Lue keskustelun säännöt.
Hei tulevien kesähäiden viettäjät! Teidän häänne tulee olemaan tylsät, mutta tässä pari pahinta virhettä, jotka vielä voitte välttää:
14.05.2018 |
1) Älkää istuttako tuntemattomia vierekkäin. Kukaan ei halua tutustua uusiin ihmisiin häissänne, koska seuraavan kerran näitä ihmisiä ei näe kuin korkeintaan jossain teidän lapsen ylioppilasjuhlissa. Ketään ei kiinnosta istua häissä tuntemattomien ihmisten kanssa. Laittakaa tutut vierekkäin. Piste.
2) Pikkutuhmat leikit. Ei.
3) Älkää osallistako vieraita typeriin leikkeihin. Me olemme juhlavaatteissamme, emmekä halua limbota tai vetää hampailla sulhasen sukkia pois. Tehkää noita sitten illemmalla keskenänne.
4) Järjestäkää päivänne niin, että ohjelma on tiivis ja että kahvin jälkeen on luontevaa ja sopivaa lähteä pois. Pitkitetyt hääjuhlat ovat puuduttavia. Jos joku haluaa jäädä, saa jäädä, mutta tiivistäkää se olennainen pariin tuntiin.
5) Teidän häänne ovat täsmälleen samanlaiset kuin kaikilla muillakin, vaikka luulette niiden olevan ainutkertaiset. Ne ovatkin. Teille. Me emme valitettavasti tule muistamaan, minkä väriset lautasliinat teillä oli tai mitä te vannoitte tai olitte vannomatta alttarille (joka on amerikkalaista hömpötystä koko valahomma muutenkin). Keskittykää olennaiseen, älkää tehkö pikkuasioista draamaa. Tärkeintä on se, että teidät vihitään, hääväki saa ruokaa ja kahvia. That's it.
Onnea!
Kommentit (230)
Toi kuvaus vihkimisen jälkeen on kaikkein kamalinta. Paitsi jos se on järkätty, kuten joku tässä kertoi, että se tapahtuu juhlapaikalla ja hoidetaan nopsaan.
Kamalimmat häät joissa olen ollut olivat sellaiset, että pari vihittiin Temppeliaukion kirkossa ja sieltä oli kyllä sentään bussikuljetus jonnekin Keravan perukoille hääpaikkaan, joka oli joku nuorisoseuran talo. Hääpari kävi kuvattavana jossain keskustassa ja se kesti ja kesti ja kesti. Puhutaan siis kahdesta tunnista. Vihkiminen muutenkin oli jo klo 13 joten pitkä ilta oli tiedossa. Mutta se seisominen silla apealla hiekkakentällä odottamassa pariskuntaa saapuvaksi oli kyllä niin mehut imevä kokemus, että. Edes vettä ei tarjottu tuona aikana.
Ruokana oli kiusauspöytä ja juomana vesi ja sahti. Istumajärjestys oli tietty hassunhauskasti sekoitettu, eli tyyliin sulhasen täti, minä opiskelukaverina, morsiamen lapsuudenystävä, sulhasen opiskelukaveri ja morsiamen serkku yhdessä pöydässä. Nimikorteissa toki oli kerrottu kuka kukin on tyyliin "Minna - Marian kanssa villejä opiskeluvuosia viettänyt sinkku, joka harrastaa aerobiciä". Ja tähänkin liittyi joku helevetin leikki, että piti jutella ja esitellä sitten sen pöydän porukka muulle hääväelle. Ja pöytia oli ainakin 15.
Ja jos johonkin hääjuhlaan voidaan ympätä kaikki leikit mitä maa päällään kantaa, niin noissa ne oli: morsian ryöstettiin, oli lahjapaketit, joissa tohvelit ja kaulin, oli tuttu juttu, oli "tunnustele miesten/naisten sääristä kuka on omasi", viikkaa lakana sokkona, oli huutokauppaa, oli vieraille "arvotut" tehtävät - leivo heille joulutorttuja ensi jouluna....
