Miehen lapsi on meillä, enkä tajua miksi
Mies työntää lapsensa tietokoneen eteen ja on rasittuneen näköinen. Kaikin sanoin kertoo, että tekisi jotain muuta. Minä katson omaa leffaa toisessa huoneessa ja chattailen kavereiden kanssa. Kenen etujen mukaista tämä on? Lapsenko?
Kommentit (236)
Kysypä siltä pojalta että mitä se tykkää olla teillä?
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kyllä tajuaa jos häneen tuloonsa suhtaudutaan "neutraalisti" tai hänen läsnäolonsa "ei haittaa vaikka ei häntä varsinaisesti halutakaan vieraaksi" tms. Kyllä hän tajuaa että hän on yhdentekevä/negatiivinen vieras ap:lle. (ja ilmeisesti myös isälleen.) Olet ap paska puoliso, kun sinä "suhtaudut neutraalisti" miehesi rakkaimman ihmisen hyvinvointiin. Ja ap:n mies on paska vanhempi.
Uskallanpa väittää, ettei tuo lapsi ole miehen rakkain. Ei, isänä hän ei ole kummoinen, mutta aviomiehenä hän on esimerkillinen.
Eiköhän mies voi ihan itse päättää, kuinka paska puoliso olen... ei hänen tarvitse tässä olla.
Ap
Sydäntä särki... hiljainen poika ja tuollaiset kylmät aikuiset. Päästäkää se jo äidin luo. Ei teistä ole normaaliin kanssakäymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on aina syytön tämmöseen, muista ja tajua se. Itsekin olet varmaan harrastanut seksi ennen tätä miestäsi. Ja sinullakin voisi olla lapsi. Lapsista täytyy huolehtia hyvin vaikkei oma olekaan. Minulla ei tule mieleenkään pitää huonosti lasta joka on kattoni alla. Vaikka kuinka olen väsynyt lapsi saa syötävää, juotavaa, virikkeitä ja menemme ulos, vaikka luontoon katselemaan. On myös sinun otettava vastuu jos lapsi on kattosi alla. Ei tietokone ole kuin hetken ja sitten pitää olla muutakin.
Minä teen ruokaa ja katson silloin, että lapsi saa syötävää ja juotavaa. Mutta minä en suostu viihdyttämään häntä. Enkä usein ole edes paikalla, jotta voisin viihdyttää, vaikka haluaisinkin.
Ap
Miksi et suostu?
Koska
- sen jälkeen huomaan, että minä viihdytän lasta koko ajan. Mies ei kuitenkaan viihdytä, niin käytännössä se jäisi kokonaan minulle. Mies alkaisi tekemään valintoja, ettei olisi kotona, koska tietäisi minun hoitavan lapsen.
- viihdytysvastuu on isän, ei minun.
- olen jo yhdet lapset kasvattanut, en kasvata enää lisää.
- minulle riittää se, että ”hoidan” jo vanhempiani.
- haluan tavata ystäviäni, ja jos luopuisin tästä viikonlopustani koska viihdytän lasta, niin en ehtisi heitä tapailemaan.
- en löydä yhtään syytä, miksi niin tekisin. Jotkut kirjoittavat, että lapsen mielenterveys kärsii, jos minä en viihdytä. Höpö höpö. 4 pv/kk.
- uskon, että uusperheet menevät pieleen juuri siitä syystä, että äitipuoli ottaa vastuun siitä, mikä ei hänelle kuulu. Hän alkaa huolehtimaan, onko läksyt tehty yms, kun isä ei huolehdi. Ja lopulta uupuu työmäärään.Ap
Jankutat tuota 4 pv/kk. Lapsi ajattelee isäänsä joka ikinen päivä kuukaudesta ja kaipaa. Kun hänen odotus viimein palkitaan ja hän tapaa isän niin miten hän kokee tilanteen? Kokeeko hän että isäkin on odottanut ja kaivannut? Kyseessä on vielä pieni poika jolle välittyy isästä myös miehen malli. Mitä se kertoo isästä että isän luona asuva ihminen jotenkin ohittaa hänet tai karttelee? Luuletko että lapsi ei tiedä hän on epätoivottu siellä? Lapsen päässä on hamaan hautaan kolmio isä,äiti ja hän. Sitä ei muuta mikään. Et kuitenkaan ole mikään ohikulkija kuten lapsen koulun siivooja tai kaupan kassa. Olet ihminen jonka kanssa isä on valinnut vähintäänkin asua ja joku parisuhteen tapainen teillä ilmeisesti on myös.
Vierailija kirjoitti:
Kysypä siltä pojalta että mitä se tykkää olla teillä?
Tykkää, kunnisä ruokkii hänet karkilla ja vanukkailla. Tykkää, kun saa pelata, kun äidillä on ruuturajat.
