat poikia aikuisuuteen ja vieläpä sen jälkeenkin, kun asutaan omillaan.
Vai ettekö ole huomanneet tälläistä toimintaa? Moni poika vie pyykkinsä äitille, äiti silittää paidat, äiti tuo ruokaa ja vähän siinä pikkusen siivoaa mennessään.
Miehen kaverit hämmästyi, kun se sanoi silittävänsä itse paitansa. (Ollaan 23-25)
Voi jeesus. Tai pikemminkin, voi äidit, äidit...
Tällaisia mammoja oli paljon ennen paljon enemmän, ja on Etelä-Euroopassa vieläkin (tyypillisesti 30-40% asuu mamman helmoissa). mikä siis olisi looginen johtopäätös...?
Tästä päättelen sen, että [kun poikalapset kasvatetaan ''pojat on poikia'' tyyliin, ja tyttölapsille korostetaan koulun tärkeyttä sekä opetetaan ottamaan vastuu kotitöistä ihan itse ja pärjäämään itse] pojat syrjäytyvät herkemmin.
Toki voin olla väärässä, en minä sitä sano. Olen vain varma kasvatuksen merkityksestä.
Pojat on aina kasvatettu ''pojat on poikia'' tyyliin - mikä on muuttunut?
Sillä tyylillä ei enää pärjää maailmassa. Maailma on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten syrjäytyminen tulee jatkumaan ja myös jatkaa kasvuaan. 10 vuoden päästä 40% nuorista miehistä tulee olemaan pienituloisia ja parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella. Jo 2000 luvun alussa yrittivät jotkut tutkijat herättää keskustelua miesten suuresta syrjäytymisestä. Turhaan. Aivan turhaa se on nytkin. Osittain siitä syystä että media on vihervassari naisten käsissä. He nostavat pian taas jonkun polttavan yhteiskunnallisen ongelman esiin kuten miksi varusmiehiä kutsutaan miehiksi eikä varushenkilöiksi.
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
No tässähän ollaan selkeästi palaamassa vanhaan; halutut miehet pyörittävät haaremia modernisti FWB-suhteiden muodossa.
eri
Sehän on hyvä. Auliisti jakavat halukkaille. Tosin vieläkään ei tullut vastausta mistä naiset saa parisuhteita jos miehet ei niitä saa.
Tämä on satoja kertoja: Koska miehilläkin on vaatimuksia suhteeseen huolittavalle naiselle ja itseään kunnioittava mies ei halua olla se alempiarvoinen "beta-elättäjä". Siis naiset pelaavat itsensä ulos parisuhdemarkkinoilta ja jäljelle jää ne, joille suhteen laadulla ei ole väliä, kunhan saa pildeä.
Tämä se onkin aina hauska juttu. Naisilla noita vaatimuksia ei saisi olla, koska silloin nainen on pinnallinen. Pitäisi ottaa se harmaa hissukka, koska se niin kovasti haluaa naisen, ja on kilttikin vielä.
Se on niin tavattoman mukava ja kilt-ti, että fantasioi miten naisia raiskataan. Tuohan se ongelma on, sen lisäksi että mies on vätys, joka kaipaa äitiä eikä puolisoa. Eikä riitä sellaisia Justiinoita, jotka ottaisivat sekä äidin että vaimon roolin. Ja vaikka riittäisi, kun ne ei samaan aikaan näytä alusvaatemalleilta, niin eivät kelpaa.
Jos haluaa väkisin puhua parinmuodostuksesta markkinoina, pitäisi hyväksyä markkinatalouden lait. Että jos ei (ihan mistä tahansa syystä) kelpaa, niin se on tuon henkilön realistinen ja oikea markkina-arvo tuolla hetkellä. Mihin asiaan yhteiskunnan ei missään tapauksessa tule sekaantua. Ja jos omaa arvoa haluaa parantaa, pitää se tehdä ihan itse.