Noissa häissä oikeasti vaan odotti, että koska kehtaa lähteä pois. Kuljetusta poispäin ei tietnkään ollut ja taksi sieltä ihmisten ilmoille maksoi yli 50 € - onneksi muutkin hyytyivät ajoissa ja oli jakajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varatkaa tilat sellaisesta paikasta, jossa kaikki mahtuvat istumaan sisälle. Kerran matkustettiin satoja kilometrejä pienten lasten kanssa eräisiin häihin, joissa ruokailu oli jossain vanhassa pitopalveluksi muutetussa maalaistalossa. Ulkona satoi ja vieraat melkein tappelivat sisällä olevista istumapaikoista. Yritin saada edes lapset jonkin pöydän päähän syömään, kun eivät osanneet vielä sylissään lautasia pitää, mutta aina tuli joku papparainen ilmoittamaan, että se on hänen paikkansa. Syötiin sitten ulkona kylmässä kesäsateessa jollain rähjäisellä kuistilla. Ruokakin oli jäähtynyt ja kaikilla paha mieli. Lähdettiin aikaisn kotiin.
Meidät kakkosluokan vieraat, ilmeisesti rahalahjojen vuoksi kutsutut sukulaiset ja jotain muita, oli kerran sijoitettu juhlapaikan pihalle telttaan. Lämpimällä kelillä se olisikin ollut ihanaa, mutta kun lämpötila oli +15 ja satoi vettä, ei ollut kovin viihtyisää. Kaikki ohjelma oli tietysti sisällä ja jäi meiltä väliin kun kukaan ei kertonut koska jotain tapahtuu. Lähdettiin aika pian pois, osa mitään puhumatta ja osa meistä kävi kiittämässä hääparia.
Tiedän, että kaikkia ei voi mitenkään miellyttää, joitakin ei koskaan. Sellaisia häitä ei olekaan että kaikilla olisi kivaa. Mutta sitä pyydän, että jos vieraita pitää esim. istumapaikkojen takia jakaa ykkös- ja kakkoskastiin, hankkikaa isompi paikka tai jättäkää ne turhat kutsumatta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te häidenvihaajat sitten ylipäätään edes käytte niissä? Aina voi keksiä jonkun valkoisen valheen, jos ei halua mennä eikä kehtaa sitä hääparille sanoa, ettei pidä häistä.
Minä en yleensä käykään, koska lähipiiri ymmärtää mua. En toisaalta ihmettele miksi monet varmaan kokevat olevansa pakotettuja osallistumaan vaikka vasten tahtoaan. Luin tuota toista pitkää hääketjua ja siinä ainakin suurin osa keskustelijoista tuntui olevan sitä mieltä, että häihin osallistumattomuus on niin suuri synti, että välit pistetään poikki ja ystävyyssuhteet katkaistaan. Ketjun sanoma oli hyvin selkeä: jos ei osallistu ystävänsä häihin, on itsekäs paskiainen, joka ei arvosta ystäväänsä lainkaan eikä ole koskaan arvostanutkaan. Jos ihmisellä on pienikin pelko siitä, että morsiuspari suhtautuisi osallistumatta jättämiseen näin ikävällä tavalla, kyllä siinä on melkoiset paineet osallistua vaikka ei haluaisikaan. Harva varmaan haluaa ottaa riskiä ystävänsä menettämisestä yksien häiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Moni haluaa noudattaa sitä perinnettä, että edellinen yö vietetään erillään ja puoliso nähdään vasta alttarilla.
Tämä "perinne" tarkoittaa sitä, että yhteen muutetaan vasta häiden jälkeen. (Ja tähän liittyen sulhaselle järjestetään polterabend vihkimistä edeltävänä iltana.) Jos ennen häitä on asuttu jo pitkään yhdessä, mitään erillään oloa ei tarvita.
No, onneksi tämä ei vaivaa vieraita lainkaan, toisin kuin vaikkapa tuttu juttu -leikki.
pakkopullako kirjoitti:
Kun me tädit ja isotädit olemme hirveintä seuraa jokaiselle, mitä te nuoret tiedätte, niin älkää kutsuko meitä juhliinne! Voimme viettää kivan viikonlopun sillä 500 eurolla mitä lahjaksi olisimme antaneet. Seurassa, jossa meistä pidetään.
