Seitsemän kuukauden tapailu eikä mies ole kertaakaan edes sanonut haluavansa mitään vakavaa
Pitääkö tapailu vaan lopettaa? Olen itse sanonut monta kertaa että haluan parisuhteen ja perheen tulevaisuudessa. Mies on vaan hiljaa jos puhun jotain tällaista. Muuten mies käyttäytyy niinkuin poikaystävä ja on hellä ja huolehtiva.
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kuitenkin parempi tutustua rauhassa eikä juosta asioiden edelle.
Seitsemän kuukautta on kyllä kaikessa rauhassa tutustumista.
Miehellä ja naisella on päinvastaiset syyt olla suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kuitenkin parempi tutustua rauhassa eikä juosta asioiden edelle.
Seitsemän kuukautta on kyllä kaikessa rauhassa tutustumista.
Ei todellakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän kuukautta on kyllä jo sen verran pitkä aika, että luulisi siinä ajassa tietävän kiinnostaako joku oikeasti parisuhdemielessä vai ei. Ja luultavasti mies tietääkin vastauksen; olet kiva tyyppi ja seurassasi on kiva olla, mutta... joku parempi tulee varmaan vielä vastaan.
Ei se mistään "paremmasta" ole kiinni vaan mies ei halua vakavaa ja perhettä.Tämä on samaa sarjaa kuin naisten kuvitelmat ei-lapsia haluavista miehistä jotka muka haluavat lapsia toisen naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö tapailu vaan lopettaa? Olen itse sanonut monta kertaa että haluan parisuhteen ja perheen tulevaisuudessa. Mies on vaan hiljaa jos puhun jotain tällaista. Muuten mies käyttäytyy niinkuin poikaystävä ja on hellä ja huolehtiva.
Jos hän ei seitsemässä kuukaudessa ole sanonut että haluaa sinun kanssasi parisuhteen, hän ei tule sellaista haluamaan ja sinun pitää lopettaa suhde.
Vaikka olisi halunnut parisuhteen ei silti tarkoita että haluaisi koskaan siihen lapsia.
Jos haluat perheen eli lapsia, muista tämä seuraavassa suhteessa. Älä missään nimessä oleta että haluaa myös lapsia parisuhteeseen. Myöskään jos itse siitä puhut eikä ota kantaa. Jos ei kahden vuoden jälkeen aleta perustaa perhettä niin sitä ei ole tulossa.
Olet fuckbuddy, oman parhaasi vuoksi ole nyt itsellesi rehellinen ja lopeta tuo seksisuhde, vaikka rakastaja olisi huomaavainenkin. Ei ole aviomiesainesta sinulle vaan odottaa jotakuta muuta siihen.
Kuinka monta kuukautta on teidän mielestä sellainen raja, että pitäisi jo tietää haluaako seurustella vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän kuukautta on kyllä jo sen verran pitkä aika, että luulisi siinä ajassa tietävän kiinnostaako joku oikeasti parisuhdemielessä vai ei. Ja luultavasti mies tietääkin vastauksen; olet kiva tyyppi ja seurassasi on kiva olla, mutta... joku parempi tulee varmaan vielä vastaan.
Ei se mistään "paremmasta" ole kiinni vaan mies ei halua vakavaa ja perhettä.Tämä on samaa sarjaa kuin naisten kuvitelmat ei-lapsia haluavista miehistä jotka muka haluavat lapsia toisen naisen kanssa.
Ei pidä kyllä hämmästyä sitten kun tällainen "ei-sitoutuva" mies jossain kohtaa löytää naisen joka vie hänet heti vihille ja lapsi tulossa. Olen nähnyt useamman irl tapahtuvan näin. Yhdellä kertaa onkin itse tämä roikkuja mieheen joka "ei usko avioliittoon eikä halua koskaan lapsia" tarkoitti näköjään ettei minun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli samanlainen tilanne n. 25-vuotiaana. Annoin miehelle vuoden aikaa ja sitten lähdin. Enempää en halunnut tuhlata aikaa katseluun. Mielestäni vuosi tuollaista tapailua ilman sitoutumista oli kyllä aika kauan, mutta olin nuori eikä ollut kiire mihinkään. Lähtöni jälkeen miestä tietysti alkoikin kiinnostaa, mutta olin jo siirtynyt eteenpäin. Kontrasti on aika iso kun tapasin nykyisen aviomieheni: tiesimme melkein heti, että tämä on tässä ja asiat etenivät nopeasti.
