Lue keskustelun säännöt.
Temptation Island Suomi - TIS 2019 OFFICIAL
Kommentit (6337)
Vierailija kirjoitti:
Siis onko Meiju nyt ottanut toni-tatskan vai vitsaillut ottavansa? Jos on kyse vaan puheesta niin luultavimmin vitsi... Mua alkaa aina huolettaan näitten keskustelujen perusteella, et kaikki mun läpät otetaan aina tosissaan.
Käsittääkseni ovat ottaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko Meiju nyt ottanut toni-tatskan vai vitsaillut ottavansa? Jos on kyse vaan puheesta niin luultavimmin vitsi... Mua alkaa aina huolettaan näitten keskustelujen perusteella, et kaikki mun läpät otetaan aina tosissaan.
Käsittääkseni ovat ottaneet.
Mistä olet saanut tällaisen käsityksen?
Jossain jaksossa Meiju siis kertoi (muistaakseni vähän naureskelevaan sävyyn) kameralle, että ovat Tonin kanssa puhuneet että voisi 24h-treffeillä, jos mahdollisuus on, ottaa toistensa nimet ranteeseen tatuoituna ja selitti jutun lähteneen siitä, kun heidän piti Iiron kanssa ottaa vastaavat tatuoinnit reissun jälkeen. 24h- treffejähän ei vielä ole näytetty, joten mistä tieto että tatuoinnit on otettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kauden parit tiivistää hyvin nykyisen seurustelukulttuurin. Kauheasti halutaan säätää ja uutuudenviehätys on ihanaa. Suhde on liian kahlitseva ja suhteessa ollaan siihen asti että löytyy parempi. Ei jakseta rakentaa suhdetta ja yhteistä tulevaisuutta, vaan heti alkuhuuman jälkeen normaalissa arjessa on jotain "vikaa" kun se ei olekaan täykky-ihku-tykitystä. Sitten suhteessa ollaan kuin Janne konsanaan kunnes parempaa tulee tilalle, että saadaan taas elämyksiä ja alkuhuumaa. Jossain kohtaa huomataan että hups ikää on 35 ja vieläkään ei ole löytynyt sitä oikeaa (vaikka jokainenhan niistä 10 eksästä on ollut se oikea). Joko katkeroidutaan kun ei saada perhettä ja pitkää suhdetta, tai sitten ollaan että evvk ja jatketaan teinielämää hamaan loppuun.
En sano että pitäisi mennä 18-vuotiaana naimisiin ja olla siinä koko ikänsä, mutta onhan nykykulttuuri vähän outoa. Kaveripiirissä on muutamia kuvatunlaisia kolmekymppisiä jotka ihmettelee, miksi perheen perustaminen on niin vaikeaa eikä puolisoa löydy... Kaikilla näillä on ollut takana ihan hyviä ja _normaaleja_ suhteita jotka ovat loppuneet tyyliin yhteen riitaan siitä, kumpi tiskaa tiistaina.
Hyvä kirjoitus, ja veikkaan että tulevaisuudessa menee nuorten seurustelu aina vaan siihen suuntaan kun oltaisiin määräaikaisessa suhteessa. Nykyajan vanhemmat suojelevat lapsiaan kokemasta vastoinkäymisiä lapsuudessa ja ylipäätään elämässä. Seurustelusuhteessa ja kaikessa tulee väkisinkin vastoinkäymisiä, ja on opittava hyväksymään pieniä vikoja toisessa, ja kaikessa mitä tekee. Ei voi loputtomiin etsiä vaan täydellisyyttä, koska semmoista ei ole olemassa.
