Ahdistava salaisuus, miten kertoa puolisolle?
Mä en tiedä onko tästä edes fiksua kirjoittaa tälle palstalle, mutta just nyt mua ahdistaa ja hävettää niin paljon, enkä näe mitään ulospääsyä ongelmasta.
Ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä kohta kolme vuotta. Koko tänä aikana en ole saanut kerrottua miehelle, että mulla on nuoruuden töppäilyjen vuoksi velkaa 25 000 euroa. Kulutusluottoja ja pikavippejä. Mitään ei ole ulosotossa, mutta ei mulla myöskään mihinkään ylimääräiseen ole rahaa. Maksan oman osuuteni vuokrasta + taloustilille sovitun summan ja loput rahat menee velkoihin.
Pelottaa, kun mies on alkanut puhumaan asunnon ostamisesta yms. enkä uskalla sanoa, etten mä mitään asuntolainaa saa. Mies on tosi tarkka raha-asioista ja taitava myös säästämään, lisäksi se on asunut meidän yhteenmuuttoon saakka ilmaiseksi vanhempiensa omistamassa asunnossa, joten säästöjä on kertynyt. Mä sen sijaan olen muuttanut pois kotoa 18-vuotiaana ja siitä asti olen ollut omillani. Vanhemmilta en ole saanut koskaan taloudellista (tai muunkaanlaista) avustusta.
Ahdistaa niin paljon. Rakastan miestäni enemmän kuin ketään ja me ollaan yhdessä tiimi. Haluaisin sitoutua ja tiedän, että miehenikin sitä haluaisi. Olen yrittänyt toppuutella naimisiinmenopuheita, vaikka mitään muuta en toivoisikaan. Mutta mieheni varmasti jättäisi minut, jos saisi tietää veloistani. Olen miettinyt jopa eroa tämän takia, sillä asia hävettää niin paljon. Tuntuu, että olen pettänyt puolisoni luottamuksen. Asia on jatkunut jo niin pitkään, että kertominen siitä vaan vaikeutuu ajan kuluessa.
Onko kukaan ollut samassa tilanteessa? Tai osaisiko joku muuten neuvoa?
Kommentit (67)
Miksi sua niin paljon vaivaa se, että asian paljastuttua miehesi saattaa jättää sut? Empä itkisi moisen miehen perään jos tuon takia jättää. Velka on velkaa, ei se elämä siihen kaadu. Toki tuollainen salailu on väärin, mutta väärä on mieskin jos ei halua suhdetta jatkaa. Ei se ole mitään oikeaa rakkautta jos jättää toisen ongelmien kohdatessa.
Ja miksi miehen vanhempien pitäisi tuosta saada edes tietää? Voihan heille kertoa jonkun muun syyn, että miksi ette sitä lainaa nyt vielä otakaan. En ymmärrä tälläistä, että mammalle ja isukille pitää mennä heti märisemään kaikki asiat. Mitä hittoa se heille kuuluu? Ja sinä vielä stressaat tuotakin asiaa että mitä hekin oikein ajattelevat?
Tai sinun sukusi. Mitä ihmeen väliä mitä ajattelevat? Kukaan ihminen ei ole täydellinen, jokainen tekee virheitä, mutta niistä voi oppia ja ihminen on oppivainen olento. Jos ei muuten opi, niin sitten "kantapään kautta".
Elä elämääsi piittaamatta aina siitä mitä joku muu ajattelee. Vaikutat hyvin huono itsetuntoiselta. Sun pitäs saada jotenkin kasvatettua itsetuntoasi.
Itsekin olen sössinyt luottotietoni, minulla on velkaa enemmän kuin sinulla, 80 tuhatta. Pääsin vihdoin velkajärjestelyyn ja maksan lyhennystä 800€/kk. Minunkaan mieheni ei alussa tiennyt veloistani, kun en kehdannut sanoa. Lopulta oli pakko. Ei suuttunut, mutta toki oli harmissaan. Eikä tiennyt minun muukaan suku. Nyt tietää vanhemmat, äiti itki kun kuuli, mutta ei suuttunut ja sanoi vaan että kyllä sinä pärjäät. Ja niin pärjäänkin, vaikka tiukkaa onkin :)
Ehkä mies ymmärtää, kun kuitenkin tietää, ettet ole mikään tuhlaaja, pitää sua järkevänä jne.
