Työpaikan keliaakikko kitisee kahvitaukotarjottavista - mitä tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että sen gluteenittoman ihmisen elämä on muutenkin hankalaa rajoitteidensa vuoksi (eihän hän tahallaan ole sairastunut), joten olisihan se kohteliasta JOSKUS asettua hänen asemaan ja miettiä miltä HÄNESTÄ tuntuu ja ehkä JOSKUS huomioida myös hänet. Hyvältä ne kakut hänenkin suussaan maistuvat, ymmärrän kyllä että tulee paha mieli katsoa toisten herkuttelua kun itselle ei ole mitään. Ei ap:lla ole velvollisuutta aina leipoa hänelle omaa kakkua, mutta voisitko edes joskus huomioida jotenkin myös hänet?

Huoh. Sitähän sitä toivoisi ja varmasti ja kokemukseni mukaan 99% ihmisistä yleensä huomioi ja ottaa huomioon jos ja kun vain voi ja tietää etukäteen. - Ei välttämättä juuri Ap:n tapauksen kaltaisessa tilanteessa, jossa hänellä on kannettavana "kiltin ihmisen taakka." - Hän ilm. hieman potee syyllisyyttä, ettei ole tuota keliaakikkoa huomioinut. Toisaalta jos ja kun ollaan työyhteisössä, niin jos ja kun hän tällä tavoin yksi työntekijä ilahduttaa usein työkavereitaan, niin toki voinee kysyä, että pitäisikö työnantajan jossain vaiheessa vaikka hieman sponsoroida tilannetta ja valvoa, että kaikki työntekijät tulee kohdelluksi tasapuolisesti vai pidetäänkö normaalina, että yksi jää aina ilman herkkuja, muiden niitä saadessa. - Jonkun mielestä tämä tietysti kuullostaa sairaalta paapomiselta ja on sitä mieltä, että Ap saa itse valita kenelle tarjoa tai on tarjoamtta. No. Niin saa ja voi, mutta on asialla toinenkin puoli. Kuka ylipäätään haluaa joutua aina seuraamaan vierestä muiden herkutellessa? Tai kuka haluaa jäädä kuulematta viikon parasta juttua aina, vaikka muut saavatkin sen kuulla? Tai haluaako jokui jäädä aina ilman oikeutta esittää loma-ajoista toiveita, jos muut saavat, niitä esittää. Mitä yksityisiä toimia saa jakaa työajalla osan porukan kanssa ja milloin on ymmärrettä, että kyse on työajasta, eikä siitä, että työpaikalla vietetään "kakku kestejä", joihin kutsutaan kaikki uut paitsi se yksi, tai ainakin hänen annetaan aina ymmärtää, että ei kuulu joukkoon kun ei voi jakaa sitä, mitä muut saavat ja voivat kun on sairaus estää, niin tekemästä.

Ap:lle ja muille terveille kyse on vain leivonnaisista, mutta oikeasti kyse on isommista asioista. Jos oltaisiin koulussa eikä työpaikalla, puhuttaisiin kiusaamisesta. Ajatelkaa vaikka, että yksi lapsi tuo kouluun karkkia ja tarjoaa välitunnilla kaikille muille paitsi yhdelle, ihan jatkuvasti. Lapsi saa pahoittaa mielensä, aikuinen ei, vaikka ulkopuolelle jäämisen tunne on ihan yhtä paha.

Monellako työpaikalla työntekijät ovat lapsia?

Aikuinen kun kestää jo sen, ettei voi syödä sitä kermakakkua oman sairautensa takia.

Et vain halua ymmärtää. On kyse toisten ihmisten huomioonottamisesta. Ap tietää että työpaikalla on yksi keliaakikko, mutta ei suostu huomioimaan tätä tarjoiluissaan. Se on tietoinen valinta. Onko ap:lla joku todella hyvä syy sille ettei sitä yhtä voi huomioida? Tämä ap:n kaveri on jopa ääneen tuonut ilmi että harmi kun hänelle ei koskaan ole mitään kahvin kanssa.

Voi hellan lettas! Kaveri voi tuoda omat syömisensä! Etkö ymmärrä lukemaasi: ap tuo töihin tekemiään "harjoituskappaleita". Jos hän tekisi gluteenittomia pitäisi hänen pistää koko keittiönsä uusiksi.