Toisaalta en voi kyllä suositella tälleen "vanhuksena" omaakaan elämäntyyliäni eli jurnuttaa sitkeästi erinäisissä ihme suhteissa. Luu ja jopa tietty katkeruus siinäkin jää kouraan, vaikka vastoinkäymisiä käsittelee niin vimmatusti. Oma yritteliäisyys ei muuta toista. Pitäis siis vetää rajoja ja vaalia omia arvoja, mutta ei silti liikaa. Mutta on nykyaikana myös jotenkin oikeasti vaikeampaa löytää kumppania kuin joskus aikoinaan, koska nykyään just erilaiset arvot on paljon tärkeämmässä asemassa kuin ennen. Ei ennen ollut niin väliä sillä, mitä toinen ajatteli poliittisesti tai miten suhtautui ympäristöasioihin tai erilaisiin vähemmistöihin jne.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko Meiju nyt ottanut toni-tatskan vai vitsaillut ottavansa? Jos on kyse vaan puheesta niin luultavimmin vitsi... Mua alkaa aina huolettaan näitten keskustelujen perusteella, et kaikki mun läpät otetaan aina tosissaan.
Tjaa-a. Sanonut täysin tosissaan tekevänsä näin, jos mahdollisuus 24:illa on, mutta taitaa puhe olla vaan turhaa lässytystä.
Jos esittää asiansa siten, että joo, näin mä teen, niin kaipa se usein otetaan tosissaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko Meiju nyt ottanut toni-tatskan vai vitsaillut ottavansa? Jos on kyse vaan puheesta niin luultavimmin vitsi... Mua alkaa aina huolettaan näitten keskustelujen perusteella, et kaikki mun läpät otetaan aina tosissaan.
Käsittääkseni ovat ottaneet.
Mistä olet saanut tällaisen käsityksen?
Jossain jaksossa Meiju siis kertoi (muistaakseni vähän naureskelevaan sävyyn) kameralle, että ovat Tonin kanssa puhuneet että voisi 24h-treffeillä, jos mahdollisuus on, ottaa toistensa nimet ranteeseen tatuoituna ja selitti jutun lähteneen siitä, kun heidän piti Iiron kanssa ottaa vastaavat tatuoinnit reissun jälkeen. 24h- treffejähän ei vielä ole näytetty, joten mistä tieto että tatuoinnit on otettu?
Juu. Ymmärtääkseni idea Meijun ja Tonin kesken oli lähtenyt jostain tyhmästä läpästä, mutta kun Meiju oli muistanut lisäksi tämän Iiro-Meiju-tatskajutun, niin olikin sitten oikein innostunut asiasta ja päättänyt, että vaihdetaan nimeä toiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko Meiju nyt ottanut toni-tatskan vai vitsaillut ottavansa? Jos on kyse vaan puheesta niin luultavimmin vitsi... Mua alkaa aina huolettaan näitten keskustelujen perusteella, et kaikki mun läpät otetaan aina tosissaan.
Tjaa-a. Sanonut täysin tosissaan tekevänsä näin, jos mahdollisuus 24:illa on, mutta taitaa puhe olla vaan turhaa lässytystä.
Jos esittää asiansa siten, että joo, näin mä teen, niin kaipa se usein otetaan tosissaan. :)
No kuten tässäkin keskustelussa on tullut ilmi, toiset on ottanut nuo sanomiset ihan tosissaan ja toiset pitänyt vitsinä, niin vaikea se on kenenkään muun kuin Meijun itsensä sanoa oliko "täysin tosissaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko Meiju nyt ottanut toni-tatskan vai vitsaillut ottavansa? Jos on kyse vaan puheesta niin luultavimmin vitsi... Mua alkaa aina huolettaan näitten keskustelujen perusteella, et kaikki mun läpät otetaan aina tosissaan.
Tjaa-a. Sanonut täysin tosissaan tekevänsä näin, jos mahdollisuus 24:illa on, mutta taitaa puhe olla vaan turhaa lässytystä.
Jos esittää asiansa siten, että joo, näin mä teen, niin kaipa se usein otetaan tosissaan. :)
No kuten tässäkin keskustelussa on tullut ilmi, toiset on ottanut nuo sanomiset ihan tosissaan ja toiset pitänyt vitsinä, niin vaikea se on kenenkään muun kuin Meijun itsensä sanoa oliko "täysin tosissaan".
