Psykologeiksi hakeutuu ongelmaisia ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö sulla oo muuta mietittävää vapaapäivänä kuin työasiat?

En ole vapaalla, korjaan (tänäänkin) kokeita. Opettajilla ei ole työaikaa, tiesitkö sitä?

Korjaat vappuaattona kokeita kymmenen jälkeen illalla. Jotain häikkää työnhallinnassa ja menetelmissä? Kokeita korjaat samalla tehden johtopäätöksiä yhteen ammattiin hakeutujista kahden tuntemasi henkilön perusteella

Vierailija kirjoitti:

Sitä jotenkin odottaisi, että psykologi, jos kuka, olisi tasapainoinen ihminen. Kun huomaa, että näin ei ole, pettyy. Ja tukikeskusteluja meidän kunnassa tarjotaan 5 kpl / oppilas, joten kyllä sitä odottaisi, että siitä hyötyäkin olisi. Ja kokisin itseni epäonnistuneeksi opena, ellen odottaisikin jotain. Oppilaan etua tässä ajetaan.

Ap

Minä ymmärrän mitä ap hakee. Itse opiskelin luontaisterapeutiksi 3-4 vuotta. Meille painotettiin että itsensä pitää hoitaa ennen kuin hoitaa muita, ja käydä ennen hoitojen alkamista omat prosessinsa läpi. Kävinkin pitkään itse hoidoissa. Luontaishoidot hoitavat kehoa, ja keholliset menetelmät hoitavat myös mieltä. Jo tuossa koulutuksessa aloin ajattelemaan että tällaisiin koulutuksiin hakeutuu itse hoidon tarpeessa olevia.

Mutta psykologiaan. Kaverini alkoi opiskelemaan psykologiaa. Ihmettelin suuresti että alalle ei ole minkäänlaisia psykologisia testejä. Esimerkiksi lähihoitajille on. Kaverini on sillä tavalla älykäs että oppii kyllä opiskellessaan mutta hän on hankala luonne, eikä omaa esimerkiksi empatiakykyä(tai ehkä hieman nyt kun on opiskellut omin päin miten ollaan empaattinen). En tässä jaksa kuvata tarkempaan, mutta esim. hän saattaa töksäytellä ja on hyvin dominoiva, kaikkien muiden pitää tehdä niin kuin hän sanoo tai muut ovat vihollisia. Minullekin hän on vuosien myös antanut neuvoja jotka hänen mielestään olivat ainoita hyviä vaihtoehtoja mutta jouduinkin esim. taloudelliseen kurimukseen. Minä vaan ihmettelen miten hän pärjää työssään. Pätkiähän hänellä on töitä, ja nytkin on siirretty osittain johonkin hommaan joka ei psykologiaan liity.

Nyt muuten kuulin että eräs tuttuni, joka oli puukolla taannoin ajanut takaa toista tuttuani, aikoo psykoterapeutiksi(ilman psykologian koulutusta). Tunnen myös psykoterapeutin joka 80-luvulla käyttäytyi seksuaalisesti siihen malliin että nykypäivänä se ei olisi laillista.

Itse olen käynyt monilla psykiatreilla, psykologeilla ja terapeuteilla ja harvassa on kyllä hyvät,

Että kyllä niitä on kaikennäköisiä.

Minkä h**vetin takia se oppilas pitää saada sinne eteen pitämään sitä esitystä, jos ei pysty?!?

Vierailija kirjoitti:

Minkä h**vetin takia se oppilas pitää saada sinne eteen pitämään sitä esitystä, jos ei pysty?!?

Koska se kuuluu nykyajan opetussuunnitelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä h**vetin takia se oppilas pitää saada sinne eteen pitämään sitä esitystä, jos ei pysty?!?

Koska se kuuluu nykyajan opetussuunnitelmiin.

Ei kuulu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jotenkin odottaisi, että psykologi, jos kuka, olisi tasapainoinen ihminen. Kun huomaa, että näin ei ole, pettyy. Ja tukikeskusteluja meidän kunnassa tarjotaan 5 kpl / oppilas, joten kyllä sitä odottaisi, että siitä hyötyäkin olisi. Ja kokisin itseni epäonnistuneeksi opena, ellen odottaisikin jotain. Oppilaan etua tässä ajetaan.

Ap

Minä ymmärrän mitä ap hakee. Itse opiskelin luontaisterapeutiksi 3-4 vuotta. Meille painotettiin että itsensä pitää hoitaa ennen kuin hoitaa muita, ja käydä ennen hoitojen alkamista omat prosessinsa läpi. Kävinkin pitkään itse hoidoissa. Luontaishoidot hoitavat kehoa, ja keholliset menetelmät hoitavat myös mieltä. Jo tuossa koulutuksessa aloin ajattelemaan että tällaisiin koulutuksiin hakeutuu itse hoidon tarpeessa olevia.

