Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsi on meillä, enkä tajua miksi
27.04.2018 |
Mies työntää lapsensa tietokoneen eteen ja on rasittuneen näköinen. Kaikin sanoin kertoo, että tekisi jotain muuta. Minä katson omaa leffaa toisessa huoneessa ja chattailen kavereiden kanssa. Kenen etujen mukaista tämä on? Lapsenko?
Kommentit (236)
Kuka fiksu ja normaali nainen huolii kumppanikseen miehen, joka ei välitä omasta lapsestaan?
Ei ole normaalia toimintaa mieheltä, ihan riippumatta siitä kuinka vaikea ero on ollut ja millainen lapsen äiti on. Tuollainen välinpitämättömyys omaa lasta kohtaan kertoo sen, että mies ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi ja/tai hän on jotenkin pahasti tunnevammainen. Tuskin solmii parisuhteitaankaan rakkaudesta, vaan jostain hyötymis- tai riippuvuussyistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista, puolustuskyvytön lapsi kahden idiootin seurassa. En kestä, nyyh. Voiko tämä olla totta, ihme prinsessa, kun ei ymmärrä. Lapsi on miehen oma lapsi, minua ei kiinnosta...
Ainut asia ,mitä en tässä Ap: n tapauksessa ymmärrä, on se ,että kuinka hän ylipäätään on niin tyhmä,että on valinnut tällaisen miehen ja asuu hänen kanssa,jonka käytös aiheuttaa jatkuvan ongelman yhteiselossa.
Rakkauden huuma kestää n 1000pv. Siinä ajassa mies on kyllä näyttänyt miten välittää/ ei välitä lapsistaan.
Ap on myös tuntenut itsensä,ei halua uhrautua,eikä tarvitsekkaa.
Ihan oma vika ,kun on mennyt yhteen itselleen sopimattoman miehen kanssa.Siinä ei auta se ,että muut asiat on mieluiset.Tuo on jatkuva riidan ja pahamielen aiheuttaja.Sitäkö haluat elämältäsi.
Minä hyppäisin tuosta kyydista pois.
Vierailija kirjoitti:
Kuka fiksu ja normaali nainen huolii kumppanikseen miehen, joka ei välitä omasta lapsestaan?
Ei ole normaalia toimintaa mieheltä, ihan riippumatta siitä kuinka vaikea ero on ollut ja millainen lapsen äiti on. Tuollainen välinpitämättömyys omaa lasta kohtaan kertoo sen, että mies ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi ja/tai hän on jotenkin pahasti tunnevammainen. Tuskin solmii parisuhteitaankaan rakkaudesta, vaan jostain hyötymis- tai riippuvuussyistä.
Tämä on niin hyvin sanottu ettei tosikaan. Tuntemani lapsensa hylkääjä/torjuja on nimenomaan tätä. Ihmissuhteet on hyötysuhteita ja loppuvat kun ei enää voi hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Ap vetosit siihen, että ei teidän tarvitse tarjota mitään normaalista arjesta poikkeavaa. Onko teidän normaali arki kännykän tuijottamista eri huoneissa? Vapaa-aikaa voi käyttää muutenkin, oli lapsi(puoli)a tai ei.
Anteeksi, en ole siis ap joka nuo kaksi pitkää viestiä on kirjoittanut. Samantyyppisessä tilanteessa vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää keksiä jotain toimintaa. Ei pelkkä koneella istuminen ole mitään elämää. Olet osaltasi vastuussa.
Väärin, ap nimenomaan ei ole vastuussa. Vaan mies, jota ei oma lapsi kiinnosta. Nainen EI ole automaattisesti vastuussa miehen lapsesta eikä ole oheishuoltaja kuten se koitatte sukupuolen perusteella olettaa.Koittakaa kiihkoilijat jo tajuta. Jos ap ois mies, ette kävisi hänen kimppuunsa näin vaan kirjoittaisitte että akka hoitakoon lapsensa itse ap (miehenä) voi lähteä vaikka kalaan tai kaverille.