Totta kai. Ainahan sitä voi valehdellakin tai sanoa jälkikäteen, että "läpällähän mä vaan sanoin", vaikka olisi ollut aiemmin miten tosissaan tahansa. Antoi joka tapauksessa ymmärtää, että on vakavissaan, kun ei kerran sanonut, että tämmönen idea vaan tai ehkä. Kysyttiinhän siitä notskillakin Iirolta, että kelpaisko Toni-ranne. Voihan tuo olla, että halusi Iiron takia olla mahdollisimman vakavissaan, jotta Iiro olisi käärmeissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ainakin saatan sanoa pokkanaamalla, mutta vitsinä, asioita, jotka ovat mielettömiä. Uskon silloin muidenkin käsittävän, että kyseessä on vitsi. Ja kommentista on voitu leikata pois täsmentävät huomiot. En usko, että on oikeasti ottanut toni-tatskaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä ainakin saatan sanoa pokkanaamalla, mutta vitsinä, asioita, jotka ovat mielettömiä. Uskon silloin muidenkin käsittävän, että kyseessä on vitsi. Ja kommentista on voitu leikata pois täsmentävät huomiot. En usko, että on oikeasti ottanut toni-tatskaa.
En mäkään usko, että olisi ottanut. Varmaan ihan läppänä heitti, pienenä kuittina Iirolle, kun olivat hänen kanssaan sitä suunnitelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kauden parit tiivistää hyvin nykyisen seurustelukulttuurin. Kauheasti halutaan säätää ja uutuudenviehätys on ihanaa. Suhde on liian kahlitseva ja suhteessa ollaan siihen asti että löytyy parempi. Ei jakseta rakentaa suhdetta ja yhteistä tulevaisuutta, vaan heti alkuhuuman jälkeen normaalissa arjessa on jotain "vikaa" kun se ei olekaan täykky-ihku-tykitystä. Sitten suhteessa ollaan kuin Janne konsanaan kunnes parempaa tulee tilalle, että saadaan taas elämyksiä ja alkuhuumaa. Jossain kohtaa huomataan että hups ikää on 35 ja vieläkään ei ole löytynyt sitä oikeaa (vaikka jokainenhan niistä 10 eksästä on ollut se oikea). Joko katkeroidutaan kun ei saada perhettä ja pitkää suhdetta, tai sitten ollaan että evvk ja jatketaan teinielämää hamaan loppuun.
En sano että pitäisi mennä 18-vuotiaana naimisiin ja olla siinä koko ikänsä, mutta onhan nykykulttuuri vähän outoa. Kaveripiirissä on muutamia kuvatunlaisia kolmekymppisiä jotka ihmettelee, miksi perheen perustaminen on niin vaikeaa eikä puolisoa löydy... Kaikilla näillä on ollut takana ihan hyviä ja _normaaleja_ suhteita jotka ovat loppuneet tyyliin yhteen riitaan siitä, kumpi tiskaa tiistaina.
Hyvä kirjoitus, ja veikkaan että tulevaisuudessa menee nuorten seurustelu aina vaan siihen suuntaan kun oltaisiin määräaikaisessa suhteessa. Nykyajan vanhemmat suojelevat lapsiaan kokemasta vastoinkäymisiä lapsuudessa ja ylipäätään elämässä. Seurustelusuhteessa ja kaikessa tulee väkisinkin vastoinkäymisiä, ja on opittava hyväksymään pieniä vikoja toisessa, ja kaikessa mitä tekee. Ei voi loputtomiin etsiä vaan täydellisyyttä, koska semmoista ei ole olemassa.
