Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle IV

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastan sinua liikaa ja olen siksi mustasukkainen sinusta. Sattuu, kun käyttäydyt minua kohtaan ajattelemattomasti. Toivon, ettei minun ikinä tarvitse nähdä sinua kenenkään kanssa.

Millä tavalla ajattelemattomasti? Olen minäkin sinusta mustasukkainen, mutta olen opetellut hallitsemaan sitä. Välillä sattuu kuitenkin liikaa ja tuntuu paremmalta vain poistua tilanteesta tai olla hiljaa.

Aina ei ole mahdollista poistua tilanteesta. Silloin ei auta kuin yrittää pidätellä itkua ja jaksaa muiden edessä.

Olisiko asiaan jotain järkevää ratkaisua? En ikinä haluaisi aiheuttaa tuollaisia tuntemuksia. Jos voisin, kertoisin hänelle, ettei mustasukkaisuuteen ole mitään syytä. En ajattele kenestäkään muusta samalla tavalla kuin hänestä, koska meillä on ihan ainutlaatuinen yhteys, jollaista en ole ikinä kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuku hyvin rakkaani. Rakastan sinua ja kaipaan läheisyyttäsi. Tunnen intohimoa sinuun ja samalla kaipaan sinua niin paljon ihanana ihmisenä. Me ymmärsimme toisiamme jotenkin ainutlaatuisella tavalla, kun saimme viettää yhteisiä hetkiä. Niiden hetkien lumo ei haihdu mihinkään. Olet joka hetki ajatuksissani. Hyvää yötä. (naiselle)

Rakas, saadaankohan me enää koskaan kokea noita hetkiä uudelleen? (miehelle)

Jos olet hän, niin se riippuu siitä, mitä sinä elämältäsi haluat.

Mitä sinä haluat?

Jos olet hän, niin minä haluan sinut. (Ja tämä viesti EI ole Hamsulta).

Minäkin haluan sinut mutta ymmärrätkö yhtään kuinka vaikeaa kaikki on?

Olen miettinyt asiaa monesta eri näkökulmasta niin paljon, että väitän ymmärtäväni. Olet oikeassa siinä, että helppoa se ei todellakaan ole. Mutta ei se ole mahdotontakaan.

Kiinnostaisi kyllä kuulla että miten tää sun mielestä ei olisi mahdotonta?

Olen kuullut aika monen sanovan, että on pakko tehdä jollain tavalla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ihmisen on pakko vain kuolla. Sitä kukaan meistä ei voi paeta. Kaikki muu elämässä on omia valintojamme, joiden seurauksista olemme vastuussa itsellemme ja niille ihmisille, joihin päätöksemme vaikuttavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä et kai ikinä ollut ihastunut muhun, mutta flirttailit estottomasti ja olit selvästi imarreltu multa saamastasi huomiosta. Mä en ymmärrä sellaista käytöstä, koska en ole ikinä osannut flirttailla ihmiselle, johon en ole ihastunut tai vähintään kiinnostunut.

Flirttailu ei liity ihastumiseen vaan se on kevyt hauskuus. Ei liity iskemiseen ja sitä voi tehdä vaikka naispuolisen ystävän kanssa.

Monelle flirttailu on kuin hymy, ei tarkoita että on kiinnostunut vastakkaisesta henkilöstä siinä mielessä. Jokainen on varmasti otettu jos joku kiinnostuu. Se taitaa olla sinun ongelma, itse kiinnostuit ja kuvittelit mitä se toinen on.

Sä taidat olla niitä, jotka tykkää toisten vedättämisestä. Eiköhän suurin osa meistä perusrehdeistä ihmisistä lirkuttele toistuvasti vain sellaisen kanssa, joka kiinnostaa. Narsistit ja heikon itsetuntonsa pönkittäjät on sitten asia erikseen.

Huumori ja kevytläppä voi piristää päivää. Joskus joku jähmeä ihminen tulkitsee yli vilkkaamman ihmisen vilkkauden. Eli kannattaa hieman katsoa ihmisen luonnetta ennen arviota.

Niin, ehkä sellasen jähmeän kanssa ei kannata flirttailla toistuvasti, ettei se ihastu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuku hyvin rakkaani. Rakastan sinua ja kaipaan läheisyyttäsi. Tunnen intohimoa sinuun ja samalla kaipaan sinua niin paljon ihanana ihmisenä. Me ymmärsimme toisiamme jotenkin ainutlaatuisella tavalla, kun saimme viettää yhteisiä hetkiä. Niiden hetkien lumo ei haihdu mihinkään. Olet joka hetki ajatuksissani. Hyvää yötä. (naiselle)

Rakas, saadaankohan me enää koskaan kokea noita hetkiä uudelleen? (miehelle)

Jos olet hän, niin se riippuu siitä, mitä sinä elämältäsi haluat.

