Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minua häiritsee seksuaalista haluttomuutta koskevassa keskustelussa se,
Että otetaan ikään kuin annettuna, että mitä enemmän seksiä, sen parempi. Että on jokin "normaali", ja jos siitä jää alle, on ongelma ja kriisi.
Minusta seksin määrä on ongelma vain, jos pariskunnan osapuolilla halut eroavat. Ja silloinkaan se on yhteinen ongelma, ei pelkästään sen vähemmän haluavan vika.
Luin juuri taas Hesarista tänään pitkän jutun, joka kuvasi hyvin tilannetta sen enemmän seksiä haluavan kannalta, mutta jätti sen vähemmän halukkaan ajatusmaailman täysin pimentöön. Vikaa haettiin jutussa yksinomaan siitä vähemmän halukkaasta.
Miksei koskaan ajatella niin päin, että ehkä se onkin ihan normaalia sekin, että ei haluta. Ja vonkaajan vonkaaminen vain ahdistaa tilannetta, ja HÄNEN halukkuutensa on se "ongelma", jota pitäisi hoitaa?
Juu, tätä näkökulmaa ei ikinä oteta, eikä minusta syyllisten etsiminen sinänsä edes olekaan hyödyllistä, halusin vaan kärjistää, jotta havainnollistaisin sitä, miten yksipuoliselta käsittelynäkökulma vaikuttaa meistä, joita seksi ei kauheasti innosta.
Nyt se seksistä vähän kiinnostunut leimataan heti. Hänellä on varmaan joku sairaus, vähintäänkin on frigidi ja estoinen tai tunteeton ja muuten outo.
Kommentit (781)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksihaluttomille on oma paikka ja se on NUNNALUOSTARI.
Miksei munkkiluostari? No kun eukot ne pihtaa.
Minusta on aivan anteeksiantamatonta naisilta esittää halukasta seurusteluaikana ja sitten kun papin aamen on sanottu, alkaa seksillä kiristäminen ja pihtaus.
Olen itse nainen, että turha tulla ujeltamaan miesnäkökulmaksi.
Reilu peli. Jos muijaa ei seksi kiinnosta, niin miehen on saatava mennä sellaisen naisen luo, jota kiinnostaa. Tai avioero.
Lopputulema kuitenkin, että miehen ei tarvitse puutteessa elää.
Miksi puhut naisista muijina? Mikset puhu samalla tavalla miehistä äijinä?
Ihmiset muuttuvat, jopa papin aamenen jälkeen. Suomessa ihmiset ovat vapaita menemään ja elämään juuri niinkuin haluaa ja jos jotain ärsyttää se meneillä oleva tilanne, niin aina voi itse ottaa siitä vastuun ja muuttaa sen minkä itsensä suhteen voi. Toisten painostaminen johonkin on väärin. Monessa tilanteessa elämässä se on tosiaan joko tai ei. Kaikkea ei voi saada. Mutta ihmisellä pitää olla selkärankaa valita ja kertoa se toiselle. Ei mennä seläntakana ja huijata. Eihän pihtaajakaan seläntakana toimi.
Kyllä pihtaaja osaa arvostaa sitä, että mies rehellisesti myöntää, että haluaa vaihtaa kaiken muun seksiin. Hän päästää kyllä miehen menemään mielummin kuin elää elämänsä painostuksen alla tai harrastaa seksiä vastoin tahtoaan.
Minusta tässä on tosi syyllistävä ja myös arvottava sävy, niin kuin yleensäkin keskustellessa siitä, saako seksittömästä suhteesta lähteä: aika monesti haluava leimataan halujensa perässä juoksevaksi, joka on valmis hylkäämään hyvän suhteen, perheen ja kaiken vain hedonististen tarpeiden vuoksi.
Toisin sanoen: osaako "pihtaaja" todella arvostaa sitä, että tulee hylätyksi seksin puutteen vuoksi?Tarkennuksena: en itse arvota seksittömässä suhteessa eläviä syylliseksi ja syyttömäksi, enkä tarjoa ratkaisuksi sitä, että jomman kumman on toimittava halujensa vastaisesti.
Tarkoitin, että pihtaaja arvostaa enemmän miestä, joka sanoo haluavansa mielummin seksiä kuin nykyistä tilannetta, rehellisesti, kuin miestä joka vain pettää.
Minusta kummatkin ovat oikeassa halujensa kanssa, mutta pettäminen on taas väärin. Ei minulle ole merkitystä jos joku kokee seksin kaikken tärkeimmäksi ja on valmis luopumaan muusta. Joku toinen taas kokee työnsä tärkeimmäksi ja voisi erota puolisostaan sen takia. Kuten jos joku haluaa erota sen takia ettei halua enää kuulla pianostamista seksiin, niin sekin on ok. Mutta huijaaminen on huijaamista ja se ei parisuhteeseen kuuluu.
Toiset eivät vaan halua hyväksyä ettei kaikkea voi saada aina. Mutta jos nyt joku haluaa laittaa hedonistiset halunsa ykköskriteeriksi niin laittakoon, mutta ei muita huijamalla.
Se on totta, että ihminen joka jättää perheensä seksin takia on jättänyt sen seksin takia. Joten turhaan sitä on yrittää saada näyttämää joltain muulta tyyllin "puuro paloi kattilanpohjaan" siksi erosin. Vaikka se jonkun mielestä ei niin kivalta kuulostakkaan.
