Lue keskustelun säännöt.
Mikä on sopiva määrä tavaraa, mikä liikaa?
Tuota tavarasta eroon -ketjua lukiessani olen usein pohtinut, että mikä on kenellekin sopiva määrä tavaraa? Meillä on aika paljon säilytystilaa, ja kaikille tavaroille oma paikkansa. Minkä verran tavaraa on mielestänne sopiva määrä? Itse tykkään pitää kauniita esineitä esillä, toki se hidastaa siivotusta, mutta ei mitenkään kohtuuttomasti. Tykkään myös kynttilöistä. Minulla on korutkin esillä (korutelineissä ja nalakossa), ne ovat niin kauniita, että saan niiden katsomisesta iloa. Isosta osasta kirjoja olen hankkiutunut eroon, mutta on meillä silti edelleen pari isoa kirjahyllyllistä kirjoja lasiovien takana.
Näin minimalismia ihannoivana aikana tunne itseni vähän oudoksi, kun tykkään tavaroistani. Entä te muut? Mitä tavaroita säilytätte?
Kommentit (80)
Vaatteet päällä on ihan hyvä olla. Muu on liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vain tavaroita, jotka ovat joko tarpeellisia tai tuovat iloa. Aika paljon siis, kun olen keräilijäkuonne ja meillä on myös harrastuksia.
Talomme säilytystilat alkoivat muutama vuosi sitten "tursuilla", joten muutimme sata neliötä suurempaan. Nyt on taas helppo pitää kaikki järjestyksessä.
Jokainen määritelköön itse mikä on sopiva määrä tavaraa.
Meillä tavaraa on vähän ja kaikki säilytetään omilla paikoillaan lajiteltuna. Pystyn ulkomuistista luettelemaan varmasti 80 % tavaroistamme.
Siinä vaiheessa tavaraa on liikaa, kun vaimo alkaa vaatia, että pitää ostaa joku käyttötavara, vaikka sellainen on jo ennestään. Syy on kuulema se, että sitä vanhaa ei löydy.
Kaikesta sitä päänvaivaa näyttää joillekin tulevan.
En ymmärrä tavaran karsimista pelkän muoti-ilmiön vuoksi.
Selvää on tietysti se että ne tavarat joita ei koskaan tarvitse tai ne koriste- esineet joista ei pidä voi viedä kirpputorille mutta jokainen päättää itse mitä tarvii ja mitä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutaman kerran viikossa on sopivasti tavaraa.
Asun avomieheni kanssa 68 neliön kerrostalokolmiossa. Kolme vuotta sitten olimme 3 kuukautta putkiremonttievakossa 52 neliön kaksiossa, ja muuttaessa kodin irtaimisto pakattiin 60 isoon ja 40 pienempään muuttolaatikkoon. Vaatteet pakattiin jätesäkkeihin.
Tavoitteena oli, että 40 pientä muuttolaatikkoa pysyisivät makuuhuoneen seinustalla pinottuina ja purkamattomina evakon ajan, jotta takaisin muuttaminen olisi helpompaa. Sen kolmen kuukauden aikana hain näistä laatikoista kaksi tai kolme tavaraa, joita tarvitsin. Mies ei tainnut hakea mitään. Laatikohin meni esim. koriste- ja muistoesineitä, kirjoja ja harvoin tarvittuja keittiötarvikkeita.
Takaisin kotiin muuttaessa totesimme, että laatikoiden sisältö voidaan heittää pois. Ja se oli paras ratkaisu ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain tavaroita, jotka ovat joko tarpeellisia tai tuovat iloa. Aika paljon siis, kun olen keräilijäkuonne ja meillä on myös harrastuksia.
Talomme säilytystilat alkoivat muutama vuosi sitten "tursuilla", joten muutimme sata neliötä suurempaan. Nyt on taas helppo pitää kaikki järjestyksessä.
Aika jännä :D Meillä alkoi olemaan hieman ahdasta ja haastavasti ylläpidettävä koti. Muutettiin 20m2 pienempään ja karsittii tavarat ja nyt on taas helppo olla. Kahden lapsen kanssa neliöstä kolmioon.