Aamuisin hän ei tykkää, koska on monta tuntia hereillä, kun me nukumme pitkään.
(Ja en - en todellakaan ala heräämään viihdyttääkseni lasta. Mies tehköön sen).
Ap
Oletko jutellut miehen kanssa hänen suhteestaan lapseensa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on aina syytön tämmöseen, muista ja tajua se. Itsekin olet varmaan harrastanut seksi ennen tätä miestäsi. Ja sinullakin voisi olla lapsi. Lapsista täytyy huolehtia hyvin vaikkei oma olekaan. Minulla ei tule mieleenkään pitää huonosti lasta joka on kattoni alla. Vaikka kuinka olen väsynyt lapsi saa syötävää, juotavaa, virikkeitä ja menemme ulos, vaikka luontoon katselemaan. On myös sinun otettava vastuu jos lapsi on kattosi alla. Ei tietokone ole kuin hetken ja sitten pitää olla muutakin.
Minä teen ruokaa ja katson silloin, että lapsi saa syötävää ja juotavaa. Mutta minä en suostu viihdyttämään häntä. Enkä usein ole edes paikalla, jotta voisin viihdyttää, vaikka haluaisinkin.
Ap
Miksi et suostu?
Koska
- sen jälkeen huomaan, että minä viihdytän lasta koko ajan. Mies ei kuitenkaan viihdytä, niin käytännössä se jäisi kokonaan minulle. Mies alkaisi tekemään valintoja, ettei olisi kotona, koska tietäisi minun hoitavan lapsen.
- viihdytysvastuu on isän, ei minun.
- olen jo yhdet lapset kasvattanut, en kasvata enää lisää.
- minulle riittää se, että ”hoidan” jo vanhempiani.
- haluan tavata ystäviäni, ja jos luopuisin tästä viikonlopustani koska viihdytän lasta, niin en ehtisi heitä tapailemaan.
- en löydä yhtään syytä, miksi niin tekisin. Jotkut kirjoittavat, että lapsen mielenterveys kärsii, jos minä en viihdytä. Höpö höpö. 4 pv/kk.
- uskon, että uusperheet menevät pieleen juuri siitä syystä, että äitipuoli ottaa vastuun siitä, mikä ei hänelle kuulu. Hän alkaa huolehtimaan, onko läksyt tehty yms, kun isä ei huolehdi. Ja lopulta uupuu työmäärään.Ap
Jankutat tuota 4 pv/kk. Lapsi ajattelee isäänsä joka ikinen päivä kuukaudesta ja kaipaa. Kun hänen odotus viimein palkitaan ja hän tapaa isän niin miten hän kokee tilanteen? Kokeeko hän että isäkin on odottanut ja kaivannut? Kyseessä on vielä pieni poika jolle välittyy isästä myös miehen malli. Mitä se kertoo isästä että isän luona asuva ihminen jotenkin ohittaa hänet tai karttelee? Luuletko että lapsi ei tiedä hän on epätoivottu siellä? Lapsen päässä on hamaan hautaan kolmio isä,äiti ja hän. Sitä ei muuta mikään. Et kuitenkaan ole mikään ohikulkija kuten lapsen koulun siivooja tai kaupan kassa. Olet ihminen jonka kanssa isä on valinnut vähintäänkin asua ja joku parisuhteen tapainen teillä ilmeisesti on myös.
En tiedä kokeeko poika, että isä kaipaa. Enkä tiedä, kaipaako poikakaan isäänsä. Vanhempansa erosivat pojan ollessa vauva. Hän ei ole koskaan viettänyt isänsä kanssa aikaa näin paljoa kuin nyt.
Olemme naimisissa. Tästä puhuttiin paljon etukäteen, mihin minä suostun ja mihin en.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko jutellut miehen kanssa hänen suhteestaan lapseensa?
En
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kyllä tajuaa jos häneen tuloonsa suhtaudutaan "neutraalisti" tai hänen läsnäolonsa "ei haittaa vaikka ei häntä varsinaisesti halutakaan vieraaksi" tms. Kyllä hän tajuaa että hän on yhdentekevä/negatiivinen vieras ap:lle. (ja ilmeisesti myös isälleen.) Olet ap paska puoliso, kun sinä "suhtaudut neutraalisti" miehesi rakkaimman ihmisen hyvinvointiin. Ja ap:n mies on paska vanhempi.
Uskallanpa väittää, ettei tuo lapsi ole miehen rakkain. Ei, isänä hän ei ole kummoinen, mutta aviomiehenä hän on esimerkillinen.
Eiköhän mies voi ihan itse päättää, kuinka paska puoliso olen... ei hänen tarvitse tässä olla.
Ap
Ai kadehdit poikaa siitä, että miehelläsi on jokin muu huomion kohde kuin sinä? Luulet ja toivot olevasi poikaa rakkaampi?
