Erilainen vuorokausirytmi puolison kanssa - onko teidän mielestä iso ongelma?

Ei ole meillä ongelma. Miksi teidän pitäisi tehdä asioita yhdessä heti herättyänne, onhan sen jälkeen koko päivä aikaa? Eikä kaksi tuntia ole paljoa. 

Meillä on niin päinvastaiset vuorokausirytmit, että suunnilleen läpystä vaihdetaan kun minä nousen miltei aamuyöstä ja mies menee vasta nukkumaan.

Ei mitään ongelmaa asian suhteen. Olemme kumpikin introvertteja, joten molemmat saavat omaa aikaa, vaikka asutaan yhdessä. Kumpikin pystyy joustamaan rytmistään, joten viikonloppuisin tullaan "vastaan",  kun on jotain kivaa yhteistä puuhaa, vaikka se olisi vaan grillailua kotona.

Ei se minusta sinällään ole ongelma. Sitten se on jos toinen on olevinaan oikeassa rytmissä, eikä voi sitten ottaa toista huomioon kun pitää ruveta siivoamaan viideltä aamulla tai kaatamaan puita seinän takana.

Mun viimeisimmällä exälläkin oli jonkun sortin uniongelmaa ja saattoi valvoa yöt (ja varsinkin kun ryyppy päällä), silti saattoi minua haukkua että "kymmeneltä vielä makaa blaa blaa". Että se oli hänen rytminsä se ainoa oikea, mikä se sitten milloinkin hällä sattui olemaan.

Eihän tuossa ole kuin pari tuntia, eikö ole ihan kivakin että molemmat saa olla sen ajan itsekseen. Meillä mies tekee paljon yötöitä ja joskus toki ärsyttää, kun pitää yhteisiä menoja suunnitella tarkemmin kuin muuten mutta en kyllä jaksaisi kaikkea valveillaoloaikaa (miinus työt) viettää miehen kanssa muutenkaan.

Näin vanhemmiten olen sitä mieltä, että koko parisuhde on ongelma :D Yksin olemiseen kestää vähän aikaa totutella, mutta näin muutaman vuoden jälkeen en voisi kuvitellakaan miestä nurkkiini. Jatkuvasti joku edessä, häiritsevää ääntä, hajuja, tavaraa, tuhlaa käytännössä happea, seksuaalinen ahdistelu, ei pääse kylpyhuoneeseen kun haluaa, väärät ruuat, tyhmät tavat, anopit ja muut sukulaiset.. Ehei

Joskus ajattelin, että musisoiva mies voisi olla kiva lisä sisustukseen, mutta sitten kun katsoo miesten musiikkimakua, niin laitan mieluummin vaikka spotifystä linnunlaulua, kuin kuuntelen mitään rämpytystä, ulinaa tai mölinää, mistä miehet tykkäävät

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ole kuin pari tuntia, eikö ole ihan kivakin että molemmat saa olla sen ajan itsekseen. Meillä mies tekee paljon yötöitä ja joskus toki ärsyttää, kun pitää yhteisiä menoja suunnitella tarkemmin kuin muuten mutta en kyllä jaksaisi kaikkea valveillaoloaikaa (miinus työt) viettää miehen kanssa muutenkaan.

Eri unirytmeissä elävät ihmiset ovat yleensä persooniltaankin tosi erilaisia. Minä ja äitini ollaan samanlaisia, hereillä hyvissä ajoin ja päivän hommat tehty yleensä ennen lounasta. Elämässä ei ole mitään niin erityisen "nautinnollista", että päiviä pitäisi venyttää pitkälle yöhön. Nuo iltavirkut ovat yleensä monellakin tavalla synkempiä ja rasittavampia ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta sopeudu päiväelämään. Perheissä tämä on myös tapa väistää hierarkiakonfliktia, minkä vuoksi teinarit elävät yleensä paljon yöaikaan, sillä saavat elää silloin "omaa elämäänsä". Olisin todella huolissani, jos aikuinen mies eläisi yöllä

Meillä mies herää monesti niihin aikoihin, kun itse menen nukkumaan. Hän lähtee jo ennen kuutta liikenteeseen ja minä jään nukkumaan. Äsken heräsin, monesti nukun puoleen päivään ja ylikin. Ollaan eläkkeellä ja vihdoin voidaan toimia oman rytmin mukaan. Yhteistäkin aikaa on riittävästi.