Rakkaudestahan ne henkisesti lapsen tasolle jäänet ei tajua mitään, ellei lasketa itserakkautta. Mutta perhettä pitäisi saada, vaikka ominaisuudet hyväksi isäksi eivät riitä, lähellekään.
Jätän nyt ad hominem "argumentit" huomiomatta ja huomautan vain siitä, mikä sinulta jäi kokonaan huomaamatta; alkuperäinen kommentti nimenomaan koskee naisen markkina-arvoa. Katsos kun se ei ole sinun saneltavissasi, mitä mies haluaa, ei edes miehen itsensä. Huonolle suhteelle on nykyään enemmän vaihtoehtoja.
Ihan sama mitä alkuperäinen kommentti koski, ja sivistyssanojen heittely sisällöttömään tekstiin vaan alleviivaa tekstin sisällöttömyyttä. Mitäpä jos vastaisit itse kommenttiin?
Ja miksi maailmassa ulisijat ei käytä niitä vaihtoehtoja, niinhän tekevät naiset kun jäävät yksin ilman omaa toivetta. Hankitaan kissa, ystäviä, mennään yhdistystoimintaan. Ei ulista, että yhteiskunnan pitäisi heille tuoda mies.
Ulina ei ole vaihtoehto.
Ei tule vastausta kommenttiin; kyseessä on palstan pseudoälykkö, joka tuntee itsensä ah niin viisaaksi, kun osaa käyttää termiä "ad hominem" sekä narauttaa meidät naiset argumentaatiovirheistä - jotka vain hän näkee. Aiheesta, siis mistään aiheesta, tämän kanssa on turha vääntää, koska me naiset emme osaa argumentoida ja ilmaista itseämme samalla briljantilla tasolla hänen kanssaan.
Ja paras kattoen, ei vie kauaa kun tähän tullaan sanomaan kuinka sorruin ad hominemiin kun en muuta osaa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Ketjussa toistuu kaava. Kun miehet puhuvat tyttöystävän saamisen vaikeudesta nuorina, naiset vastaavat:
"Miksi pitäisi perustaa perhe nuorena"
- missään ei ole puhuttu perheen perustamisesta
"Miksi pitäisi ryhtyä miehen elätettäväksi"
- missään ei ole puhuttu miehen elätettävänä olemisestaNaiset siis automaattisesti olettavat että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Sitä ennen betamies on epäkiinnostava ja tarpeeton. Ellei oma taso riitä alfan sitouttamiseen, alfan kanssa voi aina harrastaa seksiä kunhan ei vaadi parisuhdetta.
Joko jaksat provota vuodesta toiseen tai sitten elät jossain ihan ihmeellisessä sisäisessä maailmassa, missä ei ole mitään kosketusta todellisuuteen. Nuoret aikuiset tapailevat, sekstailevat ja seurustelevat. Osa löytää "sen oikean" jo nuorena ja päätyy yhteen (avo- tai avioliittoon lapsilla tai ilman) ensimmäisen tai toisen seurustelukumppaninsa kanssa, osalle kertyy enemmän "harjoittelua" ja pitempiä sinkkujaksoja. Jotkut haluavat seksiä sinkkunakin, jotkut vain parisuhteessa. Ei ole naisia, jotka olettavat, että seurustelun aika on vasta kun betamies tarvitaan perhearkea pyörittämään. Et varmaan edes tajua, miltä tuollainen lause kuulostaa normaaleissa parisuhteissa olleesta ihmisestä. Yhtä oudolta kuin jos kysyisit äidiltäsi, onnistuiko tämä sitouttamaan alfan vai pyörikö vain k-karuselleissa kunnes halusi betaisäsi pyörittämään perhearkea...
Muistelen, että 1212 on kertonut olevansa puoliksi venäläinen. Oletan sen vaikuttavan hänen käsitykseensä parisuhteista ylipäätään. Uskon sen myös näkyvän tavassa, miten hänet on kasvatettu.