Mitä sinä haluat?

Jos olet hän, niin minä haluan sinut. (Ja tämä viesti EI ole Hamsulta).

Minäkin haluan sinut mutta ymmärrätkö yhtään kuinka vaikeaa kaikki on?

Olen miettinyt asiaa monesta eri näkökulmasta niin paljon, että väitän ymmärtäväni. Olet oikeassa siinä, että helppoa se ei todellakaan ole. Mutta ei se ole mahdotontakaan.

Kiinnostaisi kyllä kuulla että miten tää sun mielestä ei olisi mahdotonta?

Olen kuullut aika monen sanovan, että on pakko tehdä jollain tavalla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ihmisen on pakko vain kuolla. Sitä kukaan meistä ei voi paeta. Kaikki muu elämässä on omia valintojamme, joiden seurauksista olemme vastuussa itsellemme ja niille ihmisille, joihin päätöksemme vaikuttavat.

Totta. Mutta silti. Olisitko oikeasti valmis tekemään tällaisen valinnan, vaikka et kunnolla edes tunne minua? Vai tunnetaanko me niin hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuku hyvin rakkaani. Rakastan sinua ja kaipaan läheisyyttäsi. Tunnen intohimoa sinuun ja samalla kaipaan sinua niin paljon ihanana ihmisenä. Me ymmärsimme toisiamme jotenkin ainutlaatuisella tavalla, kun saimme viettää yhteisiä hetkiä. Niiden hetkien lumo ei haihdu mihinkään. Olet joka hetki ajatuksissani. Hyvää yötä. (naiselle)

Rakas, saadaankohan me enää koskaan kokea noita hetkiä uudelleen? (miehelle)

Jos olet hän, niin se riippuu siitä, mitä sinä elämältäsi haluat.

Mitä sinä haluat?

Jos olet hän, niin minä haluan sinut. (Ja tämä viesti EI ole Hamsulta).

Minäkin haluan sinut mutta ymmärrätkö yhtään kuinka vaikeaa kaikki on?

Olen miettinyt asiaa monesta eri näkökulmasta niin paljon, että väitän ymmärtäväni. Olet oikeassa siinä, että helppoa se ei todellakaan ole. Mutta ei se ole mahdotontakaan.

Kiinnostaisi kyllä kuulla että miten tää sun mielestä ei olisi mahdotonta?

Olen kuullut aika monen sanovan, että on pakko tehdä jollain tavalla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ihmisen on pakko vain kuolla. Sitä kukaan meistä ei voi paeta. Kaikki muu elämässä on omia valintojamme, joiden seurauksista olemme vastuussa itsellemme ja niille ihmisille, joihin päätöksemme vaikuttavat.

Totta. Mutta silti. Olisitko oikeasti valmis tekemään tällaisen valinnan, vaikka et kunnolla edes tunne minua? Vai tunnetaanko me niin hyvin?

Meidän pitäisi tutustua toisiimme paremmin, vaikka intuitio ja tunne onkin todella vahva ja sellainen, jota en ole ennen kokenut. Mitä sinä tästä ajattelet?

Meillä olisi hyvin kiihkeä elämä......

haluan murtautua alkoon .,, tule kanssani beibi

2,6 promillee arviolta kirjoitti:

haluan murtautua alkoon .,, tule kanssani beibi

Oh honey, hankkiudutaanko yhdessä vankilaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuku hyvin rakkaani. Rakastan sinua ja kaipaan läheisyyttäsi. Tunnen intohimoa sinuun ja samalla kaipaan sinua niin paljon ihanana ihmisenä. Me ymmärsimme toisiamme jotenkin ainutlaatuisella tavalla, kun saimme viettää yhteisiä hetkiä. Niiden hetkien lumo ei haihdu mihinkään. Olet joka hetki ajatuksissani. Hyvää yötä. (naiselle)

Rakas, saadaankohan me enää koskaan kokea noita hetkiä uudelleen? (miehelle)

Jos olet hän, niin se riippuu siitä, mitä sinä elämältäsi haluat.

Mitä sinä haluat?

Jos olet hän, niin minä haluan sinut. (Ja tämä viesti EI ole Hamsulta).

Minäkin haluan sinut mutta ymmärrätkö yhtään kuinka vaikeaa kaikki on?

Olen miettinyt asiaa monesta eri näkökulmasta niin paljon, että väitän ymmärtäväni. Olet oikeassa siinä, että helppoa se ei todellakaan ole. Mutta ei se ole mahdotontakaan.

Kiinnostaisi kyllä kuulla että miten tää sun mielestä ei olisi mahdotonta?

