Lue keskustelun säännöt.
Aivan hitonmoinen vale, että raha ei muka tuo onnea!
23.04.2018 |
En tällä hetkellä keksi yhtään muuta asiaa elämässäni, jota minulta puuttuisi onnesta kuin raha.
On perhe, kaksi lasta, yrittäjän epävarma tulotilanne, mies työttömänä. Mikään muu ei tätä voisi onnellisemmaksi tehdä kuin kuiva kahiseva käteinen tai numeroja pursuileva tiliote. En keksi yhtään asiaa, joka voisi rahassa tehdä meidät onnettomaksi. Miten niin muka ei toisi onnea? Hittoako sellaista sanontaa edes iletään enää kylvellä? Köyhien suojelua vai?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi rahaa tuhottomasti ja sairastuisin syöpään, voisin turvata lasteni tulevaisuuden, hankkia syöpähoitoja ja hyvän ja sensitiivisen hoivan viimeisiksi elinkuukausiksini. Voisin vailla taloushuolia keskittyä sairauden kukistamiseen tai sen kanssa elämiseen, enkä murehtia taloudellisessa ahdingossa perheeni tilannetta. Ihan suunnattoman paljon helpompaa elää vailla taloudellisia huolia! Rikkaana sairaana on paljon helpompaa ja onnellisempaa kuin köyhänä sellaisena. Rikkaan ja köyhän sairaan onnellisuuden rinnastaminen on oikea tapa vertailla varallisuuden vaikutusta ihmiseen tapauksessa missä pitää vertailla sairautta ja onnellisuutta.
Luuletko että syöpään aina kuolee muutamassa kuukaudessa? Syövästä voi kärsiä monia vuosia kroonisena. Paraskaan hoito ei poista kaikkia vammoja ja kipuja mitä syövästä ja hoidosta voi tulla. Lisäksi kun on varaa valita, minne menee hoitoon ja millaiset valinnat tekee, se lisää vastuuta. Lisäksi huijarit saattaa mielellään siipeillä sairaan ja rikkaan ympärillä "apua" tarjoten.
En ole tuo jolle vastasit mutta mieluummin kärsin syövästä silti rikkaana kuin köyhänä.
Yhtä kipeä sitä on vaikka olisi rahaa ja voisin veikata että sillä rikkaalla on kuitenkin asiat tuossakin tilanteessa paremmin. On rahaa ostaa laadukkaampaa hoitoa, lääkkeitä ja mahdollisuus hemmotella itseä josta köyhä voi vain haaveilla!
Myös ei stressaisi niin se lasten tulevaisuus kun tietää että taloudellisesti tulevat ainakin pärjäämään, tai saavat siihen edes mahdollisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta onnellisuuteen vaikuttaa sekin, kuinka pääsee elämässä eteenpäin. Omiin asioihin vaikuttaminen ja mahdollisuus tehdä hyviä valintoja lisäävät onnellisuutta. Köyhyys tuo mukanaan sen, että usein pitää valita kahdesta pahasta se vähemmän haitallinen, kuten vaikka halpa ja epäviihtyisä asunto jolloin jää hieman enemmän käteisvaroja muuhun elämään, tai sitten kalliimpi ja viihtyisämpi asuminen jolloin taas jää sen kodin vangiksi, koska tulot menevät kodin seiniin yms. viihtyisyyteen. Kaikillehan elämä on kompromisseja, mutta köyhän pitää tehdä niitä valintoja jokapäiväisissä asioissa ja tosiaan, ne todella kivat vaihtoehdot usein puuttuvat kokonaan.
Kun köyhä onnistuu saamaan enemmän tuloja, hän voi suunnitella elämää pitemmällä tähtäyksellä, halpa asunto voi tuntua jopa hyvältä vaihtoehdolta, jos siinä asuessa saa säästettyä johonkin isompaan ja merkityksellisempään, kuten vaikka autoon, ulkomaanmatkaan, oman asunnon käsirahaan tms. Silloin sillä köyhäilyllä on jotain merkitystä.
Elin ennen elämää, jossa joka päivä ahdisti rahattomuus. Vatsassa oli koko ajan sellainen polttava tunne ja koko olemuksessa muutenkin sellainen kokoontaittava, painostava ahdistus. Rahat eivät riittäneet aina laskuihin tai edes ruokaan. Moneen vuoteen en ostanut vaatteita tai ylipäätään yhtään mitään ylimääräistä. Leikkasin itse tukkani.
Olen nyt päässyt pois tuosta elämästä. Tein kovasti töitä se eteen, joten tuntuu hyvältä, että kaikki mitä minulla on nyt, on ihan itse ansaittua. Ja todellakin, elämä on paljon parempaa nyt hyvin toimeentulevana.
Nykyään saan joka kuukausi säästöön rahaa, voin ostaa joka kuukausi vaatteita, käyn säännöllisesti kampaajalla, matkustelen ja voin ostaa "turhiakin" asioita. Ehkä tämä on sitten astetta parempaa, kun tätä kaikkea osaa arvostaa eikä ota sitä itsestäänselvyytenä. Mitään kun ei ole kannettu eteeni vaan kaiken olen itse saavuttanut. Olo on nykyään kevyempi (ihan jo fyysiselläkin tasolla), onnellisempi ja turvallisempi.