Ongelma on tuo työkaveri, ei ap:n leivonnaiset. Kuinka kehtaa pahoittaa toisen mielen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säännöllisesti jätetään yksi ulkopuolelle, kun hän ei ole samanlainen kuin muut? Ja sitten kommentoijat kuorossa säestää, että se on sen oma vika.

Haiskahtaa...

Eikö tuota itse muka huomaa?

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Kaikki kommentit, joissa ehdotetaan jonkinlaista positiivista ratkaisua, saavat alapeukutusta, kun taas kaikki tylyt kommentit tyyliin "älä vaan ota sitä kitisijää huomioon", saavat yläpeukutusta. Näinkö kitsaita ja syrjiviä me olemme työkavereitamme kohtaan?

Syrjiviä... ei hitto! Tämän takia suomessa on niin negatiivinen ilmapiiri kun kaikesta voidaan vetää herne nenään. Ratkaisu: valittaja joko ei syö tai tuo omat tarjottavat. Ei kellään ole mitään velvollisuutta leipoa ylimääräisiä gluteenittomia tuotoksia ettei tule näitä mielensäpahoituksia, varsinkaan kun kyseinen henkilö ei leivo vartavasten työpaikkaa varten. Hävetkää nyt valittajat! Mikä estää tuomasta omia leivonnaisia? Mä en ainakaan ikinä kehtaisi erityisruokavalioisena vaatia että mua varten pitäisi jonkun omalla vapaa-ajalla leipoa ylimääräistä.

Kyllä se alkaa olla todella suoraa vittuilua ap:lta, jos ap meinaa jatkaa kakkujen tuomista työpaikalle eikä aio tuoda edes sitä gluteenitonta keksipakettia mukana, kun tämä ap:n työkaveri on tuonut harmituksensa ilmi. Hyvätapainen ihminen tarttuisi vinkkiin ja alkaisi huomioida myös tämän yhden. Jos ap päättää ignorata työkaverin puheet niin ei anna ap:sta kovin miellyttävää kuvaa ihmisenä.

Sanoisin varmaan keliaakikolle: "En tuo kaikille gluteenitonta, koska keittiöni ei ole keliakiakeittiö millään tasolla, enkä halua vaarantaa terveyttäsi". Mutta tuo sinä ihmeessä kaikille jotain itsetekemääsi leivonnaista, niin opimme arvostamaan gluteenittomia makuja mekin! Kerro milloin tuot, niin mennä päällekkäin.

Eihän mikään nimittäin estä tätä gluteenittomuuden asiantuntijaa leipomasta myös, jos hän haluaa leivonnaisia töissä.

Muistatteko sen ketjun missä aloittaja kertoi leipovansa kakkuja töihin koska tykkäsi leipoa? Hänet kivitettiin ketjussa ja haukuttiin ties miksi. Kakkujen tuomista töihin pidettiin yleisesti typeränä ja ärsyttävänä mielistelynä. Kumma kun tämän ketjun ap:ta taas puolustellaan. :D

Voihan se keliaakikko ottaa niitä työpaikkaleivonnaisia myös kotiinsa pakkaseen ja tarjota sitten ei-keliaakikko ystäville kun tulevat kylään.

Tämä menee vähän off topic, enkä halua nyt ottaa kantaa siihen, miten ap on toiminut, tai miten pitäisi toimia, mutta itseäni jäi vaivaamaan. Olenko toiminut väärin, kun olen tarjonnut juhlissani esim. itse tekemiäni gluteenittomia voileipäkakkuja ja muita leivonnaisia nimenomaan gluteenittomina, vaikka ne on valmistettu "tavallisessa" keittiössäni? Olen ollut omasta mielestäni suhteellisen tarkka - esim. samat välineet eivät tule käyttöön kuin pesukoneen kautta, enkä käytä epämääräisiä avattuja jauhopusseja jotka ovat olleet samassa kaapissa gluteenijauhopussien kanssa. Mutta kyllä ne niitä samoja muovikulhoja ovat, joissa on aiemmin vuosien saatossa saatettu tehdä vaikka vehnäpullaa. Olenko nyt huijannut keliaakikkokavereita ja -sukulaisia vaarantamaan terveytensä? :/

First world problems taas. Kakkujen ylijäämäharjoituskappaleet tuodaan töihin sillä mentaliteetillä, että ottaa kuka ottaa. Ei niitä erikseen tarjota kenellekään, joten ei tässä voida erikseen syrjiäkään ketään. Jos ei kakku maistu tai käy, sitten ollaan ilman. Jos ap. ei ole saanut tilausta gluteenittomista tuotteista, niin sitten ei ole gluteenittomia harjoituskappaleita. Samoin jos ei ole tilattu prinsessakakkua, sitten ei ole prinsessakakkuharjoituskappaletta tarjolla. Voi kyynel.