Sinä uskot kaiken mitä hän kertoo? Kokeilepa keskustella hänen kanssaan venäjän kielellä ;-)
Vaikea uskoa, että joku valehtelisi tuollaisesta asiasta. Olen opiskellut venäjää viisi vuotta, mutta taito on niin ruosteessa, että jätät keskustelut kieltä paremmin osaaville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytän äitejä, jotka passaavat poikia aikuisuuteen ja vieläpä sen jälkeenkin, kun asutaan omillaan.
Vai ettekö ole huomanneet tälläistä toimintaa? Moni poika vie pyykkinsä äitille, äiti silittää paidat, äiti tuo ruokaa ja vähän siinä pikkusen siivoaa mennessään.
Miehen kaverit hämmästyi, kun se sanoi silittävänsä itse paitansa. (Ollaan 23-25)
Voi jeesus. Tai pikemminkin, voi äidit, äidit...
Tällaisia mammoja oli paljon ennen paljon enemmän, ja on Etelä-Euroopassa vieläkin (tyypillisesti 30-40% asuu mamman helmoissa). mikä siis olisi looginen johtopäätös...?
Tästä päättelen sen, että [kun poikalapset kasvatetaan ''pojat on poikia'' tyyliin, ja tyttölapsille korostetaan koulun tärkeyttä sekä opetetaan ottamaan vastuu kotitöistä ihan itse ja pärjäämään itse] pojat syrjäytyvät herkemmin.
Toki voin olla väärässä, en minä sitä sano. Olen vain varma kasvatuksen merkityksestä.
Pojat on aina kasvatettu ''pojat on poikia'' tyyliin - mikä on muuttunut?
No se feminismi. Feministi ei kasvata pojat on poikia -tyylillä.
Mikä on hyvä asia. Pojat on poikia -tyyli tarkoittaa yleensä vastuusta luistamista ja ikävien kotitöiden sysäämistä naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että tulevaisuudessa yhä suurempi osa miehistä jää parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle ja samalla oletetaan että naisten suosio pysyy ennallaan (koska naisten elämä on prinsessamaisen helppoa vailla huolen häivää tässäkään asiassa) niin mites tuo kuvio käytännössä toimii? Polyamoria on Suomessa harvinaista. Mistä kaikille naisille siis riittää mies? "Naiset saavat parisuhteita mutta miehet eivät" -logiikka on aina ihan aidon vilpittömästi kiinnostanut minua...
Ei kaikille naisille tule miestä riittämäänkään. Syrjäytymisen kehityksen huippu tulee uskoakseni olemaan juuri n. 40% nuorista miehistä. Siinä vaiheessa yhteiskunta alkaa ihan oikeasti murentumaan. Nyt vielä voidaan ylenkatsoa ongelmaa ja yrittää lakaista sitä maton alle. Feminismillä ja miesten syrjäytymisellä on suora yhteys.
Oletko ihan tosissasi? Olen feministi ja minun lapset ovat poikia. En ole paaponut poikia pilalle vaan olen vaatinut, että koulu hoidetaan kunnolla ja kotona ei kukaan elä täysihoidossa. Kumpikin poika on muuttanut omilleen, he pesevät pyykkinsä, ostavat ja laittavat ruokansa, osaavat leipoa, siivoavat asuntonsa, pitävät huolen raha-asioistaan, harrastavat ja tapaavat kavereitaan, opiskelevat ja käyvät välillä töissä. Kummallakin on ollut seurustelusuhteita. Kummallakin on hyvä itsetunto, he tietävät olevansa hyviä tyyppejä, mutta he tietävät myös senkin, että he eivät ole sukupuolensa tai muun syyn takia muita parempia tai huonompia.
Feministin kasvattamat pojat ovat hyviä seurustelukumppaneita ja aviomiehiä. Kyllä ne syrjäytyvät ovat niitä, joilta ei ole koskaan vaadittu mitään ja annettu kaikki tarjottimella nenän eteen.