Älkääkä sitten yllättykö myöskään, kun meillä lapsettommilla tädeillä lukee testamentissa ihan muiden nimiä kuin teidän nimiä, rakkaat siskon ja veljen lapset.
Siis kukaanhan ei kai ole dissannut tätien ja isotätien mukanaoloa juhlissa, vaan sitä, että hääpari sekoittaa porukan ja istuttaa kaveriporukan sekaisin niiden tätien ja isotätien kanssa niin, että kaveri x ja täti y pöydässä z ja täti k ja kaveri b pöydässä ö. Pahimmillaan vielä pariskunnatkin on erotettu "tutustumismielessä".
Meillä ainakin tädit olivat juhlan suola, heillä juttua riitti kun pitkästä aikaa kokoontuivat juhlapöydän ääreen porukalla juttelemaan ja jorasivat vielä siinä vaiheessa kun me poistuttiin. Samoin kavereilla oli kivaa omassa pöydässään, jossa rustattiin ex-tempore puhe meille hääparille. Jos joku haluaa tutustua uusiin ihmisiin, niin loppuillasta on sen aika, ei siinä ruokapöydässä väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pakkopullako kirjoitti:
Kun me tädit ja isotädit olemme hirveintä seuraa jokaiselle, mitä te nuoret tiedätte, niin älkää kutsuko meitä juhliinne! Voimme viettää kivan viikonlopun sillä 500 eurolla mitä lahjaksi olisimme antaneet. Seurassa, jossa meistä pidetään.
Älkääkä sitten yllättykö myöskään, kun meillä lapsettommilla tädeillä lukee testamentissa ihan muiden nimiä kuin teidän nimiä, rakkaat siskon ja veljen lapset.
Muuten asiaan kantaa ottamatta:
Joidenkin on uskomattoman hankala ymmärtää, että niitäkin ihmisiä on olemassa, joille merkitsee ihan muut asiat kuin raha tai perintö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen ainoastaan kohtaa 1 - eivätkö ihmiset siis halua rupatella siinä ruokailun lomassa vieraiden ihmisten kanssa? Minusta se on hauskaa ja virkistävää, aina jaksa samojen ihmisten samoja jorinoita. Puhuttavaa kyllä piisaa: mistä tuntee morsiusparin, yhteisiä tekemisiä hääparin kanssa, matkat, harrastukset, sää, urheilu... Mulla on aina ollut oikein hauskaa vieraiden vieressä. Ja alottaa voi sanomalla, että hei, olen tiina. Tunnen matin ja maijan matin työn kautta ja siitä ollaan pikkuhiljaa tutustuttu. Kukas sinä olet?
En minä ainakana halua. Minä en ole ollenkaan kiinnostunut kuulemaan, mistä joku evvk-Tiina tuntee hääparin tai missä hän aikoo kesällä matkailla. Ventovieras ihminen, jota en suurella todennäköisyydellä tule ikinä enää näkemään uudestaan!
Tuollaiset kuulumiset vaihdetaan tuttujen ihmisten kesken, ei ventovieraiden. Ventovieraan kanssa voisin jutella jostakin ihan yleisellä tasolla, vaikka paikan historiasta, politiikasta tai ilmastonmuutoksesta. Mutta jotakin omien lomasuunnitelmiensa tyrkyttäjää pitäisin anteeksi vaan vähän sekopäiseä suupalttina, enkä nyt ainakaan alkaisi kertoa omasta elämästäni kenellekään, jonka käsitys keskustelusta on laukoa jonninjoutavia kysymyksiä patterillinen.
Onneksi keskustelukulttuuri on rikkaampaa muualla maailmassa. Suomalainen tuppisuisuus ja nurkkakuntaisuus näkyy tässäkin kommentissa. Miten voi sanoa jostain ihmisestä ”evvk” jos ei edes viitsi sitä vähää, että vähän tutustuisi.
Politiikka ja ilmastonmuutos ovat muuten yleensä niitä aiheita joita VÄLTELLÄÄN. Ihan vain vinkkinä jos satut matkaamaan ulkomaille. Sellaiset asiat ovat niin henkilökohtaisia, että asioista puhutaan vasta hyvien tuttujen kanssa. Lomakohteet sen sijaan ovat sopivan geneerisiä, kuten myös lemmikit.