Kommenttisi itse asiassa vahvistaa vain käsitystäni siitä, mitä jo aiemminkin sanoin: haluttomassa suhteessa kärsivä "ei vaan halua hyväksyä ettei kaikkea voi saada aina", ja lähteminen haluttomasta suhteesta on "hedonististen halunsa laittamista ykköskriteeriksi", eikä tätä saa näyttämään miltään muulta - tällaisisten ennakkoasenteiden varjossa haluttomassa suhteessa elävän ja siitä kärsivän on itse asiassa aika vaikea lähteä varsinkin, jos suhteessa on lapsia. Vaikka eihän tässä tapauksessa suhteesta lähtevä halua lapsiaan hylätä, vaan yksinkertaisesti lähteä suhteesta, joka ei enää hänelle edusta onnellista parisuhdetta. Toisin sanoen "se kaikki muu" ei välttämättä enää riitä kompensoimaan sitä, mikä suhteesta puuttuu.
Niin, mitä se "kaikki muu" on, jonka takia siinä suhteessa pitäisi roikkua? Kieltämättä on suuri etu, että lapsilla ja molemmilla vanhemmilla on samat seinät ja jokapäiväinen kasvatuskumppanuus. Ja säästyyhän siinä rahaa, mutta mitä se kaikki muu on? Minä en kelpaa haluttomalle puolisolleni seksuaalisesti, en ole hänelle läheisyyden arvoinen, mutta ei se jää siihen. Koen olevani näkymätön, hän ei panosta minuun, ei iloitse minusta, ei huomaa eikä pidä tärkeinä niitä asioita, jotka tekevät minusta juuri minut, ei huolehdi edes sairaana, ei vaali minua. Tämä ei ole edes arvostuksen puutetta, en kaipaa mitaleita, tämä on jotain muuta. Olen jotenkin muokattava ja kulutettava, voisin olla kuka tahansa.
En ole jotenkin saanut kovin hyvää kuvaa syvästi haluttomista, se johtuu näistä, jotka heittelevät näitä katkeria kommentteja "hedonismista" ja tyytymisestä jne. Mitä se "kaikki muu" ilmeisen syyn eli lasten lisäksi on, minkä tuotte suhteeseen?
Minä olen nykyään se haluttomampi ja juuri siitä syystä, että koen, että tämä jatkuvasti haluava, ei huomioi minua mitenkään. Minua ei ole olemassakaan, muuten kuin pelkkänä seksinä. Koen olevani näkymätön, hän ei panosta minuun, ei huolehdi koskaan, ei edes sairaana, saisin kuolla nälkään jos en jaksaisi itse tehdä ruokaa/hakea ruokaa. Ei huomaa, eikä pidä tärkeänä asioita joista minä pidän, jotka tekee minusta minut. Ainoa mikä merkitsee on se, että pääsee tyydyttämään omat halunsa. Minä olen se välikappale jolla ne halut tyydytetään, muulla ei ole väliä. Muuten en merkitse mitään. Seksi ei ole rakkautta ja välittämistä. Kumppani ei tule metriä lähemmäksi muuten, kuin sen takia. Aina kun hän tulee lähelle, tiedän, että hän haluaa aina sitä, ei muuta. Mitään läheisyyttä ei suhteessa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluton puoliso on antanut "luvan" seksisuhteeseen, mutta ei tämä ratkaise mitään. En kaipaa seksisuhdetta, vaan parisuhdetta. Puoliso tietääkin, että jos vastaan tulee henkilö, joka tarjoaa ns. koko paketin, niin saatan lähteä mukaan. Vaikka puoliso tämän tietää, ei hän ole asialle tehnyt mitään. Minusta se on välinpitämättömyyttä hänen puoleltaan, vastuun pakoilua. Puoliso onkin ääneen ihmetellyt, miksen ole jo lähtenyt. No koska usko, toivo ja rakkaus. Lasten koti.
Lopputulos on varmaan kuitenkin sama kuin edellisellä haluttomalla, joka olettaa puolisonsa vastuulla olevan sen eron ottamisen. Ennen pitkään molemmat suhteet loppuvat - kolmas osapuoli mukana. Siihen asti jahkaillaan ja sopeudutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en halua enää seksiä, ja olen oikein tyytyväinen tähän seksittömään elämään. Tunnen olevani kuin lapsi jälleen, leikkisä ja vähän hupsu. Puolisoni on tämän seksittömyyden jo hyväksynyt, koska omat ongelmansa on hänelläkin. Seksi on ollut aikaisemmin liitossamme aina nautittavaa, ja säännöllistä. Itse tykkäsin seksissäkin rutiineista ja että kaikki menee saman kaavan mukaan. Sitä tiesi aina mitä saa, se oli osaltaan hyvin kiihoittavaa. Puoliso olisi ehkä halunnut enemmän vaihtelua, sellaista pornofilmi meininkiä, mutta se ei minua kiinnostanut eikä kiinnosta.