Kirjoitit, ettei rahaa riitä kuin asumiseen ja taloustilille, loput menee velan maksuun. Etkö sinä aikana sitten pystynyt lyhentämään velkaa, kun elätit myös miestä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sua niin paljon vaivaa se, että asian paljastuttua miehesi saattaa jättää sut? Empä itkisi moisen miehen perään jos tuon takia jättää. Velka on velkaa, ei se elämä siihen kaadu. Toki tuollainen salailu on väärin, mutta väärä on mieskin jos ei halua suhdetta jatkaa. Ei se ole mitään oikeaa rakkautta jos jättää toisen ongelmien kohdatessa.
Ja miksi miehen vanhempien pitäisi tuosta saada edes tietää? Voihan heille kertoa jonkun muun syyn, että miksi ette sitä lainaa nyt vielä otakaan. En ymmärrä tälläistä, että mammalle ja isukille pitää mennä heti märisemään kaikki asiat. Mitä hittoa se heille kuuluu? Ja sinä vielä stressaat tuotakin asiaa että mitä hekin oikein ajattelevat?
Tai sinun sukusi. Mitä ihmeen väliä mitä ajattelevat? Kukaan ihminen ei ole täydellinen, jokainen tekee virheitä, mutta niistä voi oppia ja ihminen on oppivainen olento. Jos ei muuten opi, niin sitten "kantapään kautta".
Elä elämääsi piittaamatta aina siitä mitä joku muu ajattelee. Vaikutat hyvin huono itsetuntoiselta. Sun pitäs saada jotenkin kasvatettua itsetuntoasi.
Kiitos viestistäsi.
Asia vaivaa, koska rakastan miestäni erittäin paljon ja pelkään menettäväni hänet. Pelkään miehen ajattelevan, että olen tahallani huijannut häntä ja näkevän minut täysin eri ihmisenä.
Mä olen muissa elämän osa-alueissa erittäin tunnollinen ja tarkka ihminen ja mieheni on kertonut, arvostavansa näitä piirteitä minussa ja myös sitä, että olen ns. jalat maassa, järki päässä tyyppi. Pelkään, että miehen koko käsitys minusta muuttuu. Samoin läheisten.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies ymmärtää, kun kuitenkin tietää, ettet ole mikään tuhlaaja, pitää sua järkevänä jne.
Kirjoitit, ettei rahaa riitä kuin asumiseen ja taloustilille, loput menee velan maksuun. Etkö sinä aikana sitten pystynyt lyhentämään velkaa, kun elätit myös miestä?
Miehen opiskeluaikana lyhensin velkaani ihan minimilyhennyksillä eli käytännössä lyhennykset menivät korkoihin ja velka ei vähentynyt juuri yhtään.
Ap
Mä en kanssa ulkopuolelta näe, että mies tuollaisen takia jättäisi. Näen hyvin ymmärrettävänä, että nuorena elämänhallinta ei ole ihan huipputasoa, ja on ihan eri asia, kun ymmärrät tilanteen ja olet korjaamassa sitä, kuin että olisit antanut mennä ulosottoon ja ottaisit vain lisää velkaa (näitäkin on ja ne on niitä todellisia elämänhallintaongelmaisia).
Mutta eihän tuo asia salailemalla katoa. Sun on kerrottava ja siinä on se riski, että mies reagoi tavalla, jota et toivo. Mutta muuta vaihtoehtoa ei ole.
Appivanhempien ei välttämättä kai tarvitse kuitenkaan tietää?
Mitäs mieltä ap olet siitä, että parisuhteen pitäisi perustua luottamukselle? Ja luottamus on sitä, että kykenee jakamaan asioita, myös ne vaikeimmat.
Itse olen ollut suhteessa ihmisen kanssa, jolla oli aiemmin peliongelma ja vaikka hän asiaa häpesikin, kertoi siitä minulle. Musta sä olet kyllä pettänyt parisuhteen luottamuksen tässä. Itse miettisin, missä muussa asiassa olet valehdellut tai mitä muuta olet jättänyt kertomatta. Tai kokisin, että et rakastaisi minua tarpeeksi, kun et kykene vaikeita asioita kanssani jakamaan.