Ajattelen, että jos ennen siivousta pitää raivata pitkän aikaa ennen kuin pääsee varsinaisesti siivoamaan, niin tavaraa on liikaa. Lisäksi mielestäni jokaisella tavaralla pitää olla oma paikkansa, mielellään kaapissa poissa näkösältä. (Toki joitain koriste-esineitä meillä on näkösällä.) Ja sitten se, että vaikka jokaisella tavaralla olisikin oma paikka kaapissa, niin kaapit eivät silti saa tursuta. Jos pitää kaivaa haluamansa tavara ison röykkiön takaa niin, että kamat sinkoilevat niskaan, niin tavaraa on liikaa. Noh, asun miehen kanssa kahdestaan eli tavaramäärä on helppo pitää aisoissa, kun mieskään ei ole mikään hamsteri. Ymmärrän, että esim. lapsiperheessä tavaramäärä luonnollisesti on isompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin tavaraa on silloin liikaa, jos sitä pitää oikein ajan kanssa siirrellä paikasta toiseen, ennen kuin pääsee imuroimaan ja pyyhkimään pölyt. Meillä ainoat siivouksen tieltä siirreltävät "esineet" ovat oikeastaan huonekasveja. Ainoat rojuni ovat tällä hetkellä käyttämättöminä olevat kukkaruukut parvekkeen nurkassa.
Meillä ei ole edes mahdollisuutta varastoida hirveää määrää ylimääräistä, koska minkäänlaisia varastotiloja, kellarikomeroita tai vinttiä ei ole. Kaikki tavara on täällä asunnossa meidän kanssamme, joten jos jokin ei kaappeihin ei mahdu niin ei se kyllä nurkkiinkaan saa jäädä pyörimään. Asumme kaksin.
Mä en tiedä, että onko meillä liikaa tavaraa vai liian vähän säilytystilaa. Meillä taas usein joudun raivaamaan keittiönpöydän, jos halua päästä syömään. Kaikille tavaroille ei ole paikkaa ja se hermostuttaa. Meillä on 39 neliön kaksio kahdelle ihmisille ja tuntuu ettei tavaroita saa mahtumaan mihinkään. Kaikki turhat kamat, jotka pitäisi myydä on tungettu varastoon, mutta on paljon sellaista ihan käyttötavaraa, jolle ei ole paikkaa. Ja mielestäni varasto tai vaatehuone ei ole niiden paikka. Aina raivaan kaikki kaappeihin piiloon, jos tulee vieraita. Tämän jälkeen mietin, että mihinköhän mä sen ja sen tavaran oikein laitoin. Ei ole sellaisia kunnollisia säilytyspaikkoja, josta löytäisin helposti tavarat. Tiedostan, että turhaa tavaraa on juurikin vaikka varastosta ja se pitäisi jaksaa myydä. Mutta on paljon sellaista tavaraa, jota tarvitsen ja jolle ei lopulta löydy hyvää paikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on paljon tavaraa mutta en pidä juuri mitään muuta kuin kirjoja esillä. Ainoastaan juhlapyhinä koristelen hieman. Tavaraa on mielestäni sopivasti, kun kaikella on käyttöä ja oma säilytyspaikka. Jos en esimerkiksi ole käyttänyt vanhaa kesävaatetta koko kesänä, laitan sen suoraan poistoon enkä säilö seuraavaa kesää varten. Lisäksi en halua, että mitään ylimääräistä on moninkertaisesti, varsinkaan keittiössä. Minulla on yhdet keittiösakset, yksi kunnon yleisveitsi, yksi iso kattila jne. Lakanoita ja pyyhkeitä on kahdet per henkilö ja yhdet vierasvarat. Minulla ei ole useita samanlaisia kenkiä vaan yhdet mustat korkkarit, yhdet valkoiset korkkarit, yhdet mustat saappaat ja niin edelleen. Tämä on mielestäni sopivasti.
Harrastuksiin liittyvää tavaraa saattaa tarvita harvemmin mutta en esimerkiksi haluaisi luopua taidetarvikkeistani, vaikka saattaa mennä jopa vuosia etten käytä tiettyjä materiaaleja. Nekin ovat kuitenkin siististi omissa kaapeissaan, eivätkä vie tilaa muualta. En siis voisi ryhtyä konmarittamaan tai minimalistiksi.