Joo, toi seksuaalinen ahdistelu on turn off. Ja mitäpä seuraa minustakaan olisi, kun puuhastelut on itsellisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ole kuin pari tuntia, eikö ole ihan kivakin että molemmat saa olla sen ajan itsekseen. Meillä mies tekee paljon yötöitä ja joskus toki ärsyttää, kun pitää yhteisiä menoja suunnitella tarkemmin kuin muuten mutta en kyllä jaksaisi kaikkea valveillaoloaikaa (miinus työt) viettää miehen kanssa muutenkaan.

Eri unirytmeissä elävät ihmiset ovat yleensä persooniltaankin tosi erilaisia. Minä ja äitini ollaan samanlaisia, hereillä hyvissä ajoin ja päivän hommat tehty yleensä ennen lounasta. Elämässä ei ole mitään niin erityisen "nautinnollista", että päiviä pitäisi venyttää pitkälle yöhön. Nuo iltavirkut ovat yleensä monellakin tavalla synkempiä ja rasittavampia ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta sopeudu päiväelämään. Perheissä tämä on myös tapa väistää hierarkiakonfliktia, minkä vuoksi teinarit elävät yleensä paljon yöaikaan, sillä s

Jopa on totaalista paskaa koko juttusi, voisin ihan samaa kirjoittaa aamuvirkuista, mutta ymmärrän ihmisten olevan erilaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ole kuin pari tuntia, eikö ole ihan kivakin että molemmat saa olla sen ajan itsekseen. Meillä mies tekee paljon yötöitä ja joskus toki ärsyttää, kun pitää yhteisiä menoja suunnitella tarkemmin kuin muuten mutta en kyllä jaksaisi kaikkea valveillaoloaikaa (miinus työt) viettää miehen kanssa muutenkaan.

Eri unirytmeissä elävät ihmiset ovat yleensä persooniltaankin tosi erilaisia. Minä ja äitini ollaan samanlaisia, hereillä hyvissä ajoin ja päivän hommat tehty yleensä ennen lounasta. Elämässä ei ole mitään niin erityisen "nautinnollista", että päiviä pitäisi venyttää pitkälle yöhön. Nuo iltavirkut ovat yleensä monellakin tavalla synkempiä ja rasittavampia ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta sopeudu päiväelämään. Perheissä tämä on myös tapa väistää hierarkiakonfliktia, minkä vuoksi teinarit elävät yleensä paljon yöaikaan, sillä s

Jessus mitä tuubaa taas.

On pienoinen ongelma. Ei välttämättä parisuhteen kaatava, mutta ärsyttävä silti.

8 jatkaa, on ollut ongelma, kun toinen katsoo wrestlingiä tai yöleffaa ja telkkari häiritsee. Ja toki on kiva alkaa kokkailla aamuyöstä, vaikkapa nuijimalla kivat pikku pihvit lisukkeineen. Tiskit tietty hoitaa joku, en tiedä kuka. 

Sitten vois hieman hiplata. Jos irtoo niin voi pierasta ja kääntää kylkeä. Jos ei irtoo niin aina voi vänkyttää toiselta tajun kankaalle. Sitten irtoo 😂 

Kokkauksen aikana on mahdollisesti otettu pari lasia punkkua, ja ihminen lopulta sammuu omaan marinadiin.

Pääsääntöisesti ei ole ongelma, toisinaan ärsyttää, kun mies vaan nukkuu (itsekin herään vasta kymmeneltä, joten en ole varsinaisesti mikään aamuvirkku), mutta ne on yksittäistapauksia.

Noin pientä eroa en edes pidä erilaisena vuorokausirytminä, niin ei haittaisi. Jos toinen valvoo lähemmäs aamuyötä ja heräilee puoliltapäivin, niin se olisi jo yhteistä aikaa haittaava rytmiero ja voisi pidemmän päälle muodostua hankalaksi.

Minä luen pari tuntia ennen nukkumista puolisoni nukkuessa jo vieressäni. Puolisoni herää pari tuntia ennen minua ja on sen ajan riittävän hiljaa. Ei ole ongelma meille mutta ihmiset ovat erilaisia ja joku (kuten ilmeisesti AP) voi kokea tämän ongelmaksi. Ongelma olisi myös jos toinen nälvisi toista eri aikaan nukkumisesta. Meillä riittävää nukkumista pidetään itseisarvona ja estäähän se mm. dementiaa, joten todellakaan emme arvostele toisiamme erilaisista unirytmeistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuossa ole kuin pari tuntia, eikö ole ihan kivakin että molemmat saa olla sen ajan itsekseen. Meillä mies tekee paljon yötöitä ja joskus toki ärsyttää, kun pitää yhteisiä menoja suunnitella tarkemmin kuin muuten mutta en kyllä jaksaisi kaikkea valveillaoloaikaa (miinus työt) viettää miehen kanssa muutenkaan.