Sanoisin siis, että katso vielä hetki mutta varaudu siirtymään elämässä eteenpäin.
Serkkupoika oli tuollainen ja lähti naisen vaatiessa perheen perustamista.Nyt mies on päätynyt melkein yksinhuoltajaksi jouduttuaan perustamaan sen perheen sitä seuraavan naisen kanssa ja erottuaan hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän kuukautta on kyllä jo sen verran pitkä aika, että luulisi siinä ajassa tietävän kiinnostaako joku oikeasti parisuhdemielessä vai ei. Ja luultavasti mies tietääkin vastauksen; olet kiva tyyppi ja seurassasi on kiva olla, mutta... joku parempi tulee varmaan vielä vastaan.
Ei se mistään "paremmasta" ole kiinni vaan mies ei halua vakavaa ja perhettä.Tämä on samaa sarjaa kuin naisten kuvitelmat ei-lapsia haluavista miehistä jotka muka haluavat lapsia toisen naisen kanssa.
Ei pidä kyllä hämmästyä sitten kun tällainen "ei-sitoutuva" mies jossain kohtaa löytää naisen joka vie hänet heti vihille ja lapsi tulossa. Olen nähnyt useamman irl tapahtuvan näin. Yhdellä kertaa onkin itse tämä roikkuja mieheen joka "ei usko avioliittoon eikä halua koskaan lapsia" tarkoitti näköjään ettei minun kanssa.
Väärin.Vahingonlaukauksia ne on.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta kuukautta on teidän mielestä sellainen raja, että pitäisi jo tietää haluaako seurustella vai ei?
Tapasin mieheni nettitreffillä, ja hän parin tunnin treffien perusteella jo tiesi että haluaa nähdä minua enemmän. Toisella treffillä jäin yöksi ja aamulla hän tiesi että haluaa seurustella.
Kyllä 30 v ihmisen pitäisi jo tuntea itseään sen verran että tietää kuukaudessa milloin haluaa toisen kanssa suunnitella tulevaisuutta, ja milloin se oli vain seksiä ja ajan viettoa.
Mies ei edes valehtele ap: lle koska ei ole sanonut että haluaa seurustella. Mutta säännöllinen seksi sopii hänelle sen verran hyvin, ettei myöskään sano että kai tajuat ettei tästä ole tämän kummempaa tulossa.
Olettaa että ap ratkaisee asian jossain kohtaa itse ja löytää jonkun muun, koska näin miehet usein itse toimivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli 4kk:n kuluttua tapaamisesta jo kirkko varattu. Eihän tuollaisessa seurustelussa toki mitään vikaa ole, mutta jos toinen toivoo muuta niin se ei ole reilua.
Ja 4 vuoden jälkeen erottu jo ajat sitten?
Tuttavani juhlivat juuri 13-vuotishääpäiväänsä. Tapasivat tammikuussa, menivät kihloihin maaliskuussa ja naimisiin kesäkuussa.
Jotain Pohjanmaan lestadiolaisia varmaan...
Ap jos olet 30 v nainen, sinulla ei ole enää varaa käyttää yhtään enempää aikaa tuollaisen roikuttajan kanssa leikkimiseen. Ymmärräthän että sinulla on enää 5 vuotta aikaa perustaa se perhe.
-N49 yksi lapsi, saatu 35-vuotiaana. Enemmän olisin halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän kuukautta on kyllä jo sen verran pitkä aika, että luulisi siinä ajassa tietävän kiinnostaako joku oikeasti parisuhdemielessä vai ei. Ja luultavasti mies tietääkin vastauksen; olet kiva tyyppi ja seurassasi on kiva olla, mutta... joku parempi tulee varmaan vielä vastaan.
Ei se mistään "paremmasta" ole kiinni vaan mies ei halua vakavaa ja perhettä.Tämä on samaa sarjaa kuin naisten kuvitelmat ei-lapsia haluavista miehistä jotka muka haluavat lapsia toisen naisen kanssa.
Ei pidä kyllä hämmästyä sitten kun tällainen "ei-sitoutuva" mies jossain kohtaa löytää naisen joka vie hänet heti vihille ja lapsi tulossa. Olen nähnyt useamman irl tapahtuvan näin. Yhdellä kertaa onkin itse tämä roikkuja mieheen joka "ei usko avioliittoon eikä halua koskaan lapsia" tarkoitti näköjään ettei minun kanssa.
Väärin.Vahingonlaukauksia ne on.