Me suomalaiset ollaan nurkkakuntaisia tuppisuita. Mitä sitten? Maassa maan tavalla tai maasta pois.
Jep, samaa mieltä. Poistunut Suomesta ja 22 vuotta sitten. Nyt on sana vapaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi vinkki miten varmistat kivat kesähäät:
Älä kutsu ap:n kaltaisia tyyppejä. Yhtä ainuttakaan. Vaikka olisi kumminkaiman serkku ja "pakko" kutsua, niin älä kutsu silti.
Mieluummin pienet kivat häät kuin työväentalo täynnä naama norsunveellä olevia sukulaisia ja tuttavia.
Juuri ajattelin samaa. Parhaat ja kaikille mukavat hääjuhlat syntyy varmimmin, kun kutsuu vain ihmisiä joilla on muutenkin merkitystä ja paikka elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Varatkaa tilat sellaisesta paikasta, jossa kaikki mahtuvat istumaan sisälle. Kerran matkustettiin satoja kilometrejä pienten lasten kanssa eräisiin häihin, joissa ruokailu oli jossain vanhassa pitopalveluksi muutetussa maalaistalossa. Ulkona satoi ja vieraat melkein tappelivat sisällä olevista istumapaikoista. Yritin saada edes lapset jonkin pöydän päähän syömään, kun eivät osanneet vielä sylissään lautasia pitää, mutta aina tuli joku papparainen ilmoittamaan, että se on hänen paikkansa. Syötiin sitten ulkona kylmässä kesäsateessa jollain rähjäisellä kuistilla. Ruokakin oli jäähtynyt ja kaikilla paha mieli. Lähdettiin aikaisn kotiin.
Samoin kävi itselleni. Ei oltu ihan niitä sulhasen läheisimpiä ystäviä. Morsiamen ystävät ja suku mahtui hienosti sisälle ja sulhasen läheiset. Me "rupusakki" söimme viileässä jonkun lipan alla ulkona, itikat pörräsi, ohjelmaa ei nähnyt eikä kuullut ja ruoka loppui noutopöydästä kesken. Kaksi kumiperunaa jaksoi naurattaa.
Siis istumapaikat kaikille, please. Eikä tällaista nokkimisjärjestystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varatkaa tilat sellaisesta paikasta, jossa kaikki mahtuvat istumaan sisälle. Kerran matkustettiin satoja kilometrejä pienten lasten kanssa eräisiin häihin, joissa ruokailu oli jossain vanhassa pitopalveluksi muutetussa maalaistalossa. Ulkona satoi ja vieraat melkein tappelivat sisällä olevista istumapaikoista. Yritin saada edes lapset jonkin pöydän päähän syömään, kun eivät osanneet vielä sylissään lautasia pitää, mutta aina tuli joku papparainen ilmoittamaan, että se on hänen paikkansa. Syötiin sitten ulkona kylmässä kesäsateessa jollain rähjäisellä kuistilla. Ruokakin oli jäähtynyt ja kaikilla paha mieli. Lähdettiin aikaisn kotiin.
Samoin kävi itselleni. Ei oltu ihan niitä sulhasen läheisimpiä ystäviä. Morsiamen ystävät ja suku mahtui hienosti sisälle ja sulhasen läheiset. Me "rupusakki" söimme viileässä jonkun lipan alla ulkona, itikat pörräsi, ohjelmaa ei nähnyt eikä kuullut ja ruoka loppui noutopöydästä kesken. Kaksi kumiperunaa jaksoi naurattaa.
Siis istumapaikat kaikille, please. Eikä tällaista nokkimisjärjestystä.
Olisikohan noissa käynyt niin, että on varmuuden vuoksi kutsuttu enemmän porukkaa kun osa ei kuitenkaan tule, ja sitten onkin tullut enemmän kuin kutsuessa odotettiin? Joka tapauksessa todella huonoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te häidenvihaajat sitten ylipäätään edes käytte niissä? Aina voi keksiä jonkun valkoisen valheen, jos ei halua mennä eikä kehtaa sitä hääparille sanoa, ettei pidä häistä.