Rakkaus ja läheisyys eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka seksi on loppunut. Puolisoni on ainoa toinen ihminen, jonka kanssa olen seksistä nauttinut. Olen kai luonnostaan "vähähaluinen", mutta puolisoni sai minut aikoinaan syttymään. Vieläkin tunnen vetoa häneen, vaikka en seksiä haluakaan. Ajattelen, että rakkaus ja hyvä yhteiselämä, ovat niitä voimia, jotka vieläkin vetävät meitä toisiamme kohti. Hellyys ja kosketukset ovat jokapäiväistä, ja ilman niitä olisi ankeaa.
Olen sanojut puolisolleni, että jos hänenelle tulee seksuaalinen tarve mennä jonkun toisen mukaan, niin hän saa mennä. Mutta samalla hän menettää minut loppuelämäksi.
Ottamatta nyt kantaa siihen, onko miehesi todellisuudessa tyytyväinen tilanteeseen vai ei, mutta tuollaiset saneluehdot ovat puolisolle aika epäreiluja. Sinä et halua seksiä, puoliso saa luvan tyytyä tilanteeseen, ja jos ei tyydy, hän saa luvan lähteä lätkimään. Tietenkin, jos miehellesi asia on ok, elämä on teillä mallillaan ja hyvä niin. Muussa tilanteessa olisi kenties hyvä muistaa, että teitä on tässä suhteessa kaksi, eikä toisen rooli ole vain tyytyä toisen ehtoihin.
Mikä noissa ehdoissa on vikana? Minusta tuo on reilua, että jos mies ei ole tyytyväinen, hän saa lähteä etsimään parempaa suhdetta. Mutta ei niin, että pitää myös entisen suhteensa. Kyllä se kertarykäisy on parempi kuin ainainen vikinä. Tarkoitan tällä sitä, että jos mies ei ole suhteeseen tyytyväinen hän lähtee, eikä jää roikkumaan ja hyppäämään vieraissa. Selvä peli kaikille osapuolille. ja jos taas miehellä olisi lupa käydä vieraissa hän saataisi kuitenkin löytää toisen jonka mukaan lähtisi ja sotku olisi valmis. Tulisi sanomista puolin ja toisin, joten selvä peli heti alusta asti on parempi, kuin alkaa säätämään ja sotkemaan syrjähyppyjen kanssa.
Koska ulkoistat vastuun yksin puolisollesi. Ota tai jätä -toimii suhteen alussa, mutta kun on päätetty luoda se yhteinen elämä, toinen ei voi yhtäkkiä luoda pelisääntöjä uusiksi ja sanoa ota tai jätä. Kumpikin vaihtoehto tekee puolisosi onnettomaksi, koska hän ei luultavasti halua kumpaakaan. Hän haluaa sinut. Kumminpäin tahansa hän valitsee, hän menettää sinut. Luultavasti puolisosi valitsee aikanaan lähteä, mutta vasta kun hän saa tilalle uuden ihmisen. Näin ihmismieli valitettavasti usein toimii.
Pitkään haluttomassa suhteessa mukana roikkuva tuskin on täällä kuvailtu hedonisti. Paljon suuremmalla todennäköisyydellä hän on läheisriippuvainen. Läheisriippuvainen ei hevillä lähde edes väkivaltaisesta suhteesta saati "vain" seksittömästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Tässä ollaan nyt asian ytimessä. Ei kukaan tule haluttomaksi taivaallisen seksin takia, joko ei ole sitä kokenut tai puoliso on väärä.
Kylläpäs voi tulla, jos sitä taivaallista pitäisi olla pakosti vähintään joka päivä.
Ja voi tulla, jos sitä taivaallista pitäisi olla vaikka kerran, pari kuukaudessa. Ei tässä väännetä siitä, että seksiä pitäisi meille halukkaille olla joka Jumalan päivä tarjolla, kun sitä seksiä ei välttämättä ole ollut lähemmäs vuoteen.
En ole niin väittänytkään, mutta ei liene kiellettyä tuoda omaa haluttoman näkökulmaani keskusteluun.
Pahoittelen. Mulla on varmaan joku seksi-burnout.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Tässä ollaan nyt asian ytimessä. Ei kukaan tule haluttomaksi taivaallisen seksin takia, joko ei ole sitä kokenut tai puoliso on väärä.
Kylläpäs voi tulla, jos sitä taivaallista pitäisi olla pakosti vähintään joka päivä.
Ja voi tulla, jos sitä taivaallista pitäisi olla vaikka kerran, pari kuukaudessa. Ei tässä väännetä siitä, että seksiä pitäisi meille halukkaille olla joka Jumalan päivä tarjolla, kun sitä seksiä ei välttämättä ole ollut lähemmäs vuoteen.
En ole niin väittänytkään, mutta ei liene kiellettyä tuoda omaa haluttoman näkökulmaani keskusteluun.
Ei lienekään, mutta jossakin vaiheessa olisi hyvä pysähtyä lukemaan myös sitä, mitä muut ovat sanoneet, ettei koko keskustelu mene sen jankkaamiseksi, pitääkö sitä seksiä nyt sitten harrastaa kolme kertaa päivässä väkisin vai ei.
Piti siis tähän vastata että pahoittelen...
T. edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Tässä ollaan nyt asian ytimessä. Ei kukaan tule haluttomaksi taivaallisen seksin takia, joko ei ole sitä kokenut tai puoliso on väärä.
Kylläpäs voi tulla, jos sitä taivaallista pitäisi olla pakosti vähintään joka päivä.