Voi ollakin, mutta ei kaikkien vahingonlaukausten kanssa mennä naimisiin ja tehdä lisää lapsia.
Ap, sua vedätetään! Sä oot ns. mukavuusnainen, seksiä ilman jahtaamista ja sitoutumista. Sä asut miehen luona tämän "helpotukseksi". Tavallaan maksat vuokran luonnossa. Ei aio sitoutua, ja toisaalta ei halua valehdella, siksi ei sano mitään kysyttäessä. Kumpi oli aloitteellinen yhteenmuutossa? Sinä? Vai mieslapsi. Mä pelkään sun puolestasi, susta tulee katkera perheetön nainen. Tai katkera yksinhuoltaja. Tuo tyyppi ihan oikein varastaa sun parhaat hedelmälliset vuotesi. Sä oot lapsellisten odotustesi uhri, jos et jätä tuota vedättäjää. Palaa omaan kämppääsi ja hanki uusi mies, niitä riittää. Sellasiakin jotka ei ole sitoutumispelkosia tindraajia.
No äläs nyt. Oman miehen kanssa oltu 7 vuotta ja nyt kolmekymppisiä. Mies ei halua lapsia tai naimisiin. En tiedä itkeäkö vai nauraa. Lähinnä vain aina hengailtu yhdessä päivä kerrallaan, ei mietitty tulevaa. Sitten vuosien päästä mies paukautti nuo faktat pöytään.Kun suuttuneena sanoin, että lähden ja en tuhlaa hedelmällisiä vuosiani häneen niin hän sanoi vain että lähde. Tunnen vain kuinka biologinen kello tikittää. Sitten kumminkin sanoi että älä lähde. Nyt olen vain ja mietin, että miksi otin juuri hänet. Viihdyn hänen kanssaan, huumori käyttää yhteen ja on rentoa yhdessä, mutta tunnen oloni jollain tasolla hylätyksi enkä voi olla ajattelematta, että hänen päätöksensä olla haluamatta mitään vakavia asioita kanssani johtuu minusta. Olen kokenut muun muassa masennuksen yhdessä vaiheessa suhteemme aikana ja mietin ajatteleeko hän, etten sen takia kykenisi äidiksi tai jotain. Hän palvoi minua suhteemme alkuvaiheessa ja meillä oli hyvin intohimoinen suhde. Nykyään hyvä kun hän haluaa edes minua. Joskus mietin, että jos hän tapaa jonkun sopivan, alkaisikin haluta mennä naimisiin tai haluta lapsia. Ehkä roikun suhteessa turhaan, joka on jo kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö tapailu vaan lopettaa? Olen itse sanonut monta kertaa että haluan parisuhteen ja perheen tulevaisuudessa. Mies on vaan hiljaa jos puhun jotain tällaista. Muuten mies käyttäytyy niinkuin poikaystävä ja on hellä ja huolehtiva.
Jos hän ei seitsemässä kuukaudessa ole sanonut että haluaa sinun kanssasi parisuhteen, hän ei tule sellaista haluamaan ja sinun pitää lopettaa suhde.
Vaikka olisi halunnut parisuhteen ei silti tarkoita että haluaisi koskaan siihen lapsia.
Jos haluat perheen eli lapsia, muista tämä seuraavassa suhteessa. Älä missään nimessä oleta että haluaa myös lapsia parisuhteeseen. Myöskään jos itse siitä puhut eikä ota kantaa. Jos ei kahden vuoden jälkeen aleta perustaa perhettä niin sitä ei ole tulossa.Olet fuckbuddy, oman parhaasi vuoksi ole nyt itsellesi rehellinen ja lopeta tuo seksisuhde, vaikka rakastaja olisi huomaavainenkin. Ei ole aviomiesainesta sinulle vaan odottaa jotakuta muuta siihen.