Koska häät on esim. siskon tai veljen tai minut on pyydetty kuvaajaksi tms. Muuten olenkin ollut matkoilla tai "matkoilla" ;D
Valokuvaajat tuntuu kuuluvan tärkeilevimpiin ihmisiin.
Varmuuden vuoksi kaveripiiriin kuulunut kuvaaja jätettiin suosiolla vieraslistan ulkopuolelle, ettei tule mitään paineita.
Onpa teillä ollut omituinen oletus, että jos ystävä/kaveri on valokuvaaja, niin hän kutsuttuna automaattisesti kuvaisi häänne (eikä saisi viettää hääjuhlaa muiden kanssa samalla tavalla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta tämäkin..
Vierailija kirjoitti:
Parempi vinkki miten varmistat kivat kesähäät:
Älä kutsu ap:n kaltaisia tyyppejä. Yhtä ainuttakaan. Vaikka olisi kumminkaiman serkku ja "pakko" kutsua, niin älä kutsu silti.
Mieluummin pienet kivat häät kuin työväentalo täynnä naama norsunveellä olevia sukulaisia ja tuttavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni haluaa noudattaa sitä perinnettä, että edellinen yö vietetään erillään ja puoliso nähdään vasta alttarilla.
Tämä "perinne" tarkoittaa sitä, että yhteen muutetaan vasta häiden jälkeen. (Ja tähän liittyen sulhaselle järjestetään polterabend vihkimistä edeltävänä iltana.) Jos ennen häitä on asuttu jo pitkään yhdessä, mitään erillään oloa ei tarvita.
No, onneksi tämä ei vaivaa vieraita lainkaan, toisin kuin vaikkapa tuttu juttu -leikki.
Eihän mikään perinne muuttumattomana säily. Moni haluaa silti esimerkiksi näyttätyä sulhaselleen morsiamena vasta siellä alttarilla, vaikka yhdessä oltaisiin oltu jo 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittämätöntä miten nykyään on häistä tullut vastenmielinen juhla. Itse olen mennyt naimisiin 14vuotta sitten, samana vuonna ystäviä meni naimisiin 4 pariskuntaa. Jokaisiin häihin menimme yhtä innoissamme, yksissäkään häissä ei tullut tunnetta että pääsisipä pian pois. Nykyään kaikki ystävät on naimisissa sekä naima ikäiset sukulaiset. Häitä ei ole ollut vuosiin, olisin enemmän kuin onnellinen jos pääsisi jonkun häitä juhlimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykää siellä valokuvassa ennen vihkimistä. Sitten juhlimaan ilman odottelua ja turhia ohjelmanumeroita. Kaikille jää hyvä mieli, kun tuntuu, että juhlat loppuvat suorastaan liian pian.:)
Ei!
Ennen vihkimistä jännittää.
Se näkyy kuvissa.Höpön löpöt. Koko päivä on jännittävä, joten miksi ihmeessä ei mene heti kuvaan, kun on kaikki ulkoisesti molemmilla vielä OK (ei riisiä hiuksissa, naama valu hikeä tai onnenkyynel sutannut ripsivärit)? Sen jälkeen kirkkoon ja juhlimaan, eikä enää niin väliä, onko huulipunat kohdillaan.
Vieraitakaan ei tarvitse odotuttaa kuvaamon vuoksi, mistä kokemusta. Ei ollut kivaa seisoskella juhlatällingissä kartanon pihalla tihkusateessa ja odotella hääparia paikalle.
Moni haluaa noudattaa sitä perinnettä, että edellinen yö vietetään erillään ja puoliso nähdään vasta alttarilla.
Tuota en tajua. Ollaan usein asuttu vuosia yhdessä ja ehkä hankittu lapsikin. Miksi siis? Harva on perinteen velvoittama neitsytkään alttarilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykää siellä valokuvassa ennen vihkimistä. Sitten juhlimaan ilman odottelua ja turhia ohjelmanumeroita. Kaikille jää hyvä mieli, kun tuntuu, että juhlat loppuvat suorastaan liian pian.:)
Ei!
Ennen vihkimistä jännittää.
