Kehitin tavan saada hyvää kalaruokaa arkena hyvin helposti.
Ostan viikonloppuna muutaman lohifileen. Puolitan ne ja suolaan. Sitten laitan kalapalan suureen minigrip-pussiinja heitän perään marinadin, usein tällaisen: teriyakikastiketta, runsaasti valkosipulia viipaleina, reilusti sushi-inkivääriä, makeaa thaichilikastiketta, tipan seesamöljyä. Sitten puristan ilman pois pusseista ja suljen ne hyvin. Käärin pussinliepeet tiiviisti kalan ympäri niin että marinadi ympäröi kalan. Sitten pakastan kalat.
Kalapäivän aamuna otan kalan tiskialtaaseen pussissaan sulamaan. Töiden jälkeen laitan sulaneen kalan mausteineen kaikkineen uunivuokaan, vuoka uuniin ja sille sopiva, ei yhtään liian pitkä paistoaika. Sinä aikana ehtii keittää riisin tai muun lisukkeen ja pilkkoa kasvikset. Ostan kalaa vain sen verran, että ne saadaan syötyä seuraavan viikon aikana. Pussit pesen ja käytän uudelleen.
Tämä kaikki vaikuttaa naurettavan itsestäänselvältä, mutta minulle se oli suuri oivallus ja mahdollistaa hyvänmakuisen kalaruopan tekemisen useampana päivänä viikossa. Valmistaminen on yhtä helppoa kuin jonkun eineksen. Jaan vinkin, ehkä siitä on jollekin iloa.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Itse pidän Kekkosen lohta eli sateenkaarirautua maukkaampana kuin Norjan lohta.
Putooko marski? Niitähän tulee pilkillä usein.
Täytyypä joskus kokeilla kun lohi on tarjouksessa.
Naura vaan. Mutta väärässä olet. Varsinkin Lontoossa saa monessa monessa ravintolassa aivan loistavaa kalaa. Ihan ilman mitään tähtiä. Käypä vaikka Borough Marketilla. Voit yllättyä. Toki tarkoitin ruokaa yleensä, mutta sihen lasketaan mukaan kalaruoat.
Olen työn puolesta nyt seurannut parikymmentä vuotta brittiäistä ruokakulttuuria. Se on kehittynyt aivan uskomattoman paljon. Tuoreita raaka-aineita arvostetaan aivan eri tavalla kuin ennen tai meillä. Makutasot ovat nousseet, meillä vasta yritellään. Pakasteet tuntuu meillä olevan edelleen kaiken kulmakivi ja sen kyllä valitettavasti maistaa. No, meillä on nämä ilmastolliset ja taloudelliaet rajoitteet, ne selittävät paljon, valitettavasti.
Ja huomautan vielä, että en puhu kotiruoasta tässä ollenkaan. Kukin tekee notonaan niin kuin parhaaksi näkee ja mihin taloudelliset resurssit riittävät.