Voi jeesu mitä pas#kaa
Vierailija kirjoitti:
No äläs nyt. Oman miehen kanssa oltu 7 vuotta ja nyt kolmekymppisiä. Mies ei halua lapsia tai naimisiin. En tiedä itkeäkö vai nauraa. Lähinnä vain aina hengailtu yhdessä päivä kerrallaan, ei mietitty tulevaa. Sitten vuosien päästä mies paukautti nuo faktat pöytään.Kun suuttuneena sanoin, että lähden ja en tuhlaa hedelmällisiä vuosiani häneen niin hän sanoi vain että lähde. Tunnen vain kuinka biologinen kello tikittää. Sitten kumminkin sanoi että älä lähde. Nyt olen vain ja mietin, että miksi otin juuri hänet. Viihdyn hänen kanssaan, huumori käyttää yhteen ja on rentoa yhdessä, mutta tunnen oloni jollain tasolla hylätyksi enkä voi olla ajattelematta, että hänen päätöksensä olla haluamatta mitään vakavia asioita kanssani johtuu minusta. Olen kokenut muun muassa masennuksen yhdessä vaiheessa suhteemme aikana ja mietin ajatteleeko hän, etten sen takia kykenisi äidiksi tai jotain. Hän palvoi minua suhteemme alkuvaiheessa ja meillä oli hyvin intohimoinen suhde. Nykyään hyvä kun hän haluaa edes minua. Joskus mietin, että jos hän tapaa jonkun sopivan, alkaisikin haluta mennä naimisiin tai haluta lapsia. Ehkä roikun suhteessa turhaan, joka on jo kuollut.
Sulle ihan samat vastaukset kuin ap:lle. Mä roikuin samanlaisessa miehessä kuin sinä ja olin ihan vähällä jäädä ilman lapsia sen takia. Älä ole tyhmä, kukaan muu ei voi pitää puoliasi ja tehdä ratkaisua kuin sinä itse.
-N49 edelleen yksi lapsi ja olisin halunnut enemmän ja paljon aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö tapailu vaan lopettaa? Olen itse sanonut monta kertaa että haluan parisuhteen ja perheen tulevaisuudessa. Mies on vaan hiljaa jos puhun jotain tällaista. Muuten mies käyttäytyy niinkuin poikaystävä ja on hellä ja huolehtiva.
Jos hän ei seitsemässä kuukaudessa ole sanonut että haluaa sinun kanssasi parisuhteen, hän ei tule sellaista haluamaan ja sinun pitää lopettaa suhde.
Vaikka olisi halunnut parisuhteen ei silti tarkoita että haluaisi koskaan siihen lapsia.
Jos haluat perheen eli lapsia, muista tämä seuraavassa suhteessa. Älä missään nimessä oleta että haluaa myös lapsia parisuhteeseen. Myöskään jos itse siitä puhut eikä ota kantaa. Jos ei kahden vuoden jälkeen aleta perustaa perhettä niin sitä ei ole tulossa.Olet fuckbuddy, oman parhaasi vuoksi ole nyt itsellesi rehellinen ja lopeta tuo seksisuhde, vaikka rakastaja olisi huomaavainenkin. Ei ole aviomiesainesta sinulle vaan odottaa jotakuta muuta siihen.
Voi jeesu mitä pas#kaa
Mun kommentti oli perusteltu ja siinä oli takana pitkä kokemus kantapään kautta. Jos olet eri mieltä niin perustele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanon sulle että olet miehellesi hätävara. Ei parempaakaan vielä löytänyt niin riippuu sussa siihen asti kun löytää "natsaavamman". Kyllä miehetkin puhuvat, ja jos rakas kysyisi suunnitelmia, niin vastaisi ja kertoisi,jos niitä olisi. Sua vedätetään. Ootko tavannut "miehesi" kavereita, sisaruksia, vanhempia? Älä painosta tyyppiä, katso pari viikkoa vielä ja irtaannu paskasta tilanteesta kun vielä pystyt. Teillä ei ole lapsia eikä asuntovelkaa. Asutteko yhdessä? Kumman kämpässä? Onko mies työssä? Sinuna en haaskaisi aikaani tulevassa toimimattomassa suhteessa. Kesäkin tulossa.
Oon asunut miehen luona tän ajan mutta mulla on oma asunto myös. Mies käy kyllä töissä ja tekee pitkiä päiviä.
Miten miehen työssäkäynti liittyy tähän millään lailla?
Mulla meni parhaat vuodet hukkaan tuommoisen kanssa. Olen itsepäinen ja huonosti luovuttava tyyppi. Siinä sitten oltiin yhdessä (??) vahaa 10 vuotta. Sinä aikana ukko teki yhden vahinkolapsen toisen roikkuvan kanssa. Minussa häntä kiinnosti eniten tuleva huomattava perintöni. Ja minä taas olin sitä mieltä että tämä mies on elämäni mies. Ei ollut muuten ja eihän se kyllä ikinä mitään luvannutkaan.
Jäin lapsettomaksi ja miestarjonta yli 40vee ikäluokassa huononi dramaattisesti. Itseäni saan syyttää ihan täysin. Sitä mä sain mitä oli tulossa. En vaan suostunut näkemään sitä...