Olen liian hiljainen, kummallinen ja tylsä ihminen. Masentaa olla tällainen luuseri

Vierailija kirjoitti:

No miks oot sellanen. Luusereita ne on muutkin kun kerran tuo on katsantotapasi.

Luuletko että onnettoman huonot sosiaaliset taidot on oma valinta. Joo voi kehittää niitä mutta kun aina on yhtä paska olo ihmisten seurassa ollessa ja on niin vammainen ettei vaan keksi mitään sanottavaa mihinkään, niin ei jaksa. Miten muut on luusereita? Muut on normaaleja fiksuja ihmisiä ja minä huonompi, tämä on mun katsantokanta.

Mutta ap, asut maassa jossa tuo on täysin hyväksyttävä piirre. On ihan ok olla juuri tuollainen kuin olet.

Mieti, jos olisit tosi puhelias, avoin ja uskaltaisit jutella kaikille vieraille tosta vaan - sinusta mietittäisiin, että oletko hullu vai humalassa. Miehet puolestaan ajattelisivat, että olet jotenkin helppo nakki, kun olet avoin, iloinen ja hymyilet; luulevat normaalia ystävällisyyttä flirtiksi. Sitten vasta tajuat, kun naapuruston vanhat papatkin yrittävät iskeä sinua, että taas olit liian iloinen, avoin ja sosiaalinen. Voin luvata, että tuo kaikki ei takuulla olisi yhtään mieluisampi tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisit mies, olisit yksinäinen ja masentunut. Ole onnellinen sukupuolestasi.

Mähän olen yksinäinen ja masentunut. Ei se seksiseuran saamisen mahdollisuus tee mitenkään autuaaksi vaan lähinnä masentaa entisestään kun niiden miestenkin kanssa on yksinäinen olo.

Ai et olekaan perus valittajanainen. Anteeksi erehdykseni. Ehdotan, että lähestyt jotain toista vähäpuheista jollain tavalla. Meidän hiljaisempien on pidettävä yhtä, koska ekstrovertit "normaalit" huolehtivat kyllä toisistaan mutta eivät välitä erilaisista.

Itse olen kyllä tällaisena kummallisena ja isommassa porukassa hiljaisena introverttina kokenut saavani monestikin apua ja välittämistä ekstrovertimmilta ihmisiltä.