Mutta psykologiaan. Kaverini alkoi opiskelemaan psykologiaa. Ihmettelin suuresti että alalle ei ole minkäänlaisia psykologisia testejä. Esimerkiksi lähihoitajille on. Kaverini on sillä tavalla älykäs että oppii kyllä opiskellessaan mutta hän on hankala luonne, eikä omaa esimerkiksi empatiakykyä(tai ehkä hieman nyt kun on opiskellut omin päin miten ollaan empaattinen). En tässä jaksa kuvata tarkempaan, mutta esim. hän saattaa töksäytellä ja on hyvin dominoiva, kaikkien muiden pitää tehdä niin kuin hän sanoo tai muut ovat vihollisia. Minullekin hän on vuosien myös antanut neuvoja jotka hänen mielestään olivat ainoita hyviä vaihtoehtoja mutta jouduinkin esim. taloudelliseen kurimukseen. Minä vaan ihmettelen miten hän pärjää työssään. Pätkiähän hänellä on töitä, ja nytkin on siirretty osittain johonkin hommaan joka ei psykologiaan liity.

Nyt muuten kuulin että eräs tuttuni, joka oli puukolla taannoin ajanut takaa toista tuttuani, aikoo psykoterapeutiksi(ilman psykologian koulutusta). Tunnen myös psykoterapeutin joka 80-luvulla käyttäytyi seksuaalisesti siihen malliin että nykypäivänä se ei olisi laillista.

Itse olen käynyt monilla psykiatreilla, psykologeilla ja terapeuteilla ja harvassa on kyllä hyvät,

Että kyllä niitä on kaikennäköisiä.

Viestistä välittyy kuinka epävakaita hakeutuu luontaishoitajakoulutukseen....

https://peda.net/ikaalinen/arkisto/ops2016/ol/1vmosotjksl/tjkvnl/1jk/o-5

Kyllä tän mukaan esitelmät kuuluvat opetussuunitelmaan.

Sekoitatte psykologin terapeuttiin. Psykologian maisteri ei automaattisesti terapoi ihmisiä. Siksi ei kaikissa yliopistoissa ole soveltuvuuskokeita, joissakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä h**vetin takia se oppilas pitää saada sinne eteen pitämään sitä esitystä, jos ei pysty?!?

Koska se kuuluu nykyajan opetussuunnitelmiin.

Eihän aikuisiakaan pakoteta siihen mihin ei pysty, niin miksi sitten lapsia? Luuletteko te että se pakottaminen auttaa asiaan? Kannustaa saa tietenkin josko sillä pystyis, mutta pakottaminen on aivan eri asia!

Eihän mielisairaalassakaan henkilökunnalla ja potilailla ole muuta eroa kuin että toisilla on avaimet.

Ei pidä paikkaansa. Psykologia on lääkiksen ja oikiksen jälkeen kolmanneksi kilpailluin ja siten vain hyvin tunnolliset ihmiset pääsevät opiskelemaan sitä. Tunnollisuus on persoonallisuuden piirre, joka ennustaa aika hyvin yksilön tyytyväisyyttä elämään. Keskimäärin, mitä tunnollisempi, sitä tyytyväisempi elämään on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä h**vetin takia se oppilas pitää saada sinne eteen pitämään sitä esitystä, jos ei pysty?!?

Koska se kuuluu nykyajan opetussuunnitelmiin.

Eihän aikuisiakaan pakoteta siihen mihin ei pysty, niin miksi sitten lapsia? Luuletteko te että se pakottaminen auttaa asiaan? Kannustaa saa tietenkin josko sillä pystyis, mutta pakottaminen on aivan eri asia!

Oletko lukenut ketjua? Kuka tässä on pakottanut? Jos lapsi ei kykene esiintymään tiettyyn ikään mennessä, hänet voidaan laittaa tukea saamaan psykologille. Ja mitä tohon tulee, ettei ketään saa koskaan pakottaa mihinkään, niin ei sekään hyvä ole, ettei vähän puolipakoteta jotakuta johonkin joskus. Kuka meistä koulussa olis tehnyt yhtään mitään jos kaikki olis ollu vapaaehtoista?

Vau, yhden kohtaamasi psykologin perusteella pystyt tekemään päätelmiä koko ammattikunnasta. Mäkin haluan saman supervoiman.

Vierailija kirjoitti:

Psykaa on todella vaikea päästä opiskelemaan. Pääsykokeeseen osallistuneista pääsi sisään viime vuonna esimerkiksi Tampereelle 2,1 % ja Turkuun 2,5 %. Ja nämä prosentit on siis niistä, jotka osallistui pääsykokeeseen, ei kaikista hakijoista. Kaikista hakijoista laskettuna prosentit jää alle yhden. 

Pääsykokeessa puolet tehtävistä on matematiikkaa ja puolet ns. vaativaa psykaa kuten neurobiologiaa ja kognitiivista psykologiaa. Sisään ei voi päästä, jos ei menesty noissa matikan osioissa, hyvällä pärjäämisellä psykan osioissa ei pysty kompensoimaan huonompaa pärjäämistä matikan osioissa, se matikka ratkaisee ketkä pääsee (koska se on yleisesti ottaen se vaikeampi eli erottelukykyisempi osio kokeesta). 