Toisaalta en voi kyllä suositella tälleen "vanhuksena" omaakaan elämäntyyliäni eli jurnuttaa sitkeästi erinäisissä ihme suhteissa. Luu ja jopa tietty katkeruus siinäkin jää kouraan, vaikka vastoinkäymisiä käsittelee niin vimmatusti. Oma yritteliäisyys ei muuta toista. Pitäis siis vetää rajoja ja vaalia omia arvoja, mutta ei silti liikaa. Mutta on nykyaikana myös jotenkin oikeasti vaikeampaa löytää kumppania kuin joskus aikoinaan, koska nykyään just erilaiset arvot on paljon tärkeämmässä asemassa kuin ennen. Ei ennen ollut niin väliä sillä, mitä toinen ajatteli poliittisesti tai miten suhtautui ympäristöasioihin tai erilaisiin vähemmistöihin jne.
Toi on kyl totta, vanhempana ja vahvempana osaa kuitenkin miettiä järjellä mikä oikein ja väärin. Huonossa suhteessa hukkaa aikaansa, eikä välttämättä koe onnellisuutta, siksi sinkkuna voi joskus olla helpompaa. Kyllä se oikea kaveri tulee kohdalle, kun aika on oikea, näin ainakin uskon jokaiselle käyvän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kauden parit tiivistää hyvin nykyisen seurustelukulttuurin. Kauheasti halutaan säätää ja uutuudenviehätys on ihanaa. Suhde on liian kahlitseva ja suhteessa ollaan siihen asti että löytyy parempi. Ei jakseta rakentaa suhdetta ja yhteistä tulevaisuutta, vaan heti alkuhuuman jälkeen normaalissa arjessa on jotain "vikaa" kun se ei olekaan täykky-ihku-tykitystä. Sitten suhteessa ollaan kuin Janne konsanaan kunnes parempaa tulee tilalle, että saadaan taas elämyksiä ja alkuhuumaa. Jossain kohtaa huomataan että hups ikää on 35 ja vieläkään ei ole löytynyt sitä oikeaa (vaikka jokainenhan niistä 10 eksästä on ollut se oikea). Joko katkeroidutaan kun ei saada perhettä ja pitkää suhdetta, tai sitten ollaan että evvk ja jatketaan teinielämää hamaan loppuun.
En sano että pitäisi mennä 18-vuotiaana naimisiin ja olla siinä koko ikänsä, mutta onhan nykykulttuuri vähän outoa. Kaveripiirissä on muutamia kuvatunlaisia kolmekymppisiä jotka ihmettelee, miksi perheen perustaminen on niin vaikeaa eikä puolisoa löydy... Kaikilla näillä on ollut takana ihan hyviä ja _normaaleja_ suhteita jotka ovat loppuneet tyyliin yhteen riitaan siitä, kumpi tiskaa tiistaina.
Hyvä kirjoitus, ja veikkaan että tulevaisuudessa menee nuorten seurustelu aina vaan siihen suuntaan kun oltaisiin määräaikaisessa suhteessa. Nykyajan vanhemmat suojelevat lapsiaan kokemasta vastoinkäymisiä lapsuudessa ja ylipäätään elämässä. Seurustelusuhteessa ja kaikessa tulee väkisinkin vastoinkäymisiä, ja on opittava hyväksymään pieniä vikoja toisessa, ja kaikessa mitä tekee. Ei voi loputtomiin etsiä vaan täydellisyyttä, koska semmoista ei ole olemassa.
Toisaalta en voi kyllä suositella tälleen "vanhuksena" omaakaan elämäntyyliäni eli jurnuttaa sitkeästi erinäisissä ihme suhteissa. Luu ja jopa tietty katkeruus siinäkin jää kouraan, vaikka vastoinkäymisiä käsittelee niin vimmatusti. Oma yritteliäisyys ei muuta toista. Pitäis siis vetää rajoja ja vaalia omia arvoja, mutta ei silti liikaa. Mutta on nykyaikana myös jotenkin oikeasti vaikeampaa löytää kumppania kuin joskus aikoinaan, koska nykyään just erilaiset arvot on paljon tärkeämmässä asemassa kuin ennen. Ei ennen ollut niin väliä sillä, mitä toinen ajatteli poliittisesti tai miten suhtautui ympäristöasioihin tai erilaisiin vähemmistöihin jne.