Ja voi tulla, jos sitä taivaallista pitäisi olla vaikka kerran, pari kuukaudessa. Ei tässä väännetä siitä, että seksiä pitäisi meille halukkaille olla joka Jumalan päivä tarjolla, kun sitä seksiä ei välttämättä ole ollut lähemmäs vuoteen.
En ole niin väittänytkään, mutta ei liene kiellettyä tuoda omaa haluttoman näkökulmaani keskusteluun.
Ei lienekään, mutta jossakin vaiheessa olisi hyvä pysähtyä lukemaan myös sitä, mitä muut ovat sanoneet, ettei koko keskustelu mene sen jankkaamiseksi, pitääkö sitä seksiä nyt sitten harrastaa kolme kertaa päivässä väkisin vai ei.
Piti siis tähän vastata että pahoittelen...
T. edellinen
Oikaistakseni myös omaakin kommenttiani täsmennän, että missään nimessä sinun kokemuksesi "seksi-burnoutista" ei ole yhtään sen vähäpätöisempi, kuin jonkun toisen kokemus siitä, että ei saa seksiä lainkaan. Kun harvoinpa haluttomuus on vain toisen ongelma, vaan molemmat kärsivät siitä, eikä kummallakaan välttämättä ole tarjota mitään ostos-tv:n kaltaisia täsmäratkaisuja monimutkaisiin tilanteisiin. Eikä välttämättä tilanteessa, jossa toinen haluaa seksiä päivittäin ja toinen kerran viikossa, ratkaisuna varmastikaan tarvitse olla se, että sitten harrastetaan seksiä neljä kertaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en halua enää seksiä, ja olen oikein tyytyväinen tähän seksittömään elämään. Tunnen olevani kuin lapsi jälleen, leikkisä ja vähän hupsu. Puolisoni on tämän seksittömyyden jo hyväksynyt, koska omat ongelmansa on hänelläkin. Seksi on ollut aikaisemmin liitossamme aina nautittavaa, ja säännöllistä. Itse tykkäsin seksissäkin rutiineista ja että kaikki menee saman kaavan mukaan. Sitä tiesi aina mitä saa, se oli osaltaan hyvin kiihoittavaa. Puoliso olisi ehkä halunnut enemmän vaihtelua, sellaista pornofilmi meininkiä, mutta se ei minua kiinnostanut eikä kiinnosta.
Rakkaus ja läheisyys eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka seksi on loppunut. Puolisoni on ainoa toinen ihminen, jonka kanssa olen seksistä nauttinut. Olen kai luonnostaan "vähähaluinen", mutta puolisoni sai minut aikoinaan syttymään. Vieläkin tunnen vetoa häneen, vaikka en seksiä haluakaan. Ajattelen, että rakkaus ja hyvä yhteiselämä, ovat niitä voimia, jotka vieläkin vetävät meitä toisiamme kohti. Hellyys ja kosketukset ovat jokapäiväistä, ja ilman niitä olisi ankeaa.
Olen sanojut puolisolleni, että jos hänenelle tulee seksuaalinen tarve mennä jonkun toisen mukaan, niin hän saa mennä. Mutta samalla hän menettää minut loppuelämäksi.
Ottamatta nyt kantaa siihen, onko miehesi todellisuudessa tyytyväinen tilanteeseen vai ei, mutta tuollaiset saneluehdot ovat puolisolle aika epäreiluja. Sinä et halua seksiä, puoliso saa luvan tyytyä tilanteeseen, ja jos ei tyydy, hän saa luvan lähteä lätkimään. Tietenkin, jos miehellesi asia on ok, elämä on teillä mallillaan ja hyvä niin. Muussa tilanteessa olisi kenties hyvä muistaa, että teitä on tässä suhteessa kaksi, eikä toisen rooli ole vain tyytyä toisen ehtoihin.
Mikä noissa ehdoissa on vikana? Minusta tuo on reilua, että jos mies ei ole tyytyväinen, hän saa lähteä etsimään parempaa suhdetta. Mutta ei niin, että pitää myös entisen suhteensa. Kyllä se kertarykäisy on parempi kuin ainainen vikinä. Tarkoitan tällä sitä, että jos mies ei ole suhteeseen tyytyväinen hän lähtee, eikä jää roikkumaan ja hyppäämään vieraissa. Selvä peli kaikille osapuolille. ja jos taas miehellä olisi lupa käydä vieraissa hän saataisi kuitenkin löytää toisen jonka mukaan lähtisi ja sotku olisi valmis. Tulisi sanomista puolin ja toisin, joten selvä peli heti alusta asti on parempi, kuin alkaa säätämään ja sotkemaan syrjähyppyjen kanssa.
Ei mies lähtisi etsimään uutta parisuhdetta, vaan seksisuhdetta. Etsisi siis ihmisen, jolle kertoisi tilanteen ja toivoisi, että vastapuoli ymmärtäisi, että kyse on vain seksistä. Tämän kieltäminen puolisolta on selitettävissä vain sillä, että haluton pelkää puolisonsa ihastuvan tai rakastuvan tähän seksikumppaniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksihaluttomille on oma paikka ja se on NUNNALUOSTARI.
Miksei munkkiluostari? No kun eukot ne pihtaa.