Päätelmäsi on virheellinen. Se miksi pojistasi on tullut tuollaisia on suurelta osin sattuman tulosta, kasvatuksellasi on ollut vain vähän merkitystä. Vai mikä muuten selittää sen, että samojen vanhempien lapset voivat olla ihan erilaisia?
eri
En väittänytkään poikien olevan samanlaisia, kummallakin on ihan erilainen luonne toiseen verrattuna. Heillä on ihan eri harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, he myös opiskelevat ihan eri aloja. Nuo luettelemani on ihan normaaleja asioita, mitä aikuisen pitää osata.
Mutta onko niiden osaaminen sun toiminnan tulosta? Johtaako feministinen kasvatus aina siihen, että pojilla on hyvä itsetunto? Voisiko kaveripiirillä olla vaikutusta? Tai sillä miten tytöt kiinnostuvat? Kuinka paljon kasvatus vaikuttaa harrastuksiin? Onko työttömyys huonon kasvatuksen tulosta?
Olen feministi ja olen kasvattanut lapset noin, en tiedä, miten joku toinen sen tekisi. Olen itse kasvanut perheessä, jossa pojille ja tytöille oli ihan eri säännöt. Olen ihan tietoisesti koettanut välttää niitä asioita, miten minut on kasvatettu.
Kasvatuksella on iso vaikutus itsetuntoon, jos lyttää tai palvoo, niin lopputulos on eri (en siis ole lytännyt enkä palvonut lapsia). Lapsuuden kokemuksilla on vaikutus harrastuksiin eli niillä muumilaulujen laulamisella ja sormiväreillä maalaamisella on oikeasti vaikutusta lapsen kehitykseen. Olen sataan kertaan tääläkin sanonut, että lapsen kasvattaminen aikuiseksi on iso työ vaikka palstamiehet väittävätkin vastaan.
Kenellekään ei ole haittaa siitä, että kouluttautuu niin pitkälle, mitä kyvyt antavat myötä. Työttömyys ei ole yleensä oma valinta, mutta kukaan ei halua huonosti käyttäytyvää öykkäriä työkaveriksi.
Pakko tähän huudella sivusta, että pointti on, kuten on jo tarkennettukin, ettei kasvatuksella voi tähän vaikutta, vaan vika on yhteiskunnallisella tasolla. Tosin jos syyllistät poikaasi ja puhut miehistä samaan tyyliin kuin muut mammat tällä palstalla, niin sitten saat kyllä syyttää myös itseäsikin.
Mikä ihmeen ongelma? Eihän noilla pojilla mitään ongelmaa ole, sinulla on. Ja kasvatuksella voidaan vaikuttaa paljonkin, ihan sukupuolesta riippumatta.
Eihän noilla pohilla mitään ongelmaa (vaikka ongelmat ovat aina tapetilla) - voimme siis päättää keskustelun? Kasvatuksen vaikutuksesta voidaan kiistellä, joka tapauksessa et voi vaikuttaa siihen, mitä nuori aikuinen itse päättä ja ne päätökset tapahtuvat yhteiskunnan puitteissa.
Lainasitko väärän viestin?
Hän kasvatti poikansa mallikkaasti, yllättäen heistä tuli kelpo miehiä.
-sivullinen
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret naiset yleensä tietävät, mitä elämältään haluavat. He myös näkevät vaivaa saavuttaakseen nämä asiat. Jos he huomaavat, että jokin asia ei ole mahdollinen, he muuttavat suunnitelmiaan. Luopuvat yhdestä haaveesta ja alkavat haaveilla jostain sellaisesta, joka on mahdollista saavuttaa. Vain harva nainen laittaa 17-vuotiaana kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja istuvat odottamaan, että elämä antaa heille kaiken heidän haluamansa vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään tyttöinä.
Ilmeisesti tuossakin asiassa naiset ovat parhaimmillaan 17-22v ikäisinä. Koska tuota vanhemmilla naisilla tuntuu olevan suuria vaikeuksia päättää mitä he haluavat. Elämä on yhtä vaihetta ja muutosta kun yksi, yleensä epärealistinen haave, vaihtuu toiseen.
Tuota vaivannäköä en ole havainnut. Jo kesäkuntoon laihduttaminen on monille mahdoton projekti.