Olen pähkinäallerginen, en voi syödä mitään pähkinöitä. Ja jos en ole varma jonkun ruoan pähkinättömyydestä jätän syömättä. Tuntuu hupaisalle tuon työkaverin käytös. En minä koe että voisin vaatia joka ikistä noudattamaan pähkinätöntä ruokavaliota vuokseni. Nauttikoot muut suolapähkinöitä, pähkinäsuklaasta, konvehdeista, porkkanakakusta, marsipaanista, toscapullista jne. Tuntuisi käsittämättömältä kieltää muilta herkut kun itse en voi syödä. Eihän se muiden vika ole!

Olisivat vaan kiitollisia, kun on noin ihana työkaveri. Se keliaakikko on idiootti. Perussääntö on, että jos on vaikea ruokaprobleema, huolehtii itse tarjottavat itselleen. Mutta kun tässä ei ollut edes kyse tarjoiluista, vaan ap:n ylimääräisestä ystävällisyydestä, vois kyllä aikuinen ihminen tajuta pitää turpansa kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säännöllisesti jätetään yksi ulkopuolelle, kun hän ei ole samanlainen kuin muut? Ja sitten kommentoijat kuorossa säestää, että se on sen oma vika.

Haiskahtaa...

Eikö tuota itse muka huomaa?

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Kaikki kommentit, joissa ehdotetaan jonkinlaista positiivista ratkaisua, saavat alapeukutusta, kun taas kaikki tylyt kommentit tyyliin "älä vaan ota sitä kitisijää huomioon", saavat yläpeukutusta. Näinkö kitsaita ja syrjiviä me olemme työkavereitamme kohtaan?

Syrjiviä... ei hitto! Tämän takia suomessa on niin negatiivinen ilmapiiri kun kaikesta voidaan vetää herne nenään. Ratkaisu: valittaja joko ei syö tai tuo omat tarjottavat. Ei kellään ole mitään velvollisuutta leipoa ylimääräisiä gluteenittomia tuotoksia ettei tule näitä mielensäpahoituksia, varsinkaan kun kyseinen henkilö ei leivo vartavasten työpaikkaa varten. Hävetkää nyt valittajat! Mikä estää tuomasta omia leivonnaisia? Mä en ainakaan ikinä kehtaisi erityisruokavalioisena vaatia että mua varten pitäisi jonkun omalla vapaa-ajalla leipoa ylimääräistä.

Tästäpä tulikin mieleeni, kuinka tyttäreni (joka ei ole allergikko ja joka on vain puoliksi suomalainen), meni kutsuttuna kaverinsa luokse kylään. Kaverin perhe aikoi juuri syödä illallista (= mikrossa lämmitettyä makaronilaatikkoa), mutta kukaan perheenjäsenistä ei kysynyt tyttäreltäni, oliko hän syönyt mitään ja haluaisiko hän syödä perheen kanssa. No, hän ei ollut syönyt mitään, ja joutui sitten lähtemään toisen nälkäisen kutsutun kaverin kanssa lähikauppaan ostamaan pikanuudeleita. Tällaista on suomalainen "vieraanvaraisuus", ja samaa periaatetta noudattavat useimmat kommentoijatkin täällä.

Vieraanvaraisuus ei ole tämän ketjun aihe. Et tainnut ymmärtää edes lainaamaasi viestiä.

Jep. Kun kysehän on vain siitä, että ap haluaa kakut syötäviksi sen sijaan, että heittäisi ne roskiin. Ei siitä, että ap nyt ehdottomasti leipoisi juuri niitä työkamujaan varten.