Minusta on aivan anteeksiantamatonta naisilta esittää halukasta seurusteluaikana ja sitten kun papin aamen on sanottu, alkaa seksillä kiristäminen ja pihtaus.
Olen itse nainen, että turha tulla ujeltamaan miesnäkökulmaksi.
Reilu peli. Jos muijaa ei seksi kiinnosta, niin miehen on saatava mennä sellaisen naisen luo, jota kiinnostaa. Tai avioero.
Lopputulema kuitenkin, että miehen ei tarvitse puutteessa elää.
Miksi puhut naisista muijina? Mikset puhu samalla tavalla miehistä äijinä?
Ihmiset muuttuvat, jopa papin aamenen jälkeen. Suomessa ihmiset ovat vapaita menemään ja elämään juuri niinkuin haluaa ja jos jotain ärsyttää se meneillä oleva tilanne, niin aina voi itse ottaa siitä vastuun ja muuttaa sen minkä itsensä suhteen voi. Toisten painostaminen johonkin on väärin. Monessa tilanteessa elämässä se on tosiaan joko tai ei. Kaikkea ei voi saada. Mutta ihmisellä pitää olla selkärankaa valita ja kertoa se toiselle. Ei mennä seläntakana ja huijata. Eihän pihtaajakaan seläntakana toimi.
Kyllä pihtaaja osaa arvostaa sitä, että mies rehellisesti myöntää, että haluaa vaihtaa kaiken muun seksiin. Hän päästää kyllä miehen menemään mielummin kuin elää elämänsä painostuksen alla tai harrastaa seksiä vastoin tahtoaan.
Minusta tässä on tosi syyllistävä ja myös arvottava sävy, niin kuin yleensäkin keskustellessa siitä, saako seksittömästä suhteesta lähteä: aika monesti haluava leimataan halujensa perässä juoksevaksi, joka on valmis hylkäämään hyvän suhteen, perheen ja kaiken vain hedonististen tarpeiden vuoksi.
Toisin sanoen: osaako "pihtaaja" todella arvostaa sitä, että tulee hylätyksi seksin puutteen vuoksi?Tarkennuksena: en itse arvota seksittömässä suhteessa eläviä syylliseksi ja syyttömäksi, enkä tarjoa ratkaisuksi sitä, että jomman kumman on toimittava halujensa vastaisesti.
Tarkoitin, että pihtaaja arvostaa enemmän miestä, joka sanoo haluavansa mielummin seksiä kuin nykyistä tilannetta, rehellisesti, kuin miestä joka vain pettää.
Minusta kummatkin ovat oikeassa halujensa kanssa, mutta pettäminen on taas väärin. Ei minulle ole merkitystä jos joku kokee seksin kaikken tärkeimmäksi ja on valmis luopumaan muusta. Joku toinen taas kokee työnsä tärkeimmäksi ja voisi erota puolisostaan sen takia. Kuten jos joku haluaa erota sen takia ettei halua enää kuulla pianostamista seksiin, niin sekin on ok. Mutta huijaaminen on huijaamista ja se ei parisuhteeseen kuuluu.
Toiset eivät vaan halua hyväksyä ettei kaikkea voi saada aina. Mutta jos nyt joku haluaa laittaa hedonistiset halunsa ykköskriteeriksi niin laittakoon, mutta ei muita huijamalla.
Se on totta, että ihminen joka jättää perheensä seksin takia on jättänyt sen seksin takia. Joten turhaan sitä on yrittää saada näyttämää joltain muulta tyyllin "puuro paloi kattilanpohjaan" siksi erosin. Vaikka se jonkun mielestä ei niin kivalta kuulostakkaan.
Kommenttisi itse asiassa vahvistaa vain käsitystäni siitä, mitä jo aiemminkin sanoin: haluttomassa suhteessa kärsivä "ei vaan halua hyväksyä ettei kaikkea voi saada aina", ja lähteminen haluttomasta suhteesta on "hedonististen halunsa laittamista ykköskriteeriksi", eikä tätä saa näyttämään miltään muulta - tällaisisten ennakkoasenteiden varjossa haluttomassa suhteessa elävän ja siitä kärsivän on itse asiassa aika vaikea lähteä varsinkin, jos suhteessa on lapsia. Vaikka eihän tässä tapauksessa suhteesta lähtevä halua lapsiaan hylätä, vaan yksinkertaisesti lähteä suhteesta, joka ei enää hänelle edusta onnellista parisuhdetta. Toisin sanoen "se kaikki muu" ei välttämättä enää riitä kompensoimaan sitä, mikä suhteesta puuttuu.
Niin, mitä se "kaikki muu" on, jonka takia siinä suhteessa pitäisi roikkua? Kieltämättä on suuri etu, että lapsilla ja molemmilla vanhemmilla on samat seinät ja jokapäiväinen kasvatuskumppanuus. Ja säästyyhän siinä rahaa, mutta mitä se kaikki muu on? Minä en kelpaa haluttomalle puolisolleni seksuaalisesti, en ole hänelle läheisyyden arvoinen, mutta ei se jää siihen. Koen olevani näkymätön, hän ei panosta minuun, ei iloitse minusta, ei huomaa eikä pidä tärkeinä niitä asioita, jotka tekevät minusta juuri minut, ei huolehdi edes sairaana, ei vaali minua. Tämä ei ole edes arvostuksen puutetta, en kaipaa mitaleita, tämä on jotain muuta. Olen jotenkin muokattava ja kulutettava, voisin olla kuka tahansa.