Pääpointtina on että te suorastaan syötte tuon pojan mielenterveyttä tuolla nyrpistelyllänne. Isä ilmeisesti kuitenkin haluaisi olla isä lapselleen, kun oikein oikeudessa asiasta taistellut, joten ryhdistäytykää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysypä siltä pojalta että mitä se tykkää olla teillä?
Tykkää, kunnisä ruokkii hänet karkilla ja vanukkailla. Tykkää, kun saa pelata, kun äidillä on ruuturajat.
Aamuisin hän ei tykkää, koska on monta tuntia hereillä, kun me nukumme pitkään.
(Ja en - en todellakaan ala heräämään viihdyttääkseni lasta. Mies tehköön sen).Ap
Ei juma lauta!!!
Voi ei.. 8-vuotias on vielä pieni poika.
Miksi sinä ap, kuulostat jotenkin kylmältä? Yritä nyt jotenkin käsittää, että ei noin voi jatkaa. Et voi tuossa tilanteessa ulkoistaa itseäsi pois tuosta kuviosta. Jos sinulla on yhtään sydäntä, niin keskustelet miehen kanssa tilanteesta. Mies täytyisi saada jotenkin hoksaamaan, että hän on vastuussa lapsen hyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Surettaa pienen pojan puolesta :(
Tää alkaa mennä ihan sairaaksi! Toivottavasti tämä on provo!!!
Toivittavasti ap ei ole tosissaan.
Meillä ei ole yhteisiä lapsia mutta vaimollani on yksi poika, joka on meillä noin viikon kuukaudesta. Me harrastamme ja puuhailemme yhdessä perheenä silloin, kun poika on täällä. Saan olla vaimoni kanssa kaksin ihan riittävästi muulloinkin. Juuri tänään kävimme porukalla mökillä puuhailemassa ja nyt aiomme mennä saunaan ja paistaa sen jälkeen lettuja.
Ei tulisi mieleenikään jäädä chattailemaan omien kavereideni kanssa, kun vaimon poika on meillä. Poika on minullekin rakas ja tärkeä.
Kun menin naimisiin naisen kanssa, jolla on lapsi, pidin itsestään selvänä että myös se lapsi kuuluu osaksi minun elämääni.
Ap, olet kanala ihminen, anteeksi vaan.
M38
Tuo se poika meille. Minä kyllä jaksan ottaa lautapelit ja jalkapallon esille vaikka on neljä poikaa entuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei.. 8-vuotias on vielä pieni poika.
Miksi sinä ap, kuulostat jotenkin kylmältä? Yritä nyt jotenkin käsittää, että ei noin voi jatkaa. Et voi tuossa tilanteessa ulkoistaa itseäsi pois tuosta kuviosta. Jos sinulla on yhtään sydäntä, niin keskustelet miehen kanssa tilanteesta. Mies täytyisi saada jotenkin hoksaamaan, että hän on vastuussa lapsen hyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Surettaa pienen pojan puolesta :(
Mies kasvattaa lasta kuten näkee itse oikeaksi. Kyllä me olemme keskustelleet lapsenkasvatuksesta. Mies itse ajattelee olevansa hyvä isä. Hänhän ostaa lapselle pelit ja vehkeet.
Minä itse olen vain hieman eri linjoilla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Toivittavasti ap ei ole tosissaan.
Meillä ei ole yhteisiä lapsia mutta vaimollani on yksi poika, joka on meillä noin viikon kuukaudesta. Me harrastamme ja puuhailemme yhdessä perheenä silloin, kun poika on täällä. Saan olla vaimoni kanssa kaksin ihan riittävästi muulloinkin. Juuri tänään kävimme porukalla mökillä puuhailemassa ja nyt aiomme mennä saunaan ja paistaa sen jälkeen lettuja.
Ei tulisi mieleenikään jäädä chattailemaan omien kavereideni kanssa, kun vaimon poika on meillä. Poika on minullekin rakas ja tärkeä.
Kun menin naimisiin naisen kanssa, jolla on lapsi, pidin itsestään selvänä että myös se lapsi kuuluu osaksi minun elämääni.
Ap, olet kanala ihminen, anteeksi vaan.
M38
Niin, te puuhailette ”perheenä”. Jos minä alan viihdyttää, niin lopputuloksena on, että poika ja äitipuoli puuhailevat.
En mennyt naimisiin sen takia, että alan jälleen äidiksi. Menin naimisiin ollakseni vaimo.
Ap
Provo tai ei mutta tallaisia paski...ais äitipuolia maailma on pullollaan.
Minä kysynkin mitä kuuluu. Silloin kun näen, eli ruokapöydässä. Harvoin olemme samassa paikassa.
Poika ei ole kovin puhelias. Keskustelua on vaikea saada aikaiseksi.
En ole myrskyn merkki....
Ap