Tästä voi aika luotettavasti päätellä, että psykaa pääsee opiskelemaan vain älykkäät ja lahjakkaat, jotka on vähintään matemaattisesti mutta myös yleistiedollisesti/kielellisesti lahjakkaita. On selvää, että tämä näkyy myös jossain määrin siinä millaista persoonallisuutta psykologit noin keskimäärin edustaa. 

Psykologien pääsykokeessa puolet matikkaa? Onkohan kriteerien laatijalla kaikki kotona? Ymmärrän että psykologi voi tarvita tilastomatematiikkaa jos tekee tieteellistä tutkimusta, mutta mihin muuhun psykologi voi sitä tarvita?

Minulla oli opiskeluaikanani luennoimassa psykologi, joka puhuessaan naputti karttakepillä päätään. Ei niistä luennoista jäänyt mieleeni mitään, ihmettelin vain mikä hänen oma ongelmansa oli.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli opiskeluaikanani luennoimassa psykologi, joka puhuessaan naputti karttakepillä päätään. Ei niistä luennoista jäänyt mieleeni mitään, ihmettelin vain mikä hänen oma ongelmansa oli.

Olisiko yrittänyt kepillä löysentää vannetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvosteleva ilmapiiri ja erilaisten persoonallisuuksien hyväksymättömyys luokassa on varmasti rankkaa alakouluikäiselle, ei ihme jos tulee ahdistusta.

Jos viittaat minuun, en tunnista tilannetta. Jos kuudesluokkalainen oppilaani ei kykene pitämään luokan edessä edes lyhyttä esitelmää, eikä asian kaikenlainen harjoittelu tuota tulosta, on koulussamme tapana ohjata tuollainen lapsi keskustelemaan koulupsykologille. Sitä ei tarjota kaikille, vaan ainoastaan oppilaan, huoltajan tai open ehdotuksesta.

Mitä tulee ahdistukseen kouluissa tänä päivänä, se on lisääntynyt hurjasti. En kuitenkaan usko pätkääkään, että sen syynä on koulu sinänsä vaan ihan muut taustatekijät. Jos yritän tehdä oman osani, toivon, että koulupsykologikin tekisi omansa. Omassa koulussani on nyt kolmas onneton tapaus menossa viiden vuoden sisään.

Ap kuule. Et ymmärrä esiintymisjännityksestä, sosiaalisesta ahdistuneisuudesta ja sosiaalisista peloista yhtikäs mitään. 

Kyseessä ei ole asia, joka ratkeasi muutamalla tukikeskustelulla. Sinä vaadit, että kun sinä et harjoituttamalla saanut sosiaalisista peloista kärsivää lasta pitämään esitelmää, niin psykologi laittasi tuon lapsen parilla tapaamisella kuntoon. Se ei ole mahdollista, se on täysin mahdoton toive, niin sitä lasta kuin sitä psykologia kohtaan. Osoittaa lähinnä sinun empatiakyvyn täydellisen puuttumisen ja ihmisen mielen asioista pihalla olemisen. Lapsen voimakas sosiaalinen ahdistus ei ole hoidettavissa parilla tukikeskustelulla. Ei vaikka kuinka vinkuisit asiaa vauvapalstalla. Ei vaikka kuinka haukkuisit psykologia. Ei vaikka kuinka heittäytyisit maahan ja kiljuisit, että psykologin täytyy tehdä oma osansa.

Tosi vähän puhutaan semmoisesta, että alojen sisällä on tehtäviä joihin pyritään, ja tehtäviä joiden on osalle kelvattava. Oisko noi koulupsykologit jälkimmäisiä? Sama jos vaikka DI roikkuu pikkupalkkaisessa duunissa, niin voi miettiä et kuis näin. Sama työ merkonomille on lottovoitto.

Vierailija kirjoitti:

Tosi vähän puhutaan semmoisesta, että alojen sisällä on tehtäviä joihin pyritään, ja tehtäviä joiden on osalle kelvattava. Oisko noi koulupsykologit jälkimmäisiä? Sama jos vaikka DI roikkuu pikkupalkkaisessa duunissa, niin voi miettiä et kuis näin. Sama työ merkonomille on lottovoitto.

Niin. Jokaisen alan sisällä on ne kiinnostavat duunit ja ne paskaduunit. Muut kuin alan ihmiset ei vain yleensä tiedä, että mikä on mikäkin. Voihan se olla, että koulupsykologityö on psykologian alalla se ns. paskaduuni, johon joutuu ne, jotka ei pääse minnekään muualle tai johon menee vastavalmistuneet vuodeksi ja sitten vaihtaa pois niin pian kuin vain ikinä pystyy. Enkä ihmettelisi, että koulupsykologityö olisi se paskaduuni juurikin noiden rasittavien ja mahdottomia vaativien opettajien vuoksi. 

Vaikuttaa toi työnkuvakin melko onnettomalta. Kauheat määrät asiakkaita. Näet pari kertaa heitä. Ope puuskuttaa niskaan, kun lapsi ei pidä esitelmää. Prkl. Oisko toi lapsi tässä se tervein.