Tuo on saman ilmiön eri muoto. Eli olet huonossa suhteessa koska joku on pakko olla, tai alitajuntaisesti odotat parempaa. Tällä kaudella Janne kelpasi Tialle koska Tia ei kestänyt olla yksin, mutta suhde oli sitä tasoa että jos joku parempi olisi tullut vastaan, olisi Tiakin lähtenyt omille teilleen. Kyllä joillain tuo vaihtoprosessi voi kestää kauemminkin, riippuu paljon monista jutuista.
Vanhempana kaikki vaikeutuu. Ne helmet, normaalit jotka oikeasti haluavat olla suhteessa muutenkin kuin omaa läheisyydenkaipuutta täyttääkseen, ovat jo varattuja. Usein vakiintuvat siinä parikymppisinä, osa eroaa kolme-nelikymppisenä, muttei kaikki. Sinkuiksi jäävät ne suhdekierrättäjät tai kierrätetyt joita ei halua kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kauden parit tiivistää hyvin nykyisen seurustelukulttuurin. Kauheasti halutaan säätää ja uutuudenviehätys on ihanaa. Suhde on liian kahlitseva ja suhteessa ollaan siihen asti että löytyy parempi. Ei jakseta rakentaa suhdetta ja yhteistä tulevaisuutta, vaan heti alkuhuuman jälkeen normaalissa arjessa on jotain "vikaa" kun se ei olekaan täykky-ihku-tykitystä. Sitten suhteessa ollaan kuin Janne konsanaan kunnes parempaa tulee tilalle, että saadaan taas elämyksiä ja alkuhuumaa. Jossain kohtaa huomataan että hups ikää on 35 ja vieläkään ei ole löytynyt sitä oikeaa (vaikka jokainenhan niistä 10 eksästä on ollut se oikea). Joko katkeroidutaan kun ei saada perhettä ja pitkää suhdetta, tai sitten ollaan että evvk ja jatketaan teinielämää hamaan loppuun.
En sano että pitäisi mennä 18-vuotiaana naimisiin ja olla siinä koko ikänsä, mutta onhan nykykulttuuri vähän outoa. Kaveripiirissä on muutamia kuvatunlaisia kolmekymppisiä jotka ihmettelee, miksi perheen perustaminen on niin vaikeaa eikä puolisoa löydy... Kaikilla näillä on ollut takana ihan hyviä ja _normaaleja_ suhteita jotka ovat loppuneet tyyliin yhteen riitaan siitä, kumpi tiskaa tiistaina.
Hyvä kirjoitus, ja veikkaan että tulevaisuudessa menee nuorten seurustelu aina vaan siihen suuntaan kun oltaisiin määräaikaisessa suhteessa. Nykyajan vanhemmat suojelevat lapsiaan kokemasta vastoinkäymisiä lapsuudessa ja ylipäätään elämässä. Seurustelusuhteessa ja kaikessa tulee väkisinkin vastoinkäymisiä, ja on opittava hyväksymään pieniä vikoja toisessa, ja kaikessa mitä tekee. Ei voi loputtomiin etsiä vaan täydellisyyttä, koska semmoista ei ole olemassa.
Toisaalta en voi kyllä suositella tälleen "vanhuksena" omaakaan elämäntyyliäni eli jurnuttaa sitkeästi erinäisissä ihme suhteissa. Luu ja jopa tietty katkeruus siinäkin jää kouraan, vaikka vastoinkäymisiä käsittelee niin vimmatusti. Oma yritteliäisyys ei muuta toista. Pitäis siis vetää rajoja ja vaalia omia arvoja, mutta ei silti liikaa. Mutta on nykyaikana myös jotenkin oikeasti vaikeampaa löytää kumppania kuin joskus aikoinaan, koska nykyään just erilaiset arvot on paljon tärkeämmässä asemassa kuin ennen. Ei ennen ollut niin väliä sillä, mitä toinen ajatteli poliittisesti tai miten suhtautui ympäristöasioihin tai erilaisiin vähemmistöihin jne.