Eri unirytmeissä elävät ihmiset ovat yleensä persooniltaankin tosi erilaisia. Minä ja äitini ollaan samanlaisia, hereillä hyvissä ajoin ja päivän hommat tehty yleensä ennen lounasta. Elämässä ei ole mitään niin erityisen "nautinnollista", että päiviä pitäisi venyttää pitkälle yöhön. Nuo iltavirkut ovat yleensä monellakin tavalla synkempiä ja rasittavampia ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta sopeudu päiväelämään. Perheissä tämä on myös tapa väistää hierarkiakonfliktia, minkä vuoksi t

Meni ilmeisesti tunteisiin mutta näin se on. Ihminen on kädellinen päiväeläin, ja yöllä käkkiminen on sopeuma hierarkiakonfliktiin läheisen päiväeläjän kanssa

Vierailija kirjoitti:

8 jatkaa, on ollut ongelma, kun toinen katsoo wrestlingiä tai yöleffaa ja telkkari häiritsee. Ja toki on kiva alkaa kokkailla aamuyöstä, vaikkapa nuijimalla kivat pikku pihvit lisukkeineen. Tiskit tietty hoitaa joku, en tiedä kuka. 

Sitten vois hieman hiplata. Jos irtoo niin voi pierasta ja kääntää kylkeä. Jos ei irtoo niin aina voi vänkyttää toiselta tajun kankaalle. Sitten irtoo 😂 

Kokkauksen aikana on mahdollisesti otettu pari lasia punkkua, ja ihminen lopulta sammuu omaan marinadiin.

Tuossa nyt ongelmana ei ole erilaiset vuorokausirytmit vaan se, että elät myrkyllisen kumppanin kanssa, joka ei arvosta sinua pätkääkään.

Meillä on tosi erilaiset vuorokausirytmit, eikä niin mikään ongelma ollut koskaan. Minä yökyöpeli nautin, kun klo 22 eteenpäin saan kukkua alakerrassa yksin, miehen ja lasten nukkuessa. Miestä ei haittaa minun yökukkumiseni ollenkaan, nukkuu yläkerrassa ja makuuhuoneen ovi on kiinni, ei sinne helposti minun tuottamat äänet kuulu, ei esim. television tai tietokoneella pelaamisen ääni tms. normaali. Minä menen viikolla nukkumaan 3 aikaan, viikonloppuna 5-6 aikaan aamulla.

Aamulla mies herää viikonloppunakin 7-8 aikaan. Minä nukun 12-13 asti. Mutta eipä tuo mitään haittaa, mies laittaa ja syö aamupalan itselleen herättyään. Minä sitten kun heräilen, alan laittaa lounasta - itse siis syön omaksi aamupalakseni sen lounaan. 

Ongelma tulee siitä, jos jompikumpi ajattelee toisen olevan väärässä rytmissä. Yleensä se on se aamuvirkku, joka on muka oikeassa.. Ajattele siltä kannalta, että miehesi saa lomalla viimein herätä omassa luonnollisessa rytmissään, kun muuten koko pitkä työtalvi pitää sinnitellä väärässä rytmissä. 

Meni ilmeisesti tunteisiin mutta näin se on. Ihminen on kädellinen päiväeläin, ja yöllä käkkiminen on sopeuma hierarkiakonfliktiin läheisen päiväeläjän kanssa

Eri, mutta muissakin kädellislajeissa on lauman jäsenillä toisistaan poikkeavia vuorokausirytmejä, ja nämä ovat tärkeitä siltä kannalta, että aina on joku vahtimassa petojen varalta ja varoittamassa muita. Puissa elävillä lajeilla tämä ei ole niin tärkeää, ja niillä yleensä yöaktiivisia yksilöitä onkin vähemmän, mutta maassa elävät on monella seudulla yölläkin saalistavien petojen armoilla, ja tarvitaan yövirkkuja yksilöitä.