Kerro jotakin, mitä elämässäsi tapahtui vuonna 1999?

Minulle syntyi pieni poika 😍

Ajelin autolla ympäriinsä ja kuuntelin Manic Street Preachersiä haaveillen jostain paremmasta.

Muutimme Puerto Ricoon, San Juaniin. Tapasin mun ensirakkauden ensimmäistä kertaa. Opettelin surffaamaan.

Hyvä kysymys ! Hmm...olen ollut silloin 12-vuotias.. varmaan siis 6.luokalla 😀 ei varmaan mitään erikoista, ihastumisia, slämäreiden ja kirjeenvaihtokamujen kans kirjoittelua, kavereiden kans olemista, koulua.. taisin saada silloin akvaarion synttärilahjaksi .

Menin naimisiin. Asuin ulkomailla. Olin 30v

Ensi vuonna on oltu 20 vuotta naimisissa

Täytin kaksi ja mun pikkuveli syntyi. 

Muutin ekaan omaan kämppään, rakastuin ensimmäistä kertaa ja särjin sydämeni (en voi oikein vieläkään ajatella tuota miestä ilman että sydämessä vihlaisee), otin (luojan kiitos melko huomaamattomaan paikkaan) samanlaisen tatuoinnin kuin tällä miehellä oli.

1999 oli mulle todella ikimuistoinen vuosi.

Vuosituhannen viimeisenä kesänä menin naimisiin. Edelleen ollaan naimisissa.

Tähän aikaan vuonna-99 olin eskarissa. Jännitin kouluun menoa ja isoksi kasvamista. Osa kavereista siltä eskari vuodelta on vieläkin mun kavereita. Äkkiä menee aika, tuntuu että vasta pääsin ylä-asteelta ja kohta 30 alkaa häämöttää nurkan takana.

Olin vielä pilke isäni silmäkulmassa

Olin 8-9 v, menin siis syksyllä kolmannelle luokalle ja syyskuussa täytin 9 v.

Muistan miten onnessaan olin että pääsin 3.luokalle, oli tosi cool olo. :)

Hmm, mitäs muuta, kesästä en kauheesti muista... !:) 3.luokka on jäänyt sillä mieleen että oli ihan parasta aikaa.. tapasin myös tulevan bestikseni silloin. :)

Sain ainoan lapseni, tyttäreni.

Pääsin ylioppilaaksi!

Miesystäväni kuoli.

Tulin polkupyörällä jostain harjoituksesta, keskikaupungilla tuli outo pelon tunne, että joku tahtoo jotain pahaa. Myöhemmin talvella Miesystävä kävi kimppuun, sitten paloin loppuun niin sanotusti, siitä asti sinkku.

Seuraavana vuonna olimme käräjillä.

Uskoin jonkun yllyttäneen häntä, koska varoitettiin, jostain syystä menin silti ulos.

Olin kolmekymppinen, rakastamassani työssä, vatsahaava, stressi, sairas, rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Olin alkanut juopotella enkä jaksanut keskittyä nauttimaan tuoreesta parisuhteesta sen ansaitsemalla tavalla. Irtisanoin itseni ja se oli varmaan paras ratkaisu ikinä.

lopetin vaikean, pitkän parisuhteen. minulla oli hyvä työpaikka. lyhytaikainen laastarisuhde. kukoistin. elämä oli ihanaa. tapasin elämäni miehen kesäisissä hääjuhlissa. hetken päästä jo raskaana. huikea vuosi, joka hakee vertaistaan. olemme eronneet vastikään :(

Olin 14-vuotias. Pukeuduin pilottiin ja armeijavaatteisiin ja nautiskelin Mikkelissä siitä, ettei uussuomalaiset uskaltaneet tulla viikonloppuna keskustaan päinkään. Nyt uussuomalaiset sikailevat keskustan kauppakeskuksissa ja minä en heitä jalkaudu sinne ihmettelemään.

Mulla syntyi kolmas lapsi, aloitettiin perheen kesäleiriperinne, muutettiin uudelle paikkakunnalle. Olin silloin vielä suht koht tolkuissani, kai, Vaikka välillä epätoivoisen yksin ja uupunut. Vaikka siis oli mieskin.

Isäni kuoli sydänkohtaukseen yllättäen.