Tuo on saman ilmiön eri muoto. Eli olet huonossa suhteessa koska joku on pakko olla, tai alitajuntaisesti odotat parempaa.
Juu, voi olla, että joillakin on kyse tästä, vaikkakin itselläni ihan muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole aiempia kausia seurannut, onko noi treffit olleet aina yhtä tyhmiä? Siis ihan ääliömäisiä. Mennään hääpukukauppaan kokeilemaan haapukuja tai tekemään hiekkakakkuja rannalle jne.
On! Tota hääpukujuttua ei muistaakseni ole ollut ihan aina, mutta viime vuonnakin oli. Se on mielestäni aivan urpoin juttu noista, jotenkin rikotaan jo jotain "pyhää". Ei ole erityisen hyvä vitsi pukea päälle häätamineet jonkun random-tyypin kanssa. Minna onneksi viime vuonna ymmärsi vetää tuon osuuden aivan läskiksi.
Avioliitossa ja naisen alistamisessa ei ole mitään pyhää. Yllätti että juuri se NAISEN rätti on muka pyhää, miehethän saa pukea mitä haluaa. Akka on liitossa miehensä omaisuutta myös Suomessa, naisen on saanut ottaa väkisin, naisilla ei Ole avioliitossa mitään ihmisoikeuksia maailmalla.
Se että omistaa toisen ihmisen menee orjuuden määritelmän alle. Joo on se orjuus pyhää! Että te naiset olette naiiveja. Ihan naurettavaa kunnioittaa omaa alistamista.
Jotenkin arvasin, että joku tarttuu tähän, kun en keksinyt parempaa sanavalintaa. Oh well.
En puhunut mistään naisen (tai miehenkään) pyhistä räteistä, vaan itse tapahtumasta, joten luepas uudestaan. Lopeta jatkuva trollaaminen ja hanki sisälukutaito, äläkä vauhkoa omiasi. Käytät turhaan negatiivista energiaasi johonkin, jota kukaan ei ole sanonut.
Miksi sinä et liity vaikkapa Amnestyyn ja toimi siellä esim. lapsivaimojen eteen? Tarmokkuuttahan sinulla selvästi riittää - vai jääkö se kuitenkin vain haukkumiseksi ja länkyttämiseksi vauva.fi:llä? Kannattaa muuten huomata, että tässä ketjussa monikaan ei ole naimisissa, joten tämä ketju on ehkä vähän väärä osoite huolia naisten asemasta. En tiedä, miksi ja millä perusteilla sinulla on käsitys, että Suomessa nainen on miehensä omaisuutta, mutta harvoin näin todellisuudessa on.
Mistäs sinä tiedät mitä minä teen? Vähän vaikeaa se vain on jos miehet haluavat naida lapsia ja naiset tätä puolustavat. Pidätte vielä naisvihasymboleita pyhinä, raukat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin tossa, etten ole kolmeen viikkoon katsonut temppareita ollenkaan. Katson siis Ruudusta yleensä viikon molemmat jaksot peräkkäin, koska työajat ovat niin epäsäännölliset, että telkkarista seuraamalla puolet jaksoista jäisi väliin tai unohtuisi muuten vaan.
No, eilen illalla huomasin että oli 6 jaksoa katsomatta. Aloin katsomaan ensimmäistä niistä ja kyllästyin jo puolivälissä melkein kuoliaaksi. Jotenkin kaikki noi ihmiset tuolla tuntuvat niin typeriltä ja lapsellisilta. Jopa Meiju ja Atso, joista olen tähän mennessä vilpittömästi tykännyt. En ymmärrä yhtään, mitä Meiju näkee siinä Tonissa. Ja Atso on ihan liian fiksu koko formaattiin. Prkle, meni sekin pilalle kun tajusin miten tyhmä koko tempparit on ja se on siellä... 😒
Juomapeli idea. Vetäkää jankkaajat huikka per viesti dimetyylielohopeaa kun jatkatte jankkaustanne.