Naisille koko elämä on aikaa, jolloin tehdään erilaisia asioita, asetetaan uusia tavoitteita ja tehdään uusia suunnitelmia. Nk eletään. Mitä enemmän vaihtoehtoja, sen parempi. Tämä loppuu naisten kohdalla vasta sitten, kun he eivät enää pysty tekemään mitään vaan ainoa vaihtoehto on jämähtää kotiin kiikkustuoliin muistelemaan, mitä kaikkea elämässä tuli nähtyä ja koettua. Joillekin miehille tuottaa vaikeuksia ymmärtää, että nainen ei todellakaan halua kolmekymppisenä kiikkustuoliin puolisonsa kanssa istumaan ja kuolemaa odottelemaan.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret naiset yleensä tietävät, mitä elämältään haluavat. He myös näkevät vaivaa saavuttaakseen nämä asiat. Jos he huomaavat, että jokin asia ei ole mahdollinen, he muuttavat suunnitelmiaan. Luopuvat yhdestä haaveesta ja alkavat haaveilla jostain sellaisesta, joka on mahdollista saavuttaa. Vain harva nainen laittaa 17-vuotiaana kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja istuvat odottamaan, että elämä antaa heille kaiken heidän haluamansa vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään tyttöinä.
Ilmeisesti tuossakin asiassa naiset ovat parhaimmillaan 17-22v ikäisinä. Koska tuota vanhemmilla naisilla tuntuu olevan suuria vaikeuksia päättää mitä he haluavat. Elämä on yhtä vaihetta ja muutosta kun yksi, yleensä epärealistinen haave, vaihtuu toiseen.
Tuota vaivannäköä en ole havainnut. Jo kesäkuntoon laihduttaminen on monille mahdoton projekti.
Taas herää tämä sama vanha kysymys;
Miksi sinä haluat naisen elämääsi? Pidät naisia haihattelevina tyhjäpäinä, mihin sinä sellaista tarvitset? Vaan eipä tule vastausta tähänkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytän äitejä, jotka passaavat poikia aikuisuuteen ja vieläpä sen jälkeenkin, kun asutaan omillaan.
Vai ettekö ole huomanneet tälläistä toimintaa? Moni poika vie pyykkinsä äitille, äiti silittää paidat, äiti tuo ruokaa ja vähän siinä pikkusen siivoaa mennessään.
Miehen kaverit hämmästyi, kun se sanoi silittävänsä itse paitansa. (Ollaan 23-25)
Voi jeesus. Tai pikemminkin, voi äidit, äidit...
Tällaisia mammoja oli paljon ennen paljon enemmän, ja on Etelä-Euroopassa vieläkin (tyypillisesti 30-40% asuu mamman helmoissa). mikä siis olisi looginen johtopäätös...?
Tästä päättelen sen, että [kun poikalapset kasvatetaan ''pojat on poikia'' tyyliin, ja tyttölapsille korostetaan koulun tärkeyttä sekä opetetaan ottamaan vastuu kotitöistä ihan itse ja pärjäämään itse] pojat syrjäytyvät herkemmin.
Toki voin olla väärässä, en minä sitä sano. Olen vain varma kasvatuksen merkityksestä.
Pojat on aina kasvatettu ''pojat on poikia'' tyyliin - mikä on muuttunut?
Sillä tyylillä ei enää pärjää maailmassa. Maailma on muuttunut.
:D. LOL
Mihin maailma on muuttunut?
Muunsukupuoliseksi? :D, hah hah hah hah...
Ilmeisesti tuossakin asiassa naiset ovat parhaimmillaan 17-22v ikäisinä. Koska tuota vanhemmilla naisilla tuntuu olevan suuria vaikeuksia päättää mitä he haluavat. Elämä on yhtä vaihetta ja muutosta kun yksi, yleensä epärealistinen haave, vaihtuu toiseen.
Tuota vaivannäköä en ole havainnut. Jo kesäkuntoon laihduttaminen on monille mahdoton projekti.