Velat eivät ole ongelma, salailu on. Miehesi ehkä ymmärtää tilanteen, kun kerrot hänelle, tai sitten ei. Mutta mielestäni ei ole reilua antaa hänen elätellä toiveita yhteisen asunnon ostosta, jos sitä ei sitten tulekaan tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut miesystävä jätti tällaisen takia 6 vuotta sitten. Mulla oli vanhoja velkoja, jotka tuli ilmi vasta kun haettiin yhteistä asuntolainaa. Minulla hyvät tulot ja asuntolaina olisi saatu huolimatta veloistani, koska tili riitti oikein hyvin sekä asuntolainan että vanhan lainan lyhennysten hoitamiseen. Mutta mies järkyttyi niin paljon siitä, että en ollut kertonut niistä lainoista, että totesi ettei voi luottaa minuun missään muussakaan asiassa. Seuraavana päivänä keräsi kamansa yhteisestä (vuokra-)kodista ja muutti äidilleen tilapäisesti.
Tämä on se mun pahin pelko!
Ja sen lisäksi häpeä. Miehen perhe on ihana. Vaikka mies päättäisikin jatkaa kanssani, niin hävettää, että anoppi ja miehen perheenjäsenet saisivat tietää asiasta. Ja jos mies haluaa erota, niin saisivathan he silloinkin tietää eron syyn.
Ap
No kertoisitko itse asiaankuulumattomille ihmisille vastaavia asioita puolisostasi?
Aivan, jos mies on ihana ja miehen perhe niin ihana, niin eiköhän mies ole kasvatettu vähän parempitapaisemmaksi. Jos sinä tuollaisesta uskoudut miehelle, niin totta kai sinulla on oikeus olettaa, ettei hän petä luottamustasi ja kerro sukulaisille tai kavereille sinun henkilökohtaisia asioitasi.
Ylipäätään voit suhtautua asiaan niin, että jos mies on fiksu ja hyvätapainen, niin hän ei määrittele sinua nuoruuden töppäilyjen perusteella. Itse en ikinä voisi kuvitellakaan, että vastaavan vuoksi jättäisin mieheni ja vielä pilaisin hänen maineen! Jos ihminen menee tuollaisesta juoksemaan äidin helmoihin, niin sinun alkuperäinen käsityksesi hänestä ja perheestään on väärä.
Ylipäätään sinun on hyvä tietää sekin, että jos luottotiedot ovat ok ja lyhennät velkaa, niin ei se ole mikään asuntolainan este. Voi vaikuttaa toki korkoihin ja lainamääriin, mutta ei 25000 velka ole este työssäkäyvälle ja luottotietonsa säilyttäneelle ihmiselle.
Nyt vain otat härkää sarvista ja sanot miehelle, että kun hän on ottanut asuntolaina-asiat esille, niin haluat nyt käydä läpi omaa taloustilannetta hänen kanssaan. Suhtaudu mielessäsi asiaan niin, että taloutesi on ollut sinulle henkilökohtainen asia siihen asti kunnes olet päättänyt jakaa talouden avioliiton/yhteisen lainan muodossa jonkun kanssa. Sillä näinhän se viime kädessä on.
Täällä oli vähän aikaa sitten aloitus, jossa ap miehineen oli joutunut lainaamaan sukulaismieheltä rahaa velkoihinsa ja häpesivät, että asia paljastuu vanhemmille. Koko elämä oli yhtä häpeää aika pienen velan takia. Hyvin samanlainen aloitus tämä, taas on aika pieni summa kuitenkin kyseessä. tottakai veloissa on moni ja heitä hävettää, mutta mietin, että kirjoittaako ap velastaan aina pikkuisen eri näkökulmasta? EIkä tee asialle oikeasti mitään? Anteeksi, jos epäilen turhia, mutta niin tai näin asia kannattaa nyt kertoa ja lopettaa turha häpeily.
Minulle henkilökohtaisesti tuo valehtelu ja salailu parisuhteessa olisi pahinta. Miettisin kyllä tarkkaan, haluaisinko sitoutua ihmiseen, joka pystyy monta vuotta pimittämään multa asioita. Luottamuksen oot ainakin rikkonut ja se pitää ansaita takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli vähän aikaa sitten aloitus, jossa ap miehineen oli joutunut lainaamaan sukulaismieheltä rahaa velkoihinsa ja häpesivät, että asia paljastuu vanhemmille. Koko elämä oli yhtä häpeää aika pienen velan takia. Hyvin samanlainen aloitus tämä, taas on aika pieni summa kuitenkin kyseessä. tottakai veloissa on moni ja heitä hävettää, mutta mietin, että kirjoittaako ap velastaan aina pikkuisen eri näkökulmasta? EIkä tee asialle oikeasti mitään? Anteeksi, jos epäilen turhia, mutta niin tai näin asia kannattaa nyt kertoa ja lopettaa turha häpeily.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun asiasta kirjoitan ja ylipäätään ensimmäinen kerta kun tilanteestani jollekin kerron. Eli en ole sama henkilö kuin viestissäsi epäilet.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitäs mieltä ap olet siitä, että parisuhteen pitäisi perustua luottamukselle? Ja luottamus on sitä, että kykenee jakamaan asioita, myös ne vaikeimmat.