Vierailija kirjoitti:
Onnea teidän hyvälle suhteelle joka tulee toimimaan 1/5
Tuohon tilanteeseen tietysti pitää tehdä se yhteinen rakkauslapsi, sitten se homma toimii. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää keksiä jotain toimintaa. Ei pelkkä koneella istuminen ole mitään elämää. Olet osaltasi vastuussa.
Väärin, ap nimenomaan ei ole vastuussa. Vaan mies, jota ei oma lapsi kiinnosta. Nainen EI ole automaattisesti vastuussa miehen lapsesta eikä ole oheishuoltaja kuten se koitatte sukupuolen perusteella olettaa.Koittakaa kiihkoilijat jo tajuta. Jos ap ois mies, ette kävisi hänen kimppuunsa näin vaan kirjoittaisitte että akka hoitakoon lapsensa itse ap (miehenä) voi lähteä vaikka kalaan tai kaverille.
Ap ei ole äiti mutta hän on aikuinen. Aikuiset nyt vaan ovat vastuussa, siitä ei pääse mihinkään. Vastuussa siitä millaisessa perheessä elävät, mitä kotona tapahtuu ja etenkin vastuussa elämänpiirinsä lapsista. Olla vastuussa ei tarkoita vain äitiyttä tai isyyttä vaan se kuuluu aikuisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, puolustuskyvytön lapsi kahden idiootin seurassa. En kestä, nyyh. Voiko tämä olla totta, ihme prinsessa, kun ei ymmärrä. Lapsi on miehen oma lapsi, minua ei kiinnosta...
Kai sitä sitten sinkuksi pitäisi jäädä, jos pitäisi kelpuuttaa vain ne miehet, joilla ei lapsia ole, edes silloin tällöin käymässä. Mä olen valinnut olla tekemättä lapsia koska lapset ja kaikki se niiden ehdoilla tehtävä, epä-älyllinen tekeminen niiden kanssa ei kiinnosta, joten en itsekään tuhlaisi viikonloppujani viihdytyspalveluna toimimiseen muiden lapsille. Niiden vanhemmat on ne päättäneet tehdä, ei ole mun velvollisuuteni. Toki silloin kun olen lapsia hankkineen miehen kanssa seurustellut, olen jutellut niille ihan normaalisti. En vain koe tarvetta panostaa erityisesti toisen mukuloihin, etenkään enempää kuin se niiden oma vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä kun muutkin kertovat samantapaisista tarinoista, pappa ei jaksanutkaan kun uusi vaimo meneekin mökille jne, niin tulee mieleen että heikkotahtoisia miehiä. Kai he jotenkin kokevat että uusi vaimo torjuu lapset ja heidät olemalla muualla, eikä lopputulos ole se, että näkee sen vaimon tappiona, vaan se että torjutaan omat lapset tai lapsenlapset että nämä eivät pääse uuden suhteen väliin. Ja sitten lopulta kuitenkin uusi vaimo halveksii miestä joka paljastuukin niin heikoksi - hylkää ne joiden pitäisi olla rakkaimmat!
En oikein ymmärrä kumpaakaan osapuolta, en uutta vaimoa joka ei jaksa, enkä miestä joka hylkää omat lapsensa. Mutta ovathan ne varmaan monimutkaisia tilanteita, mustasukkaisuutta ja muuta.
Minä taas ymmärrän oivallisesti niitä naisia jotka eivät halua halua hoitaa toisen lapsia.Miehet haluavat päästä helpolla ja laittaa lapset naisen vastuulle huolimatta siitä että ettei se nainen ole lasten äiti.Eli jatkavat sitä samaa mitä tekivät ydinperheessä, luistavat vastuusta. On ihan ok että nämä naiset pakottavat miehen ottamaan vastuun omista lapsistaan. Niin sen kuuluu mennäkin. Etäisä hoitakoon lapsensa tapaamisella, eihän se muuten opi niitä lapsia tuntemaan tai bondaa niiden kanssa. Kun aikaa on rajallisesti, etävanhempi antakoon kaikkensa sen aikaa kun lapset ovat tapaamisella koska muuna aikana se etä voi tehdä just niinkun itseä huvittaa. Ei sitä jumal*auta voi ulkoistaa uudelle vaimolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää keksiä jotain toimintaa. Ei pelkkä koneella istuminen ole mitään elämää. Olet osaltasi vastuussa.