Se on oikeastaan ihan se ja sama mitä varten kakut on leivottu ja kuka ne on leiponut. Ap tuo ne työpaikalle ja on tökeröä olla tuomatta jotain erikoisruokavalioiselle kun erikoisruokavalio on tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Leipominen on minulle rakas harrastus ja tosi pienimuotoisesti teen myös tilauksesta kakkuja tutuille. Koska asun yksin, ei ole mitään järkeä tehdä kakkuja pelkästään itselleni. Etenkin tilauskakkuja haluan harjoitella etukäteen, ja se on minulle mukavaa ajanvietettä, ei mitään pakkopullaa. Olen nähnyt käteväksi hankkiutua kakuista eroon tuomalla ne töihin kahvitaukotarjottavaksi. En oleta saavani tästä mitään vastinetta, koska toinen vaihtoehto olisi, että joko minä lihon muodottomaksi tai kakut menevät roskiin. Työkavereilta saa myös palautetta kakuista.

Mitään ongelmaa ei ollut, ennen kuin työpaikan keliaakikko alkoi osoittamaan mieltään siitä, että "hemmottelen" muita mutta unohdan aina hänet. Kakkuni eivät ole gluteenittomia eivätkä näillä näkymin tule olemaankaan - tilauskakkujen kohdalla olen äärimmäisen tarkka hygieniasta eikä ymmärtääkseni oikeasti gluteenittomaksi voi väittää edes kakkua, joka on tehty samalla yleiskoneella tai pursotinpussilla kuin tavalliset. Olen pahoitellut tälle ihmiselle, mutta sanonut myös nuo perustelut. Hänen mielestään minunkin olisi korkea aika oppia tekemään gluteenittomia ja että muut työpaikalla voivat syödä gluteenitonta mutta hän ei tavallista, joka on toki totta.

Pitääkö tässä nyt lopettaa kakkujen vieminen kokonaan vai miten tuon niskojen nakkelun ja mielenosoitusmaisen omaan työhuoneeseen kahville linnoittautumisen saa loppumaan? Vai onko se mun vastuulla lainkaan, mököttäkööt jos haluaa?

Miksei voi, jos ne on hyvin pesty?

Vierailija kirjoitti:

Lopettaisin tuomasta enää leipomuksia töihin. Johan täälläkin nämä toisen puolesta mielensä pahoittajat ovat villinneet itsensä lähes hysteeriseen tilaan. Hyvä ehdottaa jotain opettajien huonetta muuten, niin että pitäisi soitella koulut läpi, ajaa sinne aamulla ennen töitä, toimittaa leipomukset. Ja opettajistako ei löytyisi keliaakikkoja, jotka mielensä pahoittaisivat kun heitä ei ole huomioitu.

Kiva ajatushan sulla on taustalla ollut. Olet saanut harjoitella ja saanut palautetta. Noh, roskiin vaan sitten kun olet itse maistanut eka vähäsen :/ Ehkä voit ottaa leipomuksista kuvia ja laittaa niitä instaan ja kysyä palautetta?

Enkä ymmärrä miksi ap:n pitäisi vaihtaa kaikki leipomuksensa gluteenittomiksi, jos asiakkaat eivät sitä häneltä pyydä. Osa ihan oikeasti haluaa syödä leipomuksia joissa on jauhoja, sokeria, kananmunaa ja vaikkapa suklaata.

Otetaan tilanne jossa työntekijä x tuo töihin vaikka lapsensa häistä ylijääneet leipomukset, mutta ei tarkkaa tietoa mitä niissä on ja ovatko kenties olleet kosketuksissa toisiinsa, jos ne pakannut henkilö ei tiedä tarkkaan mitä missäkin annoksessa on ollut. Mutta työntekijä x ajattelee, että työpaikallahan ne tulee syötyä. Olisiko taas pitänyt käydä erikseen ostamassa gluteenitonta ettei joku pahoita mieltään? Vai olisiko kaiken häätarjoilun pitänyt olla jo valmiiksi gluteenitonta, että jos sitä jää yli niin työpaikan ainoa gluteeniton ei pahoita mieltänsä?

En ole koskaan oikein edes ymmärtänyt tätä kahvikulttuuria, kun en kahvia ole koskaan juonut. Pitää saada aina pullaa, jos ei saa niin voi nyrpistellä nokkaansa. Ja pakko juoda samaan aikaan ja taas kärvistellä omasta mielestään tyhmien ihmisten kans.

Työntekijä X:n lapsi ei varmaan mene naimisiin ihan joka viikko. Esimerkkisi on siis aivan erilainen tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa karmivinta on se, miten huolettomasti ap:ta kehotetaan vaihtamaan leipomukset gluteenittomaan kun "eihän se ole kuin jauhojen vaihto".