Vierailija kirjoitti:
Juomapeli idea. Vetäkää jankkaajat huikka per viesti dimetyylielohopeaa kun jatkatte jankkaustanne.
Mun piti tulla ehdottaa juomapeli-ideaks huikka joka kerta ku Juuso sanoo Vilma 😂 vähä miedompaa toki. Vedit vähä rajummaks
Jöbis ja Santeri unfollannu toisensa🤔 t ultimaattinen stalkkeri
Tää on jännä juttu,ensin Juho ja Venla pisti instan yksityiseksi. Aamulla huomasin Jöbiksen tehneen saman ja nyt joku kirjoittaa,että Jöbis ja Santeri unfollanu toisensa. Santerin viimesin päivitys aika outo.. jäin miettimään,että eikö tömmöset instan yksityiseksi laitto kannattas tehdä jo heti kauden alussa eikä ns. loppusuoralla.
Onko Juho ja Jöbis ikinä ollut edes pari?
Omituiselta vaikuttaa, että molemmilla jo melkein heti saareen tultua uusi ihastus ja Juho ollut melko hiljainen kun on kysytty esim. Mihin ihastui Jöbiksessä? Onko kummatkaan edes itkeneet? Jöbiskin nauraa ja hymyilee ettei edes ole ajatellut Juhoa. Toki ihmisillä on erilaisia tapoja näyttää tunteita ja ne saattaa olla piilossa vielä mutta silti rohkenen epäillä, että aika moni olisi ihan itku kurkussa, jos oma kumppani sekoili tuolla tavalla. Vai sekoittaa viina ja tarjonta miehistä/naisista pään? Voisin kuvitella ettei ainakaan oma pää kestäisi tuota jatkuvaa biletystä.
Ketju on lukittu.
Syynä on myös somekulttuuri. Nuoret näkee somessa täydellisiä parisuhteita, instakuvia matkoista ja lahjoista ja romanttisista illallisista. Yhä useamman vanhemmatkin ovat eronneet, eli parisuhteen arjesta ei ole ehkä ollenkaan minkäänlaista kuvaa. Ympärillä ylipäänsä näkee paljon eronneita. Leffoissakin rakkaus on aina suurta draamaa. Totta kai se arjen banaalius tulee yllätyksenä, kun ei olekaan jokapäiväistä lahjoja ja romantiikkaa. Someen ei kuvata niitä pieniä riitoja tai tavallista olemista. Ehkä vanhemmatkin on vähän siloitelleet tietä, eivät vaatineet tarpeeksi jne. Mitään vuosisadan rakkaustarinoita joissa yhdessä selätetään kaikki vaikeudet on nykyään hyvin harvassa. Eroaminen on yleensäkin yleisempää, nuorilla vaan vauhti kiihtyy. Ei edes jakseta yrittää. Asenne on monella myös minäminäminä.
Ei siinä, onhan se alkuhuuma ihanaa. Mutta elämä ei vaan voi olla nautintoa joka päivä. Itse koen ainakin saavan pitkässä juoksussa enemmän iloa tästä 9 vuoden suhteestani. Kumpikin ymmärretään toisiamme ja suunnilleen luetaan toistemme ajatukset, ei tarvitse käydä läpi tutustumisia, romantiikka on ihanaa kun sitä ei ole koko ajan jne. Minusta olisi tosi puuduttavaa aina tutustua uuteen ihmiseen vuoden-parin välein ja elää se tykitysvaihe ja sitten taas uusi tulille. Ihan kivaa kun välillä arki on tylsää ja tavallistakin. Ei ainakaan tarvitse jännätä, että millainen idiootti on tällä kertaa tullut napattua...