Olen kuullut aika monen sanovan, että on pakko tehdä jollain tavalla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ihmisen on pakko vain kuolla. Sitä kukaan meistä ei voi paeta. Kaikki muu elämässä on omia valintojamme, joiden seurauksista olemme vastuussa itsellemme ja niille ihmisille, joihin päätöksemme vaikuttavat.

Totta. Mutta silti. Olisitko oikeasti valmis tekemään tällaisen valinnan, vaikka et kunnolla edes tunne minua? Vai tunnetaanko me niin hyvin?

Meidän pitäisi tutustua toisiimme paremmin, vaikka intuitio ja tunne onkin todella vahva ja sellainen, jota en ole ennen kokenut. Mitä sinä tästä ajattelet?

Tunnen samoin kuin sinä. Mutta vaikeaksi menee kuitenkin, tiedät kyllä mitä tarkoitan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä olisi hyvin kiihkeä elämä......

Voisi olla......

Haluisin sanoo sulle kiitokset miten oot vaikuttanut mun elämään. Sulla oli iso ja positiivinen vaikutus. Ehkä sanon tuon sulle vielä oikeesti, vielä en tiiä.

Vierailija kirjoitti:

2,6 promillee arviolta kirjoitti:

haluan murtautua alkoon .,, tule kanssani beibi

Oh honey, hankkiudutaanko yhdessä vankilaan?

Tunnen samoin

Mennäänkö yhdessä mielisairaalaan rakas?

2,6 promillee arviolta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2,6 promillee arviolta kirjoitti:

haluan murtautua alkoon .,, tule kanssani beibi

Oh honey, hankkiudutaanko yhdessä vankilaan?

Tunnen samoin

Ok

Vierailija kirjoitti:

Haluisin sanoo sulle kiitokset miten oot vaikuttanut mun elämään. Sulla oli iso ja positiivinen vaikutus. Ehkä sanon tuon sulle vielä oikeesti, vielä en tiiä.

Sano ihmeessä hänelle. Ihmiset sanoo tuollaisia asioita liian vähän ja niitä pitäisi sanoa. Ne voi merkitä sille toiselle todella paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä ymmärsit mut väärin. Et ole niin etevä palapelin kokoaja kuin luulet. Ei se mitään haittaa kuitenkaan. Kaikkea hyvää.

Kai sä ymmärrät, että aina löytyy joku sua fiksumpi.

Mutta se et ole sinä.

Joissakin asioissa se olen minä. Olen mennyt mukana joissain jutuissa ihan huvin ja viihteen vuoksi, en ole ihan niin naiivi kuin luulet.

Sehän on hyvä tietää, arvasin huvittelun halusi. Ei se poista sitä että et näe mua oikein.

Olet hokenut tuotakin jo riittämiin, et tiedä mihin viittasin noilla ”jutuilla”, eli en ole huvitellut siinä mielessä kuin haluat kuvitella. Näen sinut kuten näen sinut, ja sinä näet minut kuten näet, varmaankin osittain oikein ja osittain menee ryminällä metsään. Kannattaako tätä nyt enempää vatkata?

Ei kannata. Et olisi vastannut ensimmäiseenkään, jos et halua vatkata. Olen hiljaa niin kuin olisi pitänyt olla aina.

Mulla ei ole täällä mitään vatkaamista kenenkään kanssa. Lähinnä terapoin omaa häpeääni, ja siihenkin varmasti löytyisi parempi paikka. Reagoin tuon ekan viestisi omahyväisyyteen tai se oli mun tulkinta siis. Tästä tuli nyt tällainen koomisen ärsyttävä sananvaihto kahden tuntemattoman välillä, jonka sä älysit jo lopettaa.

Kataisen Jyrkille Brysseliin vilpittömät anteeksipyynnöt;

Pääministeriaikanasi haukuin sinua kaikilla mahdollisilla loukkauksilla vähintään pari kertaa viikossa, vellihousu taisi olla lievimpiä ilmaisuja. Yleensä viesti oli se miten surkea, itsenäisyyden ajan vastuuttomin, kelvottomin ja epärehellisin pääministeri, Jyrki, sinä olet ollut.

Sitten saimme Stubbin ja Sipilän ja tahdonkin Jyrki pyytää nyt anteeksi - et sinä ollutkaan niin kovin kelvoton sittenkään, verrattuna sinun jälkeesi saamiimme vellipuntteihin. 

Sori siitä.

Haluaisin jutella avoimesti tästä tilanteesta vielä ennen kesälomaa. Ei tee hyvää hautoa kaikkia näitä tunteita sisällä. :/ Pelkään vaan, että kiellät kaiken ja nolaat minut. Sitä en kestäisi. Mitä sinä ajattelet mies?

Vatkailen täällä munia. 😉

Vierailija kirjoitti:

Mennäänkö yhdessä mielisairaalaan rakas?

Ollaan vapaina mieluummin.