Itse olen ollut suhteessa ihmisen kanssa, jolla oli aiemmin peliongelma ja vaikka hän asiaa häpesikin, kertoi siitä minulle. Musta sä olet kyllä pettänyt parisuhteen luottamuksen tässä. Itse miettisin, missä muussa asiassa olet valehdellut tai mitä muuta olet jättänyt kertomatta. Tai kokisin, että et rakastaisi minua tarpeeksi, kun et kykene vaikeita asioita kanssani jakamaan.
Velat eivät ole ongelma, salailu on. Miehesi ehkä ymmärtää tilanteen, kun kerrot hänelle, tai sitten ei. Mutta mielestäni ei ole reilua antaa hänen elätellä toiveita yhteisen asunnon ostosta, jos sitä ei sitten tulekaan tapahtumaan.
Tästähän minä itseäni ruoskinkin, pelkään menettäväni mieheni luottamuksen kun asiasta hänelle kerron. Ja pelkään, että mies näkee asian juuri siten kuten viestissäsi kuvailet.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko sulla luottotiedot menneet kun sanoit, ettet saa lainaa?
Kerro miehelle, kyllä hän ymmärtää. Salailu ei oo kivaa kenellekään.Ei ole mitään ulosotossa, mutta ei kai mikään pankki lainaa anna, kun juuri ja juuri selviän nykyisten velkojen maksusta?
Ap
Onko sinulla monta velkojaa ? kannattaa käydä esim Takuusäätiön sivuilla!
Mitäpä jos lähtisit siitä liikkeelle, että parisuhteessakin olevalla on oikeus yksityisyyteen?
Anteeksi nyt vaan kaikille "luottamuksen rikkominen on pahinta" -ihmisille, mutta minusta parisuhteessa jokaisella on oikeus pitää raha-asiatkin yksityisenä siihen hetkeen asti kun omaisuus yhdistetään jollain tapaa. Ihan samalla tavalla kuin ihmisellä on oikeus olla kertomatta entisistä kumppaneista jne. Miettikääpä kuinka paljon keskimäärin ihmiselle kertyy kumppaineita ennen sitoutumista, tietenkään kaikkea (yksityistä) ei täydy toiselle kertoa.
Luottamus olisi petetty jos esim. ap olisi ottanut vippejä parisuhteessa ollessaan/jopa toisen nimellä, jättäisi kertomatta asiasta yhteistä lainaa haettaessa, naimisiin mennessä tai perhettä perustaessa.
Ap, tällainen asia kerrotaan joko silloin kun itsestä tuntuu että parisuhde on riittävällä pohjalla siihen tai kun aletaan tekemään yhteisiä taloudellisia ja sitovia suunnitelmia. Eli juuri nyt on se hetki, jolloin sinun on luonnollista kertoa.
Ja tuo appivanhempien tietämisen pelko, anteeksi jos loukkaan mutta minkä ikäisiä olette? Onko tosiaan realistista että mies juoksee tuollaisen (sinun yksityis)asian kertomaan vanhemmilleen? Eihän asia kuulu heille millään tavalla, ja mieshän on täysi moukka jos kertoo hänelle luottamuksella jaettuja asioita eteenpäin!
Olisit kertonut jo heti alussa. Nyt olet maksanut miehenkin elämää, kun olisit pystynyt lyhentämään lainaasi enemmän sillä rahalla. Mieshän tässä on saamapuolella ollut koko ajan.
Kannattaa muutenkin lähteä hoitamaan tuota asiaa, koska saatat päästä rehabilitaation piiriin ja velkajärjestelyyn, jossa noita velkoja järkestellään kohtuullisemmaksi.
Sinulla ja miehelläsi ovat täysin eri lähtökohdat. On täysin eri säästää rahaa kun on saanut tukea lapsuuden perheeltään. sinä vielä elätit häntä, kun itse olet joutunut selviämään noinkin nuoresta jolloin välttämättä ei vielä tiedä todellisuudesta, joten melkoinen onnenhanhi tuo mies. Sinuna ottaisin suoraselkäisesti puheeksi tuon enkä suostuisi syyllistettäväksi, koska etköhän ole jo kärsinyt riittävästi. Lisäksi velat ovat pitkälti hoidossa, joten mitään aihetta suuttumiseen eo ole.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos lähtisit siitä liikkeelle, että parisuhteessakin olevalla on oikeus yksityisyyteen?