Väärin, ap nimenomaan ei ole vastuussa. Vaan mies, jota ei oma lapsi kiinnosta. Nainen EI ole automaattisesti vastuussa miehen lapsesta eikä ole oheishuoltaja kuten se koitatte sukupuolen perusteella olettaa.Koittakaa kiihkoilijat jo tajuta. Jos ap ois mies, ette kävisi hänen kimppuunsa näin vaan kirjoittaisitte että akka hoitakoon lapsensa itse ap (miehenä) voi lähteä vaikka kalaan tai kaverille.
Ap ei ole äiti mutta hän on aikuinen. Aikuiset nyt vaan ovat vastuussa, siitä ei pääse mihinkään. Vastuussa siitä millaisessa perheessä elävät, mitä kotona tapahtuu ja etenkin vastuussa elämänpiirinsä lapsista. Olla vastuussa ei tarkoita vain äitiyttä tai isyyttä vaan se kuuluu aikuisuuteen.
Kerro asia sille isyydestä luistavalle lusmullekin. älä syyllistä naista.Se on törkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää keksiä jotain toimintaa. Ei pelkkä koneella istuminen ole mitään elämää. Olet osaltasi vastuussa.
Väärin, ap nimenomaan ei ole vastuussa. Vaan mies, jota ei oma lapsi kiinnosta. Nainen EI ole automaattisesti vastuussa miehen lapsesta eikä ole oheishuoltaja kuten se koitatte sukupuolen perusteella olettaa.Koittakaa kiihkoilijat jo tajuta. Jos ap ois mies, ette kävisi hänen kimppuunsa näin vaan kirjoittaisitte että akka hoitakoon lapsensa itse ap (miehenä) voi lähteä vaikka kalaan tai kaverille.
Ap ei ole äiti mutta hän on aikuinen. Aikuiset nyt vaan ovat vastuussa, siitä ei pääse mihinkään. Vastuussa siitä millaisessa perheessä elävät, mitä kotona tapahtuu ja etenkin vastuussa elämänpiirinsä lapsista. Olla vastuussa ei tarkoita vain äitiyttä tai isyyttä vaan se kuuluu aikuisuuteen.
Anteeksi mistä lähtien lapsettomat on olleet vastuussa muiden lapsista vain sillä perusteella että on aikuisikäinen? En ole naurettavampaa kuullut. Kenenkään lapsista huolehtiminen ei todellakaan kuulu mulle eikä mun elämään, vaikka olenkin aikuinen. Onko tästä velvoitteesta muka joku laki olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö siis ymmärrä miehen huonoutta vanhempana vai tapaamissopimusasioita?
En ymmärrä, miksi hän haluaa lapsensa tänne, koska ei ole oikeasti kiinnostunut tämän seurasta.
Ja sinua sitten kiinnostaa tällainen mies. Miksi ap? Eikö sinulla ole minkäänlaista ihmistuntemusta, vai oletko psykopaatti itsekin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä jos sinäkin osallistuisit tekemisiin, etkä lukittautuisi pois liehen elämästä kun hänen oma lapsensa on kylässä.
Miksi sen tekisin? Jotta mies voi jäädä katsomaan telkkaria? Olsin kahdestaan lapsen kanssa? MIKSI?
Siinäpä sulla miettimista, kun lusikalla on annettu, ei kauhalla voi ottaa..
Lusikalla on annetttu se tieto, että lapsi on miehen, ei minun.
Maisterin älykkyysosamäärä ei voi käsittää tätä toisin.
Miksi olet mennyt miehen ja lapsen väliin? Antaisit heidän elää omaa elämäänsä.
Keksi jotain yhteistä tekemistä. Lähtekää ulos.
Kun itse olin lapsi ja kävin isäni luona, niin isän avovaimo vei minua ulos kävelylle, leikkipuistoon, rannalle, ostoksille, syömään, Lintsille. Usein isä oli mukana, mutta ei ihan aina. Tykkäsin itse kovasti siitä, kun sain viettää myös isän luona normaalia perhe-elämää.