Mulla on rahaa ihan tarpeeksi ja silti masentaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi rahaa tuhottomasti ja sairastuisin syöpään, voisin turvata lasteni tulevaisuuden, hankkia syöpähoitoja ja hyvän ja sensitiivisen hoivan viimeisiksi elinkuukausiksini. Voisin vailla taloushuolia keskittyä sairauden kukistamiseen tai sen kanssa elämiseen, enkä murehtia taloudellisessa ahdingossa perheeni tilannetta. Ihan suunnattoman paljon helpompaa elää vailla taloudellisia huolia! Rikkaana sairaana on paljon helpompaa ja onnellisempaa kuin köyhänä sellaisena. Rikkaan ja köyhän sairaan onnellisuuden rinnastaminen on oikea tapa vertailla varallisuuden vaikutusta ihmiseen tapauksessa missä pitää vertailla sairautta ja onnellisuutta.
Luuletko että syöpään aina kuolee muutamassa kuukaudessa? Syövästä voi kärsiä monia vuosia kroonisena. Paraskaan hoito ei poista kaikkia vammoja ja kipuja mitä syövästä ja hoidosta voi tulla. Lisäksi kun on varaa valita, minne menee hoitoon ja millaiset valinnat tekee, se lisää vastuuta. Lisäksi huijarit saattaa mielellään siipeillä sairaan ja rikkaan ympärillä "apua" tarjoten.
En ole tuo jolle vastasit mutta mieluummin kärsin syövästä silti rikkaana kuin köyhänä.
Yhtä kipeä sitä on vaikka olisi rahaa ja voisin veikata että sillä rikkaalla on kuitenkin asiat tuossakin tilanteessa paremmin. On rahaa ostaa laadukkaampaa hoitoa, lääkkeitä ja mahdollisuus hemmotella itseä josta köyhä voi vain haaveilla!
Myös ei stressaisi niin se lasten tulevaisuus kun tietää että taloudellisesti tulevat ainakin pärjäämään, tai saavat siihen edes mahdollisuuden.
Mutta ei tuo ole onnellisuutta, vaikka rikkaan tilanne on se, että hänellä on enemmän valinnanvaraa. Suomessa on sitä paitsi aika hyvät hoidot julkisellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko on paljon rahaa? 10.000,50.000, 200.000 vai miljoona?
Vierailija kirjoitti:
Mä en voi oikeesti ymmärtää jotain rikkaita (hollywood tähtiä) jotka päätyy itsariin. Mikään masennus tai elämän merkittömyys ei mulle riitä tekosyyks. Jos ite ei osaa tai kykene tai voi tehdä elämästä mielekästä, niin miksi ne rikkaat ei palkkaa jotain tekemään sitä puolestaan? Antaa vapaat kädet jollekin tyyliin "elämänvalmentajalle" joka sitten järkkää ja säätää elämälle mieluisat puitteet. Tai miksei ne palkkaa itselleen jotain kunnon lääkäriä päivystysvalmiuteen 24/7? Ei kun on helpompaa laittaa naru kaulaan tai ottaa kourallinen tabuja! Pistää vihaksi. Ne ihmiset kun vois oikeesti tehdä tai toteuttaa mitä tahansa, päinvastoin kun me muut penninpyörittäjät.
En tajua minäkään. Kun Robin Williams kuoli niin mietin"Mitä v*ttua taas!" Koko maailma avoinna!
Juu juu masennus on mystinen sairaus jne. Jne mutta minua masentaa se raha puute!
T.köyhä luottotiedoton
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on parantumaton sairaus joka estää saamasta lapsia, tekemästä monia aktiviteetteja enkä myöskään kehtaa ylläpitää parisuhdetta tällaisena. En näe miten raha olennaisesti parantaisi elämääni. Köyhänä ja terveenä olisi paljon parempaa.
Voisit matkustella, opiskella ja vaikka adoptoida. Matkustaa toiseen maahan ja hankkia sijais-synnyttäjän, saada laadukkaampaa hoitoa sairauteesi kun koko maailman parhaat lääkärit olisi saatavillasi. Voisit syödä laadukkaasti ja terveellisesti. Palkata vaikka oman kokin!
Näin se raha vaan vaikuttaa.
Mieluummin olisin rikas ja sairas kuin köyhä ja sairas. Myöskin olisin mieluummin rikas ja terve kuin köyhä ja terve.
Eihän se nyt niin mene että jos rikastut niin terveys lähtee automaattisesti? Itse olet köyhä ja menettänyt terveytesi eli ei se sairastuminen rahapussia katso.