Se näkyy kuvissa.Höpön löpöt. Koko päivä on jännittävä, joten miksi ihmeessä ei mene heti kuvaan, kun on kaikki ulkoisesti molemmilla vielä OK (ei riisiä hiuksissa, naama valu hikeä tai onnenkyynel sutannut ripsivärit)? Sen jälkeen kirkkoon ja juhlimaan, eikä enää niin väliä, onko huulipunat kohdillaan.
Vieraitakaan ei tarvitse odotuttaa kuvaamon vuoksi, mistä kokemusta. Ei ollut kivaa seisoskella juhlatällingissä kartanon pihalla tihkusateessa ja odotella hääparia paikalle.
Moni haluaa noudattaa sitä perinnettä, että edellinen yö vietetään erillään ja puoliso nähdään vasta alttarilla.
Tuota en tajua. Ollaan usein asuttu vuosia yhdessä ja ehkä hankittu lapsikin. Miksi siis? Harva on perinteen velvoittama neitsytkään alttarilla.
Koska joillekin tulee hyvä fiilis siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te häidenvihaajat sitten ylipäätään edes käytte niissä? Aina voi keksiä jonkun valkoisen valheen, jos ei halua mennä eikä kehtaa sitä hääparille sanoa, ettei pidä häistä.
Koska häät on esim. siskon tai veljen tai minut on pyydetty kuvaajaksi tms. Muuten olenkin ollut matkoilla tai "matkoilla" ;D
Valokuvaajat tuntuu kuuluvan tärkeilevimpiin ihmisiin.
Varmuuden vuoksi kaveripiiriin kuulunut kuvaaja jätettiin suosiolla vieraslistan ulkopuolelle, ettei tule mitään paineita.Onpa teillä ollut omituinen oletus, että jos ystävä/kaveri on valokuvaaja, niin hän kutsuttuna automaattisesti kuvaisi häänne (eikä saisi viettää hääjuhlaa muiden kanssa samalla tavalla).
Oletus on kyllä ihan omassa päässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni haluaa noudattaa sitä perinnettä, että edellinen yö vietetään erillään ja puoliso nähdään vasta alttarilla.
Tämä "perinne" tarkoittaa sitä, että yhteen muutetaan vasta häiden jälkeen. (Ja tähän liittyen sulhaselle järjestetään polterabend vihkimistä edeltävänä iltana.) Jos ennen häitä on asuttu jo pitkään yhdessä, mitään erillään oloa ei tarvita.
No, onneksi tämä ei vaivaa vieraita lainkaan, toisin kuin vaikkapa tuttu juttu -leikki.
Eihän mikään perinne muuttumattomana säily. Moni haluaa silti esimerkiksi näyttätyä sulhaselleen morsiamena vasta siellä alttarilla, vaikka yhdessä oltaisiin oltu jo 10 vuotta.
Senkin takia valokuvaan vasta vihkimisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä miten nykyään on häistä tullut vastenmielinen juhla. Itse olen mennyt naimisiin 14vuotta sitten, samana vuonna ystäviä meni naimisiin 4 pariskuntaa. Jokaisiin häihin menimme yhtä innoissamme, yksissäkään häissä ei tullut tunnetta että pääsisipä pian pois. Nykyään kaikki ystävät on naimisissa sekä naima ikäiset sukulaiset. Häitä ei ole ollut vuosiin, olisin enemmän kuin onnellinen jos pääsisi jonkun häitä juhlimaan.
Ihmisiä on erilaisia. Jotkut tykkäävät häistä ja jotkut eivät. Sinä tykkäsit häistä 14 vuotta sitten ja tykkäisit vieläkin. Minä en tykkää häistä nyt enkä tykännyt 14 vuotta sittenkään. Ero lienee siinä, että 14 vuotta sitten ne, jotka eivät tykänneet häistä pitivät mölyt mahassaan, elleivät sitten avautuneet asiasta netin keskustelupalstoilla. Minä en silloin vielä ollut näihin palstoihin tutustunut. Harva varmaan vieläkään morsiusparille kehtaa sanoa ettei tykkää häistä.
Mikä on aika hassua kun yleensä ollaan asuttu jo jopa vuosia yhdessä ja lapsiakin voi olla.