En ole jotenkin saanut kovin hyvää kuvaa syvästi haluttomista, se johtuu näistä, jotka heittelevät näitä katkeria kommentteja "hedonismista" ja tyytymisestä jne. Mitä se "kaikki muu" ilmeisen syyn eli lasten lisäksi on, minkä tuotte suhteeseen?Minä olen nykyään se haluttomampi ja juuri siitä syystä, että koen, että tämä jatkuvasti haluava, ei huomioi minua mitenkään. Minua ei ole olemassakaan, muuten kuin pelkkänä seksinä. Koen olevani näkymätön, hän ei panosta minuun, ei huolehdi koskaan, ei edes sairaana, saisin kuolla nälkään jos en jaksaisi itse tehdä ruokaa/hakea ruokaa. Ei huomaa, eikä pidä tärkeänä asioita joista minä pidän, jotka tekee minusta minut. Ainoa mikä merkitsee on se, että pääsee tyydyttämään omat halunsa. Minä olen se välikappale jolla ne halut tyydytetään, muulla ei ole väliä. Muuten en merkitse mitään. Seksi ei ole rakkautta ja välittämistä. Kumppani ei tule metriä lähemmäksi muuten, kuin sen takia. Aina kun hän tulee lähelle, tiedän, että hän haluaa aina sitä, ei muuta. Mitään läheisyyttä ei suhteessa ole.
Luepa nuo lihavoidut kohdat ja mieti sitten, mitä hyvää suhteessanne on. Miksi ihmeessä olet vielä yhdessä hänen kanssaan? Hän ei selvästikään rakasta eikä arvosta sinua pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksihaluttomille on oma paikka ja se on NUNNALUOSTARI.
Miksei munkkiluostari? No kun eukot ne pihtaa.
Minusta on aivan anteeksiantamatonta naisilta esittää halukasta seurusteluaikana ja sitten kun papin aamen on sanottu, alkaa seksillä kiristäminen ja pihtaus.
Olen itse nainen, että turha tulla ujeltamaan miesnäkökulmaksi.
Reilu peli. Jos muijaa ei seksi kiinnosta, niin miehen on saatava mennä sellaisen naisen luo, jota kiinnostaa. Tai avioero.
Lopputulema kuitenkin, että miehen ei tarvitse puutteessa elää.
Miksi puhut naisista muijina? Mikset puhu samalla tavalla miehistä äijinä?
Ihmiset muuttuvat, jopa papin aamenen jälkeen. Suomessa ihmiset ovat vapaita menemään ja elämään juuri niinkuin haluaa ja jos jotain ärsyttää se meneillä oleva tilanne, niin aina voi itse ottaa siitä vastuun ja muuttaa sen minkä itsensä suhteen voi. Toisten painostaminen johonkin on väärin. Monessa tilanteessa elämässä se on tosiaan joko tai ei. Kaikkea ei voi saada. Mutta ihmisellä pitää olla selkärankaa valita ja kertoa se toiselle. Ei mennä seläntakana ja huijata. Eihän pihtaajakaan seläntakana toimi.
Kyllä pihtaaja osaa arvostaa sitä, että mies rehellisesti myöntää, että haluaa vaihtaa kaiken muun seksiin. Hän päästää kyllä miehen menemään mielummin kuin elää elämänsä painostuksen alla tai harrastaa seksiä vastoin tahtoaan.
Minusta tässä on tosi syyllistävä ja myös arvottava sävy, niin kuin yleensäkin keskustellessa siitä, saako seksittömästä suhteesta lähteä: aika monesti haluava leimataan halujensa perässä juoksevaksi, joka on valmis hylkäämään hyvän suhteen, perheen ja kaiken vain hedonististen tarpeiden vuoksi.
Toisin sanoen: osaako "pihtaaja" todella arvostaa sitä, että tulee hylätyksi seksin puutteen vuoksi?Tarkennuksena: en itse arvota seksittömässä suhteessa eläviä syylliseksi ja syyttömäksi, enkä tarjoa ratkaisuksi sitä, että jomman kumman on toimittava halujensa vastaisesti.
Hyvässä suhteessa seksin osuus on 10%, huonossa 90%.
Ei suhde ole silloin hyvä jos toinen tuntee itsensä torjutuksi. Rakastelu on fyysistä rakkauden osoitusta, ja jos sitä ei ole, molemminpuolisesti, ei voi puhua hyvästä suhteesta. Ei se toinen lähde halujensa perässä juoksemaan, vaan rakkauden, kunnioituksen ja hyväksynnän. Kuten moni sanoo joka on eronnut ja löytänyt halukkaan uuden puolison, että kyllä onni ja rakkaus on siinä että saa rakastaa ja toinen rakastaa.
Juuri näin. Voivathan vanhemmatkin lähtökohtaisesti tarjota lapselleen kodin, ruoan, vaatteet ja kohdella lasta asiallisesti. Jos vanhemmat eivät kuitenkaan kohdista lapseensa lämpöä, hyväksyvää katsetta ja syliä, kasvuympäristö voi olla lapselle todella haitallinen. Lapsi kuitenkin haluaa lähtökohtaisesti hyväksyntää ja sitä tunnetta, että hän aiheuttaa myös vanhemmilleen iloa.