Juuri tuon takia itse en todellakaan uskalla syödä kenenkään kotonatekemiä gluteenittomia leipomuksia, kun oletus on ettei homma ole kuin jauhojen vaihto...

Moniko on kysynyt ap:lta esim. onko hänellä kiertoilmauuni? Jos sellaisessa olet paistanut gluteenileivonnaisia, pitäisi koko uuni tehopuhdistaa. Sama homma mikron kanssa. Kaikki ainekset, ruokasoodia myöten tulisi hommata erilliset gluteenitonta varten.

Homma ei todellakaan ole "vain jauhojen vaihto".

Älä nyt sentään liioittele. Luuletko että perheissä on erilliset mikrot yhdelle keliaakikolle ja lopulle perheelle?

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa karmivinta on se, miten huolettomasti ap:ta kehotetaan vaihtamaan leipomukset gluteenittomaan kun "eihän se ole kuin jauhojen vaihto".

Juuri tuon takia itse en todellakaan uskalla syödä kenenkään kotonatekemiä gluteenittomia leipomuksia, kun oletus on ettei homma ole kuin jauhojen vaihto...

Moniko on kysynyt ap:lta esim. onko hänellä kiertoilmauuni? Jos sellaisessa olet paistanut gluteenileivonnaisia, pitäisi koko uuni tehopuhdistaa. Sama homma mikron kanssa. Kaikki ainekset, ruokasoodia myöten tulisi hommata erilliset gluteenitonta varten.

Homma ei todellakaan ole "vain jauhojen vaihto".

Älä nyt sentään liioittele. Luuletko että ihmisten kotona perheissä on erilliset mikrot keliaakikolle ja muulle perheelle?

Mulla on monia ruoka-aineyliherkkyyksiä enkä kyllä todellakaan ODOTA, että kukaan toinen niillä päätään vaivaisi - musta on tarpeeksi, että joudun itse niistä kärsimään, kyttäämään syömisiäni ja tekemään kaiken itse. Toki ilahduttaa ja olen kiitollinen (sekä yllättynyt!) kun joku vaivautuu valmistamaan jotain, jota minäkin voin syödä, mutta ei se mikään oletus ole. Oon tottunut tuomaan omat syömiseni joka paikkaan ja suoraan sanottuna en välttämättä uskaltaisi luottaakaan siihen, että joku toinen olisi tajunnut ottaa kaikki rajoitukseni huomioon, vaikka hyvää hyvyyttään olisi parhaansa tehnytkin.. Kun itse teen työpaikalle tai juhliin tarjottavia, musta on ihana huomioida ruokarajoitteisetkin, koska tiedän, miten hyvältä tuntuu välillä saada jotain valmiina, mutta sehän onkin ihan eri asia tehdä tämä vain silloin tällöin. Ap:n tapauksessahan tuo harrastus on pääasia, ja työpaikalle vienti vain oiva tapa saada kakut hupenemaan sekä palautetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säännöllisesti jätetään yksi ulkopuolelle, kun hän ei ole samanlainen kuin muut? Ja sitten kommentoijat kuorossa säestää, että se on sen oma vika.

Haiskahtaa...

Eikö tuota itse muka huomaa?

Tätä minäkin olen ihmetellyt. Kaikki kommentit, joissa ehdotetaan jonkinlaista positiivista ratkaisua, saavat alapeukutusta, kun taas kaikki tylyt kommentit tyyliin "älä vaan ota sitä kitisijää huomioon", saavat yläpeukutusta. Näinkö kitsaita ja syrjiviä me olemme työkavereitamme kohtaan?

Syrjiviä... ei hitto! Tämän takia suomessa on niin negatiivinen ilmapiiri kun kaikesta voidaan vetää herne nenään. Ratkaisu: valittaja joko ei syö tai tuo omat tarjottavat. Ei kellään ole mitään velvollisuutta leipoa ylimääräisiä gluteenittomia tuotoksia ettei tule näitä mielensäpahoituksia, varsinkaan kun kyseinen henkilö ei leivo vartavasten työpaikkaa varten. Hävetkää nyt valittajat! Mikä estää tuomasta omia leivonnaisia? Mä en ainakaan ikinä kehtaisi erityisruokavalioisena vaatia että mua varten pitäisi jonkun omalla vapaa-ajalla leipoa ylimääräistä.

