Kerro jotakin, mitä elämässäsi tapahtui vuonna 1999?

Tuona vuotena sai esikoisemme alkunsa.

Olin uudessa työpaikassa, joka jäi viimeiseksi ennen yrittäjäksi ryhtymistä.

Kylmä talvi, -42 kahtena aamuna.

Oli auto aika kankea töihin ajellessa.

Sairastin hiirikättä.

Täytin loppuvuonna 9. Vietimme milleniumin vaihtumista äitini ystävättären perheen luona, muistan että oli paljon lunta.

Sain pikkuveljen sinä vuonna.

Aloitin lukion sinä vuonna. Vihasin angsteissani suurinta osaa koulukavereistani. Tutustuin IRC:iin, vietin aikaa paljon netissä ja se oli menoa se.

Joulukuun lopulla vuonna -99 olin 17-vuotias ja sain kuulla, että en ollut tervetullut yläasteaikaisen kaverini Millenium-bileisiin. Olin ainoa kaveriporukastani, jota ei oltu kutsuttu. Niinpä istuin yksin kotona syömässä nakkeja ja itkin. Isäni oli juhlimassa äitipuolen ja tämän aikuisten lasten kanssa, ja äitini ryyppäsi ties monetta kuukautta putkeen. 

Oikeastaan tuosta alkoi aikamoinen alamäki elämässäni. En halua muistella sitä sen enempää.

Päätin päästä neitsyydestäni eroon teeskentelemällä ihastumista. Onnistui, mutta sain kaupan päälle karmean hyypiöstalkkerin, joka oli omasta mielestään poikaystäväni seuraavan vuoden ajan eli huono diili. Jälkikäteen ihmettelen koko kuviota, koska olin silloin 18-vuotiaana kaunis ja varmasti olisin voinut valita kenet tahansa, mutta pääni sisällä olin ruma ja tyhmä paaria. Nyt olen plösähtänyt ja vähemmän hehkeä, mutta tunnen arvoni onnekdi paremmin.

Minua pisti viimeksi ampiainen 9.9.99 koulun liikkatunnilla, oltiin yleisurheilukentällä.

Täytin 18 v, olin lukiossa ja esikoiseni sai alkunsa.

Kypsyin seksuaalisesti.

Silloinen poikaystäväni, nykyinen mieheni, oli armeijassa ja pääsi sieltä milleniumina. Mentiin yhteen pubiin tms, jossa oli aivan naurettavan suuri pääsymaksu milleniumin takia (tai siltä se tuntui silloin, nyt se varmaan tuntuis ihan normaalilta, kun hinnat on nousseet euron tultua).

Pääsin ripille.

-99 kesällä poikaystäväni oli armeijassa ja minä vietin yhteisessä opiskelijaboksissamme hitusen yksinäistä kesää kun oltiin oltu yhdessä jo jokunen vuosi kuin paita ja peppu. Opiskeluja oli takana pari vuotta, ja olin kesätöissä siivoushommissa. Päivärytmi meni ihan sekaisin kun töihin piti herätä aamuviideltä, ja olin ja olen edelleen illanvirkku. Nukuin yleensä ennen töitä neljä-viisi tuntia ja jatkoin unia töistä tultua. Tuntui etten saanut mitään aikaiseksi koko kesänä töitten lisäksi kun koko päivä oli pelkkiä töitä, nukkumista tai nukkumisen miettimistä. Kesä ja kesätyöt sitten päättyivät aikanaan ja pääsin taas normirytmiin kun opiskelut jatkuivat syksyllä. Poikaystävä on edelleen kuvioissa mukana, joskin nykyään aviomiehenä ja lapsemme isänä.

Aloitin uudessa työpaikassa, jossa tein töitä seuraavat 17 vuotta. Aloin odottaa esikoistamme. Mieheni aloitti uuden alan opinnot.

Vierailija kirjoitti:

1999 oli mieleenpainunein vuosi elämässäni. Silloin kirjoitin ylioppilaaksi ja tapasin tulevan mieheni. Rakkaudenhuumainen ihana kuuma kesä, nuoruus ja kaikkivoipaisuuden tunne. Olemme edelleen yhdessä, meillä on kaksi lasta ja omakotitalo. Palaisin kyllä tuohon vuoteen mielelläni uudelleen.

Ajattele, että ne 1999 syntyneet kirjoittavat nyt itse ylioppilaaksi 😱

Mä olin tuohon aikaan 20, villi ja vapaa, enkä tehnyt juuri muuta kuin biletin. Festareilla ja puistoissa tuli vietettyä aikaa. Syksyllä olinkin hyvin ruskettunut. Uutena vuotena biletettiin niissä glittereissä ja huomattiin, ettei mikään muuttunut vuonna 2000.

Haluaisin vuelä joskus kokea samanlaisen kesän.