Anteeksi nyt vaan kaikille "luottamuksen rikkominen on pahinta" -ihmisille, mutta minusta parisuhteessa jokaisella on oikeus pitää raha-asiatkin yksityisenä siihen hetkeen asti kun omaisuus yhdistetään jollain tapaa. Ihan samalla tavalla kuin ihmisellä on oikeus olla kertomatta entisistä kumppaneista jne. Miettikääpä kuinka paljon keskimäärin ihmiselle kertyy kumppaineita ennen sitoutumista, tietenkään kaikkea (yksityistä) ei täydy toiselle kertoa.
Luottamus olisi petetty jos esim. ap olisi ottanut vippejä parisuhteessa ollessaan/jopa toisen nimellä, jättäisi kertomatta asiasta yhteistä lainaa haettaessa, naimisiin mennessä tai perhettä perustaessa.
Ap, tällainen asia kerrotaan joko silloin kun itsestä tuntuu että parisuhde on riittävällä pohjalla siihen tai kun aletaan tekemään yhteisiä taloudellisia ja sitovia suunnitelmia. Eli juuri nyt on se hetki, jolloin sinun on luonnollista kertoa.
Ja tuo appivanhempien tietämisen pelko, anteeksi jos loukkaan mutta minkä ikäisiä olette? Onko tosiaan realistista että mies juoksee tuollaisen (sinun yksityis)asian kertomaan vanhemmilleen? Eihän asia kuulu heille millään tavalla, ja mieshän on täysi moukka jos kertoo hänelle luottamuksella jaettuja asioita eteenpäin!
Olin tulossa kirjoittamaan samaa. En ymmärrä, miten luottamus on petetty.
Mulla oli 8000 euroa pikavippeinä vähän sieltä ja täältä. Maksoin niistä melkein 500 euroa kuukaudessa.
Sitten yhtenä päivänä (rohkaistuin) menin pankkiin ja otin tuon summan lainaa jolla maksoin pikavipit veks. Uutta pankkilainaa lyhennän 180 euroa kuussa.
Itse olen hyvin tarkka rahankäytöstä ja eksälläni oli tämänkaltainen salaisuus, ehkä hiukan vielä törkeämpi sillä oli yrittäjänä tienannut todella suuria summia rahaa, pistänyt kaikki menemään eikä ollut maksanut tarpeeksi veroja. Jäi siitä kiinni ja järjetön velkahan siitä tuli ja luottotiedot meni. Salaili tätä minulta puolisen vuotta, itse en ainakaan asiasta järkyttynyt. Tiesin, että se on menneisyyttä ja mies maksoi sillä hetkellä tunnollisesti velkojaan pois. Oli nuoruuden virheestään oppinut eli raha-asioista ei meidän suhteessa ikinä ongelmaa tullut. Erottiin muista syistä.
Ja mä oon siis oikeesti tosi tarkka omien rahojeni kanssa, en todellakaan mitään opintolainoja oo aikanaan ottanu eikä oo mtn perintöjä tv. Eli tämmösenä ihmisenä sanosin, et salailu on paljon pahempi suhteelle kun rehellisyys ja aiemmat mokat, jotka pystyy korvaamaan jälkikäteen.
Reippaasti vaan kerrot miehelle mikä tilanne ja ettet toistaiseksi pysty ottamaan lisää lainaa. Ette ole naimisissa, eikä teillä ole yhteiset rahat, joten ei mielestäni ole maailman loppu, ettet ole aiemmin asiasta kertonut. Toki asia on nyt hyvä tuoda esiin. Ehkäpä miehesi voi tukea ja auttaa sinua löytämään paremman ratkaisun, millä saat velat nopeammin maksettua pois. Järkevällä korolla tuosta luulisi selviävän alle viidessä vuodessa. 25k€ on kuitenkin aika pieni summa elämän mittakaavassa. Jos haluatte ostaa asunnon ja teillä on siihen muuten rahkeet, niin voitte kysyä, jos velkasi voitaisiin yhdistää asuntolainaan ja sovitte vaan miehen kanssa omistusosuudet sen mukaan. Et ole menettänyt luottotietojasi eli sinulla on vielä mahdollisuuksia.
Ja kiitos viestistäsi! <3 Mua alkoi itkettämään kun luin sen.
Ap