Tästäpä tulikin mieleeni, kuinka tyttäreni (joka ei ole allergikko ja joka on vain puoliksi suomalainen), meni kutsuttuna kaverinsa luokse kylään. Kaverin perhe aikoi juuri syödä illallista (= mikrossa lämmitettyä makaronilaatikkoa), mutta kukaan perheenjäsenistä ei kysynyt tyttäreltäni, oliko hän syönyt mitään ja haluaisiko hän syödä perheen kanssa. No, hän ei ollut syönyt mitään, ja joutui sitten lähtemään toisen nälkäisen kutsutun kaverin kanssa lähikauppaan ostamaan pikanuudeleita. Tällaista on suomalainen "vieraanvaraisuus", ja samaa periaatetta noudattavat useimmat kommentoijatkin täällä.

Vieraanvaraisuus ei ole tämän ketjun aihe. Et tainnut ymmärtää edes lainaamaasi viestiä.

Jep. Kun kysehän on vain siitä, että ap haluaa kakut syötäviksi sen sijaan, että heittäisi ne roskiin. Ei siitä, että ap nyt ehdottomasti leipoisi juuri niitä työkamujaan varten.

Se on oikeastaan ihan se ja sama mitä varten kakut on leivottu ja kuka ne on leiponut. Ap tuo ne työpaikalle ja on tökeröä olla tuomatta jotain erikoisruokavalioiselle kun erikoisruokavalio on tiedossa.

Onko sulla kaikki kotona??  :D:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieti AP itse tilannetta, jossa työkaveri säännöllisesti tuo ihania herkkuja kaikille muille mutta ei sinulle. Tuntuisiko kivalta?

Gluteeniton kakku on todella helppo ja halpa tehdä - vaihdat vehnäjauhot perunajauhoon. Normaali keliaakikko ei tarvitse erikseen omia valmistusastioita, vaan normaali hygienia riittää. Tiedän kokemuksesta, lapsellani on keliakia.

En ole ap, mutta mietin tätä. Ei tuntunut miltään. Olen kasvanut jo sen ohi kun tulee paha mieli. Se oli silloin joskus lapsuudessa. Allergiset/ sairaat ovat tottuneet siihen etteivät aina voi syödä samaa kuin muut. Omat eväät eikä tarvitse pelätä vatsakipuja tai hengen lähtöä.

Nimenomaan aina. Tässä tapauksessa ihan kirjaimellisesti. Ap:n tuomiset ovt aina sellaisia, ettei yksi työpaikalta voi syödä niitä. Jos niitä on tarjolla vaikka viikottain, niin ei ole kivaa. Totta kai aikuisen pitää tottua siihen ettei ole aina kivaa, mutta ei se ole syy olla veemäinen toiselle ihan jatkuvasti.

Tässä ei nyt ymmärretä selvää eroa siinä, leipooko ap kakut vartavasten työpaikalle vai ei. Mikäli ei, on kohtuutonta pyytää häntä vaihtamaan jauhot kalliimpiin gluteenittomiin vain yhden ihmisen takia. Eri asia jos leipoo jotain vartavasten työpaikalle vietäväksi, jolloin on kohteliasta tarjota kaikille jotain. Siitä tässä ei kuitenkaan ole kyse.

En edes ihmettele miksi tuo työkaveri on kehdannut alkaa kitisemään, kun täällä yllättävän monella on mielestään oikeus saada herkkuja toisten kustantamana, ap on syyllinen, kun hän ei ala erikseen jotain keksejä ostamaan, kun ne hänen tekemänsä leivokset on tuotu työpaikalle vain ja ainoastaan sen takia, että ne muuten menisivät roskiin. Sitten ap saisi kuraa niskaansa siitäkin, kun tuhlaa elintarvikkeita eli mikään ei ole joidenkin mielestä koskaan hyvin.

Vein joskus töihin lomaviemisinä marjapiirakkaa ja yhtä vehnäallergista kollegaa ajatellen tein myös pienen vehnättömän version. Laitoin vielä piirakan päälle LAPUN kenelle ja miksi pienempi versio on tarkoitettu, niin eikös silti jotkut (ei-ruokarajoitteiset) lokit olleet sen jo aloittaneet "kun näytti niin makoisalta".

Siis ei herran jestas sentään ihmisiä! Missä maalaisjärki ja kohteliaisuus?

Tämä ko. henkilö jolle sen leivoin oli kuitenkin erittäin otettu ja nautti yhden palan piirakkaa, joka näiltä muilta oli jäänyt hänelle.