Sama perustarve meillä aikuisillakin on: saada kokonaisvaltaista hyväksyntää, rakastaa ja olla rakkauden kohde. Aikuisten välisessä suhteessa yksi olennainen tapa antaa ja vastaanottaa rakkautta on se eroottinen puoli.
Nimenomaan.
Tuo lapsen syli- ja hellyysvertaus on hyvä. Perustarpeet voi tulla tyydytettyä, mutta mikäli ei tule hyväksytyksi, rakastetuksi ja hellityksi, jää vaillinaiseksi.
Jotkut täällä väittävät, että parisuhteessa on paljon hellyyttä ja rakkautta, vain seksi puuttuu. Mun on kauhean vaikea uskoa sitä, ellei sitten seksittömyys ole molempien vakaa valinta. Ennemmin uskon siihen, että jos toinen haluaa ja toinen ei, niin hellyys vähenee tai loppuu automaattisesti, koska halutonta inhottaa halukkaan tapa pyrkiä siirtymään hellimisestä seksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Olen saanut orgasmeja. Mutta ei ne mitään taivaallisia ole olleet.
Emätinorgasmi ei ole kaikille naisille muuten mikään itsestäänselvyys. Itse olen saanut sellaisen ehkä kahdesti ja nekin vain yksin. Olo ei ollut taivaallinen, ehkä juuri siksi, että olin yksin. Mutta tähän mennessä seksi on tuntunut enemmän yhdentekevältä kuin mukavalta.
Jos seksi ja orgasmit tuntuvat sinusta yhdentekeviltä, niin oletko ketjussa vain arvostelemassa niitä, jotka seksistä sattuvat nauttimaan?
En ole arvostellut ketjussa ketään. Esille tuotiin kysymys, että ei kai kukaan inhoa orgasmeja, vastasin vain siihen. Mä en voi sille mitään, että otat arvosteluna sen, että juuri minä en erityisemmin nauti orgasmeista.
En ota arvosteluna sitä ettet nauti orgasmeista, aivan todella kummallinen ajatus, edelleenkin ihan vain ihmettelin siltä pohjalta osallistumistasi haluttomuutta koskevaan keskusteluun. Ei sitäkään nyt kannata ottaa noin vakavasti. Nähdäkseni tässä keskustelussa perätään mielipiteitä ja kokemuksia erityisesti heiltä, jotka kokevat ongelmaksi joko oman tai puolisonsa haluttomuuden tai halujen kohtaamattomuuden, ja kun sinulla tätä ongelmaa ei ole, niin erehdyin ihmettelemään. Ei jatketa jankkaamista tämän pidempään.
Koska tämä keskustelu on mielenkiintoinen. Ja kyllähän se nyt varmasti vaikuttaa parisuhteessa halujen kohtaamiseen, jos toinen ei saa siitä seksistä mitään irti.
Omassa entisessä suhteessa ongelma oli enemmän läheisyyden ja yhteyden puute. Sain kyllä orgasmeja seksin aikana, mutta ei se seksin harrastaminen meitä lähentänyt, eikä se ollut mikään liima, joka olisi pitänyt meidät yhdessä. Siksi haluttomuuteni tai halujeni hiipuminen. Kuvitelmat ja todellisuus siitä, miltä seksi tuntuu, eivät kohdanneet. Mulle tuli olo, että harrastetaan seksiä erikseen yhdessä. Tosi vaikea selittää sitä fiilistä.
Meillä ei ollut lapsia ja lopulta me erottiin. En tiedä, ehkä olen halukkaampi jonkun toisen kanssa. Exässä ei muuten ollut sinänsä vikaa. Että toisaalta ymmärrän, miksi esimerkiksi suhteessa, jossa on lapsia, on vaikea lähteä. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta, ja jokaisen pitää tehdä omalla kohdallaan se päätös, kuinka määräävä osa ja millaiseen kompromissiin jokainen pariskunta kohdallaan tässä asiassa päätyy.
Kiitos sille ihmiselle, joka kirjoitti tämän, koska tämä antaa paljon ajattelemisen aihetta. Itse koen, että jossain määrin, ja tämä on vain henkilökohtainen näkökulmani, olisi täysin ok, jos seksiä harrastettaisiin yhdessä erikseen siten, että kumpikin keskittyisi riittävästi omaan nautintoonsa ja ottaisi siitä vastuun, kunhan muu keskusteluyhteys olisi hyvä ja luonteva, kummatkin kuuntelisivat ja molemmilla olisi paljon hyvää tahtoa. Olen kokenut ongelmaksi, että haluton kumppani toi jopa liiallisesti kaikenlaiset tuntemukset, huolet ja lopputulokseen liittyvät paineet sinne sänkyyn. Lopputuloksena syntyi seksiä, jossa hän ei itse ollut enää yhtään mukana ja unohti liikkua sillä tavalla, joka hänelle itselleen tuotti mielihyvää - sellainen ei minullekaan tuottanut edes ruumiillista nautintoa eikä tuntunut luontevalta. Seksissä olisi hyvä olla mukana myös rahtunen luonnollista, spontaania, itsekeskeistä nautinnonhalua. Meillä asiat ovat menneet todella pahasti solmuun, koska en ole onnistunut myymään puolisolle ajatusta, että avun hakeminen olisi hyvä asia ja turvallista. Niin, ja sitten ne kaikki muut ongelmat.