Sitten valitettavasti erosivat, eikä isä halunnut enää tavata meitä niin usein. Mutta tuo isän silloinen avovaimo teki viikonlopuista mukavia, kun keksi aina yhteistä tekemistä ja sai meidät viettämään yhteistä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä kun muutkin kertovat samantapaisista tarinoista, pappa ei jaksanutkaan kun uusi vaimo meneekin mökille jne, niin tulee mieleen että heikkotahtoisia miehiä. Kai he jotenkin kokevat että uusi vaimo torjuu lapset ja heidät olemalla muualla, eikä lopputulos ole se, että näkee sen vaimon tappiona, vaan se että torjutaan omat lapset tai lapsenlapset että nämä eivät pääse uuden suhteen väliin. Ja sitten lopulta kuitenkin uusi vaimo halveksii miestä joka paljastuukin niin heikoksi - hylkää ne joiden pitäisi olla rakkaimmat!
En oikein ymmärrä kumpaakaan osapuolta, en uutta vaimoa joka ei jaksa, enkä miestä joka hylkää omat lapsensa. Mutta ovathan ne varmaan monimutkaisia tilanteita, mustasukkaisuutta ja muuta.
Minä taas ymmärrän oivallisesti niitä naisia jotka eivät halua halua hoitaa toisen lapsia.Miehet haluavat päästä helpolla ja laittaa lapset naisen vastuulle huolimatta siitä että ettei se nainen ole lasten äiti.Eli jatkavat sitä samaa mitä tekivät ydinperheessä, luistavat vastuusta. On ihan ok että nämä naiset pakottavat miehen ottamaan vastuun omista lapsistaan. Niin sen kuuluu mennäkin. Etäisä hoitakoon lapsensa tapaamisella, eihän se muuten opi niitä lapsia tuntemaan tai bondaa niiden kanssa. Kun aikaa on rajallisesti, etävanhempi antakoon kaikkensa sen aikaa kun lapset ovat tapaamisella koska muuna aikana se etä voi tehdä just niinkun itseä huvittaa. Ei sitä jumal*auta voi ulkoistaa uudelle vaimolle.
Tämä on ihan totta. Mutta kyllä se lapsi sen verran säälittää, että toivoisi jonkun tekevän asialle jotain. Ja kun asian nyt toi esiin ap, niin hän on se taho, jolle on helpointa ehdotella korjausliikkeitä.
Parasta toki olisi, jos moiset miehet voisi vain taluttaa saunan taakse.
Kovin moni tuntuu hyväksyvän sen, että isä hylkää lapsensa sillä perusteella, että exä on hankala. Onko se sitten lasten syy? Kiva siirtää oma paha olonsa seuraavalle sukupolvelle. Vanhempiensa hylkäämä lapsi saa olla pahuksen paksunahkainen, ettei moisesta menisi rikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää keksiä jotain toimintaa. Ei pelkkä koneella istuminen ole mitään elämää. Olet osaltasi vastuussa.
Väärin, ap nimenomaan ei ole vastuussa. Vaan mies, jota ei oma lapsi kiinnosta. Nainen EI ole automaattisesti vastuussa miehen lapsesta eikä ole oheishuoltaja kuten se koitatte sukupuolen perusteella olettaa.Koittakaa kiihkoilijat jo tajuta. Jos ap ois mies, ette kävisi hänen kimppuunsa näin vaan kirjoittaisitte että akka hoitakoon lapsensa itse ap (miehenä) voi lähteä vaikka kalaan tai kaverille.
Ap ei ole äiti mutta hän on aikuinen. Aikuiset nyt vaan ovat vastuussa, siitä ei pääse mihinkään. Vastuussa siitä millaisessa perheessä elävät, mitä kotona tapahtuu ja etenkin vastuussa elämänpiirinsä lapsista. Olla vastuussa ei tarkoita vain äitiyttä tai isyyttä vaan se kuuluu aikuisuuteen.