Se mitä sairastumisen jälkeen, siihen vaikuttaa se rahapussi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi rahaa tuhottomasti ja sairastuisin syöpään, voisin turvata lasteni tulevaisuuden, hankkia syöpähoitoja ja hyvän ja sensitiivisen hoivan viimeisiksi elinkuukausiksini. Voisin vailla taloushuolia keskittyä sairauden kukistamiseen tai sen kanssa elämiseen, enkä murehtia taloudellisessa ahdingossa perheeni tilannetta. Ihan suunnattoman paljon helpompaa elää vailla taloudellisia huolia! Rikkaana sairaana on paljon helpompaa ja onnellisempaa kuin köyhänä sellaisena. Rikkaan ja köyhän sairaan onnellisuuden rinnastaminen on oikea tapa vertailla varallisuuden vaikutusta ihmiseen tapauksessa missä pitää vertailla sairautta ja onnellisuutta.
Luuletko että syöpään aina kuolee muutamassa kuukaudessa? Syövästä voi kärsiä monia vuosia kroonisena. Paraskaan hoito ei poista kaikkia vammoja ja kipuja mitä syövästä ja hoidosta voi tulla. Lisäksi kun on varaa valita, minne menee hoitoon ja millaiset valinnat tekee, se lisää vastuuta. Lisäksi huijarit saattaa mielellään siipeillä sairaan ja rikkaan ympärillä "apua" tarjoten.
En ole tuo jolle vastasit mutta mieluummin kärsin syövästä silti rikkaana kuin köyhänä.
Yhtä kipeä sitä on vaikka olisi rahaa ja voisin veikata että sillä rikkaalla on kuitenkin asiat tuossakin tilanteessa paremmin. On rahaa ostaa laadukkaampaa hoitoa, lääkkeitä ja mahdollisuus hemmotella itseä josta köyhä voi vain haaveilla!
Myös ei stressaisi niin se lasten tulevaisuus kun tietää että taloudellisesti tulevat ainakin pärjäämään, tai saavat siihen edes mahdollisuuden.Mutta ei tuo ole onnellisuutta, vaikka rikkaan tilanne on se, että hänellä on enemmän valinnanvaraa. Suomessa on sitä paitsi aika hyvät hoidot julkisellakin.
Ei olekaan mutta realismia on.
Eikä rikkaus ja sairaus kulje käsi kädessä.
Veikkaan silti että jos nyt syövän saisin niin olisin onnellisempi jos saisin myös lottovoiton samaan syssyyn kuin että köyhänä sairastaisin.
Toki jos vaihtoehdot ovat se että olet rikas ja parantumattomasti sairas vai köyhä ja terve koko elämän niin jälkimmäisen nyt varmaan kuka tahansa valitsisi. Mutta ei kai tuosta ollut kysymys aloituksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en voi oikeesti ymmärtää jotain rikkaita (hollywood tähtiä) jotka päätyy itsariin. Mikään masennus tai elämän merkittömyys ei mulle riitä tekosyyks. Jos ite ei osaa tai kykene tai voi tehdä elämästä mielekästä, niin miksi ne rikkaat ei palkkaa jotain tekemään sitä puolestaan? Antaa vapaat kädet jollekin tyyliin "elämänvalmentajalle" joka sitten järkkää ja säätää elämälle mieluisat puitteet. Tai miksei ne palkkaa itselleen jotain kunnon lääkäriä päivystysvalmiuteen 24/7? Ei kun on helpompaa laittaa naru kaulaan tai ottaa kourallinen tabuja! Pistää vihaksi. Ne ihmiset kun vois oikeesti tehdä tai toteuttaa mitä tahansa, päinvastoin kun me muut penninpyörittäjät.
En tajua minäkään. Kun Robin Williams kuoli niin mietin"Mitä v*ttua taas!" Koko maailma avoinna!
Juu juu masennus on mystinen sairaus jne. Jne mutta minua masentaa se raha puute!
T.köyhä luottotiedoton
Williams oli saanut diagnoosin parantumattomasta dementiaan johtavasta muistisairaudesta (ei ollut muistaakseni Alzheimer, mutta joku muu sen tyyppinen). Ymmärrän hyvin, että hän halusi päättää elämänsä kun oli vielä toimintakykyinen ja oma itsensä eikä odottaa että on kuolaava vihannes hoitokodissa.
Ei raha tuo onnea, mutta sen puute voi kyllä aiheuttaa onnettomuutta. Itse olin onneton hyväpalkkaisessa työssä. Olihan se kivaa kun palkka oli hyvä, mutta sen eteen piti tehdä raskasta päivää töissä joissa en viihtynyt. Enkä loppujenlopuksi oikein edes keksinyt mihin sitä rahaa käyttäisin, halusin matkustaa mutta siihen ei riittänyt aikaa. Haaveilin asuntoautossa asumisesta.
Muutama vuosi sitten lähdin töistä. Reppureissasin ja asuin kesän ja syksyn pakettiautossa. Vaihdoin työtä huomattavasti matalapalkkaisempaan, jossa nyt tienaan alle keskipalkan. Haaveilen että jokupäivä ostaisin vanhan bussin tms jonka remontoisin liikkuvaksi kodiksi. Mutta onnellinen olen näinkin. Työ on kivaa ja vapaa-ajalla jaksaa tehdä asioita. En vaihtaisi mistään hinnasta takaisin entiseen ammattiini.