Naiset kyllästyvät äkkiä, tarvitsevat paljon vaihtelua ja kipinää.
Ne naiset joita se oma nahjus ei sytytä, elävät seksuaalifantasioissa joissa on jotain ihan muuta kuin oma Pera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin harva tutkimuksisakaan sitten ilmoita että sukupuolielämää sitten ole tai hyvin harvoin kun hiukan syyllistävät artikkelit ihmetyttää aiheesta.
Hoh hoijaa, ihme että tällaisissa keskusteluissa AINA ohitetaan se faktuaalinen seikka, että psykiatrisia lääkkeitä syö arviolta ainakin puoli miljoonaa suomalaista, naiset etunenässä. Tällaiset lääkkeet vähentävät tutkimusten mukaan haluja lähes 100%:lla prosentilla käyttäjistä. Miksi tätä seikkaa ei oteta huomioon, kun puhutaan haluttomuudesta yleisellä tasolla? Ei tämä aihe ole sellainen, että se kuuluu vain ja ainoastaan psykiatriaa koskeviin keskusteluketjuihin. Miettikää, kuinka tällaiset lääkkeet pilaavat ihmisten tunne -ja seksielämän. Tässä yksi mahdollinen syy etenkin naisten hyvinkin yleiselle haluttomuusongelmalle. Ei koske tietenkään vain naisia, mutta käyttäjäkunnassa on hieman enemmän naisia kuin miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset kyllästyvät äkkiä, tarvitsevat paljon vaihtelua ja kipinää.
Ne naiset joita se oma nahjus ei sytytä, elävät seksuaalifantasioissa joissa on jotain ihan muuta kuin oma Pera.
Eipä siinä auta kuin vetäytyä niihin seksuaalifantasioihin, kun oma rakas Pera ei anna. Ikinä.
Seksi ja sen haluaminen ovat normaalitila. Jos sulta puuttuu halu/kyky, niin kyllä sussa sillon on vikaa. Ei se mies ainoastaan ole impotentti vaan sama pätee suhunkin. Ja vaikka tuo ei itseään häiritsesikään, niin kannattaa miettiä asiaa näin, että se on merkki jostain ongelmasta. Se ei siis itsessään välttämättä ole se ongelma. Ongelma vain näkyy haluttomuutena. Ja niin kauan kun se on hoitamaton, niin se tuppaa pahenemaan ja aiheuttamaan lisää vaivoja. Yleensä itsestään kannattaa pitää huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset kyllästyvät äkkiä, tarvitsevat paljon vaihtelua ja kipinää.
Ne naiset joita se oma nahjus ei sytytä, elävät seksuaalifantasioissa joissa on jotain ihan muuta kuin oma Pera.Eipä siinä auta kuin vetäytyä niihin seksuaalifantasioihin, kun oma rakas Pera ei anna. Ikinä.
Ja sekin vielä kun nahjuskaan ei anna..
Ihan normaalia sekstailla muutama kerta päivässä. Ei tarvi edes salilla käydä. Se on sitä hyötyliikuntaa.
Kyllä presidentin tulisi jakaa ansiokkaille pihtareille mitalit kerran vuodessa ja kutsua linnaan karkeloimaan. Tulisi katsottua kerrankin itsenäisyysjuhlat jos sinne raahattaisiin miehiä pallit sinisenä nöyryyttämään itseään julkisesti.
Kaltaisilleni on lopulta vain yksi vaihtoehto jäljellä: jos seksi ei toimi, ero. Enkä nyt puhu sairastumisesta tms. tilanteesta vaan siitä, että toinen ei syystä tai toisesta halua minua. Rakkaudenosoituksena seksi on todella tärkeä asia ja jos toinen ei halua minua seksuaalisesti, koen että olen hänelle vain ystävä.
Minulle toimii selvästi parhaiten suhde, jossa seksuaalinen jännite on korkealla ja kumpikin on halukas ja estoton. Tunteet kasvavat seksin myötä ja pysyvät myös yllä. Kun on onnellinen siitä, mitä teimme sängyssä, on helmpompi myös olla riitelemättä jne.
Jos ihmisellä ei ole seksihaluja lainkaan tai tosi vähän, ei se väärin ole. Esim. minua kohtaan olisi todella väärin olla lähtemättä sellaisesta suhteesta, koska kärsin ja olen henkisesti huonovointinen.
Onneksi olen oman kumppanini löytänyt. Hän on kumppani, ystävä ja estoton, miehekäs mies sängyssä.
Alue: Aihe vapaa
En ota kantaa syrjähyppyihin, vaan siihen, millä tavalla asia käsitellään parisuhteen sisällä. Jos toinen ilmaisee olevansa tilanteeseen väsynyt, tyytymätön jne. minusta se ei ole kauhean vuorovaikutuksellista, että hänelle sanellaan ratkaisuksi joko tyytyä tai erota. Olisiko esim. haluton valmis parisuhdeterapiaan, onko hän valmis harrastamaan seksiä useammin, onko hän valmis ylipäätään tekemään suhteesta sellaisen, että molemmilla olisi siinä hyvä olla? Jos yksioikoisesti vastaus on että ero, ei asialle tietenkään voi mitään.