Anteeksi mistä lähtien lapsettomat on olleet vastuussa muiden lapsista vain sillä perusteella että on aikuisikäinen? En ole naurettavampaa kuullut. Kenenkään lapsista huolehtiminen ei todellakaan kuulu mulle eikä mun elämään, vaikka olenkin aikuinen. Onko tästä velvoitteesta muka joku laki olemassa?
Oletko kuitenkin tuppautunut lapsen niinsanotuksi "perheenjäseneksi" laittamalla hynttyyt yhteen lapsen isän kanssa??Lapsiperheen rikkomisesta pitäisi laissa säätää sakot ja pakollinen perheterapia biologisille vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Keksi jotain yhteistä tekemistä. Lähtekää ulos.
Kun itse olin lapsi ja kävin isäni luona, niin isän avovaimo vei minua ulos kävelylle, leikkipuistoon, rannalle, ostoksille, syömään, Lintsille. Usein isä oli mukana, mutta ei ihan aina. Tykkäsin itse kovasti siitä, kun sain viettää myös isän luona normaalia perhe-elämää.
Sitten valitettavasti erosivat, eikä isä halunnut enää tavata meitä niin usein. Mutta tuo isän silloinen avovaimo teki viikonlopuista mukavia, kun keksi aina yhteistä tekemistä ja sai meidät viettämään yhteistä aikaa.
Olen pahoillani, että isäsi oli noin huono. Ei kaikki naiset ole kuitenkaan halukkaita olemaan sijaisemoja miehen edelliselle pesueelle. Siis toki tuossa tilanteessa tulee käyttäytyä avoimesti ja toivottaa lapset tervetulleeksi, mutta itse en ikinä haluaisi ottaa vetovastuuta lapsista ja heidän viihtymisestään. Ehkä isän uusi tyttis yritti herätellä isässäsi vastuuntuntoa ja isällisyyttä kun toivoi joskus omaa perhettään. Tajusi sitten, ettei isästäsi ole siihen eikä halunnut viettää elämäänsä hoivaten toisen naisen lapsia. On mun mielestäni ihan järjetöntä, että lapsettoman naisen pitäisi jostain kaivaa hoivavietti miehen lapsia kohtaan ja mahdollistaa miehen passiivisuuden jatkuminen. Ilmeisesti sinulla ei ole mitään suhdetta isääsi enää muutenkaan. Olisiko sillä sitten ollut väliä, jos hän olisi jättäytynyt pois teidän elämästä jo heti vanhempiesi erottua?
Onko niin ap, että et pidä kyseisestä lapsesta ihmisenä, vai eikö hän pidä sinusta? Mielistellä ei tarvitse, mutta se voisi olla kiva ihmissuhde. Oman lapsuuteni hyvin tärkeä ihminen muutaman vuoden ajan oli isäni keskimmäinen vaimo. Hän oli ihana taiteilijaluonne, kireän ja vakavan ja tukkapöllyä harrastavan äitini vastakohta. Rento ja mukava. Hänen ansiotaan oli ammatinvalintani ja nuoruuteni taideharrastukset. Näin siskoineni muunkinlaista naisen elämää kuin kotiäidin raatamista. Kukaan aikuinen ei ollut aiemmin esimerkiksi pelannut lautapelejä kanssamme tai kulkenut luonnossa tutkimassa sen ihmeitä. Hänen ansiostaan olen se nainen, joka olen
Ainakin jollain tasolla miehesi on ymmärtänyt, että vanhemmuus ei lopu eroo, vaan isä on isä sen jälkeenkin , samoin kuin äiti on äiti. Miksi ette suunnittele ja keksi jotain hauskaa tekemistä yhdessä, siis isä, lapsi ja sinä. Jättäkään tietokoneet ja älylaitteet sivuun ja lähtekää vaikka ulos retkelle katselemaan kevään etenemistä. Samalla sinäkin oppisit tuntemaan miehesi lapsen, mikä minusta olisi ihan paikallaan, jos kerran vakituisessa parisuhteessa elätte. Ei se lapsi siitä mihinkään haihdu, vaikka sinä vetäytyisit toiseen huoneeseen etkä olisi lasta näkevinäänkään.