Tavaraa on liikaa, jos niitä pitää etsiä. Mulla on adhd ja aina tavarat hukassa. Karsin jatkuvasti jotain, jotta arki muutuisi sujuvammaksi... Vaikeaa tämä on, kun on suuri erhe ja käsityö- ym. harrastuksia, joiden materiaaleja säilytetään kotona. Karsin niin kauan, että pääsen ovesta ulos etsimättä kamppeitani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on liikaa tavaraa, vaikkakin varmaan paljon vähemmän kuin keskiverto suomalaisella
Asun 20 neliön yksiössä, ja tavaroille on kyllä omat paikkansa, esillä ei ole ylimääräistä ja aina on siistiä. Mutta yhtään enempää ei mahtuisi
Ahdistun turhasta krääsästä. Toki ihan tyhjää ei saa olla, pidän sisustuksestani. Mutta kaikki turhat tavarat laatikoissa ahistaa. Pitäisi taas karsia
Ei ole kovin pitkään, kun törmäsin mummoni perunkirjaan. Siinä oli ihan oikeasti luetteloitu joka ikinen kippo ja kuppi. Eikä niitä kovin monta ollut.
Itse tiedostan täysin, että liikaa on kaikkea, mutta osa on tullut perittynä, ja joista on vaikea on luopua, lasten tekeleistä etenkin, ja kaikesta mihin liittyy muistoja.
Avainasemassa on kaiken järjestyksessä pitäminen. Sitten pystyn heittämään pois, kun on loppuun käytetty tai uuden tuunauksen mahdollisuudet käytetty. Esim. edesmenneen äitini itsevirkkaamia lakanapitsejä olen säästellyt käsityöinspiraatiota odotellessa.
Minimalistia minusta ei saa, konmarittaminenkin tekee tiukkaa, aika moni tavara minua puhuttelee ja tuo iloa. Sellaisen säännön olen sentään itselleni tehnyt, että jos jotain uutta tulee, sen sijaan tuplasti pitää lähteä. Itse asiassa harvoin ostan uutta, kirppiksillä kiertelen ja minulla on tiettyjä heikkouksia. Kuten astioihin liittyvät ja lasit.
Yritän tänäkin vuonna luopua vähintään 100 asiasta. Nyt on alkanut vahvasti. Auttaa kun ne luetteloi ja ne voi olla vaikka miten pieniä. Keittiösiivouksen yhteydessä heitin pois pari kolhiintunutta kahvimukia, nekin edesmenneen äidin peruja. Yksi vanha pussilakana repesi (sen sai revittyä kertakäyttöräteiksi) ja vanhoja suorastaan rikkinäisiä joulukoristeista heitin pois joulun aikaan.
Liikaa on silloin, kun itseä alkaa ahdistaa, kun kaappeihin ei mahdu enää mitään. Kirjaimellisesti mitään. Minulla on tämä tilanne ja haluaisin karsia, mutta en raaski heittää mitään pois, kun kaikki on ns tarpeellista. Välillä tulee raivauspuuskia, jolloin saan vähän tyhjennettyä.
Tarpeelliset vaatteet, keittiövälineet, kalusteet, hygienia. Harrastus. Yms. Ei kuitenkaan rekkakuormallisia vaatii paljon tiloja.
Vierailija kirjoitti:
Just tänään mietin taas tavaroita jotka olen lahjoittanut joskus pois. Nyt niille olisi käyttöä.
Mä olen lopettanut kaikenlaisen ostelun. No en nyt kaikkea, mutta lähinnä ostan uusia kyniä, muistikirjoja, päiväkirjoja (niitä kuluu), hiusväriä, uudet nappikuulokkeet kun edelliset hajoaa, kerran vuodessa hajuveden ja täydennän meikit, alusvaatteita, sukkahousuja ja sukkia.
Jossain vaiheessa pitää ostaa uusia vaatteita, mutta pari vuotta mennyt nyt näin. Tavaraa karsin aina kun vaan jaksan.